Ammattisotilas 2/2014 Aliupseeriliitto ry

AMMATTI SOTILAS -

Ammattisotilas 2/2014 Aliupseeriliitto ry 27.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina 1988-2001 Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L 1459-0565 ISSN 1459-0565 (Painettu) ISSN 2242-3834 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs 00520 Helsinki Puh: 050 336 4550 Fax. 09 278 7854 etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi www.aliupseeriliitto.fi Päätoimittaja Petteri Leino 040 735 4987 petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Toimitussihteeri Asta Ruuskanen 050 447 1102 asta.ruuskanen@aliupseeriliitto.fi Toimituskunta Jukka Klemetti 040 858 7872 Milla Setälä 050 522 7537 Jyrki Surkka 0299 421 960 Mika Tiitinen 050 562 7627 PÄÄKIRJOITUS... 3 Kolhittujen esiinmarssi... 4 Yhteistoimintalain muutokset vähäisiä... 6 Henkilöstöstrategiatyö on käynnistynyt... 8 Jaana Sundbergista Vuoden urheilija... 9 Pääesikunnan vastine lehdessä 1/2014 olleisiin kirjoituksiin... 11 Työsuojeluhenkilöstö koulutuksessa... 12 Tehtävänkuvaukset kuntoon... 14 Edunvalvontaa muutoksen keskellä... 16 Aliupseerikoulutusta Operammergaussa... 18 Puolustusvoimauudistus muokkaa yhdistyskenttää... 19 Pääluottamusmiehen kynästä... 20 Uutisia... 22 Sotilasmusiikki soi läpi kesän... 23 Kalustoharvinaisuuksien pelastusprojekti... 25 Itsenäisyyden alkupuolen kanta-aliupseerit matrikkeliin... 26 Ilmatorjuntavoitosta 70 vuotta... 28 Väestönsuojelun historiaa ja nykypäivää... 30 Kirja-arvostelu... 31 Pekka Kantakoski: Tuhottu armeija Puolustusvoimien uudelleenjärjestely 8.2.2012 Lukuvinkkejä... 33 Lottanen: Ens viikol helpotta... 34 Toimisto tiedottaa... 36 Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie 20 00700 Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu 7 00880 Helsinki Puh: (09) 586 8300 Fax: (09) 5868 3099 Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Vääpeli Juha-Pekka Kallio ja Ruutipussi Aimo lähdössä jäljitystehtävälle. Kuva: Jani Laitinen Ammattisotilaan aikataulu 2014 Numero 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 20.1.2014 24.3.2014 19.5.2014 18.8.2014 6.10.2014 17.11.2014 13.2.2014 17.4.2014 12.6.2014 11.9.2014 30.10.2014 11.12.2014 2 Ammattisotilas 2/2014

Vuorotteluvapaan jatko turvattiin Työmarkkinajärjestöt sopivat vuorotteluvapaan ehtojen kiristämisestä maaliskuussa. Taustalla oli useamman vuoden jatkunut kädenvääntö vuorotteluvapaan jatkosta. Maan hallitus ja työnantajajärjestöt tavoittelivat rajuja heikennyksiä vuorotteluvapaaseen tai peräti sen lakkauttamista. Kompromissina palkansaajajärjestöt taipuivat muutamiin heikennyksiin, jotta vuorotteluvapaan jatkuvuus turvattiin. Työnantajien viimeisin vaatimus oli, että vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavalta edellytetään jatkossa vähintään kolmen vuoden yhtäjaksoista työttömyyttä. Toteutuessaan tämä olisi romuttanut koko järjestelmän, sillä yli kolme vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleet eivät ole enää samalla tavalla työmarkkinakelpoisia, mitä vuorotteluvapaan sijaisilta edellytetään. Nyt sovitun mukaisesti vuorotteluvapaalle jäävän työssäoloehto nousee kymmenestä vuodesta 16 vuoteen ja sijaiseksi palkattavan tulee olla ollut työttömänä vähintään kolme kuukautta. Nyt tähän on riittänyt yhdenkin päivän työttömyys. Muutokset ovat lähinnä kosmeettisia ja niitä voidaan pitää palkansaajajärjestöjen torjuntavoittona. Vuorotteluvapaajärjestelmä otettiin käyttöön kohta 20 vuotta sitten. Vuosittain noin 15.000 työntekijää on käyttänyt sitä mahdollisuutta. Täten se on mahdollistanut samalla määrälle työttömiä koulutusta vastaavaa ja mielekästä työtä. Järjestelmässä kaikki ovat voittaneet. Valtion työttömyysturvakustannukset ovat laskeneet, työttömät saaneet mahdollisuuden työhön, työnantajat säästäneet palkkakuluissa ja vuorotteluvapaalle jääneet saanet pienen tauon. Puolustusvoimissa vuorotteluvapaata käytetään melko vähän, sillä ammattisotilailla se vaikuttaa heikentävästi sotilaseläkkeeseen. Lyhyimmillään vuorotteluvapaa on kolme kuukautta ja sen vaikutus eläkkeeseen on minimaalinen, ja vielä kun huomioidaan eläkelaskennan muutokset vuoden 2016 alusta. Esimiesten suhtautuminen vuorotteluvapaaseen vaihtelee. Eräässä puolustushaaraesikunnassa aliupseeri jätti vuorotteluvapaahakemuksen ja lähiesimies puolsi vuorotteluvapaata. Hänen esimiehensä ei suostunut käsittelemään anomusta, koska sitä ei tehty sähköisenä. Hän ei ottanut huomioon, ettei asiaan ollut sähköistä asiakirjaa. Täten lähiesimies muutti kantansa, eikä enää puoltanut vapaata. Esimerkki kertoo osaltaan johtamisen laadusta. Jäin itse kolmen kuukauden vuorotteluvapaalle maaliskuun alusta. Aliupseeriliiton hallitus hyvänä työnantajana suhtautui asiaan ilman soraääniä. Vuorotteluvapaani mahdollistama liiton hallitus palkkasi sijaiseksi tutkijan kirjoittamaan Aliupseeriliiton 50-vuotishistoriaa, joka ilmestyy vuoden päästä syksyllä. Kuukauden jälkeen voin todeta, että vuorotteluvapaa toimii niin kuin on tarkoitettu. Se antaa hengähdystauon pitkään työssä olleille. Taloudellisessa mielessä kyse ei ole mistään sapattivapaasta, sillä nettoansiot putoavat rajusti työssäoloon verrattuna. Kaikki asiat tässä maailmassa eivät ole rahassa mitattavia, joten välillä pitää pystyä ratkaisuihin, joissa raha ei ratkaise. Ammattisotilas 2/2014 3

Kolhittujen esiinmarssi Kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneet puhaltavat samaan hiileen Haavoittuneet kriisinhallintaveteraanit perustivat viime vuonna oman valtakunnallisen yhdistyksen, jonka nimi on Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin oululainen Timo Heikkinen, opistoupseeri, joka neljännesvuosisata sitten vammautui vaikeasti helikopterin maahansyöksyssä Namibian YK-operaation yhteydessä. Varsinaisia jäseniä yhdistyksellä on tällä hetkellä hieman toistakymmentä, mutta kannatusjäsenten määrä on kohonnut jo lähes sataan. Kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneiden ja vammautuneiden yhdistys sai alkunsa Porin prikaatin Aulangolla järjestämästä vuosittaisesta vertaistapaamisesta, jossa eri operaatioissa haavoittuneet ja loukkaantuneet ovat tavanneet toisensa jo kolme kertaa. Yhdistyksen kummitätinä voidaan pitää vuositapaamisia organisoinutta Porin Prikaatin kriisinhallintakeskuksen sosiaalikuraattori Sanna-Kaisa Mäkelää, joka tehnyt uutterasti töitä loukkaantuneiden aseman kohentamiseksi. Yhdistyksen perustaminen koettiin tarpeelliseksi, koska sen avulla loukkaantuneet ja haavoittuneet voivat pitää virallisemmin yhteyttä eri viranomaisiin ja tuoda siten paremmin esiin näkemyksiään.virallisella yhdistyksellä on enemmän painoarvoa ja sen näkemyk- 4 Ammattisotilas 2/2014

Haavoittuneet leijonat jatkavat taisteluaan. Vaikeasti Korvattavien tunnus julkistettiin helmikuussa Aulangon tapaamisesssa. Kuva: Liile-Marie Vainionpää siä kuunnellaan herkemmällä korvalla kuin yksittäisten kriisinhallintaveteraanien avautumisia. Yhteydenpito Suomen Rauhanturvaajaliittoon ja varsinkin sen vertaistukiprojektiin on tiivistä, mutta Vaikeasti Korvattavat on kuitenkin halunnut pitäytyä omana erillisenä yhdistyksenään, jolla on omat selkeät tavoitteensa. Viime vuonna perustettu yhdistys on osoittautunut hyväksi yhteydenpitokanavaksi, jonka avulla on saatu vertaistukeen mukaan myös uusia jäseniä ja jonka avulla loukkaantuneet voivat pitää tehokkaammin yhteyttä keskenään. Koska loukkaantuneet asuvat eri puolilla Suomea, tärkein yhteydenpitoväline on internet ja siellä suljettu facebook-ryhmä. Suuri ongelma on myös se, ettei lähes kuuden vuosikymmenen aikana rauhanturvaoperaatioissa vammautuneista ole kattavaa rekisteriä missään, paitsi Vuosien varrella kriisinhallintatehtävät ovat muuttuneet vaativimmiksi ja vaarallisemmiksi, varsinkin Afganistanissa. Valitettavasti suomalaisetkaan eivät ole säästyneet ilman tappioita. Kuva: Mika Vuolle Vertaistukiyhdistys Vaikeasti Korvattavat ry:n vuosikokous Aulangolla helmikuussa 2014. Oikealla eturivissä yhdistyksen puheenjohtaja Timo Heikkinen ja hänen vasemmalla puolellaan ensimmäinen yhdistyksen kunniapalkinnon saaja, Afganistanissa haavoittunut vääpeli Pekka Jylhä. Kuva: LIile-Marie Vainionpää aivan viime vuosilta. Yhdistyksen toivotaan ajan myötä onnistuvan kokoamaan kaikki Kyproksen, Suezin ja Bosniankin loukkaantuneet veteraanit yhteen. Monenlaisia kohtaloita Yhdistyksen jäsenkuntaan kuuluu kriisinhallintaveteraaneja, joilla on takanaan monenlaisia kovia kohtaloita niin Afrikassa, Afganistanissa, Libanonissa kuin Balkanillakin. Vakavimmat tapaukset ovat pysyvästi vammautuneita ja pyörätuoliin sidottuja. Osalla on vammoja miinaräjähdyksistä, osalla luodinreikiä, osalla vaikeita posttraumaattisia stressioireyhtymiä. Yhteistä kaikille on, että elämä on kriisinhallintapalveluksessa kokenut ison täyskäännöksen vaikeampaan suuntaan ja vahva kokemus siitä kuinka kotiutumisen jälkeen kruunu ei olekaan täysin pitänyt huolta omistaan, vaan haavoittunut, loukkaantunut tai sairastunut on joutunut käymään yksin kamppailunsa byrokratian kanssa saadakseen kuntoutusta ja korvauksia. Yhteinen vihollinen löytyy, jota sopii soimata aina tapaamisissa. Se on Valtiokonttori, jonka korvauslinjassa on ollut vakavia puutteita. Masentavat kokemukset kotimaassa hoidon ja kuntoutuksen suhteen ovat olleet eri operaatioissa ja eri aikoina palvelleita veteraaneja yhdistävä tekijä, jos kohta tiiviissä joukossa vallitsee muutenkin voimakas kaveria ei jätetä -henki. Toiveita paremmasta Perustetun yhdistyksen tärkein anti loukkaantuneille on juuri vertaistuki. Vain saman myllyn läpi käyneet voivat kokea asiat samalla tavalla ja tietää mistä puhutaan. Loukkaantuneiden järjestäytyminen ja muutamien tapausten esiintulo julkisuudessa ovat kuitenkin saaneet valtiovallan heräämään. Parin-kolmen viime vuoden aikana kriisinhallintatehtävissä haavoittuneiden ja sairastuneiden asiaan on alettu niin puolustusministeriön kuin puolustusvoimienkin suunnalta kiinnittää suurennuslasilla huomiota, joten toivoa paremmasta on. Mika Vuolle Haluatko auttaa? Loukkaantuneiden rauhanturvaajien yhdistystä voi tukea liittymällä kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenen vuosimaksu on kohtuulliset 10 euroa. Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry. Tilinumero FI38 5740 92200851 74. Kirjoita tekstikenttään nimesi ja yhteystietosi. Lisätietoa yhdistyksen toiminnasta antaa puheenjohtja Timo Heikkinen tmj.heikkinen@gmail.com. Ammattisotilas 2/2014 5

Mika Orasen tulkinnan mukaan yhteistoiminnassa ei enää anneta henkilöstölle mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon vaan vaikutusmahdollisuus päätösten täytäntöönpanoon. Kuva: Petteri Leino Yhteistoimintalain muutokset vähäisiä Valtion uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan kuluvan vuoden alusta. Laki ei näyttäisi tuovan mitään erityistä uutta tai muulla tavoin merkitsevää, joka toisi henkilöstölle oikeuksia tai työnantajalle velvollisuuksia parantaa tosiasiallista yhteistoimintaa virastoissa ja sen työpaikoilla. Puolustusvoimissa esimerkiksi yhteistoiminnassa ei niinkään enää anneta henkilöstölle lain tarkoittamaa mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon vaan annetaan vaikutusmahdollisuus päätösten täytäntöönpanoon. Valtion yhteistoimintalain keskeinen puute on ollut ja jää olemaan, että siinä ei ole lainkaan lainsäädännöllisiä vaatimuksia yhteistoiminnan laadullisille ratkaisuille. Työnantaja voi jatkossakin päättää asiat kuten itse haluaa, kunhan yhteistoimintaprosessi on lain mukainen ja päätös on tiedotettu henkilöstölle. Toinen aiemman lain lähes kuollut kirjain puolustusvoimissa on ollut viraston velvoite neuvotella suunniteltujen toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Puolustusvoimissa vallinnut vaihtoehdottomuuden kulttuuri saa vain tukea uudesta laista, koska mainittu kolmivaiheisuus perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot koskee siinä vain tilanteita, joissa on todennäköistä päätyä irtisanomisiin tai lomautuksiin, ei muita yleisiä yhteistoimintamenettelykysymyksiä. Myös viraston velvollisuus edistää yhteistoimintaa on uudesta laista ainakin aukikirjoitettuna poistettu. Yhteistoimintajärjestelmää selkiytetään Valtion hallinnossa noudatettavat yhteistoiminnan pelisäännöt määritellään vuoden vaihteen jälkeen yhteistoimintalaissa ja virastokohtaisissa yhteistoimin- 6 Ammattisotilas 2/2014

Valtion yhteistoimintalain keskeinen puute on ollut ja jää olemaan, että siinä ei ole lainkaan lainsäädännöllisiä vaatimuksia yhteistoiminnan laadullisille ratkaisuille. tasopimuksissa. Valtion keskustason yhteistoimintasopimuksesta luovutaan ja sen keskeinen sisältö on uudessa yhteistoimintalaissa. Samoin koko valtionhallintoa tai yhden tai useamman ministeriön hallinnonalaa koskeva yhteistoimintavelvoite on myös uudessa laissa. Tämän lisäksi ovat siis voimassa kunkin viraston, kuten puolustusvoimien, yhteistoimintasopimukset. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekeekin, että uusi valtion yhteistoimintalaki ja voimassa oleva puolustusvoimien yhteistoimintasopimus ovat nyt eripariset pykäliltään. Toivottavaa olisi, että mitään sellaisia yhteistoimintamenettelyn jännitteitä ei syntyisi, joissa tätäkin ongelmaa jouduttaisiin ratkaisemaan. Yhteistoiminnan asioihin ei tule mainittavia muutoksia Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat säilyvät pääosin entisellään. Esimerkiksi yksittäisen virkamiehen kannalta uusi laki ei aiheuttane juuri minkäänlaisia muutoksia henkilökohtaiseen yhteistoimintamenettelyyn. Laissa on kuitenkin lukuisa määrä tarkennuksia ja täsmennyksiä aiempaan lakiin nähden. Monet näistä ovat kuitenkin stilistisiä, nykykäsitteistöä vastaavia luonteeltaan teknisiä muutoksia. Uusi yt-laki sisältää aiempaa tarkempia säännöksiä muun muassa henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisällöstä. Määräykset henkilöstön edustajien aloiteoikeudesta, oikeudesta lisäselvityksiin ja oikeudesta kuulla viraston omia ja viraston käyttämiä asiantuntijoita on otettu lakiin. Uusina asioina henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatiminen ja käsittely koskee nyt myös virastoja, periaatteet eri palvelussuhdemuotojen käytöstä sekä palvelussuhdejärjestelyt on laissa samoin kuin liikkeenluovutustilanteiden yt-neuvottelut. Myös yhteistoimintaneuvottelujen kestoon tulee muutoksia. Tärkeänä uudistuksena voidaan pitää, että viraston kehittämishankkeita valmistelevissa työryhmissä tulee olla henkilöstön edustus. Eli jos (ja käytännössä kun) yhteistoiminnan piiriin kuuluvassa asiassa virastossa valmistellaan henkilöstön työtehtäviä, työmenetelmiä tai tehtävien järjestelyjä, valmistelutyöryhmissä on oltava henkilöstön edustus. Laki ei anna tässä kohtaa työnantajalle harkinnanvaraa. Tämä velvoite on siirretty keskustason sopimuksesta nyt lain tasolle. Yhteistoimintamenettely ja yhteistoimintaneuvottelu Uudessa laissa on selkiytetty ja jäsennetty uudella tavalla vanhaa yhteistoimintamenettelyä. Siinä missä aiemmin kaikki oli yhteistoimintamenettelyä, jossa tietyllä tavalla neuvoteltiin, niin nyt yhteistoimintamenettely ja yhteistoimintaneuvottelu ovat kumpikin omia erilisiä prosessejaan. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat viraston vuosittaiset, luonteeltaan rutiininomaiset toistuvat asiat ja niihin liittyvä yhteistoiminta. Tällaisia ovat esimerkiksi talousarvioehdotus ja toiminta- ja taloussuunnitelma, viraston sisäiset Vuoden 2014 voimaan astunut Valtion yhteistoimintalaki ei tuonut juurikaan uutta vuoden 2011 lakiin. toimintasäännöt sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Muitakin on. Yhteistoimintaneuvottelu taas koskee ensisijaisesti tilanteita, joissa virasto väliaikaisesti tai pysyvästi suunnittelee työvoiman vähentämistä ja niihin liittyviä henkilöstövaikutuksia. Tällaisia tilanteita ovat organisaatio- ja palvelutoiminnan muutokset, organisaation tai sen osien tai toiminnan siirtäminen toiselle paikkakunnalle, siirrot ja olennaiset muutokset työtehtävissä ja työmenetelmissä. Myös olennaiset kone- ja laitehankinnat kuuluvat yhteistoimintaneuvottelujen piiriin. Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä työnantajalle on asetettu laissa uusi selvitysvelvollisuus niistä päätöksistä, joihin se on päätymässä neuvottelun jälkeen. Mika Oranen Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? www.aliupseeriliitto.fi/muutosilmoitus Ammattisotilas 2/2014 7

Henkilöstöstrategiatyö on käynnistynyt Puolustusvoimissa valmistellaan uutta henkilöstöstrategiaa (HESTRA), jolla luodaan perusteet puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen ja koulutuksen pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Työskentelyä johtaa komentopäällikkö prikaatinkenraali Jukka Ojala henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaan linjausten mukaisesti. Käytännön työskentelyä projektipäällikön ominaisuudessa johtaa majuri Mikael Salo. Strategia valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Pääesikunta on ottanut henkilöstöjärjestöt mukaan tiiviiseen yhteistyöhön koko suunnitteluprosessin ajaksi. Henkilöstöjärjestöjen osalta henkilöstöstrategiatyö käynnistyi maalikuun lopulla pidetyssä työseminaarissa yhdessä Pääesikunnan keskeisten työhön osallistuvien toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli luoda käsitys puolustusvoimien henkilöstö- ja koulutusalan kehittämiseen vaikuttavista tärkeimmistä muutostekijöistä yhteiskunnassa, paikantaa parhaita käytäntöjä nykyisessä toiminnassa ja tunnistaa kehittämistarpeita sekä pohtia minkälaisia erilaisia vaihtoehtoja kehittämiselle jatkossa on. Työseminaaria voidaan pitää erittäin onnistuneena. Henkilöstöstä huolehtiminen ja henkilöstön yhdenmukainen kohtelu niin henkilöstötyhmien välillä kuin henkilöstöryhmien sisällä nousi henkilöstöstrategian valmistelussa tärkeäksi teemaksi. Kuva: Puolustusvoimat, Nicholas Nurmi Mikä muuttuu, mikä ei? Seminaarin päätavoite oli kartoittaa nykytilanne jatkotyön pohjaksi. Henkilöstöstrategiassa on tavoitteena piirtää pitkä kaari asevelvollisuudesta ja reserviläisyydestä ammattisotilaiden virkauran kautta aina sotilaseläkkeelle siirtymiseen asti. Seminaarissa todettiin, että asevelvollisten osalta korostunut yksilöllisyys ja kriittisyys ovat asenteita, jotka luovat sekä haasteita että mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Ilmeistä on, että suuntaus ja muutos kollektiivisesta ajattelusta yksilölliseen on otettava huomioon myös henkilöstö- ja koulutusratkaisuissa jo lähitulevaisuudessa. Myös puolustusvoimien henkilökunta yksilöllistyy. Henkilöstöstrategian laadinta perustuu olemassa oleville valtiollisille päätöksille ja lainsäädännölle, erityisesti valtioneuvoston selontekoon turvallisuus ja puolustuspolitiikasta 2012 ja lakiin puolustusvoimista. Tästä syystä esimerkiksi liittoutumiskysymykset tai puolustusvoimien tehtävien muutokset eivät olleet asialistalla vaikka niitä vilkkaassa keskustelussa sivuttiinkin. Mitään suuria, uusia avauksia ei seminaari esiin tuonut mutta valtaisan määrän erilaisia muutosja kehittämistarpeita kylläkin. Henkilöstöstä huolehdittava, resurssit varmistettava Henkilöstöstä huolehtiminen ja henkilöstön yhdenmukainen kohtelu niin henkilöstötyhmien välillä kuin henkilöstöryhmien sisällä nousi tärkeäksi teemaksi. Hallintoyksiköissä eli joukko-osastoissa on aivan liikaa hajontaa henkilöstö- ja koulutusalaan liittyvien asioiden hoidossa. Yhdenmukaisille käytännöille nähtiin runsaasti kehittämistarvetta. Samoin tuloksellisuus ja työhyvinvointi kärsii, mikäli resurssit ja tehtävät eivät ole tasapainossa. Henkilöstömitoitusta kaivattiin. Byrokratiaa tulee vähentää, hallinnollisia toimia karsia suoritustasolta ja ylimitoitettua suunnittelua ja kehittämistä kohdentaa niihin suunnitelluille yksiköille. Henkilöstöstrategiatyö jatkuu henkilöstöjärjestöjen osalta toukokuussa työseminaarilla, jossa käsiteltävänä on muun muassa aihio siitä, mitkä ovat henkilöstöstrategian kehittämissuunnitelman pääkohdat. Ammattijärjestöillä on runsaasti annettavaa puolustusvoimille henkilöstöä koskevissa kysymyksissä. On viisasta, että Pääesikunta otti järjestöt heti alusta pitäen mukaan. Tästä on hyvä jatkaa. Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies 8 Ammattisotilas 2/2014

Jaana Sundbergistä Vuoden urheilija Jaana Sundbergille luovutettiin Vuoden urheilijan kiertopalkinto Helsingissä 28.3. Kuva: Asta Ruuskanen Aliupseeriliitto on valinnut kersantti Jaana Sundbergin (31) vuoden urheilijaksi. Urheilukoulussa kouluttajaaliupseerina työskentelevä Sundberg menestyi viime vuonna erinomaisesti kansainvälisillä areenoilla. Kun Sundberg osallistui 11-vuotiaana judon peruskurssin ensimmäiselle tunnille, hänellä ei ollut mitään käsitystä lajista. Uusi harrastus sai kuitenkin nuoren naisen innostumaan. Judo vei mukanaan heti alusta lähtien. Vaikka en tiennyt lajista mitään ennen peruskurssille menoa, hyvä treeniryhmä, monipuoliset treenit ja oma kilpailuvietti vei mukanaan. Innostusta lisäsi myös se, että voitin ensimmäisissä kilpailuissa oman sarjani. Sundberg pelasi nuorena myös jalkapalloa. Judo kiinnosti nuorta naista kuitenkin siinä määrin, että aikaa ei enää jäänyt jalkapallolle. Hän teki 14-vuotiaana päätöksen keskittyä judoon. Sundbergillä on ollut sama valmentaja teini-ikäisestä lähtien. Säännöllisyyttä elämään on tuonut myös judoka-mies, jonka kanssa Sundberg on kiertänyt vuosia samoissa kilpailuissa. Merkittävimmät onnistumiseni ovat ehdottomasti olleet viime syksyn MMkisojen viides sija sekä menneen helmikuun Pariisin Grand Slamin hopea. Pariisin turnaus on yksi judon kovimmista eikä siellä ole aiemmin ollut kuin kaksi suomalaista mitaleilla yli 20 vuotta sitten. Kuva: IJF Media, Gabriel Sabau Työstä hyvä perusta urheilulle Sundberg aloitti työt Hämeen rykmentin Urheilukoulussa vuonna 2009. Ensin viiden vuoden määräaikainen virka ja siihen tullut kolmen vuoden jatko ovat luoneet hyvän taloudellisen perustan urheilulle. Urheilukoulu on tarjonnut loistavan mahdollisuuden yhdistää työ ja urheilu. Sotilasurani aikana olen kokenut parhaimmat hetket urheilun saralla. Jo suorittaessani vapaaehtoista varusmiespalvelusta 2003-2004 tietty johtajuus ja vastuunotto omasta tekemisestä olivat Reserviupseerikurssilta lähtien tärkeitä arvoja, jotka myös näkyvät huippu-urheilijaksi kasvun tiellä. Lähitulevaisuudessa Sundbergillä on tavoitteena osallistua keväällä järjestettäviin EM-kilpailuihin ja syksyn MM-kilpailuihin. Tavoitteissa siintää myös vuonna 2015 Koreassa pidettävät Sotilaiden maailman kisat (Military World Games). Työssään kouluttaja-aliupseerina Sundberg toimii sekä varusmiesten että henkilökunnan kanssa. Toimin kouluttaja- ja valmentajatehtävässä varusmiesurheilijoiden sekä palkatun henkilökunnan liikunta-alan kurssien parissa. Osallistun myös jonkin verran Urheilukoulun organisoimaan testaustoimintaan ja kisajärjestelyihin. Sundberg keskittyy elämässään tällä hetkellä urheilu-uraansa. Sitovia ammatillisia tavoitteita aktiiviuran jälkeiselle ajalle hän ei ole asettanut. Urheilijalla ei jää työn ja urheilun lisäksi aikaa harrastuksille. Urheilu ja judo on jo antanut minulle hyvin paljon. Tällä hetkellä tärkein tavoitteeni on säilyä terveenä ja nauttia urheilusta. Sundberg arvostaa muiden aliupseerien myöntämää tunnustusta, Viuoden aliupseeri -nimitystä. Tällaiset huomionosoitukset ovat aina mukavia palkintoja. Hienoa, että tehdystä työstä saa arvostusta. Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/2014 9

10 Ammattisotilas 2/2014

Pääesikunnan vastine Ammattisotilas-lehdessä 1/2014 olleisiin kirjoituksiin Ammattisotilas-lehden numerossa 1/2014 Aliupseeriliiton puheenjohtaja ja pääluottamusmies ottavat kirjoituksissaan voimakkaasti kantaa Pääesikunnan henkilöstöosaston toimintaan. Erityinen kritiikki kohdistuu palvelusaikakorvaukseen ja sen maksuperusteisiin. Kirjoituksista saattaa syntyä lukijalle erheellinen kuva työnantajan toiminnasta ja päätöksenteosta. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon liittyen on määritetty valtakunnalliset henkilöstöpoliittiset pelisäännöt sekä luotu mittavat tukitoimet muutoksen kohteeksi ja irtisanomisuhan alaiseksi joutuville henkilöille. Henkilöstön tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi on henkilöstöjohtamista ja päätöksentekoa keskitetty pääesikuntaan. Tähän liittyen myös palvelusaikakorvauksen ratkaisuoikeus on siirretty hallintoyksiköiltä pääesikunnan vastuulle. Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 46 :n perusteella määräaikaisen nuoremman upseerin, määräaikaisen reserviupseerin, määräaikaisen erikoisupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virassa palveleva on oikeutettu koulutustukeen tai palvelusaikakorvaukseen. Mikäli edellä mainituissa viroissa palvelevalle ei ole määräaikaisen palvelussuhteen aikana annettu osaksi tai kokonaan koulutustukea, maksetaan hänelle palvelussuhteen määräajan päättyessä koulutustuen rahallista määrää vastaava palvelusaikakorvaus. Palvelusaikakorvaus ei ole yksilön subjektiivinen oikeus vaan sen myöntäminen perustuu lakiin ja lain soveltamiseen. Pääesikunta on ratkaissut puolentoista vuoden aikana 14 aliupseereja koskevaa esitystä. Ratkaisut ovat syntyneet huolellisen, yksilöllisen ja laajan asiantuntijavalmistelun seurauksena. Seitsemässä esityksessä on lain kirjain täyttynyt ja palvelusaikakorvaus on maksettu. Kuudessa tapauksessa on päädytty kielteiseen ratkaisuun, koska irtisanoutuminen aliupseerin virasta on tapahtunut ennen määräajan päättymistä. Yhdessä tapauksessa oikeus palvelusaikakorvaukseen raukesi henkilön kieltäytyessä ottamasta vastaan hänelle tarjottua virkaa. Puolustusvoimien henkilöstöalan toiminta rakentuu avoimelle ja rakentavalle vuorovaikutukselle. Puolustusvoimat työnantajana harjoittaa vahvaa ja luottamuksellista yhteistoimintaa henkilöstönsä, sen luottamusmiesten ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tämä periaate on osoittanut kaikin puolin voimansa puolustusvoimauudistuksen muutosten suunnittelussa, valmistelussa ja toimeenpanossa. Toivon, että myös Aliupseeriliitto jäsenineen haluaa olla rakentamassa näillä periaatteilla uskottavaa puolustusjärjestelmää. Komentopäällikkö prikaatikenraali Jukka Ojala Vastaus prikaatikenraali Ojalalle Prikaatinkenraali Jukka Ojala perustelee vastineessaan palvelusaikakysymyksessä Pääesikunnan toimintaa tasapuolisella ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Aliupseeriliiton puheenjohtajan ja pääluottamusmiehen kritiikin kärki Ammattisotilas 1/2014 -lehdessä kohdistui kuitenkin palvelusaikakorvauksen maksatuksen muuttuneeseen käytäntöön, ei yleisemmin työnantajan toimintaan tai päätöksentekoon. Päinvastoin. Aliupseeriliitto on esimerkiksi rakennemuutoksen henkilöstöpoliittisista ja -hallinnollisista toimista jopa palkinnut työnantajan edustajan erinomaisesta toiminnasta. Vastineessa jätetään huomioimatta palvelusaikakorvauksen maksatuskäytännön kiristynyt muutos. Ennen päätöksenteon keskittämistä Pääesikuntaan syksyllä 2012 joukko-osastot maksoivat palvelusaikakorvauksen säännönmukaisesti, mikäli määräajaksi sotilasvirkaan nimitetty sotilas oli palvellut virassaan lain määrittämän vähintään kolme vuotta. Tämä on myös Pääesikunnan oman asiasta annetun pysyväisasiakirjan erikseen korostuneesti allekirjoitettu määräys. Näin tapahtui myös tilanteissa, joissa virkamies irtisanoutui itse kolmen vuoden jälkeen virastaan. Tämän käytännön Pääesikunnan lokakuun 2012 päätös muutti siten, että palvelusaikakorvauksen saa vain, jos palvelee määräaikaisuutensa loppuun. Toisin kuin vastineessa kirjoitetaan, lakiteksti ei puhu palvelussuhteen määräajan päättymisestä vaan palvelussuhteen päättymisestä. Joukko-osastot ovat rekrytoidessaan määräaikaisia aliupseereita käyttäneet yleisesti rekrytointivalttinaan palvelusaikakorvausta, johon syntyy oikeus kolmen vuoden palveluksen jälkeen. Kun nyt ei sitten näin käykään, aliupseerit kokevat tulleensa katkerasti petetyiksi ja paikallinen työnantaja on joutunut varsin outoon valoon. Hehän ovat kielteisissäkin tapauksissa esittäneet edellä esitetyin perustein palvelusaikakorvauksen maksettavaksi. Huomattavaa on myös, että kysymyksessä on merkittävä taloudellinen korvaus. Palvelusaikaorvaussummat ovat olleet 10 000:stä 30 000:een euroon. Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 2/2014 11

Työsuojeluhenkilöstö koulutuksessa Puolustusvoimissa on tällä hetkellä noin 150 työsuojeluhenkilöä. Lähes 50 aliupseeria valittiin syksyllä 2011 pidetyissä työsuojeluvaaleissa työsuojelutehtävään. Puolustusvoimien työturvallisuuspäällikkö Hanna Näätsaari pitää työsuojeluhenkilöstön kouluttamista tärkeänä. Työsuojeluhenkilöstön koulutus nytkähtikin aimo harppauksen eteenpäin viime vuonna. Näätsaari kertoo, että työsuojeluvaltuutetut ovat itse olleet aloitteellisia koulutusasioissa. Maavoimat järjesti vuoden 2012 alussa työsuojeluvaltuutettujen pyynnöstä työsuojeluhenkilöstön koulutuksen. Heiltä saadun palautteen perusteella totesimme, että kerran vuodessa pidettävä vastaava koulutustilaisuus on paikallaan. Pääesikunta järjesti valtakunnallisen täydennyskoulutustilaisuuden viime syksynä. Tilaisuus toteutettiin kaksiosaisena. Yksi päivä pidettiin valtakunnallisena videoneuvotteluna ja toinen päivä maakunnallisena lähiopetuksena. Valtakunnalliseen tilaisuuteen osallistui voin 60 henkilöä ja lähiopetukseen noin 60 henkilöä. Valtakunnallisessa tilaisuudessa oli useita ulkopuolisia asiantuntijoita. He tulivat Työturvallisuuskeskuksesta, Aluehallintovirastosta ja Valtiokonttorista. Teemoina olivat muun muassa työhyvinvointi, sisäilma-asiat, puolustusvoimauudistus ja erilaiset työelämäpalvelut ja rahoitusmahdollisuudet. Valtiokonttorin edustaja kertoi Kaiku-työelämäpalveluista ja erityisesti Kaiku-rahoituksesta. Valtion virastot ja laitokset voivat hakea Valtiokonttorilta 12 Ammattisotilas 2/2014

Hallintoyksiköt kartoittavat itse koulutustilanteen ja lähettävät työsuojeluhenkilöstön koulutukseen. Kaiku-rahaa työhyvinvointi- ja työsuojeluhankkeiden toteuttamiseksi. Näätsaari kannustaa myös yksittäisiä hallintoyksiköitä hakemaan rahoitusta omiin työelämän kehittämishankkeisiinsa. Pääesikunta järjesti alueelliset lähiopetustilaisuudet yhteistyössä puolustushaarojen kanssa. Alueellisten koulutustilaisuuksien keskeisenä sisältönä olivat henkilöturvallisuushanke, sisäilma-asiat, työsuojeluhenkilöstön rooli ja vaikuttamismahdollisuudet sekä yhteistyö kaikkien safety-toimijoiden kesken. Koulutuksen aikana kävi ilmi, että ihan kaikki työsuojelutehtäviin valitut eivät vielä ole käyneet työsuojelun peruskoulutuksessa. Korostin tilaisuuksissa, että hallintoyksiköt kartoittavat itse koulutustilanteen ja lähettävät työsuojeluhenkilöstön koulutukseen. Työsuojelupäälliköiden tulee ilmoittaa omat työsuojeluihmisensä Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluhenkilörekisteriin. Ilmoituksessa tulee kertoa myös onko henkilö saanut työsuojelun peruskoulutusta. Tekniikka hyötykäyttöön koulutuksessa Vuodesta 2003 työsuojelutehtävissä toiminut työsuojeluvaltuutettu Sami Viitaniemi osallistui sekä valtakunnalliseen että alueelliseen tilaisuuteen. Hän pitää videoneuvottelujärjestelmän käyttöä koulutuksessa hyvänä asiana. Koulutusta voisi lisätä videoneuvottelujärjestelmää hyväksi käyttämällä noin 3-4 kertaan vuodessa. Lisäksi olisi yksi valtakunnallinen koulutustilaisuus 2-3-päiväisenä. Ensimmäistä kauttaan työsuojeluvaltuutettuna toimiva Marko Kilpinen on kouluttanut itseään aktiivisesti uudessa luottamustehtävässä. Hän pahoittelee, että ei pystynyt osallistumaan viime vuoden valtakunnalliselle videoneuvottelukurssille. Alueelliseen koulutukseen hän kyllä osallistui. Puheenvuorojen sisällöt olivat ajankohtaisia. Tilaisuus oli hyvää kertausta työsuojelun perusasioihin. Hyvää oli myös se, että tilaisuudessa oli mahdollista käsitellä asioita oman virastomme näkökulmasta. Työturvallisuustiedon lähteille Näätsaari ylläpitää Torni-portaalissa olevia työturvallisuussivustoja. Sivujen sisällöt on suunnattu ensisijaisesti työsuojeluhenkilöstölle, mutta tiedot ovat koko henkilökunnan käytössä. Työ- ja palvelusturvallisuuden uudelleenorganisointi tulee näkymään sivujen sisällöissä tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä sivuilla on paljon tietoa työturvallisuuden perusteista ja tehtäväkentästä. Siellä on kuvattu ajankohtaisia, esimerkiksi eri vuodenaikoihin ja sisäilma-asioihin liittyviä turvallisuuden erityispiirteitä. Lisäksi sinne on koottu linkit kaikkiin työturvallisuuteen liittyviin ohjeisiimme. Sivuilla on myös työturvallisuusvideoita ja muuta opetusmateriaalia. Näätsaari harmittelee, että Torniportaalin etusivulle ei ole ollut mahdollisuutta rakentaa suoraa linkkiä työ- ja palvelusturvallisuussivustolle. Hän toivoo, että siitä huolimatta mahdollisimman moni löytäisi perille tiedon lähteille. Torni-polku: Etusivu->Toimialat- >Henkilöstöala->Työturvallisuus. Näätsaaren työpäivät ovat täynnä mielenkiintoisia työturvallisuuden kehittämiseen liittyviä asioita. Tänä vuonna leijonanosan työajasta vie henkilöturvallisuuden kehittämishanke. Puolustusvoimat ottaa uuden työ- ja palvelusturvallisuusjärjestelmän täysimääräisesti käyttöön ensi vuoden alussa. Tänä vuonna koulutamme valittuja työ- ja palvelusturvallisuuspäälliköitä. Myös työ- ja palvelusturvallisuusohjelmasovelluksen hankinta on käynnissä. Ohjelmasovellus on työkalu, jolla helpotamme muun muassa läheltä piti ja tapaturmailmoitusten sekä riskiarviointien tekoa. Tavoitteenamme on, että jos tapaturma sattuu, samalla ilmoituksella tiedot menevät tarvittaessa Valtiokonttorin korvauskäsittelyyn asti. Toinen ajankohtainen työturvallisuusasia Näätsaaren pöydällä on kiinteistöjen sisäilma-asiat. Vaikka työnantajan edustaja on työpaikalla viime kädessä vastuussa sisäilma-asioissa, Näätsaari korostaa, että myös jokaisella yksittäisellä työntekijällä on vastuu ilmoittaa jos havaitsee sisäilmaongelmia. Haluamme, että jokainen työntekijä tietää, mihin asiasta tulee ilmoittaa, jotta ilmoituksella on jotakin vaikutusta. Teksti ja kuva Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/2014 13

Tehtävänkuvaukset kuntoon! Luottamusmies Jyrki Surkka on huolissaan siitä, että aliupseerien tehtävänkuvaukset eivät pysy muutostilanteissa ajan tasalla. Vaikka vastuu tehtävänkuvauksen ajantasaisuudesta on viime kädessä esimiehellä hän muistuttaa, että jokaisella virkamiehellä on oikeus ja velvollisuus pyytää tehtävänkuvaustaan päivitettäväksi. Surkka korostaa, että voimassa oleva ja allekirjoitettu tehtävänkuvaus on palkanmaksun peruste. Sisällön tulee olla totuudenmukainen eli sen tulee vastata todellista tehtävää. Virkamiehellä on vastuu pyytää tehtäväkuvaukseen päivitys tehtäväksi, jos tehtävään on tullut muutoksia. Jos virkamies ja esimies eivät pääse yksimielisyyteen päivittämiseen liittyvistä asioista, virkamies voi pyytää luottamusmiehen mukaan kun päivityksestä keskustellaan. Surkka on huomannut, että käsitteet tehtävänkuvaus ja tehtävään määrääminen menevät kentällä sekaisin. Virkamiehet tyytyvät helposti siihen, että kun heidät määrätään uuteen tehtävään, oikea palkkaus seuraa automaattisesti. Monet olettavat, että palkan peruste määrittyy tehtävämääräyksen myötä. Tällaisessa tilanteessa voi käydä niin, että tehtävänkuvaus jää päivittämättä. Palkka määräytyy vahvistetun tehtävänkuvauksen perusteella. Virkamieheltä voi jäädä hänelle kuuluvaa palkkaa saamatta sen takia, että tehtäväkuvausta ei ole päivitetty, allekirjoitettu ja vahvistettu. Surkka muistuttaa, että palkkavaikutuksia voi syntyä molempiin suuntiin. Eli 14 Ammattisotilas 2/2014

virkamies voidaan määrätä myös alemman vaativuusluokan tehtävään. Jos tehtäväkuvaus jää tällaisessa tilanteessa päivittämättä, virkamieheltä peritään liikaa maksettu palkan osuus takaisin. Surkka muistuttaa, että työnantajan ja liiton välisessä allekirjoittamispöytäkirjassa on todettu yhteinen näkemys siitä, että Puolustusvoimien pitkäjänteiseen henkilö- ja urasuunnitteluun kuuluu se, että henkilöstö siirtyy ensisijaisesti aina ylempään virkaan tai vähintään samantasoiseen tehtävään. Näin työnantajalla on siirtotapauksissa velvollisuus selvittää mahdollisuus järjestää tehtävä siten, ettei tehtävän vaativuusluokka alenisi. Kehityskeskustelusta tehot irti Surkka korostaa, että yksittäisellä virkamiehellä on oikeus vaatia tehtäväkuvasta päivitettäväksi. Virkamiehellä on myös valvontavastuu oman tehtäväkuvauksensa ajantasaisuudesta. Yksi luonteva tilaisuus päivityksen tekoon on vuosittain pidettävä kehityskeskustelu. Tehtävänkuvauksen tarkastaminen ja päivittäminen on määritelty osaksi kehityskeskustelua. Kerran vuodessa jokaisen virkamiehen kanssa käytävään kehityskeskusteluun kuuluu kolme osaa: menneen kauden toiminnan arviointi, tavoitteet ja resurssit tulevalle kaudelle ja kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmaosioon sisältyy kiinteänä osana tehtävänkuvauksen tarkastaminen. Surkan mukaan virkamies voi ja hänen kannattaa olla aloitteellinen siinä, että tehtävänkuvaus tulee käydyksi läpi kehityskeskustelussa. Valtion virkamieslaki (19.8.1994/750) 61 Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperintä on aloitettava 60 :ssä säädetyllä tavalla tai pantava vireille muussa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkan tai muun taloudellisen etuuden määrä on maksettu. Jollei takaisinperintää aloiteta tai panna vireille edellä säädetyssä määräajassa, on oikeus siihen menetetty. Jyrki Surkka pitää tärkeänä, että luottamusmiehet seuraavat valppaina tehtävänkuvausten päivityksiä kun aliupseereita siirretään tehtävästä toiseen ja kun uusia aliupseereita rekrytoidaan. Luottamusmiesten oltava tarkkana Surkka kehottaa luottamusmiehiä olemaan tarkkana kun aliupseereita siirretään tehtävästä toiseen ja kun uusia aliupseereita rekrytoidaan. Tarve tehtävänkuvaussovelluksen seuraamiseen hänen omassa tehtävässään on lisääntynyt huomattavasti kahden viimeisen vuoden aikana. Surkka kertoo tämän johtuvan siitä, että joukko-osaston johto on ryhtynyt käyttämään henkilöstöresursseja eri tavoin. Aikaisemmin ihmiset pysyivät pitempään samoissa yksiköissä ja samoissa tehtävissä. Nyt muutoksia tapahtuu useammin. Joissakin joukko-osastoissa henkilöstöä siirretään poikkeuksellisen usein tehtävästä toiseen. Tällaisessa tilanteessa luottamusmiesten on syytä olla erityisen tarkkana ja seurata tehtävänkuvaussovellusta ja kuinka tehtävät sinne ilmestyvät. Siirtotilanteissa tapahtuu usein niin, että tehtävänkuvaukset jäävät tekemättä. Asioiden oikaiseminen jälkikäteen on hankalaa. Luottamusmiesten tulee olla erityisen tarkkana myös kun uusia aliupseereita rekrytoidaan. Ensimmäinen tehtäväkuvaus tulee tehdä viipymättä, kun henkilö tulee palvelukseen. Joskus on käynyt niin, että vahvistettua tehtävänkuvausta ei ole olemassa monen kuukauden jälkeenkään. Jos uuden aliupseerin tehtävänkuvausta ei rupea näkymään suosittelen, että luottamusmies tarkastaa säännöllisesti myös tehtävänkuvausjärjestelmän luonnoksetkansion. Pitkään luottamusmiehenä toimineella Surkalla on vakiintuneet toimintamallit, joiden avulla hän seuraa omien edustettaviensa tilannetta. Minulla on tapana ajoittain ottaa jäsenrekisteristä lista omista edustettavistani ja käydä henkilö henkilöltä läpi onko jokaisella voimassa oleva tehtävänkuvaus. Tämä vie kyllä aikaa, mutta meille luottamusmiehillehän on sopimuksella osoitettu aikaa luottamusmiestehtävän hoitoon. Tehtävänkuvausten valvonta on mielestäni ihan keskeinen osa liiton palkkaedunvalvontaa. Surkka muistuttaa, että jokaisen aliupseerin kannattaa epäselvissä tilanteissa ottaa viipymättä yhteyttä omaan luottamusmieheensä. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/2014 15

Maavoimien aktiiviset luottamusmiehet esittivät luennoitsijoille useita visaisia kysymyksiä. Kuva: Riku Rissanen Edunvalvontaa muutoksen keskellä Puolustushaarojen luottamusmiespäivien kantavana teemana tänä keväänä oli edunvalvontatyö muutoksen keskellä. Oman puolustushaaran näkökulma oli vahvasti esillä koulutuksessa. Ilmavoimien pääluottamusmies Tomi Malkamäki kertoo, että luottamusmiespäivät ovat tärkeä tilaisuus, jossa luottamusmiehet tapaavat toisiaan ja saavat päivitettyä ajankohtaisia asioita. Kaksipäiväisen tilaisuuden kantavana teemana oli edunvalvontatyö muutoksen keskellä ja luennoitsijoina toimivat pääluottamusmiesten lisäksi eri alojen asiantuntijat Ilmavoimista, kuten eversti Pasi Jokinen ja everstiluutnantti Pekka Haavikko. Myös luottamusmiehillä oli koulutuksessa vetovastuita. Ilmavoimien Teknillisen koulun luottamusmies Jouni Leppämäki alusti keskustelua joukkoosaston lakkauttamisesta ja luottamusmiehen roolista lakkauttamisen keskellä. Leppämäki kertoi havaintoja toiminnasta joukko-osastossa lakkauttamispäätöksestä konkreettiseen toiminnan päättymiseen. Esityksen yhteydessä keskustelimme luottamusmiestoiminnan tehostamisen eri vaihtoehdoista nimenomaan rakennemuutostapauksissa. Malkamäki korosti viestinnän merkitystä muutoksessa. Hän oli kutsunut Laura Kaipaisen Ilmavoimien viestinnästä kertomaan luottamusmiehille median toiminnasta, viestinnän toteuttamisesta sekä luottamusmiesten viestinnällisen 16 Ammattisotilas 2/2014

keinovalikoiman tunnistamisesta ja kehittämisestä. Puolustushaarojen aliupseeriasioiden hoitajat ovat asiantuntijaroolissa luottamusmiespäivillä. Ilmavoimien aliupseeriasioiden hoitaja kapteeni Ari-Pekka Koivumäellä olikin tärkeä rooli tilaisuudessa. Koivumäki kertoi tilastoperusteisesti Ilmavoimien nykytilanteesta aliupseereiden ja mekaanikkojen osalta. Puolustusvoimauudistukseen liittyvien teemojen lisäksi hän kertoi myös palvelusarvojen ja tehtävien vaativuuksien kehittymisestä viimeisten vuosien aikana. Koulutuspäivän päätteeksi merivoimien luottamusmiehet lähtivät kiipeiilemään Turun kiipeilypalatsiin. Kuva: Marit Lammes Merivoimien luottamusmiehet käyttivät koulutuksessa runsaasti aikaa menneen vuoden edunvalvontatapahtumien läpikäyntiin. Kuvassa Vesa Myllymaa, Jani harjunpää, Pietari Lehtivaara, Terho Eironen ja Janne-Kari Aaltonen Kuva: Marit Lammes Antoisaa keskustelua ja tiedonjakoa Merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes kertoo, että lähes kaikki puolustushaaran luottamusmiehet olivat paikalla. Luottamusmiehet ovat Lammeksen mukaan tuttuja keskenään, joten päivien ilmapiiri oli vapautunut ja keskustelu antoisaa ja runsasta. Merivoimien henkilöstöpäällikkö, kommodori Raimo Pyysalo, kertoi puolustusvoimauudistuksesta henkilöstöalan näkökulmasta. Yliluutnantti Petri Eronen kertoi ajankohtaisista koulutusasioista ja komentajakapteeni Patrik Hakalax ravisteli mieliämme visioimalla henkilöstösuunnittelun tulevaisuudennäkymistä. Päivän vauhdikkaimman ja eniten keskustelua herättävän osuuden kävi alustamassa sotilaslakimies Antti Lehmusjärvi. Jälkimmäisessä koulutuspäivässä keskityttiin puolustushaaran menneen vuoden tapahtumiin. Tämän osuuden aikana jaamme vuoden aikana opitun tiedon ja kokemuksen eteenpäin muille luottamusmiehille. Vastavuoroisesti luottamusmiehet saavat kuulla toimintatapamalleista ja asioiden käsittelytavoista muissa joukko-osastoissa. Aliupseerien koulutusnäkyvät kiinnostavat Maavoimien luottamusmiespäivien luennoitsijat olivat Maavoimien henkilöstöalan ammattilaisia. Pääluottamusmies Riku Rissanen kertoo, että puolustusvoimauudistuksen lisäksi päivillä käsiteltiin erityisesti henkilöstösuunnitteluun liittyviä asioita. Erityisen kiinnostava aihe oli myös aliupseerikoulutuksen kehitysnäkymät. Maavoimien henkilöstöpäällikön sijainen eversti Markku Hutka kertoi henkilöstösuunnittelun tämänhetkisestä tilasta. Aliupseeriasioiden hoitaja kapteeniluutnantti Pertti Lamminahon aiheena oli ajankohtaiset aliupseeriasiat maavoimissa. Rissanen kehuu luottamusmiesten aktiivisuutta. Aktiivinen luottamusmiesjoukko esitti luennoitsijoille useita visaisia kysymyksiä. Vilkas keskustelu ja hyvä vuorovaikutus on ollut perinteisesti maavoimien luottamusmiespäivien parasta antia. Maavoimien päivillä luottamusmiehet käyttivät kaksi päivää ajankohtaisten edunvalvontatapausten käsittelemiseen. Jokainen luottamusmies ja tai varaluottamusmies piti oman puheenvuoronsa, jossa he kävivät läpi edellisen vuoden tapahtumat, luottamusmiestyön kipupisteet sekä luottamusmiestyön haasteet omassa joukko-osastossaan. Puheenvuoroissa nousi esille useita Rissasen mielestä tärkeitä asioita. Keskeisellä sijalla oli puolustusvoimauudistus ja siihen liittyvät siirrot, irtisanoutumiset sekä luottamusmiehen jaksaminen. Luottamusmiehiä puhutti myös aliupseerien tehtävänkuvaukset ja tehtävien vaativuusluokat. Asia tuli jossain muotoa esille lähes jokaisessa puheenvuorossa. Rissanen korostaa, että luottamusmiehelle kuuluu aktiivinen jalkautuminen työpisteille ja yhteydenpito paikalliseen komentajaan sekä henkilöstöosastoon. Hän kokee, että viime vuonna maavoimien luottamusmiehet onnistuivat tässä hyvin. Toki joku saattoi tuntea piston sydämessään ja ainakin omassa mielessään todeta, että tässä kohtaa minulla on tulevaisuudessa parannettavaa. Alueellisten luottamusmiespäivien koulutusmateriaali on luettavissa jäsensivujen Luottamusmiehet-sivustolla. Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/2014 17

Aliupseerikoulutusta Oberammergaussa Sergeant First Class from Finnish Air Force... Näin alkoi esittely aliupseerien johtamisen ylemmän tason kurssila joka järjestettiin 17. 28. helmikuuta Nato Shoolissa, Oberammergaussa Saksassa. NCO (Aliupseeri) Leadership kursseja on järjestetty vuodesta 2010 lähtien kolmella eri tasolla: Intermediate, Advanced ja CSEL. Kahdelle ensimmäiselle on mahdollisuus hakeutua opiskelijaksi, mutta ylimmän tason koulutukseen pääsee vain kutsusta. CSEL (Command Senior Enlisted Leader) on tarkoitettu nimensä mukaisesti korkeimmissa tehtävissä asevoimissa palveleville aliupseereille. Ilmavoimat on tarjonnut minulle mahdollisuuden osallistua ensin intermediate (2012) ja nyt advanced- tason johtajakoulutukseen. Koulutuksen sisältö perustuu hyvin pitkälti samoihin teemoihin, kuin keskitasonkin koulutus, mutta olennaisena erona ovat runsaat ryhmätyöt ja niiden esittelyt. Miltei kaikista aihealueista suoritettiin lyhyen alustuksen jälkeen ryhmätyö, joka sitten esiteltiin koko luokan edessä. Yksi kantavista teemoista oli mentorointi jota pyrittiin nimenomaan ryhmätöillä opettamaan: kokeneempi aliupseeri opetti kokemattomampaa. Ryhmätöillä pyrittiin samalla myös kehittämään ryhmänjohtamisen kykyä sekä esiintymisvalmiuksia kansainvälisessä ympäristössä. Koulutuksessa pyrittiin myös selkeyttämään vanhemman aliupseerin roolia organisaatiossa ja toimimista esimerkkinä nuoremmille aliupseereille. Kansainvälistä ja kokenutta voi todellakin sanoa, sillä kurssin opiskelijat edustivat 11 eri kansallisuutta ja suurin osa palveli sotilasmestarin tai vastaavan palvelusarvossa ja työskentelivät kansallisesti merkittävissä tehtävissä. Olin ainut läsnäolija, jonka kotimaan asevoimat eivät perustu ammattiarmeijaan. Tämä seikka ei kuitenkaan noussut esille juuri millään tavalla, sillä aliupseereiden tehtäväkenttä on hyvin samallainen kansallisuudesta tai asevoimien rakenteesta riippumatta. Koulutuksesta mieleenpainuvimmat hetket on ehdottomasti koettu mediakoulutuksen aikana, kun saksalainen ja itävaltalainen toimittaja taukoamatta esittivät kysymyksiä, joihin piti antaa oikeanlai- sia vastauksia. Tietenkään onnistumatta yrityksessä. DiSC- persoonallisuus profiilien tekeminen ja tehtävänannossa SMART tekniikan käyttäminen olivat erittäin tervetulleita lisämausteita omaan johtamisen taitovarastoon. Suurin haaste kurssiin liittyen on ehdottomasti kotimaisen hakeutumis/ valintaprosessin epäselvyys, johon Ilmavoimissa on nyt kiinnitetty huomiota. Kannusta aliupseereita hakeutumaan koulutukseen ja laajentamaan omaa johtamisosaamista kansaiväliseen toimintakenttään. Vääpeli Tomi Malkamäki Ilmavoimien pääluottamusmies YRJÖ PIRILÄ OY 18 Ammattisotilas 2/2014

Puolustusvoimauudistus muokkaa yhdistyskenttää Puolustusvoimauudistuksen seurauksena myös Aliupseeriliiton yhdistyskenttä on muutoksessa. Useat jäsenet ovat työpaikan vaihdoksen myötä siirtyneet toiseen yhdistykseen. Näkyvimpänä seurauksena tähän mennessä on vuonna 1969 perustetun Joensuun Seudun Aliupseerit ry:n toiminnan lopettaminen. Joensuun yhdistyksen asioita selvitysmiehenä hoitava yhdistyksen entinen puheenjohtaja Jukka Klemetti kertoo, että yhdistyksen kokous teki purkamispäätöksen 8. päivänä helmikuuta. Päätös ei ollut äkkinäinen. Klemetin mukaan yhdistyksen hallitus avasi keskustelun yhdistyksen tulevaisuudesta, heti kun tieto Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamisesta julkistettiin. Hallitus päätti keväällä 2012, että vuosikokoukselle esitetään selvitettäväksi, miten muutos vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Keväällä 2013 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa hallitusta pyydettiin tekemään selvitys lakkauttamisen vaikutuksista yhdistyksen toimintaan ja tuomaan mahdollinen purkamispäätös käsiteltäväksi vuosikokoukseen vuoden 2014 alussa. Yhdistyksen hallitus teki keväällä 2013 kyselyn, missä se kartoitti jäsenistön näkemyksiä yhdistyksen tulevaisuudesta. Kyselyssä selvitettiin jäsenten näkemyksiä siitä, nähdäänkö yhdistyksen toiminnalle jatkoedellytyksiä ilman joukkoosastoa vai tulisiko yhdistys purkaa. Saimme 15 vastausta. Kaksitoista kannatti purkamista, kolme yhdistyksen toiminnan jatkamista. Jäseniä oli kyselyn aikaan noin 50. Käsittelimme tuloksia hallituksessa ja sen tuloksena päätimme ruveta valmistelemaan purkamista. Perinteet talteen naapuriin Ennen purkamistoimiin ryhtymistä yhdistyksen johto otti yhteyttä Aliupseeriliiton toimistoon ja maakuntaarkistoon. Samanaikaisesti hallitus käyn- Joensuun Seudun Aliupseerit ry:n jäsenet päättivät purkaa yhdistyksensä helmikuussa pidetyssä kokouksessa. nisti neuvottelut Mikkelin yhdistyksen kanssa Joensuun yhdistyksen perinteiden tallentamisesta. Yhdistysten puheenjohtajat tekivät asiasta ensin aiesopimuksen ja sen jälkeen molempien yhdistysten hallitukset hyväksyivät suunnitellut toimet. Sovimme tuolloin, että Mikkelin yhdistys säilyttää purkamisen jälkeen Joensuun yhdistyksen arkiston ja perinne-esineistön. Veimme Mikkeliin vitriinillisen tavaraa ja purkamisen jälkeen Joensuun yhdistyksen varat siirrettiin Mikkelin yhdistyksen haltuun. Yhdistysten välisessä sopimuksessa mainitaan, että purkamisvaiheessa Joensuun yhdistyksen jäseninä olleet voivat tehdä Mikkelin yhdistykselle anomuksia rahojen käytöstä. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi Joensuun yhdistyksen entisten jäsenten kokoontumisiin. Sopimukseen sisältyi myös maininta siitä, että jos Joensuun alueella työskentelee tulevaisuudessa niin suuri määrä aliupseereita, että he haluavat perustaa uuden yhdistyksen, Mikkelin yhdistys luovuttaa jäljellä olevat varat sekä arkiston ja perinne-esineet uudelle yhdistykselle. Purkamispäätöksen tehneessä kokouksessa olivat kutsuttuna paikalla myös maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen, yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Markku Voutilainen sekä pitkäaikainen sihteeri Tuija Lautamatti. Lisäksi kokoukseen kutsuttiin yhdistyksen perustajajäsen Viljo Savinainen, joka toimi kokouksen puheenjohtajana. Yhdistyksen viimeisessä kokouksessa oli paikalla kymmenen henkilöä. Klemetti kertoo, että kahdeksan Joensuun yhdistyksen jäsentä irtisanoutui ja hakeutui muualle töihin sen jälkeen, kun päätös joukko-osaston lakkauttamisesta julkaistiin. Puolustusvoimille jääneet siirtyivät eri puolille Suomea. Pohjois-Karjalan aliupseereita työskentelee nyt Karjalan lennostossa, Itä- Suomen huoltorykmentissä, Kaartin jääkärirykmentissä, Maasotakoulussa, Kainuun prikaatissa, Karjalan prikaatissa ja Jääkäriprikaatissa. Samassa yhteydessä jäsenet siirtyivät muun muassa Mikkelin, Keski-Suomen, Tervareitin, Lapin, Lappeenrannan ja Kuopion yhdistyksiin. Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/2014 19

Pääluottamusmiehen kynästä Kohti alempia vaativuusluokkia? Puolustusvoimauudistus on hyvässä vauhdissa. Osa siirroista on jo toteutettu ja loppujenkin osalta alkaa ainakin suunta olla selvillä. Kun puolustusvoimauudistuksen pelisääntöjä aikanaan luotiin järjestöjen ja työnantajan yhteisissä tilaisuuksissa keskeinen periaate oli, että ne henkilöt, joiden tehtävä ei uudistuksessa muutu jatkavat vanhoissa tehtävissään. Heitä ei määritelty muutoksen kohteena oleviksi henkilöiksi. Siirtojen ja tehtävään määräämisten oli tarkoitus koskettaa muutoksen kohteena olevaa henkilöstöä, muut jatkaisivat kuten ennenkin. Todellisuus alkaa paljastua. Esiin on noussut tilanteita, joissa työnantaja on siirtämässä erityisesti kouluttajatehtävissä toimivia aliupseereja alemman vaativuusluokan tehtäviin. Joukkueenjohtajatehtävissä toimivia, koulutettuja, kokeneita ja osaavia aliupseereja on määrätty tulevassa organisaatiossa joukkueen varajohtajan tai jopa joukkueen kouluttajan tehtäviin. Tämä siitäkin huolimatta, että tehtävät joukossa jatkuvat entisellään, eikä henkilöitä ole määritelty muutoksen kohteena oleviksi. Joukkueenjohtajan tehtäviä on vapautettu muun muassa upseereille. Lakkaavat joukko-osastot luovat ylitarjontaa suhteessa vapaana oleviin tehtäviin.ylimääräisiä vapaita tehtäviä ei löydy juuri muualta, kuin perusyksiköistä, joissa on jo vuosia ollut jatkuva kouluttajahenkilöstön puute. Olen kuullut, että joissain joukkoosastoissa on linjattu, että perusyksikössä aliupseeri ei voi olla esimiehenä esimerkiksi sotatieteen kandidaatille. Osaamisella ja kokemuksella ei ole väliä, kauluksessa kiiltelevä rauta ratkaisee. Sotilasorganisaatiossa tämä on tietysti totta, mutta tehtävät voidaan myös järjestellä niin, että tällaisia tilanteita ei synny. Se on kuitenkin tosiasia, että aliupseeristo edustaa perusyksiköiden tehtävissä kokemusta ja jatkuvuutta toisin kuin upseerit, jotka nopeasta tehtäväkierrostaan johtuen piipahtavat perusyksikössä vain lyhyen jakson. Uskon, että kyseessä on kuitenkin jossain määrin tilapäinen ongelma. Tilanne palautunee normaalimmaksi, kun puolustusvoimauudistuksen muutosvaihe on ohi. Henkilöstön luonnollinen poistuma tasoittaa muutamassa vuodessa tuon ylitarjonnan ja päästään niin sanottuun normaaliin tilanteeseen, ellei uusia uudistuksia ole tulossa. Kuva: Riku Rissanen Osaaminen halutaan säilyttää Puolustusvoimauudistuksessa ensisijaisena pyrkimyksenä on ollut säilyttää tarvittava osaaminen organisaatiossa. Lisäksi on pyritty mahdollisuuksien mukaan turvaamaan työpaikat osaavalle henkilöstölle. Siksi on välttämätöntä tehdä erilaisia järjestelyjä tehtävien osalta. Mutta siihen, miten se tehdään, löytyy varmasti henkilöstöä paremmin kohtelevia ratkaisuja. Rahasta ei voi olla kyse, koska takuupalkkauksella on turvattu entisen ansiotason säilyminen, vaikka tehtävät olisivatkin alemmassa vaativuusluokassa. On työantajankin kannalta järkevää pitää henkilöstö sellaisessa tehtävässä, josta heille maksetaan palkkaa. Kun aliupseeristo luotiin ja uusia aliupseerin virkoja perustettiin vuosittain satamäärin, korostettiin perusyksiköiden kouluttajatehtävien tärkeyttä puolustusvoimissa. Tämä viesti kuului läpi organisaation puolustusvoimien ylintä johtoa myöden. Peräänkuulutettiin näiden tehtävien arvostusta ja huomioimista myös palkkauksellisesti. Aliupseeriliitto kantoi kortensa kekoon kohdentamalla sopimusvarallisuutta perusyksikkötason tehtäviin joukkueen kouluttajasta perusyksikön vääpeliin. Samaan aikaan opistoupseerit vähenivät perusyksikön kouluttajatehtävistä kiihtyvällä vauhdilla. 20 Ammattisotilas 2/2014

Aliupseerin virkoja tarvittiin, jotta perusyksiköihin saatiin opistoupseereilta vapautuviin tehtäviin tekijöitä, aliupseereja. Myös perusyksiköissä kouluttajatehtävissä olleista määräaikaiseista reservinupseereista (MARU) valtaosa vaihtoi aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virkaan ja tehtävään. Aliupseerina he saivat parempaa palkkaa tehtävän säilyessä entisellään. Samalla monelle avautui mahdollisuus vakituiseen virkaan. Tämä aliupseeristo on nyt koulutettu sotilasammatillisissa opinnoissa ja harjaantunut tehtävissään, osaaminen on vankkaa ja kokemustakin on jo karttunut useampi vuosi. Silti tätä koulutettua henkilöstöä siirretään uudistuksessa alemman vaativuusluokan tehtäviin. Tätä ei voi hyväksyä, eikä se ole työnantajankaan kannalla järkevää. Toivottavasti tämä ei johda osaavan kouluttajahenkilöstön joukkopakoon puolustusvoimista. Yksi nykyisen palkkausjärjestelmän periaatteista on, että kun henkilöstöä pakkosiirretään, siirto kohdistuu lähtökohtaisesti ylempään virkaan tai vähintään vastaavantasoiseen tehtävään, tästä ovat työnantaja ja järjestöt olleet yksimielisiä ihan pöytäkirjatasolla. Kuinka tämä varmistetaan puolustusvoimauudistuksessa? Sen aika näyttää. Annetut tehtävään määräykset eivät näytä tätä tukevan. Toki sen ymmärtää yksittäistapauksissa ja tilapäisesti, mutta kuinka asia hoidetaan jatkossa sopimuksen edellyttämälle tolalle. Siis siten, että takuupalkkauksen aikana työnantaja pyrkii löytämään henkilölle vähintään entisen vaativuusluokan mukaisen tehtävän. Ongelma ei koske ainoastaan kouluttajatehtäviä, vaikka sen tässä esimerkiksi nostinkin. Sama ongelma lymyilee muillakin toimialoilla. Esimerkiksi sotilasmusiikkialalla vastaavanlainen tehtävien alasajo on nähtävissä. Myös monilla muilla aloilla ilmiötä esiintyy. Lassi Majamaa Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 2/2014 21

Uutisia Ilma-asemestaruus 2014 Mikkelin Aliupseerit ry järjestää vuoden 2014 ilma-aseiden mestaruuskilpailut kotiratakilpailuna 7.4. 30.4.2014. Kilpailulajit ja -sarjat Ilmakivääri: - Miehet Y ja Y-45 (60 ls) - Naiset Y ja Y-45 (40 ls) Ilmapistooli: - Miehet Y ja Y-45 (60 ls) - Naiset Y ja Y-45 (40 ls) Joukkuekilpailu Joukkueen muodostaa kaksi saman yhdistyksen ilmoittautumisen yhteydessä nimeämää ampujaa. Joukkueita voi olla samasta yhdistyksestä useita. Joukkuemestaruuksista kilpaillaan erikseen ilmakiväärissä ja -pistoolissa sekä miehissä ja naisissa. Ilmoittautumiset yhdistyksittäin 24.3. mennessä sähköpostilla mikkeli@aliupseeriliitto.fi Ilmoittautumisessa on ilmettävä ampujan nimi, sarja ja edustamansa yhdistys sekä mahdollinen joukkue. Lisäksi ilmoittautumisessa on oltava yhteystiedot kilpailutaulujen postittamista varten. Niinisalon aliupseereista Satakunnan aliupseerit Niinisalon aliupseereiden nimi on muuttunut. Yhdistyksen nimi on 18.2.2014 alkaen Satakunnan aliupseerit ry. Ifin vakuutuksista K-plussapisteitä Kesäkuusta alkaen K-Plussa-kortin omistavat Ifin henkilöasiakkaat saavat vakuutuksistaan Plussa-pisteitä. Yhteistyösopimuksessa ovat Ifin lisäksi mukana keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva ja Mandatum Life. Luottamushenkilöiden koulutus 2014 Aliupseeriliiton koulutusjärjestelmä sisältää luottamusmiesten perus- jatko- ja täydennyskursseja, puolustushaarakohtaista koulutusta, yhteistoiminnan perus- ja jatkokurssin, palkkausjärjestelmäkurssin sekä puheenjohtajien neuvottelupäivät. Koulutustarjontaan voi lisäksi sisältyä erilaisia edunvalvontapäiviä ja teemakursseja. Näiden kurssien kohderyhmät ja sisällöt määritellään erikseen. Luottamusmiehet-, varaluottamusmiehet ja yhdistysten puheenjohtajat ovat oikeutettuja palkalliseen virkavapaaseen osallistuessaan Aliupseeriliiton järjestämään ammattiyhdistyskoulutukseen. Koulutusoikeudesta on säädetty tarkemmin virkaehtosopimuksen liitteessä Sopimusmääräykset ammattiyhdistyskoulutuksesta. Loppuvuoden kurssit Puheenjohtajien neuvotteluäivät 7.-8.5. Luottamusmiesten jatkokurssi 14-16.5. Edunvalvonnan seminaari 28.-29.8. Edunvalvontapäivät 18. 19.9. Puheenjohtajien neuvottelupäivät 25.-27.9. Luottamusmiesten peruskurssi 1.-3.10. Luottamusmiesten täydennyskurssi 22.-24.10. Luottamusmiesten täydennyskurssi 12. 14.11. Yhteistoiminnan jatkokurssi 27. 28.11. Lisätietoa luottamusmiesten koulutusjärjestelmästä osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi/edunvalvonta/luottamusmiesten_ koulutus. VALMISTAMME ASIAKKAAN TARPEIDEN MUKAISIA GENERAATTOREITA PUOLUSTUS- JA PELASTUSKÄYTTÖÖN SUOMEN JÄÄKÄRIMUSEO KAUHAVAN KORTESJÄRVELLÄ Museossa kerrotaan jääkäriliikkeen syntyvaiheista, toiminnasta ja sen merkityksestä Suomen itsenäisyydelle. Vaihtuvia näyttelyitä ja museokauppa. Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5, LAHTI +358 (0)3 884 230 www.generaattori.fi Museo avoinna ti-ke 12-16, 10.6.-10.8. ti-su klo 11-17, ma suljettu Pääsymaksu Puhelin Email www-sivusto aikuiset 2,50, lapset 1,50 06 2412 9841, 040 148 4420 suomen.jaakarimuseo@kauhava.fi www.kauhava.fi/jaakarimuseo 22 Ammattisotilas 2/2014

Sotilasmusiikki soi läpi kesän Vartioparaatit ja MIL-Espa -konsertit alkavat toukokuun lopulla. Hamina Tattoo pyörähtää käyntiin heinäkuun lopussa uudistetulla konseptilla. Sotilasmusiikin ystävien kannattaa seurata myös sotilassoittokuntien muita tapahtumia. Vartioparaatit alkavat Senaatintorilta kello 12.30. Muutamaa minuuttia aikaisemmin kuullaan torilla viihdemusiikkiesitys ja joukkojen ilmoittaminen oman joukko-osaston komentajalle. Paraatireitti kulkee Unioninkadun kautta Esplanadille ja Päävartioon, missä tapahtuu vartionvaihto. Paluumatka kulkee Esplanadin puiston ympäri ja sieltä Kasarmikatua pitkin Kasarmitorille. Vartioparaatipäivinä Espan lavalla järjestetään myös viihteellinen MIL-Espa -konsertti kello 14.00. Ilmaiset MILjazz-piknik-konsertit käynnistyvät kesäkuun alussa. Yhdellätoista paikkakunnalla kesä- ja elokuun aikana kiertävässä tapahtumassa esiintyy aina kaksi big bandiä sekä Varusmiessoittokunnan Show Band. Kesäkuun konserteissa esiintyvät Rakuunasoittokunta solistinaan Pave Maijanen, Ilmavoimien Big Band solistinaan laulaja Marika Tuhkala ja saksofonisti Markku Rinta-Pollari sekä Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Show Band solistinaan Inga Söder. Elokuun ensimmäisen MILjazzviikonlopun esiintyjät ovat Ilmavoimien Big Band solistinaan Jukka Perko, Salsaohjelmallaan tunnelman kattoon kohottava Lapin sotilassoittokunnan Big Band solisteihnaan Evelio Galan ja Lariza Silvio Rojas sekä Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Show Band solistinaan Inga Söder. Elokuun toisen MILjazz-viikonlopun esiintyjät ovat Ilmavoimien Big Band ja Jukka Perko (Kouvola), Laivaston soittokunnan Big Band ja Johanna Iivanainen (Turku ja Raasepori), Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Show Band ja Inga Söder sekä viikonlopun erikoisvieraana Latvian asevoimien Big Band. Hamina Tattoossa on mahdollisuus nähdä kaikki suomalaiset sotilassoittokunnat samanaikaisesti marssishown avausnumerossa. Uudistettuun tattookonseptiin kuuluu monipuolista kulttuuritarjontaa aamusta iltaan. www.puolustusvoimat.fi /sotilasmusiikki Vartioparaatit 2014 MILjazz 2014 Pe 6.6.2014 Lahti, Upseerikerhon puisto, klo 18.00 La 7.6.2014 Mikkeli, Vanhan kasarmialueen tykkipuisto, klo 18.00 Su 8.6.2014 Hämeenlinna, Linnanpuisto, klo 14.00 Pe 13.6.2014 Lappeenranta, Rakuunamäki, klo 18.00 Su 15.6.2014 Jyväskylä, Lounaispuisto, klo 14.00 To 14.8.2014 Vaasa, Sisäsatama, klo 18.00 Pe 15.8.2014 Oulu, Ammattiopisto Luovi, Kasarmi, klo 18.00 La 16.8.2014 Kajaani, Rantapuisto, klo 16.00 Pe 22.8.2014 Kouvola, Rykmentinpuisto, Kasarminmäki, klo 18.00 La 23.8.2014 Turku, Forum Marinum, klo 18.00 Su 24.8.2014 Tammisaari, Stallörin puisto, klo 14.00 23.05. Rakuunasoittokunta 30.05. Kaartin soittokunta 6.6. Lapin sotilassoittokunta 13.06. Laivaston soittokunta (Ei MIL-Espa -konserttia) 11.7. Laivaston soittokunta 18.7. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta 25.7. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta 8.8. Kaartin soittokunta 29.8. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta Ammattisotilas 2/2014 23

Aineiston keruu Aliupseeriliiton historiakirjaan Aliupseeriliitto täyttää 50 vuotta vuonna 2015. Liitto julkaisee tuolloin 50-vuotishistoriakirjan. Liiton hallitus valitsi kirjan tekijäksi valtiotieteiden tohtori Kaarle Sulamaan. Sulamaa kerää 1.3. 31.5. välisenä aikana aineistoa Aliupseeriliiton toiminnasta vuosilta 1964 2014. Hän ottaa vastaan esimerkiksi jäsenten kirjoituksia heidän omista kokemuksistaan, lehtileikkeitä ja valokuvia. Huomioi, että historiikki käsittelee nimenomaan liiton, ei yksittäisten yhdistysten toimintaa. Jos sinulla on tarinoita kerrottavana tai valokuvia liiton kokouksista, hallituksesta, urheilutapahtumista, retkistä, lipunnaulaustilaisuudesta tai muista liiton tapahtumista, ota yhteyttä Sulamaahan. Yhteystiedot: Kaarle Sulamaa Puh. 050 571 0108 Sähköposti: kaarle.sulamaa@aliupseeriliitto.fi 24 Ammattisotilas 2/2014

Kalustoharvinaisuuksien pelastusprojekti Panssarimuseolla on useita maailmanharvinaisuuksia ulkorinteessä sään armoilla. Vuoden 2014 alussa museota ylläpitävä Panssarimuseosäätiö käynnisti projektin rinnekatoksen rakentamiseksi. Kalustoharvinaisuudet suojataan ja museon ympärivuotista käytettävyyttä parannetaan. Panssarimuseon kokoelmat ovat ainutlaatuiset. Esimerkiksi neuvostoliittolaisista panssarivaunuista ei ole Venäjän ulkopuolella yhtä kattavaa kokoelmaa. Erityisiä harvinaisuuksia ovat T-50 kevyt panssarivaunu, joita maailmassa on jäljellä kaksi ja panssariauto BA- 10 on tiettävästi ainoa koko maailmassa. Harvinaisuudet ovat kansainvälisiä vetonauloja ja ne houkuttelevat kävijöitä ympäri maailmaa. Hankkeen kustannusarvio on 500.000 euroa ja summa on tarkoitus koota kansalaiskeräyksellä. Katos on vastaus myös yleisön toiveisiin, koska sen valmistuttua museo voi palvella kävijöitä paremmin ympäri vuoden. Lisäksi museokalustoa on helpompi ylläpitää. Panssarimuseon ulkorinteen vaunuharvinaisuudet aiotaan suojata säältä katoksen avulla. Varat hankintaan kansalaiskeräyksellä Panssarimuseo perustettiin vuonna 1961 ja siihen tutustuu vuosittain yli 20 000 kävijää. Vuosi 2013 hipoo ennätystä yli 28 000 museovieraalla. Museon kokoelmiin kuuluu noin 50 panssariajoneuvoa, 40 panssarintorjunta-asetta ja panssarijuna. Pienesineistön ja arkistomateriaalin määrä on mittava. Siihen kuuluu runsaasti panssariveteraanien jälkipolvien nähtäväksi luovuttamaa aineistoa kuten kaksi Mannerheim-ristiä. Teksti ja kuva Seppo Simola Panssariseminaarin kuulumisia Panssariseminaari on vakiintunut alan asiantuntijoiden ja harrastajien kohtauspaikaksi. Tänä vuonna pidettiin kymmenvuotisjuhlaseminaari ja keskiössä olivat panssaripioneerit. Tilaisuuden aluksi palkittiin kymmenen vuoden aikana seminaarin hyväksi keskeisimmin uurastaneet henkilöt. Sitten seminaariyleisö kuuli meneillään olevan puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista Panssariprikaatiin. Prikaatin maantieteellinen vastuualue ja tehtäväkenttä laajenevat. Panssaripioneeriaihetta lähestyttiin aluksi kaluston kautta. Siltavaunukaluston historia ja vaiheet Suomessa käytiin seikkaperäisesti läpi samoin, kuin pioneerivaunuhankinnat Saksasta 1990-luvun alussa. Mutta kalustolla ei tee mitään ilman osaavia käyttäjiä. Puheenvuoron saivat myös panssaripioneeritaktiikka ja sen kehitys. Mielenkiintoisena historia-aiheena oli saksalaisen 303:nnen rynnäkkötykkiprikaatin vaiheet Suomessa kesän 1944 torjuntataistelujen kiivaimmassa vaiheessa. Tätä aihetta sivusi myös katsaus Suomen kalustohankintoihin Saksasta vuonna 1944. Historiapuolta edustivat myös T-55- vaunun torneista konstruoidut rannikkotykistön 100 56 TK tornikanuunat, joiden kehitys- ja käyttöhistoria esiteltiin kattavasti. Lopuksi havainnollistettiin nykyaikaista panssariajoneuvojen tulivoiman suunnittelu- ja kehitysprosessia. Osaan seminaariaiheina olleista vaunuista saattoi tutustua kalustonäyttelyssä. Kannattaa jo varata kalenterista ensi vuoden helmikuun ensimmäinen lauantai panssariaiheelle ja saapua silloin Parolaan. Seppo Simola Ammattisotilas 2/2014 25

Itsenäisyyden alkupuolen kanta-aliupseerit matrikkeliin Itsenäisen Suomen ensimmäisiä kanta-aliupseereita kutsutaan oppilaitoksensa mukaan Markovillan aliupseereiksi. Ennen talvisotaa heitä ehti valmistua noin 2400. He kouluttivat suuren osan rintamasotilaista, jotka toteuttivat torjuntavoittomme vuosina 1939 1945. Yliluutnantti (evp.) Ensio Fihlman on sotilaskoulutukseltaan suoraan Markovillan aliupseerien seuraaja. Hän suoritti Kanta-aliupseerikoulun peruskurssin numero 24 vuonna 1965. Jäätyään eläkkeelle vuonna 1989 hän on omistautunut kirjoittamiselle ja tutkimustyölle. Markovillan aliupseereita koskeva matrikkeliprojekti on ollut käynnissä pari vuotta. Tämä tutkimus kuuluu puolustusvoimia koskevan perustutkimuksen piiriin. En saa tästä taloudellista etua, vaan mielenkiintoinen aihe motivoi minua eteenpäin. Tutkimuksen alkusysäyksenä olivat kanta-aliupseeritaustaiset Mannerheimristin ritarit. Kiinnostuin Markovillan aliupseereista kartoittaessani kanta-aliupseeritaustaisia Mannerheim-ristin ritareita. Heitä muuten oli kaikkiaan 31. Kanta-aliupseeriston koulutus Viipurin Markovillassa alkoi syksyllä 1921. Jo sitä ennen oli toimeenpantu aliupseerikoulutusta esimerkiksi Vöyrin sotakoulussa. Markovillan alkupään oppilaissa oli paljon vapaussodan ja heimosotien veteraaneja sekä Saksassa koulutuksen saaneita jääkäreitä. Tutkimuksestani on tarkoitus tulla kaksiosainen. Ensimmäinen osa käsittelee vuodet 1921 1939 ja jälkimmäinen sotavuodet 1939 1944. Tutkimukseni ohjaajana toimii filosofian tohtori, kapteeni (evp.) Keijo Koivisto. Hänen tukensa on ollut keskeistä. 26 Ammattisotilas 2/2014

Jalkaväen aliupseerikoulun jalkaväkiosasto 1:n oppilaat ryhmäkuvassa v. 1922. Kuvassa vasemmalta: Väisänen, Lappalainen, Myllykoski, Huhtamäki, Gustafson, Leinonen. Polvillaan vasemmalta: Teiskonlahti, Vepsäläinen, Mattila. Lattialla vasemmalta: Itkonen (?), A. Heino. Kuva: Sotamuseo Uraa uurtavaa tutkimusta Näin laajaa tutkimusta kanta-aliupseereista ei ole aiemmin tehty, joten Fihlmanin työ on ansiokasta perustutkimusta harvinaisesta aiheesta. Siksi projektille on järjestynyt taustatukeakin. ATOP (Ali-, toimi- ja opistoupseerien perinneyhdistys ry.) sekä Päällystöliitto tukevat työtäni. Teknistä apua projektille on antanut Fihlmanin viimeinen palveluspaikka Topografikunta. Entisen palveluspaikkani henkilöstö on auttanut minua sijoittamalla Markovillan aliupseerit Suomen kartalle asuinpaikkojen perusteella. Aika monen koti jäi sotien jälkeen rajan taakse. Aineiston kokoamisessa, läpikäymisessä ja muokkaamisessa on valtava työ. Tietojen toimittaminen matrikkeliksi on vain projektin loppuhuipennus. Keskeinen lähdeteos on Puolustusvoimiemme alipäällystö vuodelta 1936. Tärkeä tietolähde ovat myös Markovillan oppilaiden arvostelukirjat vuosilta 1921 39. Kantakortit kaivetaan esiin projektin myöhemmässä vaiheessa. Täydennän tietoja käymällä läpi Markovillan aliupseerien kantakortit tarvittavassa laajuudessa. Kattavat tiedot haavoittumisista, kaatumisista ja kunniamerkeistä saa vain kantakorteista. Keitä olivat Markovillan aliupseerit? Itsenäisen Suomen ensimmäinen jalkaväen kanta-aliupseeristo. Heidän koulutuksensa alkoi syyskuussa 1921 Viipurin Markovillassa. Koulun nimi oli Jalkaväen Aliupseerikoulu vuosina 1921 1925 ja Jalkaväen Kapitulanttikoulu vuosina 1925-1928. Kesäkuusta 1928 alkaen se toimi Taistelukoulun kanta-aliupseeriosastona. Kurssin pituus oli normaalisti 11 kuukautta. Keskeiset linjat olivat jalkaväki-, kenttätykistö- ja keveiden aselajien linja. Ennen Talvisotaa ehdittiin pitää 25 kurssia, joilta valmistui noin 2400 kanta-aliupseeria. Yliluutnantti Ensio Fihlman (s. 1941) Kanta-aliupseerikoulun peruskurssi 24 (1965), jalkaväen mestarikurssi (1970), jalkaväen luutnanttikurssi (1977). Palveluspaikkoja muun muassa Kaartin Pataljoona, Puolustusvoimien kuvakeskus ja Topografikunta. YK-tehtävissä useita vuosia, muun muassa Kyproksella ja Lähi-idässä. Eläkkeelle vuonna 1989. Ali-, toimi- ja opistoupseerien perinneyhdistys ry:n hallituksen jäsen, tietokirjailija ja vapaa tutkija. Kuva: Seppo Simola Upseerit ja aliupseerit saman katon alla Markovillaan perustettiin Taistelukoulu vuonna 1927. Kun siihen yhdistettiin Jalkaväen Kapitulanttikoulu vuonna 1928, niin kanta-aliupseerit sekä komppania pataljoonaportaan upseerit koulutettiin saman katon alla. Tärkeimmät kanta-aliupseerien koulutusväylät Markovillassa olivat jalkaväen, kenttätykistön ja keveiden aselajien linjat. Viimeksi mainituilla tarkoitettiin lähinnä ratsuväkeä ja jääkärijoukkoja. Markovillassa koulutettiin jonkin verran myös muiden aselajien kanta-aliupseereita vaikka heille oli aselaji- ja puolustushaarakoulut erikseen. Vuoden 1944 ankarien torjuntataistelujen näyttämö, Tali-Ihantalan alue, sisältyi koulun harjoitusmaastoihin, joten koulutöitäkin voitiin hyödyntää puolustuksen suunnittelussa. Ratkaiseva rooli itsenäisyytemme pelastaneissa taisteluissa oli toisaalta Taistelukoulun kouluttamilla pataljoonankomentajilla ja toisaalta samasta koulusta valmistuneilla kanta-aliupseereilla, jotka johtivat taistelua joukkuetasolla. Markovillan aliupseerit kouluttivat ennen sotia ja vielä niiden aikanakin suuren osan niistä maavoimien taistelijoista, jotka taisteluhautojen tasalta vastasivat saavuttamistamme torjuntavoitoista. Fihlman puoltaa ehdottomasi yleistä asevelvollisuutta. Yleisen asevelvollisuuden myötä puolustusvoimat on kiinteä osa suomalaista yhteiskuntaa. Nykyisille kanta-aliupseereillekin konkarilla on evästys: Palvelusvelvollisuus on vain minimitaso. Omasta ammatista ja työn kehittämisestä pitää olla kiinnostunut. Aina tulee olla valmis tekemään yli palvelusvelvollisuuden! Myös Markovillan seuraajan eli nykyisen Maasotakoulun suuntaan lähtee terveisiä: Voisiko esimerkiksi vanhoja arvostelukirjoja ja muuta materiaalia digitoida opetustyönä tutkijoiden käyttöön? Samalla oppilaat näkisivät otteita koulunsa historiasta. Ja vanhojen aliupseeripolvien tarinat pitää saada talteen! Teksti: Seppo Simola Ammattisotilas 2/2014 27

Ilmatorjuntamuseon perinneosastoa paraatissa johti teknikkokapteeni (evp) Matti Kulmala. Ilmatorjuntavoitosta 70 vuotta Tali-Ihantala ei suinkaan ollut ensimmäinen vuoden 1944 torjuntavoitoista, joissa keskitetyllä tulenkäytöllä oli ratkaiseva merkitys. Ensimmäinen oli niin sanottu kolmen yön ihme Helsingin yllä helmikuussa 1944. Helsingin pelastuminen täystuholta helmikuussa 1944 on ollut alkuvuodesta 2014 näyttävästi esillä. Yksi muistotapahtumista oli Helsingin Ilmatorjuntarykmentin vala ja ohimarssi Senaatintorilla 22.2.2014. Samassa tilaisuudessa vannoivat valansa myös Kaartin Jääkärirykmentin saapumiserän 1/14 alokkaat. Yleisölle esiteltiin paraatissa ensi kertaa ITO12-kalusto eli NASAMS -järjestelmä, jolla Helsinkiä nykyään puolustettaisiin. Kehityskaaren alkupäätä edusti Ilmatorjuntamuseon perinneosasto Ford -kuorma-autolla, jonka perässä oli sodan aikainen Boforsin 40-millinen it-kanuuna. Alkuvuoden aikana on ilmestynyt useita ilmatorjuntavoitosta kertovia kirjoja ja lehdet ovat muistaneet tapahtumia erikoisliitteillä sekä juttusarjoilla. Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa on Helsingin pelastumisesta kertova näyttely toukokuulle asti. Pysyviin näyttelyihin voi tutustua Ilmatorjuntamuseossa Tuusulassa sekä Väestönsuojelumuseossa Helsingissä. Sanomatalossa oli it-voiton teemanäyttely sekä elokuvaesityksiä aiheesta, ja Suomen Sotahistoriallinen Seura järjesti yhteistyössä Sotamuseon ja Ilmatorjuntayhdistyksen kanssa esitelmäsarjan, joka veti tungokseen asti väkeä neljänä helmikuisena keskiviikkoiltana. 28 Ammattisotilas 2/2014

Miksi Helsinkiä pommitettiin Liittoutuneiden johtomiesten loppuvuodesta 1943 pitämä Teheranin konferenssi antoi Stalinille vapaat kädet Suomen suhteen ja niinpä tämä päätti irrottaa maamme sodasta pommittamalla Helsingin maan tasalle. Tämä piti toteuttaa suuntaamalla Helsinkiin ensimmäinen Neuvostoliiton toteuttama strateginen pommitus. Stalin laittoi asialle ADD:n eli kaukopommitusilmavoimat. Sillä oli myös amerikkalaista kalustoa. Helsinkiä ahdisteltiin kymmenen päivän välein helmikuussa 1944. Ensimmäinen pommitusöistä oli 6.-7.2. ja viimeinen 26.- 27.2. Neljäskin pommitus oli ilmeisesti tarkoitus toteuttaa, mutta maaliskuun alussa kohteeksi joutui Tallinna, missä tuli paljon pahempaa jälkeä kuin Helsingissä. Neuvostoilmavoimien komentajat luulivat täyttäneensä käskyn, mutta totuus selvisi lopullisesti vasta valvontakomission saavuttua maahan syksyllä 1944. Helsinki oli käytettyyn voimaan nähden hämmästyttävän ehjä. Hyökkääviä koneita oli ollut pahimmillaan lähes tuhat per yö, ja vastaavalla määrällä saatiin Saksan kaupungeissa aikaan todella katastrofaalista tuhoa. Tekniikan ja taktiikan liitto Helsingin ilmapuolustusta oli kehitetty systemaattisesti koko sodan ajan. Torjuntasuunnitelmia oli laadittu ja ampumamenetelmiä hiottu. Nämä puolestaan tarvitsivat tuekseen modernia tekniikkaa, jota saatiin ostaa Saksasta. Sieltä hankittiin vuoden 1943 aikana ilmavalvonta- ja tulenjohtotutkia. Saksa myi meille myös 88-millisiä RMB ilmatorjuntatykkejä sekä Messerschmitt Bf 109G torjuntahävittäjiä. Malmilta operoi talvella 1944 myös saksalainen Mersulaivue, jonka koneissa oli yölentovarustus, mutta ei kuitenkaan tutkaa. Helsingin puolustamiseksi oli suunniteltu kattava, eri korkeuksille ja etäisyyksille porrastettu sulkuammunta. Ideana oli estää viholliskoneiden pääsy kaupungin ylle, eikä ampua vastustajan koneita alas yksi kerrallaan. Sulkuammunta voitiin toteuttaa useiden patterien voimin, koska kaikille pattereille oli laskettu valmiiksi ampuma-arvot kuhunkin sulkuun, johon kantama riitti. Sodan uhatessa ja sen aikanakin monet yritykset sekä kaupungit kustansivat itse ilmatorjunta-aseistusta. Helsinki Helmikuun 1944 ilmatorjuntavoitosta kertova näyttely Virka Galleriassa Senaatintorin kupeessa jatkuu toukokuulle asti. teki merkittäviä investointeja ilmatorjuntaan ja esimerkiksi Alko hankki tykkejä Rajamäen tehtaiden suojaksi. Käyttäjät toki koulutettiin suojeluskuntalaisista, eikä tehtaan väestä. Mahtaisiko tämä malli toimia yhä, kun määrärahat ja johtavien poliitikkojen kiinnostus maanpuolustukseen laskevat tasatahtia, vaikka kansalaisten maanpuolustustahto on yhä maailmanmitassa huippuluokkaa? Tavoitteena pääsyn estäminen Sulkuammunnassa aikautetut kranaatit räjähtivät halutulla tasalla. Osaan oli lisätty magnesiumin ja alumiinin seoksesta tehtyä ns. elektron-metallia, joka monikymmenkertaisti kranaatin räjähdysvälähdyksen, jolloin sulku tuntui lentäjistä niin pelottavalta, että oli parempi pudottaa pommit summittaisesti mereen tai metsiin ja kääntyä kotiin. Sulkuammunnan tehoa tuki vihollisen huono lentokuri. Käsketyt korkeus- ja aikaporrastukset eivät pitäneet ja lentäjien keskinäinen solidaarisuus esti kertomasta kotitukikohdassa, että yksi ja toinen lentäjätoveri pudotti pomminsa enempiä tähtäämättä. Erään asiantuntijalausunnon mukaan britit ja amerikkalaiset olisivat lentäneet suluista kylmähermoisesti läpi, mutta demoralisoitunut vastustaja oli meille etu. Tulenjohtotutkilla varustetut ns. johtopatterit saattoivat suorittaa myös seuranta-ammuntaa, jonka tarkoituksena oli pudottaa viholliskoneita. Seurantaammuntaa toteutettiin myös valonheitinten avustuksella. Pudotusmäärät jäivät varsin pieniksi, mutta toiminnan perusajatus onnistui erittäin hyvin. Vain pieni prosentti pommeista putosi kohdealueelle eli Helsingin kantakaupunkiin. Valaisua hyödynsivät myös yöhävittäjät, joiden tilille tuli muutama pudotus. Torjuntavoitto esillä Virka Galleriassa On ilo todeta, kuinka korkealle kansalaiset arvostavat ilmapuolustuksemme torjuntavoitot. Lukuisat aiheesta kertovat tilaisuudet ovat olleet hyvin suosittuja. Helsingin kaupunkikin muistaa pelastajiaan 25.5.2014 asti jatkuvalla näyttelyllä Virka Galleriassa Senaatintorin ja Kauppatorin välissä osoitteessa Sofiankatu 4. Näyttelyssä esitellään tiivistetysti, kuinka torjuntavoitto syntyi, ketkä sen tekivät ja minkälaisella kalustolla tänne hyökättiin. Faktat kerrotaan erinomaisen selkeillä kuvaseinäkkeillä. Nähtävillä on paljon havaintomateriaaliakin, kuten venäläisiä lentopommeja. Neuvostoliiton lentokoneista on pienoismalleja ja kaupungin tuhot esitellään puhuttelevilla valokuvilla. Yhdellä seinällä pyörii Helsingin pelastumisesta kertova, Ilmatorjuntamuseosäätiön toteuttama dokumenttielokuva ja toisella seinällä näytetään sotavuosista kertovia lyhytelokuvia. Näyttelytiloihin on rekonstruoitu myös sodanaikainen talosuoja. Lähteitä: Ahti Lappi: Ilmavaara! Helsingin ilmapuolustus 1917 1945 sekä Virka Gallerian näyttely. Teksti ja kuvat Seppo Simola Ammattisotilas 2/2014 29

Väestönsuojelun historiaa ja nykypäivää Vuonna 1999 avattu Helsingin väestönsuojelumuseo toimii vuoden 1941 väestönsuojan tiloissa. Samassa yhteydessä ovat Helsingin väestönsuojeluyhdistyksen toimi- ja koulutustilat. Yhdistys hoitaa talkoilla museon opastuksen. Vuonna 1918 päättynyt ensimmäinen maailmansota jätti kansakuntiin kaasusodan pelon. Siitä näkökulmasta käynnistettiin myös suomalainen väestönsuojelutyö. Vuonna 1927 perustettiin Suomen Kaasupuolustusyhdistys, jonka nimi muutettiin vuonna 1930 Suomen Kaasusuojelujärjestöksi (SKJ). Alkusysäys tuli valtiovallan sijaan kansalaisilta. Helsingin kaupunginhallitus antoi taloyhtiöille ensimmäiset ohjeet suojatilojen rakentamiseksi vuonna 1934, jolloin opastettiin vahvistamaan kellaritiloja parruin ja varustamaan niitä työ- ja sammutusvälinein. Rakennusmääräykset alkoivat velvoittaa suojatilojen rakentamiseen vasta 1950-luvulla. Väestönsuojelumuseo havainnollistaa Suomen väestönsuojelun kehityksen 1920-luvulta nykypäiviin. Valtio astui kuvaan vuonna 1935, jolloin asetettiin Valtion Väestönsuojelutoimikunta ja vuonna 1937 perustettiin Valtion Väestönsuojelukeskus. Puolustusvoimat oli oivaltanut väestönsuojelun merkityksen jo ennen siviiliviranomaisia, koska vuoden 1928 syksyllä laadittiin Helsingin suojelusuunnitelma liikekannallepanon yhteydessä. Tositoimiin vuonna 1939 Väestönsuojelutyötä oli tehty vasta kymmenkunta vuotta, kun järjestelmä joutui sodan testaamaksi marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939. Onnistunut varautuminen säästi kotiseudun siviilien henkiä jo talvisodassa. Kaasusotaa ei onneksi tullut, vaan toimet voitiin suunnata palo- ja räjähdyspommeilta suojautumiseen. Vaikka Suomi säilyi itsenäisenä toisen maailmansodan myllerryksistä, niin Neuvostoliiton vaikutusvalta kahlitsi kansakuntaa sotien jälkeen. Idänpuoleinen korva oli välillä liiankin herkkä ja siitä sai kärsiä myös väestönsuojelutyö. Väestönsuojelutyö tulkittiin sotien jälkeen sotilaalliseksi toiminnaksi ja se oli siksi pysähdyksissä 1950-luvun puoliväliin asti. Ilmasuojeluorganisaatio ajettiin alas syksyllä 1944 ja Helsingin Väestönsuojelutoimisto lakkautettiin talvisodan syttymisen kuusivuotispäivänä eli 30.11.1945. Maailmantilanteen kiristyminen Korean sodan myötä 1950-luvun alussa sai myös Helsingin käynnistämään uudelleen väestönsuojelutoiminnan. Väestönsuojeluohjaajaksi palkattiin vuonna 1952 kenraaliluutnantti Harald Öhqvist. Valtioneuvosto puolestaan päätti vuonna 1954, että vuoden 1955 alusta uusiin rakennuksiin piti toteuttaa suojatilat. Välillä on kuulunut puheenvuoroja suojatilojen tarpeettomuudesta, mutta vuoden 1986 Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus muistutti, että uhkia on edelleen olemassa, vaikka omaa maailmankolkkaamme ei sota välittömästi uhkaisikaan. Kaasusuojelun ja pommisuojien ajasta on tultu säteilysuojelun aikakauteen. Helsingin pelastuslaitoksen osana toimiva museo esittelee väestönsuojelun syntyhistorian sekä toiminnan nykypäiviin asti monipuolisesti ja havainnollisesti. Helsingin väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B, Helsinki., www. kolumbus.fi/hvssy. Teksti ja kuva Seppo Simola 30 Ammattisotilas 2/2014

Kirja-arvostelu Pekka Kantakoski: Tuhottu armeija Puolustusvoimien uudelleenjärjestely 8.2.2012, Ilves-Paino Oy, 2014, 117s. Kirjan voi lukea puheenvuorona vilkkaana käyvään puolustusvoimauudistuskeskusteluun. Sen voi nähdä myös vanhan soturin pitkään kokemukseen perustuvana kritiikkinä käsittämättömälle nykymenolle tai jopa vanhan panssarikomentajan katkerana tilityksenä oman joukon eli sodan ajan panssariprikaatien - alasajosta. Kirjoittaja on ye-everstiluutnantti (evp) Pekka Kantakoski (s. 1926). Hän teki koko uransa panssarijoukoissa, ja panssarikomentajan näkökulma tulee vahvasti esiin. Tekstistä välittyvä kylmän sodan ajattelu on ymmärrettävää sotilaalta, jonka ura ajoittui kylmän sodan kuumimpaan aikaan. Puolustusvoimauudistuksen kritiikissä evp-henkilöstö ja reserviläiset ovat monesti löytäneet toisensa ja voin hyvin kuvitella, että reserviläiset nyökyttelevät hyväksyvästi tätä lukiessaan. Evp-henkilöstö varmaan kokee saavansa puhua vapaasti, kun kritiikki ylintä johtoa kohtaan ei enää voi vaikuttaa virkauraan. Virassa olevien on turvallisinta antaa lausuntonsa kieli keskellä suuta. Kantakoski puhuu suunsa estoitta puhtaaksi ylimmät komentajat nimiltäkin mainiten. Kritiikin ohessa kirjoittaja esittää omat vaihtoehtonsa. Se onkin reilua, koska harmittavan usein kriittisistä puheenvuoroista jää puuttumaan oma, parempi näkemys. Kantakosken sanoma ei jää epäselväksi. Sodan ajan panssariprikaatien alasajo oli virhe ja ilmavoimat on yliresurssoitu niin, että se on haitannut maavoimien kehittämistä. Hornetteja Kantakoski pitää aivan liian kalliina ja niitä on hänen katsannossaan liikaa. Myös helikopterihanke saa tylyn tuomion. Sehän ei tosin edes toteutunut sellaisena kuin piti. Taisteluhelikopterit jäävät hankkimatta. Niidenhän piti olla lentäviä panssarivaunuja, jotka nitistävät nopeasti ja tehokkaasti vastustajan panssarikärjen. Omat tankit kyllä romutettiin, mutta vastaavaa suorituskykyä ei saatu tilalle. Kantakoski ei sure pelkästään kaluston romutusta, vaan myös panssaritaktiikan muuttumista. Hän katsoo taktiikan palanneen sata vuotta taaksepäin panssarivaunun syntyhetkiin ensimmäisessä maailmansodassa. Silloin panssarivaunut olivat hyökkäävän jalkaväen tulitukiaseita ja ne etenivät jalkaväen ryhmityksessä ja sen vauhdilla. Itsekin muistan oppineeni, että panssarijoukkoa ei pidä jakaa komppaniaa pienemmäksi. Panssarijoukon piti pystyä kootusti voimakkaisiin ja nopeisiin vastahyökkäyksiin vastustajan panssarivoimaa vastaan. Taisteluvaunujen alistamista joukkueittain jalkaväelle pidettiin virheenä. Mitä taas omaan hävittäjävoimaan tulee, niin aikanaan sanottiin, että panssariprikaati ei liiku tosioloissa metriäkään ilman sen toiminta-alueella saavutettua ilmaherruutta. Hornetteja on riittävä määrä ajallisesti ja paikallisesti rajatun ilmaherruuden saavuttamiseen. Hävittäjävoimaa ei pitäisi päästää liian heikoksikaan. Kantakosken ratkaisu on vahvistaa tuntuvasti joukkojen omaa ilmatorjuntakykyä. Sodan ajan panssariprikaatien kalusto siirrettiin mekanisoiduille taisteluosastoille niiltä osin, kuin sitä ei pilkottu ja pantu pataan. Kantakosken mukaan tarvitsisimme viisi sodan ajan panssariprikaatia. Kolmelle ja puolelle olisi olemassa pääkalustokin, ellei sitä olisi sulatettu. Uudistajat muistuttavat, että uhkakuva muuttuu ja taktiikan pitää kehittyä vastaavasti. Näin varmaan on. Mutta kuitenkin naapurimaamme on toteuttanut vuosituhannen vaihteen jälkeen operaatioita, joissa näkyy sellaistakin panssarikalustoa, joka meillä on romutettu jo ajat sitten. Yleensä moititaan, että kenraalit käyvät edellistä sotaa, mutta toisaalta ei pidä rientää kovin monta sotaa edellekään. Kantakosken teoksesta paistaa tietty epäilys uusia oppeja kohtaan. Monessa kohdin hän tuomitsee esimerkiksi naruissa roikkujat, joiksi hän kaupunkijääkäreitä nimittää. Kantakosken aikana sodat käytiin maastossa, mutta nykysodassa asutuskeskustaistelujakin tultaisiin käymään. Kirja olisi hyötynyt tiukemmasta toimittamisesta, jolloin toisto sekä tyyli- ja kielivirheet olisi voitu karsia. Tekijällä on ilmeisesti ollut into saada painava puheenvuoro nopeasti keskusteluun mukaan. Kirja aivan varmasti jakaa mielipiteet ja varmasti se myös tuomitaan menneisyyden haamujen kummitteluksi. Mutta ehkä muutostahti on joskus liian raju? Seppo Simola Ammattisotilas 2/2014 31

juhl ateos International Military Music Festival AINUTKERTAINEN SISSITEOS SISSIRITARIT ILMESTYY NUMEROITUNA JA RAJATTUNA 1944 KPL PAINOKSENA SOITA HETI JA VARAA OMA KAPPALEESI JO TÄNÄÄN TAI LÄHETÄ VIESTI, OTAMME YHTEYTTÄ. 0400-636309 tai 040-5059902 TAM-BOOKS OY Kustantajan valtuuttama kirjatoimisto lisätietoa www.suurteokset.com 180x61mm_Ammattisotilas_kevat.indd 1 17.3.2014 14:50:48 Parolan Teltta Oy Teollisuustie 3, 13720 Parola Puh. (03) 637 2270 SUOJAPEITOT Uusi turvakilpikuvasto on ilmestynyt! Tilaa tai tutustu osoitteessa turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie 2 85500 Nivala Puh. 08-442 131 Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi turvakilvet.fi 32 Ammattisotilas 2/2014

Lukuvinkkejä Antero Raevuori: Hävittäkää Helsinki! Pääkaupungin tuhopommitukset 1944 Jos vakavaa aihetta käsittelevää kirjaa voi sanoa viihdyttäväksi, niin tämä on sellainen. Viihteellinen se ei silti ole, mutta kokeneen tietokirjailijan teksti on kiinnostavaa, sujuvaa ja mukaansatempaavaa. Teksti etenee muutaman sivun tuokiokuvina, ja tekijä käsittelee Helsingin pommituksia ja koko ajankohtaa ihmisten näkökulmasta. Heitä ovat monet tavalliset helsinkiläissiviilit, it-miehet, johtavat poliitikkomme ja jopa punalentäjät. Sodan ja pommitusten varjossa elettiin mahdollisimman normaalia siviilielämää, jota kirja hyvin kuvaa kurkistaen samalla vallan kabinetteihin ja pommikoneiden ohjaamoihin. Mukana on kaksi valokuvaliitettä. SS Dominic Roskrow: Maailman parhaat viskit A lkuperäisteoksen suora käännös olisi 1001 viskiä, joita sinun pitää ennen kuolemaasi maistaa. Kirja avaa eteesi koko viskimaailman kirjon. Suomessakin tislataan kansainvälisten asiantuntijoiden noteeraamaa mallasviskiä: mukana on kaksi suomalaista tislettä. Eivätkä japanilaiset viskitkään ole vitsi, kuten joskus naureskeltiin. Kirjan painopiste on tietysti skottiviskeissä, mutta melkoisen maailmanympärysmatkan tämän kirjan myötä voi tehdä. Manner-Euroopastakin löytyy paljon mielenkiintoisia viskejä vaikkapa Ranskan Bretagnesta. Vanhat viskimainokset elävöittävät kirjaa nostalgisesti. Viskiharrastus on lyönyt läpi parissa vuosikymmenessä, joten tällainen kirja puoltaa hyvin paikkaansa. SS Ahti Lappi: Ilmavaara! Helsingin ilmapuolustus 1917 1944 Kirja itse asiassa kertoo koko Suomen ilmapuolustuksen kehityksen, koska itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä panostettiin lähinnä Helsingin ja Viipurin ilmapuolustukseen. Teoksen painopiste on sotavuosissa, ja helmikuun 1944 suurpommitukset analysoidaan seikkaperäisesti. Sisältö on tarkkaa ja viitseliästä huippuasiantuntijan työtä. Helsingin ilmatorjunnan kehitys kuvataan tykin tarkkuudella, mutta kirja ei rajoitu vain ilmatorjuntaan, vaan nimensä mukaisesti ottaa kantaa koko ilmapuolustukseen, kuten hävittäjätorjuntaan ja tutkakaluston Suomeen tuloon. Helsingin ilmatorjuntavoitot olivat onnistunut tekniikan ja taktiikan liitto, johon kulminoitui koko siihenastinen osaaminen. SS Matt Master: Top Gear - Maailman parhaat autot Melkoinen fakiiri saisi olla, jos tunnistaisi kuvista kaikki tässä esitellyt autot, tai olisi edes kuullut näistä kaikista. Kirjaan on koottu lyhyet tarinat 500 autosta sadan vuoden ajalta, ja historiassa edetään vuosikymmen kerrallaan. Mukana on ihan tavallisia perheautoja, mutta valikoima painottuu niiden sporttisempiin versioihin. Tuoreimpien vuosikymmenten autot ovat pääosin puhdasverisiä urheiluautoja. Huhut brittiläisen autoteollisuuden kuolemastakin näyttävät olevan vahvasti ennenaikaisia. Teknisiä tietoja ei esitetä kootusti, mutta mielenkiintoisia yksityiskohtia nostetaan esiin kunkin automallin kohdalla. Erityisesti suoritusarvoja korostetaan. SS Tuomas Muraja: Sotilaana Afganistanissa pal- Kirjoittaja veli tiedotusupseerina Afganistanissa vuosina 2006 2007 ja kirja perustuu hänen tuolloisiin päiväkirjamerkintöihinsä. Lopuksi Muraja kuvaa tiivistetysti Naton johtaman ja YK:n valtuuttaman Isaf-operaation kulun ja aikaansaannokset. Muraja joutui saavuttuaan tilanteeseen, johon kukaan ei soisi joutuvansa: esimies käski ampua kyselemättä kaikki portista sisään yrittävät. Mielenosoitus oli yltynyt hallitsemattomaksi mellakaksi ja oma joukko oli vaarassa. Normaalisti vastustajina olivat vain tavanomainen organisaatiokitka, hygieniariskit, maasto-olosuhteet ja matelijat, joskin hengenmenon uhka oli jokapäiväinen ilman dramaattista mellakkaakin. Attentaatteja sattui tämän tästä. SS Matti Koskimaa: Suomen kohtalon ratkaisut talvisota ja jatkosota 1939 1944 Jykevä ulkoasu tukee vahvaa sisältöä. Perehtymällä opukseen hallitset oleellisen tiedon Suomen ja Neuvostoliiton sotatoimista vuosina 1939-1944. Myös sodan taustat avataan nykylukijoita silmällä pitäen. Sotatoimet käydään läpi aikajärjestyksessä. Esitystä tukee runsas määrä karttoja ja valokuvia. Sisällön painopiste on kesässä 1944, eli kirja on samalla kunnianosoitus 70 vuoden takaisille tapahtumille. Merkittäviä sotahistoriateoksia aiemminkin julkaissut tekijä hallitsee asiansa. Kirjan lopussa bonuksena ovat selkeät arviot ja johtopäätökset sodan tapahtumista. Joitakin virheitä on lipsahtanut mukaan, mutta tarkkaavainen lukija huomaa ne. SS Ammattisotilas 2/2014 33

LOTTANEN Ens viikol helpotta Olenkohan muistanut kertoa, että Rannikkosotilaskotiyhdistys hankki uuden sodeauton? Sain olla mukana koko projektin ajan, suunnitella ja sisustaa sitä. Auto, oikea kunnon mersu, saapui Upinniemeen marraskuussa ja siitä lähtien olen ollut täysin myyty. Se sai nimekseen varusmiehille suunnatun kilpailun tuloksena Unelma, täyttäähän se varusmiehen unelman metsään tullessaan. Kulutan nykyisin aikaani kouluttamalla sisaria työskentelemään Unelmassa. Osaapa olla sääntöjä ja määräyksiä, omavalvontaa ja tekniikkaa, mistä ei uransa alussa ollut kuullutkaan. Unelma lähtee liikkeelle vain kahden koulutetun tai yhden koulutetun ja yhden noviisin miehityksellä. Yhdeksässä reissussa kymmenestä olen mukana, vapaa-aika ei tuota ongelmia. Sähköpostiviestinikin allekirjoitan Unelman hoitotäti. Tehdessään jotain asiaa pitkään siihen turtuu. Minäkin olen hampaat irvessä lähtenyt harrastamaan kuin kivireen vetoon. Pyysimme sotilaspastoriamme Henri Kivijärveä siunaamaan Unelman tehtäväänsä. Siunaus tapahtui maaliskuisena sunnuntaina RSKY:n vuosikokouksen yhteydessä. Henri sai taas puheessaan silmäni avautumaan ja minut muistamaan miksi tätä teen. Lainaan otteita siunauspuheesta. Unelma on toteutunut ja Upinniemessä on Suomen uusin ja nykyaikaisin sotilaskotiauto. Tällä uudella autolla on tulevien vuosikymmenien aikana aivan erityinen tehtävä ja siksi on oikein ja perusteltua siunata tämä auto käyttöön. Siunaamalla tämän auton me tahdomme osoittaa halumme pyytää kaikkivaltiasta Jumalaa siunaamaan erityisesti sen tehtävän, jota varten tämä auto on olemassa. Sen tehtävän voi ymmärtää parhaiten vain, jos on ollut varusmiehenä leirillä märässä tai kylmässä metsässä. Sinne kylmään ja pimeään metsään saapuva lämpöä ja valoa tuova sotilaskotiauto on jotain sellaista, jota ei voi sanoin kuvata. Siinä on jotain taivaallista. Tätä selitystä ei kyllä ymmärrä yksikään, joka ei varusmiehenä ole kokenut tätä. Se vaikutus ei varmasti synny vain siitä, että tiskiltä voit ostaa munkin ja kahvin, vaan se vaatii aina myös asialleen omistautuneen sotilaskotisisaren, joka tavalla tai toisella kohtaa tiskille tulevan ihmisen. Se voi olla vain pelkkä hymy tai vaikka kysymys: Hei, mitä kuuluu? Kohtaamalla toisen ihmisen aidosti me voimme auttaa häntä jaksamaan paremmin juuri siinä tilanteessa, missä hän omassa elämässään on. Siinä tapauksessa, jos sotilaallinen kriisitilanne tulee ja meitä kaikkia tarvitaan, niin Unelman tehtävän voi kertoa myös toisin sanoin. Se on osallistumista sotilaiden henkisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja sitä kautta myös taistelutahdon ylläpitämiseen. Kaikkivaltias varjelkoon, että Suomen kansa ei sitä enää koskaan joutuisi kokemaan. Siinä siunauksen päätteeksi virttä veisatessamme ymmärsin kirkkaammin kuin koskaan harrastukseni mielekkyyden. Lisäuskoa sain viime keskiviikkona saapuessamme Kiikalan leirille. Tuuletuksista päätellen olimme juuri juosseet kunnarin, voittaneet rankkarikisan ja nousseet liigan kärkeen. Tai sitten oli kyse Unelman tulosta metsään. Muuten elämä on uomissaan. Lunta ei ole tänä talvena tarvinnut lapioida kuin kerran autotallin edestä. Linnut eivät ole tahtoneet syödä siemeniä viime talven malliin, täydennys kerran viikossa on riittänyt. Lapsenlapset ovat olleet suhteellisen terveinä, mummoa ei ole tarvittu. Sodessa toki on saanut tehdä töitä riittävästi. Lakkautusten myötä täällä Upinniemessä on ennätysmäärä varusmiehiä ja sen myötä omaisten- ja valapäivät ovat varsinaisia kansanvaelluksia. Yhtenä viikkona jokin tauti kaatoi väkeä kuin herätyskokouksessa ikään. Totuin aikaiseen puhelinherätykseen pääsek sää tulema? Menin vääntämään sämpylöitä ja tiskaamaan, mitäpä hyvien ystävien auttamiseksi ei tekisi. Ystävättäreni Tiina sodesta tarjoaa lohtua lauseella ens viikol helpotta. Se onkin ollut tarpeen kuluneen talven aikana. Nyt on sellainen olo, että hengähdystauko on tarpeen. Niinpä etsin kellarikomerosta matkalaukkuni ja pakkaan sen jokakeväistä Saksan matkaani varten. Siellä sisareni hellässä huomassa huomisesta alkaen otamme löysin rantein ja vietämme laatuaikaa. Pesemme kyllä ikkunat kaikista neljästä kerroksesta ja teemme suursiivouksen, mutta se kuuluu ohjelmaan. Sen lisäksi kuljemme kaupungilla, pistäydymme pikku kahviloissa ja rapsutamme kevään esiin puutarhaan. Syömme kotimaista parsaa parvekkeella, sitä pistetään jo, ja juomme kylmää valkoviiniä. Ens viikol helpotta. 34 Ammattisotilas 2/2014

Eventtec_Ammattisotilas_PRINT.pdf 1 8/20/13 11:27 AM C M Y CM MY CY CMY K Puhdas maailma on enemmän kuin mielikuvitusta Oy Christeyns Nordic Ab, Ruissalontie 11 B 20200 TURKU, tilaukset puh. 0207 983 300 info.nordic@christeyns.com www.christeyns.com Klubi 20 Kerhoravintola Perinteinen kerhoravintola Suomenlinnassa jo vuodesta 1920. Bar & Restaurant. Juhla-, kokous- ja saunatilat. - Yhteydenotto ja tilaukset: www.klubi20.com +358 9 668273 emanta@slpy.fi Ammattisotilas 2/2014 35

Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö Ifissä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa www.aliupseeriliitto.fi/jasenedut. VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö Ifin ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Primus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh. 020 470 0900 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@teboil.fi. LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. VIERUMÄEN MÖKKI Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla Jäsenedut-sivuilla. Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan. 36 Ammattisotilas 2/2014

Toimisto tiedottaa KYMEN CHARTERLINELTÄ VIISUMIETUJA Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta. TARKASTA JÄSENMAKSU TILINAUHASTASI Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon. Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen. Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään. TYÖTTÖMYYSKASSA JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo 09.00-11.30 numerossa (09) 720 6820. Sähköpostia voi lähettää osoitteella asiakaspalvelu@jattk.fi. Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki). Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta www.jattk.fi sekä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta www.tyj.fi ILMOITUKSET PERHE- JA MUISTA VAPAISTA Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle taikka muulle palkattomalle vapaalle. Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna 2014 8,50 euroa kuukaudessa. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon 050 3364 550 tai osoitteella jaana.pakarinen@aliupseeriliitto.fi. Ilmoituksen voi tehdä myös liiton verkkosivuilla olevalla jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella. YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä verkossa jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella. Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi tapahtuu muutoksia. Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita. OLETKO JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEEELLE? Jos olet jäämässä eläkkeelle ja haluat jäädä Aliupseeriliiton jäseneksi säilyttäen nykyiset jäsenetusi, liity Aliupseeriliiton EVP-yhdistykseen täyttämällä liiton verkkosivuilla oleva jäsentietojen muutosilmoituslomake. Selvitä halutessasi nykyisestä yhdistyksestäsi, miten voit jatkaa toiminnassa mukana eläkkeelle jäämisen jälkeen. TOIMISTON YHTEYSTIEDOT Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs 00520 Helsinki www.aliupseeriliitto.fi etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi tai palaute@aliupseeriliitto.fi Puhelinnumerot: Puheenjohtaja Petteri Leino 040 735 4987 Pääluottamusmies Lassi Majamaa 0299 500 785 Pääluottamusmies Mika Oranen 0299 500 786 Järjestösihteeri Asta Ruuskanen 050 447 1102 Toimistosihteeri Jaana Pakarinen 050 336 4550 Puolustushaarojen pääluottamusmiehet: Maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen 0299 410 732 Ilmavoimien pääluottamusmies Tomi Malkamäki 0299 291 350 Merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes 0299 304 433 Asianajotoimisto Lindell Oy Toimisto (02) 2511 004 Asianajaja Vesa Mattila 0400 706 615 VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell 0400 826 078 VT, asianajaja Pentti Laiho 040 581 4112 Ammattisotilas 2/2014 37

Varaukset liiton mökille Kesälomakaudella on vielä vapaita viikkoja. Mökkivaraukset tehdään liiton verkkosivuilla olevalla varauslomakkeella. Sesonkijaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa. Loppuvuoden sesonkiaikoja ovat 16.6. 11.8, 13. 27.10 sekä 22.12. 5.1. Muina aikoina mökki on varattavissa myös kolmen ja neljän päivän jaksoiksi. Viikon jaksot alkavat aina maanantaina, kolmen ja neljän päivän jaksot maanantaina tai perjantaina. Touko-elokuussa on vielä vapaita viikonloppuja ja kokonaisia viikkoja. Vuokra sekä majoittujamäärän mukainen liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon. Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen varausmaksu. Varausmaksua ei palauteta. Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www. aliupseerilitto.fi/jasenedut. Hinnat 2014 Sesonkiviikko 400,- Sesongin ulkopuolinen viikko 300,- Kolmen tai neljän päivän vuorot 200,- Liinavaatemaksu 8,-/henkilö Muistathan, että liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt voivat vuokrata sesongin ulkopuolisia jaksoja erityiseen luottamushenkilöhintaan. Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä 80 vuotta 23.4.2014 Häyry Arvo, Tampere 75 vuotta 18.4.2014 Päivärinta Sirkka-Liisa, Vantaa 3.6.2014 Jauhiainen Pentti, Vuorela 70 vuotta 25.4.2014 Penttinen Raili, Helsinki 12.6.2014 Huttu Esko, Oulu 60 vuotta 5.5.2014 Talasmäki Auli, Turku 29.5.2014 Mustonen Armi, Savonlinna 10.6.2014 Koivisto Jouko, Vuorela 50 vuotta 21.4.2014 Hartikainen Timo, Kotka 29.4.2014 Vainionpää Jaakko, Vatajankoski 9.5.2014 Myllymaa Vesa, Sastamala 12.5.2014 Jalava Jarmo, Riihimäki 12.5.2014 Petro Matti, Kuopio 17.5.2014 Komppa Sari, Pirkkala 22.5.2014 Palmi Ari, Ylöjärvi 24.5.2014 Lindqvist Kent, Tammisaari 3.6.2014 Jäske Jari, Kouvola 4.6.2014 Kaarninen Urpo, Muurola 38 Ammattisotilas 2/2014

Jäsentuotteiden myynti Aliupseeriliiton jäsenet voivat tilata jäsentuotteita liiton verkkosivujen kautta. Tällä hetkellä myynnissä on muun muassa kahvimuki, t-paita, monitoimivalo, muistitikku, solmio, termospullo ja viinipullon avaaja. Käy tutustumassa valikoimaan osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi/jasenedut. Tilauksen voit tehdä sivuilla olevalla tilauslomakkeella tai ottamalla yhteyttä liiton toimistoon. Aliupseeri-t-paitoja on jäljellä kokoja S-XXXL. Paidan hinta on 5,50 euroa/kappale. Leijona-logolla varustetun arabia-kahvimukin hinta on 22 euroa. vaatteet ja varusteet vaativaan käyttöön 2 5 9, 0 0 t r i p l e a u g h t d e s i g n r a n g e r jac k e t r a n g e r jac k e t o n h u p u to n v e r s i o ta d i n k i i t e l lys tä r a n g e r h o o d i e s ta ja s e s o p i i k i n e s i k u va a n s a pa r e m m i n k äy t e t tävä k s i h u p u t to m i e n pä ä l i ta k k i e n k a n s s a. m at e r i a a l i na o n pa k s u ( 3 3 9 g / m 2 ) p o l a rt e c w i n d p ro - f l e e c e, j o k a p i tä ä t u u lta n e l jä k e rta a e n e m m ä n k u i n n o r m a a l i f l e e c e ja s e p i tä ä s a d e t ta k i n y l l ät tävä n h y v i n. m at e r i a a l i n h y v i e n o m i na i s u u k s i e n a n s i o s ta vo i da a n k äy t tä ä ta k i n tavo i n u l o i m pa na k e r ro k s e na, m u t ta to i m i i h y v i n m yö s o s a na k e r ro s p u k e u t u m i s ta. ko n s e p t i a o n h i o t t u v u o s i k au d e t ja o m i na i s u u d e t ovat ta r k k a a n m i e t i t y t. ta s k u t u s o n l e i k k au k s e n o h e l l a y k s i tä r k e i m m i s tä o m i na i s u u k s i s ta, j o k a va i k u t ta a j o k a pä i v i s e e n k äy t tö ko k e m u k s e e n. r i n tata s k u t ovat s i j o i t e t t u n i i n, e t tä r e p u n l a n t i o h i h na k u l k e e n i i d e n a lta ja r i n ta h i h na ta a s y l i, j o t e n ta s k u t ovat a i na k äy t e t täv i s s ä. ta s k u ja o n m yö s o l k ava r s i s s a, k ä s i - va r r e s s a s e k ä a l a s e l ä s s ä. vä r i t: m u s ta, t u m m a n v i h r e ä ( l o d e n g r e e n ), ru s k e a ( c b ) M o d u l a a r i s e t O S H - ko t e l o t ovat g - c o d e d m a l l i s to n k u l m a k i v i. A s e i s t u u ta r k k u u s t yö nä m u ovat t u u n k y d e x - ko t e l o ru n ko o n s au m at to m a s t i. A s e e n v e tä m i n e n o n y k s i n k e rta i s ta ja n o p e a a, Ko t e l o i ta e s s a k äy t tä jä k u u l e e ja t u n t e e s e l k e ä n na p s a h d u k s e n, k u n a s e o n lu k i t t u n u t ko t e l o o n. Lu k i t u k s e n t i u k k u u t ta vo i da a n ta rv i t ta e s s a s ä ätä ä ru n g o s s a o l e va n s ä ätö ru u v i n av u l l a, j o k a va r m a s t i m i e l ly t tä n e e k i l pa i lu h e n k i s e m p i ä k äy t tä j i ä. X S T- ko t e l o s s a o n l i s ä k s i j o u s i l a dat t u r i i s to n e s to - pa n ta, j o ta k äy t e tä ä n p e u k a l o l l a, k äy t tö pa i n i k k e e n m u o to i lu m a h d o l l i s ta a k u n n o l l i s e n a m p u m ao t t e e n m u o d o s ta m i s e n h e t i v e to l i i k k e e n a lu s ta a l k a e n. k a i k k i i n ko t e l o i h i n o n s a atav i l l a v yö l e n k k i, l ow r i d e - v yö l e n n k k i, pa d d l e, r e i s i t e l a k k a s e k ä p i k a i r ro i t u k s e n m a h d o l l i s tava rt i - p yö r ä. rt i : n av u l l a ko t e l o vo i da a n va i vat ta s i i rtä ä v yö ltä l i i v i i n ta i e r i a s e i ta vo i da a n k äy t tä ä s a m a s s a v yö s s ä va i h ta m a l l a ko t e l o ru n ko pa r i s s s a s e k u n n i s s a to i s e e n. o s h 4 5, 0 0 x s t 4 5, 0 0 maahantuonti www..fi 045 1330404 Ammattisotilas 2/2014 39