LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025

LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025

LOHJAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2025 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 3 2.1 Seudulliset lähtökohdat 3 2.2 Lohjan seudullisen aseman muuttuminen 5 2.3 Lohjan kehittämisen suuntaviivat 35 ja 10 vuotta sitten 5 3 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITYSSUUNNAT 10 3.1 Väestö ja asuminen 10 3.2 Työpaikat 15 3.3 Elinkeinorakenne 16 3.4 Palvelut 18 3.5 Liikenne 20 3.6 Virkistys- ja vapaa-alueet 20 4 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT 22 4.1 Keskitetty vaihtoehto 23 4.2 Tasapainotettu vaihtoehto 26 4.3 Liikennepainotteinen vaihtoehto 29 4.4 Vaihtoehtojen vaikutusarvio 32 5 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025 33 5.1 Kehittämisen painopisteet 34 5.2 Keskusta-alueet 34 5.3 Asuntoalueet 34 5.4 Työpaikka-alueet 42 5.5 Viheralueet ja muut vapaa-alueet 44 5.6 Liikenneverkko. 46 1

1 JOHDANTO Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuvan tarkistamisen keskeinen tavoite on luoda edellytykset Lohjan kaupunkiseudun aseman vahvistumiselle. Kaupunkirakenteen eheyttämisessä on tavoitteena hyödyntää alueen historiaa ja maisemarakenteellisia lähtökohtia sekä vahvistaa sen identiteettiä. Kehityskuvatyöhön ei kuulu varsinaiset hajaasutusalueet. Kehityskuvan laatiminen on tärkeä hanke, jolla on laajoja vaikutuksia koko yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Kehityskuvan luominen on strategista suunnittelua, joka helpottaa Lohjan kaupunkia muutoksen hallinnassa ja tulevaisuuteen suuntaamisessa. Kehityskuvalla ja sen tarkistamisella pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, parantamaan Lohjan kilpailuasetelmaa ja välttämään negatiivisia vaikutuksia. Kehityskuva tulee toimimaan yleiskaavoituksen apuna. Kehityskuvan tehtävä on myös määritellä taajaman yleiskaavatyön sisältö ja tarkkuus. Kehityskuvan tarkistustyö aloitettiin toukokuussa 2003. Marraskuussa järjestettiin luottamusmiesseminaari. Kehityskuva valmistui vuoden 2004 alussa. Työtä on ohjannut Lohjan kaupungin nimeämä työryhmä. Ensimmäinen Lohjan maankäytön kehityskuva vuodelta 1995 perustui Lohjan kunnan ja kaupungin jälleenyhdistymisen valmisteluun. Tuolloin kunta ja kaupunki laativat yhdistymisen toimintasuunnitelman, joka sisälsi mm. toimintastrategiat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Uuden maankäytön kehityskuvan lähtökohtana on valmistautuminen kasvavaan vuorovaikutukseen pääkaupunkiseudun ja lähikuntien kanssa. Työssä tarkastellaan Lohjan kaupungin maankäytön tilannetta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan tulevaisuuden antamia mahdollisuuksia ja kehittymissuuntia maankäytön suhteen uusien suunnitelmien ja kehitystrendien valossa. Tavoitteena on yleispiirteisellä tasolla hakea selkeät painopistealueet, joihin Lohjan kaupungin tulee tulevaisuuden maankäyttöratkaisuissa varautua. Lopullisessa kehityskuvassa määritellään kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja visio. 2

2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Seudulliset lähtökohdat Lohjan kaupunki tarjoaa erinomaiset edellytykset asumiselle ja yritystoiminnalle. Yritysten sijaintipaikkana kaupunki sijaitsee suotuisasti harjualueella hyvien liikenneyhteyksien varrella, lyhyen matkan päässä pääkaupunkiseudusta. Asumiseen on tarjolla viihtyisiä harju- ja järvimaisemia suhteellisen edullisesti. Myös vapaa-ajan vieton mahdollisuudet ovat monipuoliset. Lohjan kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan. Kaupungin kasvu voimistaa elinkeinoelämää luomalla uusia työpaikkoja ja erikoistuneita palveluita. Kasvu on voimavara, joka lisää kaupungin vetovoimaa. Alueiden yhä tärkeimpiä kilpailukeinoja ovat asukkaille tarjottavat elämisen puitteet. Näitä ovat asumisen ja asuinympäristön laatu ja niitä koskevat valinnanmahdollisuudet, elinkeinoelämän monipuolisuus, hyvät palvelut ja vapaaajanviettomahdollisuudet, vesistöt, puhdas ja terveellinen ympäristö sekä turvallisuus. keskeinen asema Lohjan teollisuuden toimintamahdollisuuksien kannalta. Uudenmaan maakuntakaavan selostuksen mukaan Lohjan taajama Virkkalasta Muijalaan on taajama, jossa elinkeinoja kehitetään voimakkaasti. Espoon keskuksesta Nummenkylään ulottuu uusiin raideliikenneyhteyksiin perustuva pitemmän aikavälin kehittämisvyöhyke. Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty alue- ja yhdyskuntarakenne sekä alueiden käytön periaatteet. Lohjan seudun aluerakenne muodostuu laajoista maa- ja metsätalousalueista, suhteellisen tiheästä kyläverkosta sekä Lohjan, Vihdin Nummelan ja Karkkilan kaupunkimaisista keskuksista. Lohjan kaupunkiseutua on määrätietoisesti kehitetty maakunnalliseksi keskukseksi. Salpausselän harjulle on muodostunut lähes yhtenäinen Lohjan Virkkalasta aina Vihdin Ojakkalaan ulottuva pitkänomainen taajama-alue. Maakuntakaavaselostuksen mukaan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajeni 1980-luvun lopulla Lohjan Vihdin seudun äärialueille ja seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus laski Lohjan kaupunkia lukuunottamatta. Hanko Hyvinkää rautatiellä ja maantieyhteydellä on 3

OTE UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Uudenmaan liitto 22.9.2003 Uudenmaan liitto Maanmittauslaitos 4

2.2 Lohjan seudullisen aseman muuttuminen Lohjan kaupungilla on odotettavissa lähivuosina merkittäviä toimintaympäristön muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan merkittävästi asumiseen, liikenteeseen sekä palvelujen sijoittumiseen. E 18 tien rakentamisen alkaminen Lohjan osalta sekä varautuminen Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan toteutumiseen lyhentävät Helsingin ja Lohjan välistä matkaaikaa merkittävästi sekä avaa uuden kasvuväylän etenkin Pohjois- Lohjalle. Lisäksi Lohjan keskustan kautta kulkeva valtatie 25 ja Hanko- Hyvinkää rautatieyhteys (tavaraliikenne) mahdollistavat Lohjan kehittymisen myös ns. logistisena keskuksena Moottoritien vaikutuksia on arvioitu Valtatie 1 kehittämisen välillä Lohja-Salo ympäristövaikutusten arviointiraportissa. Raportin mukaan Lohjan kaupunkiseutu hyötyy merkittävästi moottoritien rakentamisesta. Moottoritien rakentamisen myötä Lohjan seutu kaupunkikeskuksena korostuu kasvumahdollisuuksiensa ja olemassa olevan elinkeinoelämän myötä. Moottoritien myötä kasvava liikenne ja muuttuvat liikennetottumukset muuttavat yhdyskuntarakennetta ja kiinnostusta rakentamiseen tien lähialueelle. Kaupalliset toiminnat pyrkivät sijoittumaan hyvien yhteyksien varrelle moottoritien tuntumaan. Tämä voi muuttaa moottoritien ja eritasoliittymien lähialueiden maankäyttöä. Moottoritie rauhoittaa Muijalan ja Perttilän välisen osan valtatiestä 25 läpiajoliikenteen osalta. Tämä tarjoaa uuden mahdollisuuden kehittää nykyistä nauhamaista taajamaa ja teollisuusaluetta houkuttelevammaksi. Arvion mukaan moottoritien rakentaminen edistää nauhamaisen yhdyskuntarakenteen jäsentymistä ja tiivistymistä taajama-alueilla, koska se vähentää useissa tapauksissa taajaman vilkkaan läpiajoliikenteen aiheuttamaa estevaikutusta. 2.3 Lohjan kehittämisen suuntaviivat 35 ja 10 vuotta sitten Vanhoja kaavoja tarkasteltaessa paljastuu, miltä osin suunniteltu tulevaisuus kävi toteen ja miltä osin tulevaisuus jäi pelkäksi odotukseksi. Menneen tulevaisuuden hahmottaminen erityisesti Lohjan yleiskaavan 1970 avulla on mielenkiintoista, koska yleiskaavan aikajänne oli nykyistä kehityskuvaa vastaava. Lohjan yleiskaava 1970 Maankäytön suunnittelu aloitettiin Lohjalla vuonna 1921, jolloin laadittiin Lohjannummen taajaväkisen yhdyskunnan ensimmäinen asemakaava. Vuonna 1926 yhdyskunnan kasvu johti siihen että kauppala erosi kunnasta. Kun Lohjan kauppala tuli kaupungiksi vuonna 1969, kaupungin rajat olivat tulleet ahtaiksi. Tilanteen korjaamiseksi päätettiin laatia kunnan kanssa yhteinen yleiskaava. Etelä-Suomen teollistuneet taajamat olivat kaupungistumisen myötä voimakkaan muuttoliikkeen alaisia 1960-luvulla. Helsingin kasvun tasapainottamiseksi haluttiin luoda riittävän etäälle pääkaupungista kasvukeskuksia. Tähän Lohjan seutu varautui laatiessaan 1960-luvun lopulla Lohjan kaupungin ja kunnan ensimmäisen yhteisen yleiskaavan. Lohjan yleiskaavassa 1970 ennustettiin, että vuonna 2000 Lohjalla olisi 67 000 asukasta vuonna 2000. Tällöin Lohjan kaupungin alue oli jo miltei kokonaan asemakaavoitettu, Etelä-Lohjan rakennuskaavan rajat olivat muotoutuneet nykyisiksi Vappulaa ja Vohloista lukuunottamatta, Pohjois-Lohjan rakennuskaavoittaminen oli vireillä ja Länsi-Lohjan rakennuskaavoista Routionmäellä oli vahvistettu rakennuskaava. Asumisväljyyden arvioitiin kasvavan 39 km 2 :iin vuoteen 1980 mennessä. Väestökasvuennusteen voidaan todeta olleen paljon ylimitoitettu ja asumisväljyysennusteen hieman ylimitoitettu. Asumisväljyys Lohjalla 5

oli vuoden 2000 lopussa 40,9 km 2 ja väkiluku noin 35 000. Lohjan kaupungin väkiluvun muutos 1960- luvun lopussa oli ollut 4.1 % vuosittain, jonka vuoksi yleiskaavassa varauduttiin suhteelliseen suureen kasvuprosenttiin. Yleiskaavalla etsittiin edullista kasvutapaa ja tavoitteena oli Lohjan erityispiirteiden korostaminen: asumisen monipuolisuus, maiseman viehättävyys, palvelukykyisyys, teollisuuden häiriintymätön kasvumahdollisuus, ilmastollinen edullisuus ja hyvä tavoitettavuus. Yleiskaavalla vastattiin 1960-luvun lopun maankäytön ongelmiin seuraavasti: Kerrostalo- ja pientaloasumiseen varattiin alueita Lohjan keskustassa, Virkkalassa ja Asemanseudulla, Teollisuusaluetta varten pyrittiin varaamaan riittävästi harjun kaakkoispuolelle välillä Kirkniemi Mineriittitehdas. Teollisuudelle tulisi voida tarjota vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Lohjanjärven rannalla teollisuuden jätevedet tulisi pyrkiä puhdistamaan tehokkaasti. Taajama-alueen sisäisen liikenteen järjestämisen tavoitteena oli Harjutien parantaminen moottoritieksi ja Virkkalan keskustan tuntumaan uuden liittymän rakentaminen. Helsingin Turku moottoritien linjaus suunnattiin Paloniemen kannaksen kautta ja liittymät osoitettiin Karstulle, Routiolle, Lempolaan ja Nummenkylään. 30- vuotta sitten suunnitelma erosi oleellisesti Lempolasta länteen päin. Helsinki-Lohja-Salo ratalinja osoitettiin yleiskaavaan. Pappilan alueen ja Moisionpellon osalta tavoitteena oli seudullisen koulukeskuksen ja erilaisten virkistyslaitosten osoittaminen alueelle, varauduttiin vähintään seudullisen yliopiston ja sen asuntovarausten sijoittamiseen Moisionpellolle. Edellä mainitun ratahankkeen myötä yhteys Helsingin yliopistoon olisi välitön. Harjun laki haluttiin säilyttää maisemansuojelu- ja virkistysalueena. Vapaiden ranta-alueiden osalta tavoitteen oli käyttää rannat pääosiltaan yleiseen virkistykseen ja soveltuvin osin myös kylämuotoiseen loma-asutukseen. 6

7

Lohjan maankäytön kehityskuva 1995 Lohjan kaupunki ja kunta laativat yhteisen kehityskuvan ennen yhdistymistään vuonna 1994. Kehityskuvalla pyrittiin löytämään säästöjä yhdyskuntarakentamisessa, löytämään uusia kasvumahdollisuuksia ja kehittämään Lohjaa Länsi-Uudenmaan pääkeskuksena. Väestön ennustettiin kasvavan vuoteen 2020 mennessä 36 500 asukkaaseen ja väljyyden 50 km 2. Uudeksi asuinkerrosalatarpeeksi arvioitiin noin 170-200 00 km 2. Laskelman perusteella arvioitiin uusia asemakaavoitettavia alueita asumiselle tarvittavan noin 200 ha. Maankäytön kehityskuvalla Lohja esiteltiin järvi- ja harjukaupunkina, sinisinä ja vihreinä projekteina. Siniseen Lohjaan kuului ranta-asumisen lisäksi pohjavesien suojelu, vesireitin ja sen palvelupisteiden kehittäminen kaupunkirannoilla, Kisakallio Pappilanselän alueella, Paloniemessä ja Etelä-Lohjalla, pienvenesatama yms. verkostot ja Lohjanjärveen liittyvien kesätapahtumien kehittäminen sekä Lohjanjärven osayleiskaavan laatiminen. Kehityskuvan vihreisiin projekteihin kuului kokonaissuunnitelma viheralueista, rantapalvelujen ja toimintojen kehittäminen, vaellusreitti pohjoisille järvialueille, yhteys Kisakalliolle ja Paloniemi projekti. Kehityskuvan tavoitteena oli kehittämishankkeiden toteuttaminen kokonaisuuksina, jotka tukevat myönteisesti kaupunkikuvaa. 10 vuoden takaisessa kehityskuvassa esitettiin seuraavat asumisen kehittämishankkeet: Paloniemen kehittäminen Roution pientaloalue Hiidensalmen rantakylä Pitkäniemi Taimiston alue Moisionranta Myllylampi Muijalan pientaloalue, Helpontien pää Virkkalan keskustaprojekti Gunnarla, Piiharju 8

1995 9

3 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITYSSUUNNAT 3.1 Väestö ja asuminen VÄESTÖN JA ASUMISEN KEHITYS LOHJALLA: Eniten tulee kasvamaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Eniten asukkaita asuu keskustassa, uusien liikenneyhteyksien myötä Pohjois-Lohjan asukasmäärä kasvaa Eniten vanhusväestöä asuu keskustassa ja lapsiperheitä Pohjois-Lohjalla Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan toteuduttua väestön kasvutarve on Lohjan keskustan, Ventelän ja Muijalan aseman ympäristössä noin 5 000 lisäasukkaalla / asema Eniten positiivista nettomuuttoa on Espoosta ja Vihdistä, suurin nettomuutto tulee olemaan pääkaupunkiseudulta Asuntotuotantotarve kasvaa Kerrostalo- ja pientaloasuntojen osuudet ovat samansuuruiset, tulevaisuudessa pientaloasuntojen kysyntä kasvaa Valtaosa asunnoista on omistusasuntoja, joiden kysyntä kasvaa Asumisväljyyden ennustetaan kasvavan 48,7 k-m 2 :iin vuonna 2025 Kakkosasuminen lisääntyy. Lohjan kaupungin väestön määrä 31.12.2001 oli 35 527 henkilöä, joista ulkomaalaisia oli 483 (1,4 %). Ruotsinkielisiä asukkaita oli 1 525 (4,3 %). Vuodesta 1980 väestö on kasvanut alueella noin 5 500 asukkaalla. Väestön määrä kasvoi Lohjien yhdistymisvuodesta 1997 vuoden 2001 loppuun mennessä 1 528 hengellä, ja vuosittainen väestönkasvu vaihteli 0,5 ja 1,3 %:n välillä. Ikäluokittain tarkasteltuna Lohjalla asuu eniten (lähes 56 %) työikäisiä 25-64 vuotiaita. Eläkeläisten osuus on kasvanut vuosittain ja yli 65 vuotiaiden osuus on yli 12 %. Vuosi 1980 1985 1990 1995 2000 0-6 10,1 9,5 9,3 9,4 8,7 7-14 11,9 11,0 10,9 10,7 11,2 15-24 16,1 15,4 13,6 12,1 11,9 25-64 51,6 53,7 55,1 55,8 55,8 65-74 6,9 6,3 6,5 7,1 7,1 75+ 3,4 4,1 4,6 4,8 5,3 Yhteensä 30081 32030 33386 34058 35243 Taulukko. Väestönkehitys ja ikäluokkien %-osuudet Lohjalla 1980-2000 (Väestötilastot: Lohjan kaupunki & kunta, Tilastokeskus). Lohjan kaupungin tavoite vuosittaiselle väestönkasvulle on ollut 1 %. Väestöennuste vuodelle 2025 olisi siten n. 45 200 asukasta. Lohjan väestö on viimeisen 25 vuoden aikana (1976-2001) kasvanut 6 270 asukkaalla. Vuonna 1970 Lohjan väestön ennustettiin kasvavan jopa 67 000 asukkaaseen vuoteen 2000 mennessä. Väestöennusteissa 20-30 vuotta on pitkä aika, mutta joka tapauksessa Lohjalla on sijainnista johtuen tämän hetken ennusteissa syytä varautua pääkaupunkiseudun muuttovoiton leviämiseen sekä pääkaupunkiseudulta suuntautuvan muuton voimistumiseen. 10

VÄESTÖENNUSTE 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Uudenmaan liitto 35243 36882 37312 37960 38447 38798 0,5 % 35243 36132 37045 37980 38939 39923 1% 35243 37040 38930 40916 43003 45196 1,5% 35243 37966 40900 44061 47466 51134 2% 35243 38911 42961 47432 52369 57820 Taulukko. Lohjan väestöennusteita vuodelle 2025. Uudenmaan liiton arvio Lohjan asukasmäärästä vuonna 2025 on n. 38 800 (9.11.2001). Uudenmaan liiton väestösuunnite on laadittu demografisella menetelmällä, joka perustuu vuosien 1997-1999 väestömuutoksiin, syntyneiden ja kuolleiden määrään sekä muuttoliikkeeseen. Suunnitteen arvioinnissa on otettu huomioon kunnan mahdollisuudet taata asukkailleen perusturva ja palvelut. Kyseessä ei siis ole puhdas ennuste. Uudenmaan maakunnan muuttovoitto on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 270 000 henkeä ja luonnollinen väestönkasvu n. 50 000 henkeä. Väestönkasvun ennuste Lohjan seutukunnan osalta vuodelle 2030 on noin 12 000 henkeä (Suomen Kuntaliitto 2002). IKÄRYHMÄ 2000 2005 2010 2015 2020 2025 0-6 v. 8,7 7-15 v. 12,4 16-18 v. 3,9 19-24 v. 6,8 25-49 v. 35,9 50-64 v. 19,8 65-74 v. 7,1 75 v. 5,3 Yhteensä 100 8,3 8,3 8,4 8,4 8,3 12,7 11,8 11,6 11,7 11,8 3,8 4,0 3,8 3,8 3,8 6,4 7,0 6,7 6,6 6,7 34,6 32,6 31,8 31,2 31,0 21,2 21,3 20,2 19,6 19,2 7,5 9,2 11,1 11,5 10,7 5,5 5,8 6,4 7,2 8,6 100 100 100 100 100 Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan selvityksessä (UML/Sito-konsultit Oy 2002) on lähtökohtana pidetty asemien lähialueiden asukasmäärien kasvua. Lohjan osalta kasvuksi on määritelty 5 000 lisäasukasta jokaisen aseman ympäristöön (Lohjan keskusta, Ventelä, Muijala) eli yhteensä 15 000 lisäasukasta nykyiseen asukasmäärään verrattuna. 15 000 lisäasukkaan tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttäisi n. 1,5%:n vuosittaista väestönkasvua. Eniten asukkaita eli noin 45 % asukkaista asuu keskustassa ja vähiten eli noin 9 % Länsi-Lohjalla. Väestönkasvu kaupungin sisällä on 1990- lopulla kohdistunut voimakkaimmin Pohjois-Lohjan sekä Lohjan keskustan ja Nummentaustan alueille. Vuosien 1990-2001 välisen ajanjakson yhteenlaskettu väestönkasvu oli Pohjois-Lohjalla 1 028, Lohjan keskustan osa-alueella 993 ja Länsi-Lohjalla 201 asukasta. Samanaikaisesti Etelä-Lohjan väkiluku pieneni 212 asukkaalla. 11

100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 22.9 23.4 23.4 23.6 23.7 8.9 8.9 8.9 8.9 22.8 22.6 22.3 22.3 22.2 45.4 45.2 45.4 45.1 45.1 1997 1998 1999 2000 2001 Keskusta Etelä-Lohja Länsi-Lohja Pohjois-Lohja Taulukko. Väestön suhteelliset osuudet osa-alueittain vuosina 1997-2001. Seutukunnittaisen nettomaassamuuton vuosien 1995-2001 tarkastelun (suhteessa seutukunnan väkilukuun) perusteella Lohjan seutukunta sijoittuu kahdeksannelle tilalle Oulun, Tampereen, Helsingin, Jyväskylän, Porvoon, Ahvenanmaan ja Turun seutukuntien jälkeen. Viime vuosien nettomuuttoluvuissa on merkkejä Helsingin seutukunnan muuttovoiton hiipumisesta ja samalla muuttovoittojen leviämisestä hieman entistä useampaan seutukuntaan (Suomen kuntaliitto 2002). Lohjan nettomuutto vuosina 1997-2000 oli muuttovoitoltaan 754 henkilöä. Eniten positiivista nettomuuttoa Lohjalle oli Espoosta ja Vihdistä. Lohjalta muutettiin suhteessa eniten Helsinkiin. 9.1 Henkilöä 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 17 210 256 271 175 1997 1998 1999 2000 2001 Nettomuuton osuus väestön kokonaismuutoksesta Taulukko. Vuosittainen väestönkasvu ja muuttoliikkeen osuus muutoksesta vuosina 1997 Espoo Vihti Muut maakunnat Nummi-Pusula Vantaa Kirkkonummi Karkkila Siuntio Nurmijärvi Karjaa Sammatti Karjalohja Muu Uusimaa Hels inki Henkilöä -100-50 0 50 100 150 200 250 Taulukko. Lohjan nettomuutto yhteensä vuosina 1997-2000. 12

Asuntoja oli vuoden 2000 lopussa yhteensä 16 109. Kerrostaloasuntojen (6 788) ja erillisten pientaloasuntojen (6 666) osuudet olivat lähes samansuuruiset molempien osuuksien ollessa noin 40 %. Rivi- tai ketjutaloasuntojen (2 296) osuus oli noin 15 %. Kerrostalovaltaisimpia osaalueita ovat keskusta ja Routio. Erillisten pientalojen osuus asunnoista on suurin Pohjois-Lohjalla. OSA-ALUE Asuinkerrostalot- % Rivi- ja ketjutalot-% Erilliset pientalot-% Yhteensä kpl Keskusta 58,0 12,2 27,7 7709 Etelä-Lohja 29,6 14,4 53,2 3522 Länsi-Lohja 46,9 9,7 41,4 1437 Pohjois-Lohja 16,9 21,0 59,9 3373 Koko Lohja 42,1 14,3 41,4 16109 Taulukko. Asunnot talotyypeittäin ja osa-alueittain 31.12.2000. Muu tai tuntematon talotyyppi 359 asukasta (Tilastokeskus). Taajama-aste on Lohjalla 89,5 %. Haja-asutusalueella asui vuoden 2000 lopussa 4 448 henkeä. Yli sadan asukkaan kyliä oli vuonna 2000 seuraavasti: Immula 190, Karstu 140, Lehmijärvi 230, Lieviö 160, Lohjansaari 140, Nummenkylä 100 ja Pulli-Vasarla 260. Asemakaavaalueen ulkopuolelle myönnettyjen poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen määrä on kasvanut merkittävästi vuoden 2002 aikana. Asuntokuntia oli koko kaupungissa vuoden 2001 lopussa yhteensä 15 404 (lisäys 316 asuntokuntaa vuodesta 2000). Yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi 215 asuntokunnalla vuoden 2000 lopusta vuoden 2001 loppuun mennessä. Asuntokuntien keskikoko oli 2,3 henkilöä. Asuntokunnista lapsiperheiden osuus oli 4 541 eli 29,5 % (v. 2000: 4 550). Lapsiperheiden osuus asuntokunnista oli suurin Pohjois-Lohjalla, jossa se oli 38 %. Suhteellisesti eniten yhden hengen asuntokuntia sekä vanhusasuntokuntia (asuntokunnassa vähintään yksi yli 65-v. henkilö) oli keskustan osa-alueella. OSA-ALUE Asuntokunnat Lapsiperheitä % 1 hengen asuntokuntia % Vanhusasuntokuntia % Asuntokunnan keskikoko Keskusta - Ydinkeskusta 7437 2440 25,9 12,2 39,5 58,5 24,1 35,2 2,1 1,7 Etelä-Lohja 3347 29,8 32,1 21,7 2,3 Länsi-Lohja 1386 28,4 34,4 21,4 2,3 Pohjois-Lohja 3231 38,0 24,6 16,2 2,6 Koko Lohja 15404 29,5 34,3 21,7 2,3 Taulukko. Asuntokunnat ja lapsiperheet osa-alueittain 31.12.2001 (Tilastokeskus). Hallintaperusteen mukaisesti asunnoista vuoden 2000 lopussa n. 60 % oli omistusasuntoja (9 626) ja vuokra-asuntoja n. 31 % (5 053). Muiden hallintaperusteiden (mm. asumisoikeusasunnot) osuus oli 9 % (1 430). Hallintaperusteella on merkitystä maankäytön suunnittelussa mm. palvelutarpeiden mitoituksen osalta. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoalueiden rakentaminen tasaa käyttöön otettavan alueen palvelutarvetta pitkällä tähtäimellä, koska näissä asukkaiden vaihtuvuus on suurempi kuin omistusasunnoissa. Alueella, jonne rakennetaan pelkästään uusia omakotitaloja, asukkaiden palvelutarpeet ajoittuvat samaan ajankohtaan muuttavien asukkaiden samankaltaisesta perherakenteesta johtuen. Vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asukkaiden lukumäärä ja ikärakenne säilyvät puolestaan varsin vakioina (Asuntotuotantoalueet ja kohteet v. 2002-2004, työryhmän raportti, luonnos 21.8.2001.) Aravavuokra-asuntojen hakijamäärä tarjolla ollutta asuntoa kohden vuonna 2001 oli Lohjalla keskimäärin 7, mikä oli toiseksi korkein luku maan 37 kaupunkiseudun kärkikaupungin joukossa heti Helsingin jälkeen (Kaupunkikatsaus 11/2002). 13

Asuinrakennusten kokonaiskerrosala oli Lohjalla 31.12.2000 noin 1 490 000 k-m 2 eli asukasta kohden 42,3 k-m 2. Eniten asuinrakennusten kerrosalaa asukasta kohden oli Pohjois-Lohjalla (44,5 k-m 2 /asukas) ja vähiten keskustan osa-alueella (41,0 k-m 2 /asukas). Asumisväljyys henkeä kohden oli 34,1 h-m 2 (40,9 k-m 2 ) vuoden 2000 lopussa. Asumisväljyys kasvoi vuosien 1970-1995 välisenä aikana Lohjan seudulla noin 16 k-m 2 henkeä kohden (UML 28.1.2002). Ahtaasti asuvien (vähintään kahden hengen) asuntokuntien osuus oli Lohjalla noin 8 % vuonna 2001. Osuus oli toiseksi suurin Helsingin jälkeen maan kaupunkiseutujen kärkikaupunkien vertailussa kasvavan kaudella 2000-2025 Uudellamaalla keskimäärin 0,3 k-m2/ vuosi/asukas. Kaudella 1970-1995 asumisväljyys kasvoi 0,45 k- m2/vuosi/ asukas. Ennusteen mukaisen kasvun toteutuessa asumisväljyys kasvaisi Lohjalla 48,7 k-m2:iin vuoteen 2025 mennessä. Uudenmaan maakuntakaavan ja Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuvan PKS 2025 taloudellisten vaikutusten arvioinnin luonnoksen (1.11.2002) ennusteen mukaisesti Lohjan seutukunnan uusista asukkaista ja uudesta asuinkerrosalasta n. 25 % sijoittuisi kyliin/haja-asutusalueille. Uudenmaan liitto (28.1.2002) on arvioinut, että asuntotuotannon tarve Uudellamaalla on huomattavasti suurempi kuin mitä 1990-luvun loppupuolella tuotettiin. Asuntotuotanto tulisi lähes kaksinkertaistaa 1990- luvun loppupuolen tuotantoluvuista. Lohjan seutukunnan vuosittaisen asuntotuotantotarpeen on ennustettu olevan suurin lähivuosina (2001 2005: 700kpl/vuosi, 2021-2025: 400 kpl/vuosi). Lohjan kaupungin asunnontuotantotarpeeksi on arvioitu 205 asuntoa/vuosi (UML:n asunnontarvelaskelma 8.11.2001). Lohjan kaupungissa valmistui vuosina 1997-2001 yhteensä 876 asuntoa, joiden yhteispinta-ala oli 106 776 k-m2. Keskimäärin asuntoja valmistui 175 kpl/vuosi. Valmistuneista asunnoista omakotiasuntoja oli 54,5 %, kerrostaloasuntoja 36,5 % ja rivitaloasuntoja 9 %. Nykyinen asumisväljyys asukasta kohden on Lohjan kaupungissa 40,9 k-m2. Uudenmaan liitto (28.1.2002) on ennustanut asumisväljyyden 14

3.2 Työpaikat TYÖPAIKKOJEN KEHITYS LOHJALLA: Työttömyysaste on laskenut ja työpaikkakehitys on ollut hyvä Työpaikkojen määrän ennustetaan olevan noin 18 000 vuonna 2025 Uudet työpaikat ja toimitilat rakentuvat täydentyviin taajamiin Yritykset ja työpaikat keskittyvät logistisesti hyville paikoille Taloudellinen huoltosuhde on hyvä Työpaikkaomavaraisuus on hyvä lähes 90 %, todellinen työpaikkaomavaraisuus noin 70 % Lohjalle suuntautuva työssäkäynti vahvistaa sen asemaa työpaikka- ja palvelukeskuksena Työssäkäyntietäisyys pitenee. Työpaikkoja oli vuoden 2000 lopussa 15 066. Työttömyysaste oli 7,6 %, kun se vuonna 1997 oli vielä 17,8 %. 1990-luvun loppupuoliskon työpaikkakehityksen tarkastelussa (suhteessa seutukuntien työpaikkamääriin) Lohjan seutukunta sijoittui viidenneksi Helsingin, Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seutukuntien jälkeen. Taloudellinen huoltosuhde ( työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä yhtä työllistä kohden) oli Lohjalla 1,07 vuoden 2000 lopussa. Lohjan seutukunta sijoittui vuonna 2000 neljänneksi heti Maarianhaminan, Helsingin ja Ahvenanmaan (maaseutu) seutukuntien jälkeen. Uudenmaan maakunnan taloudellinen huoltosuhde oli 0,98 ja koko maan keskiarvo 1,32. Lohjalaisten työssäkäynti 1993 1997 2000 Työpaikkoja yhteensä 11 409 13169 15 066 Työvoima 16 892 16 899 18 448 Työvoiman ulkopuolella 17 032 17 273 16 795 Työllinen työvoima 13 089 14 855 17 030 Työttömät 3 803 2 044 1 404 Työpaikka asuinkunnassa 9 781 10 610 11 893 Työpaikka Lohjan ulkopuolella 3 308 4 245 5 137 Työpaikkaomavaraisuus 87,2 % 88,7 % 88,5 % Todellinen työpaikkaomavaraisuus 74,7 % 71,4 % 69,8 % Taulukko. Lohjalaisten työssäkäynti 1993, 1997 ja 2000. Työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrän suhde työllisten määrään) on ollut Lohjalla lähes 90 %. Todellinen työpaikkaomavaraisuus (kotipaikkakunnalla työskentelevien suhde työllisten määrään) on huomattavasti alempi eli n. 70 %. Yhtenäistyvää työmarkkina-aluetta lähikuntien ja pääkaupunkiseudun kanssa kuvaa Lohjalle suuntautuva työssäkäynti, mikä vahvistaa alueen asemaa työpaikka- ja palvelukeskuksena. 15

Demografisella huoltosuhteella kuvataan alle 15-vuotiaiden ja yli 65- vuotiaiden määrän suhdetta työikäiseen väestöön. Vuonna 2000 demografinen huoltosuhde oli Lohjalla 0,48. 3.3 Elinkeinorakenne Länsi-Lohja (668) 23 % 27 % Etelä-Lohja (2 264) 19 % 15 % 66 % 50 % 0 5 km Keskusta (9 076) 21 % Pohjois-Lohja (2 056) 26 % 8 % 71 % 52 % 22 % Työpaikan osaalueella asuvia Muualla kunnan osa-alueella asuvia Kunnan ulkopuolella asuvia Kartta. Työssäkäynti osa-alueittain. Työpaikat ja työntekijöiden asuinalue 31.12.2000 (Tilastokeskus). Uudenmaan liiton työpaikkasuunniteen mukainen työpaikkojen määrä Lohjan kaupungissa vuonna 2025 on 18 006, mikä merkitsee noin 3 000 työpaikan lisäystä nykyiseen. Yli 90 %:n uusista työpaikoista ja uudesta toimitilakerrosalasta on ennustettu sijoittuvan täydentyviin taajamiin (PKS 2025:n taloudelliset vaikutukset, luonnos 1.11.2002). ELINKEINORAKENTEEN KEHITYS LOHJALLA: Valtaosa yrityksistä on pk-yrityksiä, suurten yritysten imagoarvo Lohjalle on merkittävä Kolmannes työpaikoista on teollisuudessa, joka on perustunut elektroniikkateollisuuden kasvuun Palvelutoiminta on tärkeä työllistäjä, matkailun merkitys voi tulevaisuudessa korostua Tieto- ja viestintäteknologian kehitys tuo riippumattomuutta ajasta ja paikasta. Yritysten määrä Lohjalla vuonna 1999 oli 1 050. Suurin osa (742) yrityksistä oli pieniä 1-4 hengen yrityksiä. Yli viidensadan työntekijän yrityksiä oli neljä. Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma 2002-2005 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.6.2002. Toimialarakenteessa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Vaikka Lohjan perinteisen rakennusaineteollisuuden työpaikat vähenivät huomattavasti 1990-luvun alussa, alueen työpaikoista yhä noin kolmannes kuuluu teollisuuden piiriin. Teollisuuden työpaikkojen määrän lisääntyminen perustuu lähes yksinomaan elektroniikkateollisuuden kasvuun. 16

Toimiala 1993 1997 2000 Työpaikapaikapaikat % Työ- % Työ- % Maa-, riista- ja metsätalous 258 2,3 220 1,7 300 2,0 Teollisuus 3 748 32,9 4246 32,2 4 878 32,4 Rakennustoiminta 671 5,9 948 7,2 1 185 7,9 Kauppa-, majoitus- ja Ravitsemustoiminta 1 853 16,2 2115 16,1 2 357 15,6 Liikenne 518 4,5 717 5,4 845 5,6 Palvelut 4 092 35,9 4731 35,9 5 315 35,3 Tuntematon 269 2,4 192 1,5 186 1,2 Yhteensä 11 409 100 13169 100 15 066 100 Taulukko. Työpaikat toimialoittain 1993, 1997, 2000 (Lohjan kaupunki, Tilastokesk 17

3.4 Palvelut PALVELUJEN KEHITYS LOHJALLA: Peruspalvelut ovat toimivia ja niitä on taajamarakenteessa eri puolilla kaupunkia Erityispalvelut mm. kulttuuripalvelut sijaitsevat pääosin keskustassa Kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet keskustaan sekä Etelä- ja Pohjois-Lohjalle Erikoiskauppa on keskittynyt keskustaan ja tilaa vievä erikoiskauppa Pohjois-Lohjalle ja Tynninharjulle Monipuoliset liikunta- ja virkistyspalvelut ovat monipuolisia ja tulevaisuudessa yhä merkityksellisempiä.. Kaupunki tarjoaa hyvät julkiset peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimessa eri puolilla kaupunkia. Tulevissa alueidenkäyttösuunnitelmissa on tarkoituksena ainakin aluksi tukeutua olemassa oleviin palveluihin. Päiväkodit ja koulut sijoittuvat nykyisessä taajamarakenteessa tasaisesti eri puolille kaupunkia. Alakouluja on myös kylissä Lohjansaaressa, Karstulla, Lehmijärvellä, Pullissa ja Nummenkylässä. Yläkoulut sijoittuvat keskustaan sekä Virkkalan ja Mäntynummen alakeskuksiin Eteläja Pohjois-Lohjalla. Suomenkielinen lukio sijaitsee kaupungin keskustassa ja ruotsinkielinen Virkkalassa. Perusopetuksen oppilasennusteita on tarkasteltu alueittain liitteessä 1. Muusta koulutuksesta Lohjalla vastaavat pääasiassa Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohjan ammattioppilaitos, Hiiden Opisto, Lohjan Musiikkiopisto, Innofocus Länsi- Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus, sekä Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus, Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos sekä Avoin yliopisto. Kirjastopalveluiden osalta kaupungissa toimii tällä hetkellä keskustan pääkirjaston lisäksi neljä sivukirjastoa. Uuden pääkirjaston suunnittelukilpailu ratkesi syksyllä 2002 ja kirjasto on tarkoitus rakentaa muutaman vuoden sisällä. Terveyskeskuksen ja Lohjan aluesairaalan lisäksi julkisia terveyspalveluita saa eri puolille kaupunkia sijoittuvilta terveysasemilta. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet kaupungin keskustaan sekä alakeskuksiin Etelä- ja Pohjois-Lohjalla. Oman alakeskuksensa kaupungin keskustan ja Virkkalan välillä muodostaa Tynninharjun alue Ojamon kaupunginosassa. Erikoistavarakaupan palvelujen ylläpito ja kehittäminen ovat olleet Lohjan keskustan kaupallisten palveluiden ydinkysymyksiä. Uusia suuria päivittäistavarakauppoja ei ole syntynyt keskustan ulkopuolella muualle kuin Ojamon kaupunginosassa sijainneen Anttilan tavaratalon tilalle. Paljon tilaa vievä erikoiskauppa (mm. autoliikkeet) on keskittynyt erityisesti Pohjois-Lohjalle vt 25:n varrelle sekä Tynninharjulle. Kulttuuripalveluiden aktiivisessa tuotannossa toimivat mm. kaupungin omat Lohjan orkesteri ja Lohjan teatteri. Kaupungissa järjestettäviin vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat mm. Tenoripäivät, Lohjan Kesä, Omenakarnevaalit, Lohjan järvipäivät ja Menneen ajan joulumarkkinat. 18

19