Liite 12 Sortti-asemalla vastaanotettavat jätteet ja jätemäärät ympäristöluvan mukaan Jäte Jätemäärä t/v. Vastaanotto, välivarastointi ja käsittelypaikka Sekajäte, sis. myös kesäasukkaiden sekajätettä joka sisältää biojätettä 8500 Otetaan vastaan omille lavoilleen ja kuljetetaan kolmen lavan moduuliyhdistelmäajoneuvoilla YTV:n Espoon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen Puu 5000 Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan kolmen lavan moduuliyhdistelmäajoneuvoilla luvan saaneeseen käsittelypaikkaan, hyödynnetään energiantuotannossa Metalli 2000 Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan, hyödynnetään raakaaineena Kylmälaitteet 1000 (20 000 kappaletta) Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava sähkö- ja elektroniikkaromu 2000 Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan Pahvi 200 Otetaan vastaan puristimella varustettuun jätelavaan ja kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi, hyödynnetään raakaaineena Paperi 200 Otetaan vastaan pikakontteihin ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan, hyödynnetään raakaaineena Risut 2000 Otetaan vastaan varastokentälle. Kuljetetaan Ämmässuolle haketettavaksi, käytetään kompostin seosaineena Puutarhajäte 1500 Otetaan vastaan varastokentälle ja toimitetaan kompostoitavaksi Energiajäte 5000 Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan, hyödynnetään energiantuotannossa Kartonki 100 Otetaan vastaan 1,3 m 3 jäteastioihin ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan
Jäte Jätemäärä t/v. Vastaanotto, välivarastointi ja käsittelypaikka Uudelleen käytettävät tavarat vähäisiä määriä Otetaan vastaan omaan konttiinsa ja kuljetetaan kierrätyskeskukseen tai vastaavaan paikkaan Kyllästetty puu 250 Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan Ongelmajätteeksi luokiteltava sähköja elektroniikkaromu Muut ongelmajätteet 1000 Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan 50 Otetaan vastaan, varastoidaan ja uudelleen pakataan Kivikon ongelmajäteasemalla, josta ongelmajäte kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan Yhteensä 28 900
Liite 13 KIRKKONUMMEN JORVAKSEEN SUUNNITELLUN SORTTIASEMAN ASEMAKAAVA-ALUE LINNUSTO- JA YMPÄRISTÖSELVITYS 01072009 KIRKKONUMMI VELI-RISTO CAJANDER BIOLOGI, FK TMI. YMPÄRISTÖSALUUNA
1. Selvityksen tavoitteet Tavoitteena oli tehdä Jorvaksen sorttiaseman asemakaava-alueen linnuston kartoitus. Lisäksi asemakaavan lähivaikutusalueelta on tehty lintuhavaintoja. Selvitysalueelta on koottu myös tietoja kasvillisuudesta sekä muista ympäristöarvoista. Linnustosta on etenkin huomioitu mahdolliset alueella esiintyvät ne lajit, jotka kuuluvat EU:n lintudirektiivin erityisesti suojeltaviin lajeihin, liitteeseen 1. Lisäksi on huomioitu Euroopan Unionin alueen linnuston uhanalaisuustarkastelu, BirdLife 2004, Birds in European Union, -a status assessment, jossa on katsaus lajeista, joiden suojelutilanne on epäsuotuisa. Uhanalaisen lintulajiston esiintymisellä Natura-alueiden ulkopuolella (Sorttiaseman asemakaava-alue ei kuulu Naturaan) ei ole oikeusvaikutuksia eikä selkeitä suojeluvelvoitteita. Niiden voidaan katsoa kuitenkin olevan osa maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia arvioitaessa esimerkiksi asemakaavojen luontoarvojen huomioonottamisvelvoitteen toteutumista. 2. Tutkimusalue ja menetelmät Tutkimusalue käsittää asemakaava-alueen, n. 6,2 ha Kirkkonummen Jorvaksessa. Sorttiaseman lähivaikutusalueen laajuus on n. 90 ha, josta rakennettua osaa n. 30 %. Lisäksi Kantatie 51 kulkee selvitysalueen eteläreunassa, ja kattaa lähivaikutusalueesta n. 10 %. Tutkimusalue käsittää rehevää, osin lehtomaista metsää, avointa ja osin umpeenkasvanutta entistä peltoaluetta sekä maakaasun siirtoputkea varten raivattua aluetta. Noin 60 % selvitysalueesta koostuu Sundetin kosteikosta, joka on osa usean kilometrin mittaista Sundet-joen lounais-luodesuuntaista kosteikkojuottia. Lähivaikutusalue koostuu metsä- ja peltoalueista, sekä Sundetin kosteikosta, ja asuin- ja teollisuusrakentamisen alueista. Linnuston kartoitus tehtiin neljään otteeseen: aamulaskennat 22.5, 30.5 sekä 26.6 klo. 4.30-7.00. Yölintulaskenta tapahtui 23.6 klo. 22.00-24.00. Alueella liikuttiin jalkaisin tiettyjä reittejä pitkin ja ylös merkittiin kaikki kuullut ja nähdyt lintulajit. Koska selvitystyön tekeminen varmistui vasta suhteellisen myöhäisessä vaiheessa toukokuussa, niin osa aikaisemmin keväällä äänessä olevia lintuja saattaa puuttua selvityksestä. Niitä on kuitenkin otettu huomioon näköhavaintojen muodossa. Kesäkuun alkupuolella olevat sateiset ja tuuliset säät viivästyttivät hieman kolmatta aamulintulaskentaa. 2
3. Tulokset Linnut Asemakaava-alueella havaitut lintulajit on luetteloitu alla. On tulkittava siten, että ne myös pesivät alueella. Ne lajit, joiden parimäärä alueella on enemmän kuin yksi, on merkitty :llä. Metsäviklo Sepelkyyhky Käenpiika Käpytikka Metsäkirvinen Västäräkki Rautiainen Punarinta Satakieli Kirjosieppo Pensastasku Mustarastas Räkättirastas Punakylkirastas Ruokokerttunen Rytikerttunen Luhtakerttunen Kultarinta Pensaskerttu Hernekerttu Lehtokerttu Sirittäjä Pajulintu Hippiäinen Sinitiainen Talitiainen Harakka Peippo Viherpeippo Punavarpunen Pajusirkku Lisäksi lähivaikutusalueella, useimmat aivan asemakaava-alueen läheisyydessä, havaittiin seuraavia lajeja: Harmaahaikara Laulujoutsen Sinisorsa Ruskosuohaukka Kurki Kalalokki Kesykyyhky Suopöllö Tervapääsky Räystäspääsky Kivitasku Naakka Varis Keltasirkku 3
Havaintoja kasvillisuudesta Asemakaava-alueen kaakkoisosassa on merkittävä luonnontilainen ja tiheä lehtometsikkö. Tuomen, koivun ja harmaalepän ohella siellä kasvaa vaahteraa ja vanhemman asutuksen jäljiltä terttuselja -pensasta. Metsikön arvoa lisää sen halki mutkitteleva luonnontilaisenoloinen purouoma. Mathildebergintien laidassa kasvaa kymmenkunta suojelunarvoista vanhaa koivua. Selvitysalueen itäosissa on vanha suurehko kuusiaita. Sundetin kosteikkoa vasten on umpeenkasvavaa entistä peltoa ja avointa maakaasulinjaa, missä kasvaa mm. tiheästi nokkosta, mesiangervoa ja vadelmapusikkoa. Vanhoina kulttuurijäänteinä paikalla on mm. terttuseljaa, viitapihlaja-angervokasvusto sekä puna- ja mustaherukkaa. Paikoin on muutama iso haapa sekä suuria kuusia. Sundetin kosteikko-osassa on luonnontilaisia ja selkeitä kasvillisuusvyöhykkeitä: saravyöhykettä, osmankäämivyöhykettä ja järviruokovyöhykettä, ja alueella kasvaa mm. raatetta, vehkaa, punakoisoa, kurjenjalkaa sekä pajuja. Sundetin jokiuoman läheisyyden näyttävämpiä kasveja ovat mm. sadat keltakukkaiset kurjenmiekat, lehtovirmajuuret ja ranta-alpit. Selvitysalueen eteläosassa on vanha tienpohjan laidalla lisäksi vanhaa kulttuurilääkekasvia rohtoraunioyrttiä. 4. Tulosten tarkastelu Linnuston suhteen selvitysalue on monipuolinen, koska siihen sisältyy sekä lehtomaista monimuotoista metsäkasvillisuutta sekä luonnontilaisena säilynyttä kosteikkoa. Suuri osa lajistosta edustaa tavanomaisia ja yleisiä suomalaisia pesimälintuja. Erityisarvoa on kuitenkin seuraavilla lajeilla: Kultarinta. Suhteellisen vähälukuinen ja vaateliaitten lehtipuuvaltaisten metsäympäristöjen laji. Laulavia yksilöitä tavattiin kolmessa paikassa alueen eteläitäosissa. Käenpiika, joka on Suomessa vaarantunut ja vähentynyt laji ja kuuluu myös EU:ssa epäsuotuisan kannankehityksen lajeihin. Esiintyi alueen aivan itäosassa, osin Mathildebergin tilan puolella. Luhtakerttunen, alueen pohjois- ja lounaisosassa kosteikolla. Vähälukuinen kaakkoinen, laulutaidoiltaan maamme parhaisiin kuuluva yölaulaja. Pensastasku, silmälläpidettävä laji Suomessa. Alueen pohjoispäässä kosteikon reunalla. 4
Asemakaava-alueen lähivaikutusalueella tavattiin muutamia merkittäviä lintulajeja, joiden esiintyminen liittyy Sundetin pitkän kosteikkovyöhykkeen olemassaoloon, joka kulkee asemakaava-alueen kautta. Harmaahaikara. Havaittiin ruokailemassa Sundetinjoella lähivaikutusalueen pohjoispuolella. Vähälukuinen, Suomeen leviämässä oleva eteläinen laji. Ruskosuohaukka. Suomessa vähälukuinen petolintu, kokonaiskanta n. 500 paria, käyttää Sundetin kosteikkoa ruokailualueenaan. Havaittiin aivan asemakaavaalueen rajalla, Vanhan Jorvaksentien länsipuolen kosteikko-osassa. Suopöllö. Vähälukuinen petolintu, joka ruokailee ja pesii Sundetin kosteikon pohjoisosissa. Tavattiin saalistuslennolla lähivaikutusalueen pohjoisosassa kosteikolla. Kurki. Käy väliin saalistamassa Sundetin kosteikko-osilla. Nähtiin alueen pohjoisosassa. Laulujoutsen. Pari näyttäytyi useita kertoja lähivaikutusalueen pohjoisosassa Sundetin kosteikon yllä. Yritti pesintää Sundetin pohjoisosassa, mutta lisääntyminen keskeytyi häirinnän takia. Kivitasku. Pesii lähivaikutusalueella vanhan myllyn ympäristössä. Kuuluu maassamme silmälläpidettäviin lajeihin. Lisäksi aiemmilta vuosilta tiedetään lintuhavainnoitsijoiden toimesta, että Sundetin kosteikkoalueella, paikoissa jotka ovat asemakaavan lähivaikutusalueen läheisyydessä tai sisällä, on esiintynyt mm. EU:n lintudirektiivin lajia ruisrääkkää, vähentynyttä rantakanalajia luhtahuittia sekä taidokasta yölaulajalintua viitakerttusta. 5. Johtopäätelmät Sundetin kosteikkouoma kokonaisuudessaan ja myös asemakaava-alueella on kasvillisuuden puolesta hyvin säilynyt ja monipuolinen alue, jossa olisi ainesta lakisääteiseksi luonnonsuojelualueeksi. Sundetin kosteikkouoman linnusto on arvokas, missä pesii myös vähälukuisia ja arvokkaita lajeja. Sundetin kosteikko toimii Kirkkonummella tärkeänä eläinten kulku- ja leviämisreittiyhteytenä mm. linnuille, hirvieläimille ja muille nisäkkäille, sammakkoeläimille ja hyönteisille. Suunniteltu sorttiasema saattaisi kaventaa ja jopa katkaista tämän yhteyden. Siksi ympäristöarvojen takia sorttiaseman varsinainen sijainti sekä maansiirtotyöt kaava-alueella olisi hyvä toteutua alueen etelä-kaakkoisosissa, jotta Sundet säilyisi mahdollisimman koskemattomana. Sundetin kosteikkouoman luontomerkityksen kannalta olisi tärkeää, että Kantatie 5
51:n laajentamisen yhteydessä uoman kulkua tien ali laajennetaan ja levennetään sekä että siihen saadaan myös eläinten alikulkureitti. Asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöarvoja alentaa nykyisellään vilkkaasti liikennöity Kantatie 51. Tien muuttaminen moottoritieksi kaventaa ja heikentää näitä arvoja edelleen. Siksi vaikka asemakaava-alueen kaakkoinen-itäinen lehtometsäosa on luonnoltaan ja kasvillisuudeltaan monipuolinen, niin liikenteen takia sen merkitys on suhteellisen vähäinen. Uhanalainen lintulaji käenpiika sekä kultarinnat voinevat säilyä läheisessä Mathildebergin tilan pihapiirissä. Asemakaava-alueella tulisi metsäkäsittelyssä säästää luonnolle arvokkaita suuria puuyksilöitä mahdollisuuksien mukaan, mm. Mathildebergintien vanhat koivut ja metsäosien isoja kuusia ja haapoja. 6