Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa
Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön malli Julkinen keskustelu sosiaalialasta Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnista erittäin vähän tutkimustietoa Sosiaalialan työssä koetaan muuhun kunta-alaan verrattuna vähemmän stressiä ja uupumusta, mutta sosiaalityöntekijät poikkeava ryhmä ainakin Suomessa Sosiaalityöntekijöiden suuri vaihtuvuus Sosiaalityön resurssit Toimeentulotuen saajien määrä Tuloerojen kasvu Keskustelun erilaisuus eri Pohjoismaissa Sosiaalityöntekijäprofession asema Koulutuksen vaihtelu eri Pohjoismaissa
Mitä tutkitaan Työhyvinvointiin vaikuttavat useat eri tekijät, erityisesti kuormituksella ja työssä koetuilla ristiriidoilla eritäin voimakas yhteys koettuun subjektiiviseen työhyvinvointiin Siksi tutkimme työhyvinvointia kuormituksen ja koettujen ristiriitojen kautta Onko Pohjoismaiden välillä eroja? Minkälaisia eroja sosiaalityöntekijöiden välillä on kun tarkastellaan tiettyjä taustatekijöitä?
Aineisto Internet ja postikyselynä kerätty edustava aineisto (2008) Vastaajia 5554, Suomesta vastannut 1299 sosiaalityöntekijää Kerätty ammattiliittojen kautta Analysoidaan tilastollisin menetelmin
Kuormitus ja ristiriidat Työn kuormittavuus: 1) ajoittain työssäni on kohtuuton kiire, 2) ajanpuute pakottaa tekemään huonompaa työtä kuin haluaisin, 3) minulla on niin paljon työtehtäviä, että se vaikeuttaa mahdollisuuksiani työskennellä tehokkaasti Työn ristiriitaiset kokemukset: 3) on vaikeaa ottaa huomioon samanaikaisesti eri henkilöiden vaatimuksia työpaikallani, 2) ristiriitaiset ohjeet ja vaatimukset vaikeuttavat työtäni, 3) minulle esimerkiksi viranomaisten ja asiakkaiden taholta asetetut ristiriitaiset vaatimukset vaikeuttavat työtäni
Kuormittuneet Pohjoismaissa, prosenttia kaikista vastaajista
Kuormitus sukupuolen mukaan
Kuormitus koulutuksen mukaan
Kuormitus työkokemuksen mukaan
Kuormitus eri toimialoilla
Kuormitus sektorin mukaan
Paljon ristiriitoja työssään kokevat eri Pohjoismaissa
Koettu ristiriita sukupuolen mukaan
Ristiriidat, koulutus
Ristiriidat työkokemuksen mukaan
Ristiriidat toimialoittain
Ristiriidat sektoreittain
Mitä voidaan tehdä työhyvinvoinnin parantamiseksi kokonaisyhteiskunnan tasolla: ulkoiset tekijät Kuunnella sosiaalityöntekijäprofession ehdotuksia! Koulutusmäärien lisääminen samalla koulutuksen sisällön arvioimisen kanssa Työhyvinvointiongelmia erityisesti nuorilla Epäpätevien uudelleensijoittaminen kuten muissa Pohjoismaissa Epäpätevät kuormittavat myös päteviä Resurssien lisääminen ennaltaehkäisevään työhön Erityisesti lastensuojelussa Perusturvan parantaminen Asiakkaiden määrän väheneminen sosiaalityössä
Mitä voidaan tehdä työhyvinvoinnin parantamiseksi: sisäiset tekijät Organisaatioiden muutos Toimeentulotukikokeilujen jatko Yksikköjen suurentaminen Suomalainen sosiaalityön väestövastuu poikkeuksellisen pieni Yksiköt haavoittuvia Johtamisen muutos Lisää aikaa johtamiselle Johtamiskoulutuksen lisääminen jo perusopintovaiheessa, valmistuneille mallia erikoissairaanhoidosta