KOULUTUSSTRATEGIA
|
|
- Oskari Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KOULUTUSSTRATEGIA Sisällysluettelo KOULUTUS ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 2 Strategiset linjaukset... 2 Koulutuksien määritelmät... 2 Yhteistyö suunnittelussa ja toteutuksessa... 3 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSANA HENKILÖSTÖSUUNNITTELUA... 3 AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS... 4 Lainsäädännön ja sopimusten velvoitteet... 4 Täydennyskoulutuksen periaatteet... 5 Täydennyskoulutuksen toteutus... 5 Täydennyskoulutuksen toteutus yhteistyössä kaupallisten tahojen kanssa... 6 Täydennyskoulutus ulkomailla... 7 Arviointi... 7 YHTEENVETO... 7
2 KOULUTUS ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Strategiset linjaukset Etelä-Savon sairaanhoitopiirin toiminnan tarkoituksena on terveempi Etelä-Savo. Strategisia linjauksia tahtotilan saavuttamiseksi ovat erinomainen palvelukokemus (palvelun laatu ja vaikuttavuus), sujuvat ja toimivat hoitoketjut, tuottavuus, houkutteleva, hyvin johdettu ja kilpailukykyinen työpaikka (ammatillisuus, käytettävissä parhaat voimat, henkilöstön uudistumistahto). Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy on mukana koulutussisällöissä. Etelä-Savon Päivystyssairaala 24/7 edellyttää osaamisen kehittämistä kaikessa akuuttitoiminnassa. Strategian mukaisesti sairaala tuottaa viimeisimpään tietoon perustuvia terveydenhuollon palveluita. Henkilöstön täydennyskoulutuksen avulla turvataan henkilöstön ammatillinen osaaminen ja kehittyminen. Lisäksi työnantaja tukee henkilöstön urakehitystä työyhteisössä mahdollistamalla osallistumisen työkiertoon, tutkimus- ja kehittämisprojekteihin, vaativien sijaistehtävien hoitamiseen jne. Koulutuksien määritelmät Perustutkintoon johtava koulutus (lähihoitajat, sairaanhoitajat, lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatit, farmaseutit, sosiaalityöntekijät, psykologit, puheterapeutit ja ravitsemusterapeutit), jossa kyseessä on ammatillisen oppilaitoksen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston järjestämään opetukseen liittyvä käytännön harjoittelu ja opinnäytetyöt, terveydenhuollon toimintayksikössä (Terveydenhuoltolaki, erilliset sopimukset ja korvaus kunnalle). Ammatillinen jatkokoulutus on koulutusta, joka lisää osaamista vastaamaan uusia, vaativampia tehtäviä. Jatkokoulutuksella voidaan myös hankkia muodollinen kelpoisuus uusiin tehtäviin. Virkavapaan tai työloman myöntämisen vähimmäisedellytyksistä on säädetty opintovapaalailla ja - asetuksella. Ammatillinen uudelleenkoulutus tarkoittaa koulutusta, joka valmentaa siirtymään toisiin tehtäviin, kun siirtyminen on tullut ajankohtaiseksi mm. muuttuneiden työolosuhteiden vuoksi. Työntekijän työkyvyn muuttuessa uudelleenkoulutuksella voidaan ehkäistä työntekijän työkyvyn alenemista tai edistää työkyvyn palautumista. Ammatillinen täydennyskoulutus tarkoittaa koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Täydennyskoulutus vastaa henkilöstön välittömiin koulutustarpeisiin tai suuntaa tulevaisuudessa tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Verkkoavusteinen koulutus tarkoittaa verkkokoulutuksena toteutettua henkilöstökoulutusta. Johtamiskoulutus tarkoittaa eritasoista johtamistyötä tukevaa koulutusta: esimiesvalmennus, johtamisen erikoisammattitutkinto (JET), terveydenhuollon johtamiskoulutus PD-koulutus ja MBA koulutus Oppisopimuskoulutus on koulutusmuoto, jossa opiskelija tekee töitä organisaatiossa ja työnantaja järjestää käytännön työharjoittelua ja koulutuksen järjestäjä hoitaa teoriajaksot. Oppisopimuskoulutus johtaa joko ammatilliseen perustutkintoon tai näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen tutkintoon. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri toimii opetussairaalana yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaan lääketieteen opiskelijoille, yliopistojen eri tiedekuntien terveys- ja sosiaalialalle aikoville opiskelijoille sekä hoitotyössä ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen terveysalan opiskelijoille. Koko henkilökunta on sitoutunut opetussairaalan tehtäviin ja niihin liittyviin opetusvelvoitteisiin. Opiskelijoiden ohjattu harjoittelu perustuu oppilaitosten ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin välisiin sopimuksiin. paransi - 2 -
3 Yhteistyö suunnittelussa ja toteutuksessa Täydennyskoulutuksen suunnittelun tulee työntekijä-, työyhteisö- ja organisaatiotasolla olla tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Sairaanhoitopiirissä ydinosaamisalueiksi on määritelty substanssiosaaminen, prosessiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen ja tietotekninen osaaminen. Osaamisen turvaamiseksi määritellään kussakin yksikössä osaamiskeskusteluita käymällä, mikä on kunkin yksikön strategian mukaista ydinosaamista, mitä osaamista tavoitellaan ja miten tavoitteeseen päästään. Suunnitteluprosessin perustana ovat kehityskeskustelut, jotka käydään esimiehen ja työntekijän välillä. Kehityskeskustelujen taustalla ovat strategian pohjalta laaditut yksikön toimintasuunnitelmat ja yksikössä käydyt ryhmäosaamiskeskustelut. Näissä keskusteluissa eritellään se, mitä osaamista tarvitsemme nyt ja mitä 2-10 vuoden päästä? Mitä osaamista meillä on nyt ja mitä on poistumassa? Miten hankimme ja täydennämme osaamistamme? Työntekijätasolla kehityskeskustelussa luodaan pohjaa henkilökohtaisille ura- ja koulutussuunnitelmille. Kehityskeskustelussa työntekijä arvioi omaa osaamistaan suhteessa yksikön osaamistarpeisiin ja esille tulleiden kehittämistarpeiden pohjalta luodaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Esimies tekee ryhmäosaamiskeskustelujen, kehityskeskustelujen ja muun arvioinnin perusteella yhteenvedon henkilöstönsä kehittymistarpeista sekä suunnitelman vastata kehittämistarpeisiin ja resursoinnista. Organisaatiotasolla on myös tiedettävä, mitä osaamista organisaatiossa on ja tehtävä suunnitelma, miten puuttuvaa osaamista kehitetään tai hankitaan. Henkilöstöpalvelut yksikkö kehittää täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmää, toimii sen pääkäyttäjänä sekä antaa tukea järjestelmän käyttöön. Henkilöstöpalvelut yksikkö tuottaa organisaatiotasoisia menettelytapaohjeita ja tilastotietoja sekä laatii vuosittain organisaatiotasoisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman, jota käytetään myös anottaessa työttömyysvakuutusrahaston myöntämää koulutuskorvausta. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSANA HENKILÖSTÖSUUNNITTELUA Oikein mitoitetulla henkilöstön määrällä ja rakenteella voidaan suoriutua erikoissairaanhoidolle asetetuista tehtävistä. Henkilöstön työkyky, motivaatio ja luovuus säilyvät, jos työn vaatimukset ovat tasapainossa henkilöstön määrän ja laadun kanssa. Onnistuminen osaavan työvoiman rekrytoinnissa ja työvoiman pitäminen sairaanhoitopiirin palveluksessa on tulevaisuuden suuria haasteita. Hoitokäytäntöjen ja tukipalvelujen muutokset johtavat henkilöstön osaamisvaatimusten muutoksiin. Osa näistä voidaan toteuttaa täydennyskoulutuksella, osa edellyttää virkojen ja toimien vapautuessa tehtäväsisältöjen ja nimikkeiden uudelleen määrittelyä. On toimittava siten, että organisaation vetovoimaisuus on hyvä sekä alan koulutukseen hakeutuvien että jo valmistuneiden keskuudessa. Tämä edellyttää kilpailukykyistä palkkaa, hyviä työolosuhteita ja täydennyskouluttautumismahdollisuuksia. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä tavoitteena on, että henkilöstön määrä ja rakenne on mitoitettu tarkoituksenmukaisesti ja jokainen voi toimia ammattitaitoaan vastaavissa tehtävissä. Henkilöstöstrategisen linjauksen mukaan panostetaan osaamiseen, ammatinhallintaan ja työssä kehittymiseen. YLEISET OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET Henkilöstöstrategian mukaiset yleiset osaamisen kehittämisen periaatteet ovat: Työntekijä perehdytetään tehtäviinsä. Esimiehet vastaavat siitä, että yksiköissä on käyty sairaanhoitopiirin strategiaan pohjautuvat osaamiskeskustelut ja määritelty työyksikön keskeisen osaamisen tarpeet sekä niiden pohjalta on laadittu yksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat paransi - 3 -
4 Henkilöstön ydinosaaminen varmistetaan täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia tarjoamalla. Osaamisen kehittämistarpeet kartoitetaan kehityskeskusteluissa. Ulkopuoliseen koulutukseen osallistuneiden hankkimia tietoja ja taitoja hyödynnetään suunnitelmallisesti työyksiköissä. Yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ammattiopistojen ja muiden koulutuslaitosten kanssa kehitetään entistä kiinteämmäksi, jotta sairaanhoitopiirin tarpeet tulisivat huomioiduksi opetusohjelmissa, kehitysprojekteissa ja täydennyskoulutuksessa. Omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen kannustetaan ja sitä tuetaan, mikäli koulutus on työtehtävien kannalta perusteltua ja tavoitteellista henkilön kehittämistarpeet huomioon ottaen. Verkko-oppimista pyritään enenevässä määrin hyödyntämään. Sairaanhoitopiirissä tehtävää tutkimustoimintaa tuetaan tarvittavat voimavarat turvaamalla sekä ylläpitämällä ja kehittämällä ammattikirjaston toimintaa. Työnohjausta ja työkiertoa toteutetaan hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirille laadittua mentorointimallia toteutetaan aktiivisesti. Varmistetaan hiljaisen tiedon siirtyminen. AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS Säännöllinen täydennyskoulutus antaa koko henkilöstölle mahdollisuuden hankkia ammattialan viimeisintä tietoa ja kehittää työtaitoja sekä parantaa työn hallintaa ja ammatillista yhteistyötä. Ammattitaidon uudistaminen auttaa työntekijää vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden palvelutarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Täydennyskoulutuksen avulla kehitetään organisaatiota ja palveluja sekä lisätään niiden laadun arviointiin liittyviä valmiuksia. Hyvä täydennyskoulutus on tavoitteellista. Sen avulla kehitetään myös työntekijän valmiuksia oman toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Lainsäädännön ja sopimusten velvoitteet Lainsäädäntö asettaa selkeät velvoitteet sekä kunnalliselle työnantajalle että terveydenhuollon ammattihenkilölle täydennyskoulutukseen. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) toteaa, että potilaalla on oikeus laadultaan hyvään ja turvalliseen terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) todetaan, että kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö, mukaan lukien sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa oleva henkilöstö, jolta kunta tai kuntayhtymä hankkii palveluja, osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen sisällössä on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö. Terveydenhuollon ammattihenkilölaki (559/1994) toteaa: Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. STM asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta (1194/2003) toteaa, että täydennyskoulutuksen tulee perustua terveydenhuollon toimintayksikössä tehtyyn suunnitelmaan ja sen sisällön on tuettava asetettuja täydennyskoulutustavoitteita. Vuosittaisen täydennyskoulutuksen määrä on riippuvainen työntekijän peruskoulutuksen pituudesta, toimenkuvasta ja sen muuttumisesta, työn vaativuudesta ja ammatillisista kehittymistarpeista. Asetuksen mukaan terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee seurata täydennyskoulutuksen toteutumista, koulutukseen osallistumista ja siitä aiheutuvia kustannuksia henkilöstökoulutusrekisterin, henkilöstökertomuksen ja työntekijöiden täydennyskoulutustaan koskevan seurannan avulla. paransi - 4 -
5 KT ja pääsopijajärjestöt ovat 2008 antaneet suositussopimuksen Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Suosituksen mukaan osaamisen kehittämisen tavoitteena on sekä palvelutuotannon tuloksellisuuden että työelämän laadun samanaikainen kehittäminen ja osaamisen kehittämisen tulee kytkeytyä kunnan palvelu- ja henkilöstöstrategioihin ja yksilön työuraan. Osaamisen johtamisella kytketään henkilöstön osaamisen kehittäminen kunnan toiminnan tavoitteisiin. Taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain (99/2013) tavoitteena on kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään työntekijöiden ammatillista osaamista, jotta työntekijöiden ammatillinen osaaminen vastaisi työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Huolehtimalla työntekijöiden ammatillisen osaamisen ajantasaisuudesta ja kehittymisestä työpaikoilla pystytään varautumaan erilaisiin muutostilanteisiin sekä parantamaan työntekijöiden edellytyksiä pysyä mukana työelämässä. Täydennyskoulutusta koskevat säädökset ovat selkeät ja velvoittavat. Tämän lisäksi ammattieettiset ohjeet velvoittavat terveydenhuollon ammattihenkilöitä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen periaatteet Täydennyskoulutusta koskevien suositusten taustalla ovat seuraavat periaatteet: Jatkuva ja järjestelmällinen täydennyskoulutus on osa terveydenhuollon toimintaa, ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat tavanomaisia terveydenhuollon kuluja. Organisaatio sitoutuu kehittämään koko henkilöstöä organisaation kaikilla tasoilla ja erilaisissa työtehtävissä, koska henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen edistävät terveydenhuollon palvelujen laatua sekä niiden tehokasta ja taloudellista toteutusta. Täydennyskoulutuksen merkitys korostuu erityisesti terveydenhuollossa, jossa hoitokäytännöt uusiutuvat nopeasti ja kustannusvaikuttavan toiminnan on perustuttava tutkittuun tietoon. Työnantaja vastaa siitä, että terveydenhuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Kehittämistyö tapahtuu organisaation toiminnalleen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Terveydenhuollon kehittämisen tavoitteita ovat laadukkaan hoidon ja palvelun varmistaminen, väestön terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito. Kunkin ammattiryhmän ja tiimin tarpeet kartoitetaan pitkäjänteisesti ja otetaan huomioon suunnittelussa. Täydennyskoulutuksen avulla kehitetään henkilökunnan valmiuksia oman toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstön täydennyskoulutukseen liitetään aina tarkoituksenmukainen koulutuksen arviointimenettely. Täydennyskoulutusta järjestetään terveydenhuollon toiminnallisiin kokonaisuuksiin ja hoitoketjuihin pohjautuvassa alueellisessa yhteistyössä. Täydennyskoulutuksen toteutus Täydennyskoulutuksen muotoja ovat: sisäiset / alueelliset koulutukset (omat tai ulkopuoliset kouluttajat) meeting-toiminta ulkopuolisen järjestämät koulutukset, seminaarit ja konferenssit ulkomainen koulutus (tieteelliset kongressit ja opintomatkat) työssä tarvittavien lupien suorittamiseen tähtäävä koulutus (LOVe ja E-resepti) verkkokoulutus (potilasturvallisuus, tietosuoja, Oppiportti) luottamusmies-, työsuojelu ja yhteistoimintakoulutus tutkintoon johtava jatkokoulutus paransi - 5 -
6 Täydennyskoulutukseen osallistuminen perustuu havaittuun ja koettuun osaamisen kehittymistarpeeseen. Täydennyskoulutukseen osallistumisesta laaditaan vuosittainen suunnitelma, jossa on huomioitu ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvat, strategian mukaiset muutokset. Työyksiköissä käytyjen osaamiskeskustelujen pohjalta henkilöstön tulee arvioida omat täydennyskoulutuksen tarpeensa sekä kirjata käydyt opinnot esimerkiksi henkilökohtaiseen kehityskansioon/portfolio tai muuhun koulutusyhteenvetokansioon. Itsearviointi, käydyt koulutukset sekä koulutussuunnitelma toimivat työpaikalla käytävien kehityskeskustelujen pohjana. Näin voidaan arvioida työssä kehittymistä myös työnantajan näkökulmasta. Terveydenhuollon henkilöstön tulee osallistua riittävästi työpaikan ulkopuoliseen, laatukriteerit täyttävään täydennyskoulutukseen työnantajan kustannuksella. Koulutuksen määrällisessä tavoitteessa (3-10 päivää / vuosi) on otettava huomioon työntekijän peruskoulutus, yksilölliset ammatin ja työtehtävien asettamat vaatimukset, työtehtävien muuttuminen sekä ammatilliset kehittymistarpeet. Määrälliset vaatimukset suhteutetaan osa-aikatyön keskimääräiseen työaikaprosenttiin. Työnantajan tukemaan pitkäkestoiseen, kalliiseen koulutukseen osallistuvalta edellytetään sitoutumista palvelussuhteeseen koulutusaikaan suhteutettuun ajanjaksoon (takaisinmaksusitoumusta). Toimipaikan ulkopuolisen täydennyskoulutuksen lisäksi henkilökunnalla on oltava edellytykset seurata ammattialansa kehitystä jokapäiväisessä työssään. Tämä turvataan mm. huolehtimalla tarpeellisesta ammattikirjallisuuden saatavuudesta (esim. ammattikirjasto, Terveysportti) Täydennyskoulutuksen toteutus yhteistyössä kaupallisten tahojen kanssa Terveydenhuollon henkilöstön ja kaupallisten tahojen välisissä suhteissa on huolehdittava henkilökunnan riippumattomuuden ja ammatillisen autonomian säilymisestä. Yhteistyön päämääränä on oltava terveydenhuollon edistäminen. Koulutuksen suunnittelijat, järjestäjät ja tilaisuuden luennoitsijat ilmoittavat kansainvälisen tavan mukaan kyseisen koulutustilaisuuden kannalta olennaiset taloudelliset ja muut sidonnaisuutensa. Sidonnaisuusilmoitukset pyydetään koulutuksen läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseksi, jotta osallistujat pystyvät arvioimaan järjestäjien ja kouluttajien objektiivisuutta. Kaupallisen tahon tukiessa koulutusta taloudellisesti kokonaan tai osittain järjestäjän on huolehdittava seuraavista periaatteista: Tilaisuuden päätarkoitus on ammatillisen tai tieteellisen informaation vaihto. Tilaisuuksissa tarjottava vieraanvaraisuus on toissijaista ammatillisen informaation vaihtoon nähden, ja se vastaa tasoltaan tavanomaista ja yleisesti hyväksyttyä vieraanvaraisuutta. Kaupallinen yritys saa kustantaa osittain tai kokonaan tilaisuuden luentopalkkiot, kokousaineiston ja tilojen käytön. Yritys voi myös maksaa osallistujien matka- ja majoituskulut. Osallistumiseen ei saa liittyä tarpeetonta matkustelua ja kokouspaikan tulee olla tarkoituksenmukainen. Lisäksi edellytetään, että menossa ei ole hankintaprosessia, jossa koulutukseen osallistuva henkilö on mukana. Rahoittavan yrityksen nimi julkistetaan, jotta lääkärit ja yleisö voisivat arvioida esitettyä tietoa rahoituslähteen valossa. Tämän lisäksi tilaisuuden järjestäjät ja luennoitsijat ilmoittavat osanottajille taloudelliset sidonnaisuutensa. Mikäli tilaisuus on osa lääkärien järjestelmällistä jatko- ja täydennyskoulutusta, sen tulee noudattaa lisäksi seuraavia periaatteita: Koulutuksen järjestäjänä tulee olla lääkärijärjestö, yliopisto tai terveydenhuollon toimintayksikkö, ja koulutuksen sisällön kontrolli on lääkäriyhteisöllä. paransi - 6 -
7 Yrityksen rahoituksen tulee ensi sijassa kohdistua koulutustilaisuuden yleisiin kustannuksiin koulutusta järjestävän organisaation kautta. Lisäksi täydennyskoulutuksessa tulee noudattaa ProMedicon suositusta eturistiriitojen tunnistamisesta ja ratkaisemisesta. Suosituksen mukaan terveydenhuollon organisaatioilla tulee olla kansallisesti vakiintuneet käytännöt ja seurantamenetelmät terveydenhuollon ja kaupallisten toimijoiden sidonnaisuuksien ja eturistiriitojen arvioimiseksi. Koulutussisältöjä ja -ympäristöjä suunniteltaessa tulee kouluttajien eturistiriidat ja sidonnaisuudet arvioida etukäteen. Täydennyskoulutuksen sisällön ja toteutustavan tulee olla riippumatonta kaupallisista toimijoista. Täydennyskoulutus ulkomailla Sairaanhoitopiiri huolehtii ulkomaisten koulutusten kustannuksista erikseen annettavissa ohjeissa sovitulla tavalla. Kouluttautumisen tulee olla suunnitelmallista (erikoisalakohtaiset koulutussuunnitelmat). Esimerkiksi erikoislääkäri voi vuodessa osallistua yhteen oman erikoisalansa koulutustilaisuuteen Euroopassa (maksimissaan viikon pituinen). Jos matka suuntautuu Eurooppaa kauemmas, erikoislääkärin tulee olla valmis myös itse osallistumaan kustannuksiin. Erikoistuvien lääkärien osalta pyritään turvaamaan vastaava kouluttautumisoikeus. Muuhun henkilöstöön sovelletaan soveltuvin osin vastaavia periaatteita. Työnantaja edellyttää aina raporttia / matkakertomusta kongressin ammatillisesta/tieteellisestä annista. Arviointi Koulutuksen arvioinnin tulee tuottaa palautetta työnantajalle, jotta se pystyy arvioimaan saadun koulutusprosessin onnistumista, tuloksia ja vaikuttavuutta. Henkilökunnan itsearviointi, käydyt koulutukset sekä koulutussuunnitelma toimivat työpaikalla vuosittain käytävien kehityskeskustelujen pohjana. Organisaatiotasolla kerätään vuosittain yhteenveto täydennys- ja muusta koulutuksesta sekä kehityskeskusteluista saaduista palautteista (työilmapiirikyselyn yhteydessä). Saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida työssä kehittymistä myös työnantajan näkökulmasta. Yhteenvedot käydään läpi esimiesten kanssa sekä liitetään henkilöstökertomukseen. YHTEENVETO Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen on paitsi lakisääteinen velvollisuus myös merkittävä tekijä työhyvinvoinnin, työmotivaation ja palveluiden kustannusvaikuttavuuden turvaamisessa. Myös rekrytoinnissa asianmukaisesti järjestetty koulutus on kilpailuvaltti. Asiantuntijaorganisaation johtaminen on osaamisen ja motivaation johtamista, joten järjestelmällinen, hyvin dokumentoitu koulutus on avaintekijä terveyspalveluiden tulevaisuuden ja sitä kautta väestön hyvinvoinnin turvaamisessa. Organisaatiossa huolehditaan myös koulutuksen resursoinnista. paransi - 7 -
Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri
Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Sidonnaisuudet Ylilääkäri, STM työsuhteessa 1.2.2013 -> virassa 1.10.2014 -> Tutkijalääkäri,
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotSuositus täydennyskoulutuksesta
Suositus täydennyskoulutuksesta Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto 11.4.2007 Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston vuonna 2003 julkaiseman suosituksen päivitys Sisältö:
LisätiedotETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2016
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2016 Henkilöstöstrategia 2012-2016 Strategian tarkoitus Henkilöstöstrategia on henkilöstövoimavarojen ja henkilöstöjohtamisen kehittämissuunnitelma.
LisätiedotHENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC
HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotKirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry
Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen
LisätiedotKOULUTUSSUUNNITELMA 2016
KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotSAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.
LisätiedotKiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014
Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016
LisätiedotVAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään
LisätiedotToivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016 Käsitelty YT-toimikunnassa 25.1.2015 Käsitelty johtoryhmässä 28.1.2015 Käsitelty kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
LisätiedotSisäisen tarkastuksen ohje
Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2016
Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5
LisätiedotToivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014
Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan
LisätiedotLääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista
Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotOSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA
OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,
LisätiedotKOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016
KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain
LisätiedotAmmatillisen osaamisen kehittäminen
Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,
LisätiedotTYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018
TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN TAVOITTEET 4 3 OSAAMISEN VARMISTAMINEN UUDISTUVASSA
LisätiedotSASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta
SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotAMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit
1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotHenkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke
Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain
LisätiedotJohtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen
SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov
Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen
LisätiedotEturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotSeuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit
Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä
Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4
LisätiedotHENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS. 1 Osaamisen kehittäminen
HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 1 Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämisen tavoitteena on sekä palvelutuotannon tuloksellisuuden että työelämän laadun samanaikainen kehittäminen.
LisätiedotSOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN
HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA
KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotPuitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
Lisätiedot!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""
!"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut
Lisätiedot++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)
Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotKalasataman terveysasemapalveluiden johtaminen
Kalasataman terveysasemapalveluiden johtaminen Kalasataman terveysasemapalvelut alayksikkö kuuluu Etelän terveysasemat -yksikköön. Etelän ja pohjoisen terveysasemien johtava ylilääkäri yhteistyössä ylihoitajan
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotTyöttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa
Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Tuen tarkoitus ja tavoite Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu on työllistymistä
LisätiedotAlueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )
1 Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma 2017-2020 (Päivitys 2019-2020) Lapin sairaanhoitopiiri ja alueen jäsenkunnat 13.5.2019 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen
LisätiedotToivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015. Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015
Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015 Tiedoksi kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 1 (5) Toivakan
LisätiedotHenkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014
Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Osaamisen kehittämistä koskevien uusien lakiesitysten mukaisesti vuoden 2014 alusta lukien työnantaja voisi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen.
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
LisätiedotTARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2018 Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ESITYKSEN AGENDA Sitovien taloudellisten tavoitteiden arviointi Strategisten avaintavoitteiden arviointi Lasten
LisätiedotOmalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa
Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.
LisätiedotAmmatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotLapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015
Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla
LisätiedotPätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa
Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa INSKE ry 27.1.2016 1 Sisältö: Metsä Group lyhyesti Biotalouden osaamistarpeet Metsäteollisuuden henkilöstön koulutustaustoja ja oppilaitoksia Ammatillisen
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotOsaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa
Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotMuistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
LisätiedotAMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä
Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotOpiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat
Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat 19.11.2018 Maire Kolimaa SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta selkä lasten
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotOPI kurssin sisältö ja toteutus
OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotKansilehti. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tarjoamat palvelut yrityksille. Päivämäärä: 29.4.2014
Kansilehti Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tarjoamat palvelut yrityksille Laatinut: Anne Puroaho Päivämäärä: 29.4.2014 1.1.2014 alkaen ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kittilän, Ranuan, Rovaniemen ja Sodankylän
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotOppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella
LisätiedotHenkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena
Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena Kirteko-verkostotapaaminen Oili Marttila Kirkon työmarkkinaosasto 11/2016 Henkilöstösuunnitelma -Yksi vai useampia
LisätiedotAMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT
AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa
Lisätiedot