HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus Mentorointi Työnohjaus Urakehitys Jatko- ja uudelleen-koulutus Verkkoavusteinen koulutus Ammattiyhdistys- ja työsuojeluyhteistoimintakoulutus Oppisopimuskoulutus
HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 11.11.2009 1. HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN ABC 2. HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN / OSAAMISEN KEHITTÄMISEN MUODOT 3. HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN - KOULUTUSSUUNNITELMA 3.1. Paikallinen koulutus 3.2. Alueellinen / valtakunnallinen koulutus 4. TOIMINTAOHJEET 4.1. Koulutukseen hakeminen ja päätöksenteko 4.2. Koulutuskorvaukset 5. KOORDINOINTI / ARVIOINTI 6. LIITTEET 2
HENKILÖSTÖKOULUTUS - OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 1. HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN A B C Kristiinankaupungin henkilöstöstrategiassa 2009-2012 osaamisen kehittämisen tavoitteena on motivoida henkilökuntaa kehittymään nykyisiin ja tuleviin tehtäviin. Työnantaja suhtautuu myönteisesti henkilöstön kouluttautumiseen ja jatkokoulutukseen. Henkilöstökoulutuksen / osaamisen kehittäminen tulee kytkeytyä kunnan palvelu- ja henkilöstöstrategioihin ja yksilön työuraan. Henkilöstön koulutuksen/osaamisen kehittämisen lähtökohtana ja tavoitteena on, että: yksilön osaaminen ja työtehtävät sopivat yhteen hyvä työsuoritus työhyvinvointi työyhteisön toimivuus työyhteisön tuloksellisuus 2. HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN / OSAAMISEN KEHITTÄMISEN MUODOT 1 : Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus Mentorointi Työnohjaus Urakehitys Jatko- ja uudelleenkoulutus Verkkoavusteinen koulutus Ammattiyhdistys- ja työsuojelu yhteistoimintakoulutus Oppisopimuskoulutus 1 Liite 1, Osaamisen kehittämisen muodot. 3
3. HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN KOULUTUSSUUNNITELMA Tavoitteena on, että esimiehet kartoittavat henkilöstönsä osaamistarpeet ja tavoitteet kehityskeskustelujen yhteydessä 2. Keskustelun yhteydessä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa oman osaamisesi koulutus- / kehittämissuunnitelmaan. Osaamistarpeiden pohjalta esimiehet laativat koko yksikön / keskuksen yhteisen koulutussuunnitelman- ja koulutuskalenterin 3. Henkilöstön osaamisen seuranta ja tavoitteiden arviointi 4 on osa henkilöstöraportointia. 3.1. Paikallinen koulutus Tavoitteena on, että Kristiinankaupungin kansalaisopisto järjestää ja vastaa mahdollisuuksiensa mukaan paikallisesta koulutuksesta yhteistyössä keskusten kanssa. Suunnitellun koulutuksen järjestämistä varten jokainen keskus varaa koulutusmäärärahan. Keskuskohtaisen koulutuksen tavoitteet perustuvat keskuksen toiminnallisiin tavoitteisiin ja tukevat henkilöstön työhyvinvointia. Koulutussuunnitelmamalli, liite 3. Kaupungin henkilöstön yhteisen koulutuksen tavoitteena on kehittää työhyvinvointia, työelämän laatua ja tuloksellisuutta. Kaupungin keskusjohtoryhmä koordinoi ja arvioi yhteisten koulutusten tavoitteita. Koulutukset järjestetään ensisijassa paikallisesti. 3.2. Alueellinen / valtakunnallinen koulutus Tavoitteet ovat ammattia tukevia, suunnitelmallista koulutusta, jonka avulla ajantasaistetaan ja ylläpidetään ammattitaitoa. 2 Liite 2, Kehityskeskustelu mallilomake. 3 Liite 3, Koulutussuunnitelma ja koulutuskalenteri mallilomake 4 Liite 4. Koulutuskortti / -seuranta mallilomake 4
4. TOIMINTAOHJEET 4.1. Koulutukseen hakeminen ja päätöksenteko Hakiessasi koulutukseen sinun on hyvä tarkastaa esimieheltäsi koulutukseen hakemusperiaatteet, liitteenä hakemuslomake malli 5 Koulutuksen hyväksymisessä noudatetaan henkilöstön täydennyskoulutukseen liittyviä säännöksiä että työnantajan ohjeistusta. Koulutuksen lukemisessa työaikaan noudatetaan KTV:n ohjeita. 4.2. Koulutuskorvaukset Koulutuksen jälkeen sinun tulee huolehtia matka- ja päivä-rahakorvauksen hakemisesta (2 kuukauden sisällä), hakemusmalli liite 6 ja liittää hakemukseen koulutusohjelma. Matka- yms. kustannusten korvaukset määräytyvät KTV:n mukaisesti. 5. KOORDINOINTI / ARVIOINTI Kaupungin keskusjohtoryhmä ja esimiehet seuraavat niin sisäisen kuin ulkoisen koulutuksen tavoitteiden toteutumista, koulutukseen osallistumista ja siitä aiheutuvia kustannuksia osana henkilöstöraporttia. 5 Liite 5, Koulutus hakemuksen mallilomake. 6 Liite 6, Koulutuskorvausten hakemuksen mallilomake. 5
Osaamisen kehittämisen muodot Liite 1 Perehdyttäminen Jokaisessa yksikössä on oma perehdyttämissuunnitelma 7 ja nimetty perehdytyksestä vastaava henkilö. Perehdyttäminen on henkilöstön kehittämistä sekä on osa työturvallisuus- ja työterveystoimintaa. Työturvallisuuslaki korostaa jatkuvan perehdyttämisen merkitystä vaaratilanteiden tunnistamisessa ja niiden ennaltaehkäisyssä. Ammatillinen henkilöstökoulutus Ammatillinen henkilöstökoulutus on henkilöstön ja henkilöstöedustajien kehittämisen keino, jolla parannetaan henkilöstön ammatillisia valmiuksia toimia työssään ja työyhteisössään kunnan palvelutoiminnalle asetettujen päämäärien saavuttamiseksi. Työkierto ja työn vaihto Tavoitteena on, että työssäoppimisen ja työkiertojen kautta hyödynnetään ja levitetään hyviä käytäntöjä ja menetelmiä. Työkierto priorisoidaan yhdeksi henkilökunnan osaamisen kehittämismuodoksi. Yksiköiden esimiehet suunnittelevat ja toteuttavat työkierto käytännöt. Täydennyskoulutus Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka avulla yllläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Kuntatyönantajilla on eräiden ammattiryhmien täydennyskoulutuksen järjestämisestä lakisääteinen velvoite. Täydennyskoulutus tulee olla suunnitelmallista ja lähtökohtana on organisaation / työyksikön / henkilön vuosittain asettamat tavoitteet. Koulutuksen määrä ja sisältö riippuu henkilöstön peruskoulutuksen pituudesta ja työn vaativuudesta, toimenkuvasta ja siinä tapahtuvista muutoksista sekä ammatillisista kehittymistarpeista. Täydennyskoulutuksen piiriin kuuluvat niin vakinaisesti kuin määräaikaisesti työskentelevät henkilöt. Mentorointi Mentoroinnin tarkoituksena on työyhteisöön kertyneen osaamisen, kokemuksien ja käytäntöjen välittyminen mentorien kautta nuoremmille työntekijöille tai uusille esimiehille. Mentorointi sopii kehittämisen menetelmäksi erityisesti hiljaisen tiedon siirtämisessä kokeneilta henkilöiltä työuran alkuvaiheessa oleville henkilöille. 7 Liite 7, Perehdyttämissuunnitelma. 6
Työnohjaus Työnohjaus on luottamuksellinen keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva oppimistapahtuma. Se on tavoitteellista niin organisaation perustehtävän, kuin sitä toteuttavan ohjattavan kannalta. Työnohjaus on yleensä ulkopuolisen henkilön ammatillista tukea ja koostuu erilaisista menettelytavoista. Urakehitys Urakehityksellä tarkoitetaan sekä etenemistä uralla että tehtävien laajentumista ja asiantuntijuuden kehittämistä nykyisissä tehtävissä. Jatko- ja uudelleenkoulutus Jatkokoulutuksella hankitaan muodollinen kelpoisuus uusiin tehtäviin tai lisätään osaamista vastaamaan uusia vaativampia tehtäviä. Jatkokoulutusta varten tarvittavan virkavapaan tai työloman myöntämisen vähimmäisedellytyksistä on säädetty opintovapaalailla ja -asetuksella. Uudelleenkoulutus mahdollistaa viranhaltijan tai työntekijän siirtymisen toisiin tehtäviin kunnassa, kun siirtyminen on tullut ajankohtaiseksi esim. muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Kunta osallistuu palkan ja korvausten maksamiseen harkintansa mukaan. Verkkoavusteinen koulutus Henkilöstökoulutusta voidaan toteuttaa myös verkkokoulutuksena. Verkkokoulutuksessa henkilö voi opiskella tietokonepäätteellä olematta läsnä itse koulutustilaisuudessa. Paikallisesti työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, millä tavalla ja kuinka paljon hän voi saada vapautusta työtehtävistä osallistuessaan verkkokoulutukseen. Ammattiyhdistys- ja työsuojeluyhteistoimintakoulutus Ammattiyhdistyskoulutusta on pääsopijajärjestöjen jäsenilleen järjestämä yhteistoimintamenettelyn toteuttamiseen liittyvä yhteistoimintakoulutus, luottamusmiestoimintaan liittyvä luottamusmieskoulutus sekä työsuojeluyhteistoimintaan liittyvä työsuojelukoulutus, joka sisältää myös osapuolten muutoin hyväksymän työhyvinvointia ja tuloksellisuutta sekä työelämän kehittämistä edistävän koulutuksen. Ammattiyhdistyskoulutukseen ja työsuojelukoulutukseen osallistuville viranhaltijoille ja työntekijöille maksetaan sopimuksen allekirjoittajatahojen välillä sovittu kurssikustannusten korvaus. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksen avulla voi valmistua joko ammatilliseen tutkintoon tai saada ammatillista lisäkoulutusta. Työnantajalle oppisopimuskoulutus antaa mahdollisuuden kouluttaa tarpeidensa mukaista työvoimaa. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Koulutus perustuu henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan ja sisältää sekä työnopetusta työpaikalla ja tietopuolista opetusta. 7