Oman työkyvyn ja työllistymisen rakentaminen Prof. (emer.) Juhani Ilmarinen, FIOH, Itä-Suomen Yliopisto Suunto-projektin päätösseminaari 20.-21.11.2014 Levi Summit
Juhani Ilmarinen Consulting Oy ( JIC Oy ) Taustana 35 vuotta työkyky ja ikä- tutkimusta sekä menetelmien kehittämistä ja testaamista työelämässä; työkykyindeksi, työkyvyn edistaminen, ikäjohtaminen, työkykytalo, työhyvinvointi-indeksi Suomen 1. Työelämäpalkinto 2008 ( SITRA, STM) Palvelut: Koulutus, valmennus, konsultointi, T & K Hankkeita käynnissä: Suomi: Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Saksa: Työkyky,Age &Generation Management, Yritysprojektit, ddn Itävalta: Fit for the future hanke, Fit2Work, Universität von Wien Hollanti: Work Ability Work Well-being Implementation UK: WorkAge, Nottingham Trent University Australia: RWAS, ComCare, StGeorge Bank www.jic.fi, juhani.ilmarinen@jic.fi
Työkyky ja toimintaympäristö
Challenges of operational environment for enterprises Globalisation New Technology Demografic change
Economic effects of globalisation on enterprises Growing pressure to rationalize: Downsizing ( work intensity), Merging ( unsecurity of workplaces), Outsourcing (payment ) Work dissatisfaction, trust Pressure of LLL Overloading, psychosomatic disorders, sever health effects
Työkykyindeksi testaa taloa erityisesti terveyden kannalta
Työkyvyn määritelmä 1980-luvulta Kuinka hyvin työntekijä selviää työstään tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa työn vaatimusten, terveyden ja henkisten voimavarojen kannalta?
Työkykyindeksi on muodostettu seuraavista osioista * työkyky verrattuna elinikäiseen parhaimpaan 0-10 pistettä * työkyky työn vaatimusten kannalta 2-10 pistettä * lääkärin toteamien nykyisten sairauksien määrä 1-7 pistettä * sairauksien arvioitu haitta työssä 1-6 pistettä sairauspoissaolopäivät viimeisen vuoden aikana 1-5 pistettä oma arvio kykenevyydestä työhön terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua 1, 4 ja 7 pistettä * psyykkiset voimavarat 1-4 pistettä
Työkykyindeksi luokittelu ( vaihteluväli 7-49 p.) Huono: työkyvyn palauttaminen 7-27 p. Keskink.: työkyvyn edistäminen 28-36 p. Hyvä: työkyvyn vahvistaminen 37-43 p. Erinom.:työkyvyn ylläpitäminen 44-49 p.
Work Ability and age in Finland 45 40 Excellent and good 35 30 25 20 Moderate Poor Healthy worker effect 15 10 5 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74
Verschillen in ontwikkeling WAIscore naar sector, source:blik Op Werk WAI-score Age,yrs
8. Työkykyindeksipisteet 50 45 40 35 30 25 20 Työkyky iän mukaan Työkykykyluokka 49 erinomainen 43 hyvä 36 kohtalainen 27 huono 15 10 5 Työkykyindeksi N=729 15 25 35 45 55 65 7 Ikä, vuotta
Työkykyindeksin ikävakioitu keskiarvo toimialoittain (30-64-vuotiaat työlliset) TOIMIALA Naiset Miehet Rahoitus- ja vakuutustoiminta, tietoliikenne 40,7 41,8 Koulutus 40,3 41,4 Terveys- ja sosiaalipalvelut 39,6 42,2 Muut palvelut 40,0 40,7 Julkinen hallinto 39,6 40,1 Kauppa ja kuljetus 39,8 40,3 Teollisuus ja rakentaminen 39,5 40,2 Maa-, riista-, metsä-, ja kalatalous 37,7 39,3 Gould ym. 2006
Työkykyindeksin keskiarvo ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄ Naiset Miehet Johtajat ja ylimmät virkamiehet 40,3 41,9 Opettajat 40,4 41,0 Lääkärit ja muut terv.huollon asiant. 40,4 Sairaanhoitajat 40,6 42,4 Perushoitajat 38,7 Muut asiantuntijat 40,2 41,9 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 40,6 41,3 Kokit, keittäjät ja tarjoilijat 38,5 Myyjät 40,4 39,6 Muut palvelu- ja hoitotyöntekijät 39,5 Rakennustyöntekijät 39,1 Korjaustyöntekijät 38,2 40,9 Valmistustyöntekijät 39,5 Prosessityöntekijät 39,4 37,9 Kuljetustyöntekijät 39,1 Muut työntekijät 37,5 39,9 Maanviljelijät, metsätyöntekijät 37,1 38,7 Gould ym. 2006 (30-64-vuotiaat työlliset, ikävakioitu)
Proportion (%) of those with limited work ability and the mean work ability score for those chronically ill and those with no chronic illness, Gould et al. 2008 % 100 Limited work ability 10 Work ability score 80 8 60 6 40 4 20 2 0 0 Chronically ill Women Men Not chronically ill Women Men
TYÖTTÖMIEN JA VAMMAISTEN TYÖKYKY VUONNA 2007 Pasi Holm Anneli Hopponen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT
Alle 25 v. ka. 40,6 N=56 25-34 v. ka. 40,6 N=65 35-44 v. ka. 38,5 N=100 45-54 v. ka. 34,2 N=141 55- v. ka. 34,8 N=123 Yhteensä ka. 36,8 N=488 Alle 25 v. ka. 43,7 N=49 25-34 v. ka. 41,8 N=72 35-44 v. ka. 39,2 N=140 45-54 v. ka. 36,3 N=179 55- v. ka. 32,5 N=150 Yhteensä ka. 37,3 N=591 Yhteensä ka. 37,1 N=1079 Työttömien työkykyindeksi iän ja sukupuolen mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 43 49 34 30 16 15 40 40 27 36 61 57 33 39 29 24 16 23 33 30 28 31 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 34 29 23 22 36 45 45 38 31 8 28 15 29 48 61 40 39 Mies Nainen Kaikki Työkyky: 1 Erinomainen (44-49 pistettä) 2 Hyvä (37-43 pistettä) 3 Huono tai kohtalainen (7-36 pistettä) Lähde: Jalava, Holm, Ylöstalo (2006), Työpoliittinen tutkimus 308.
Vammaisten työkykyindeksi ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan 100 90 80 70 24 13 13 36 33 7 4 8 8 8 10 19 21 21 21 21 60 50 44 34 24 31 26 40 30 20 10 0 15 18 alle 25 v. N=36 ka.=36,8 28 30 22 25 25-34 v. N=130 ka=34,0 35-44 v. N=187 ka=33,6 41 45-54 v. N=244 ka=29,0 65 55- v. N=439 ka=25,5 47 N=675 ka=28,9 40 N=364 ka=29,7 45 N=1047 ka=29,2 IKÄRYHMITTÄIN NAISET MIEHET KAIKKI Työkyky: 1 Erinomainen (44-49 pistettä) 2 Hyvä (37-43 pistettä) 3 Kohtalainen (28-36 pistettä) 4 Huono (7-27 pistettä)
Vammaisten kouluarvosana Ikä: Alle 25 v. 7,8 Vammaisten, työttömien ja palkansaajien arvio omasta työkyvystään verrattuna elinikäiseen parhaimpaansa (kouluarvosana 10) 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55- v. 5,0 5,4 6,7 6,6 Yhteensä 5,7 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pisteet Ikä: Alle 25 v. Palkansaajien kouluarvosana 9,0 Ikä: Alle 25 v. Työttömien kouluarvosana 8,6 25-34 8,8 25-34 8,3 35-44 8,6 35-44 7,6 45-54 8,4 45-54 6,8 8,2 55-55- 6,5 Yhteensä 8,5 Yhteensä 7,3 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pisteet 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pisteet
Hyvässä työelämässä ei tarvitse olla sataprosenttisesti työkykyinen
Tasapuolinen kohtelu vai yksilöllisyys? 22 Tasapuolisuuden nimissä, saatte kaikki saman koetehtävän: kiivetkää tuohon puuhun!
Oman työkyvyn rakentaminen
Työkyvyn rakentamisen kohteet ja niihin vaikuttaminen Esimiestyö Työjärjestelyt Joustot Tuki ja palaute Työyhteisö Ilmapiiri Hyvä työ Hyvä terveys Elintavat Harrastukset Työterveys Kuntoutus Positiiviset asenteet Hyvä osaaminen Arvostus Luottamus Oikeudenmukainen kohtelu Työn ilo, sitoutuminen Ammatillinen osaaminen Työssä oppiminen, HTS Täydennyskoulutus, LLL
Kuntasektorin pitkittäistutkimus 1981-2009 Pitkittäistutkimus: n. 6500 yli 45-vuotiaan henkilön työkykyyn liittyvä 11-vuoden seurantatutkimus Esimiestyön laatu oli voimakkain työkykyyn vaikuttava tekijä yli 45-vuotiailla, ammatista ja sukupuolesta riippumatta Hyvä esimiestyö paransi, huono esimiestyö heikensi merkittävästi ikääntyvien työkykyä Lähde: Ikääntyvä työntekijä 1981-1992 ( toim. K.Tuomi). Työ ja ihminen, Tutkimusraportti 2, Työterveyslaitos, Helsinki 1995, 95-117.
Miten esimies rakentaa työkykyä Ikäasenteen tarkistus: - positiivinen/negatiivinen? - oma ikääntyminen - muiden ikääntyminen Yhteistyötaidot - autorit./ tiimi - osallistuminen - arvostus Työn suunnittelu - dynaaminen - muuttuvat voimavarat - yksilöllisyys - yhteisöllisyys Kommunikointitaidot - keskustelu, kuunteleminen - avoimuus - muutokset
Kestävä työkykytalo
Ratkaisevat tekijät kestävälle työkyvyn rakentamiselle saan jatkaa haluan jaksan ja osaan
Kolmas kerros ratkaisee, onko rakentaminen onnistunut
Omaan työkykyyn ratkaisevasti vaikuttava kerros Työhyvinvointi: Arvostus Luottamus Oikeudenmukainen kohtelu Tuki
Arvot, asenteet ja motivaatio Kuvaavat ihmisen suhdetta työhön Työkykytalon kolmannen kerroksen merkitys työkyvylle ja työhyvinvoinnille on keskeinen, sillä suhde ratkaisee, miten ihmisen ja työn voimavarat sopivat ja tukevat toisiaan Arvot, asenteet ja motivaation ovat toisiinsa kietoutuneita ja vaikuttavat yhdessä siihen, millaiseksi ihmisen suhde työhön muodostuu
Arvot, asenteet ja motivaation näkyvät siinä. Mitä työ ihmiselle merkitsee elämänalueena Mitä hän odottaa työltään ja mitä hän työssään tavoittelee Miten sitoutunut hän on työhönsä ja organisaatioonsa Kuinka paljon hän on valmis panostamaan omaan osaamiseensa ja työnsä kehittämiseen Miten sinnikkäästi hän ponnistelee saavuttaakseen työnsä tavoitteet
Kun suhde työhön on myönteinen, työntekijä Kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi On sitoutunut työnsä tavoitteisiin On kiinnostunut työnsä tuloksista Haluaa kehittää osaamistaan ja työtään Kokee työnsä palkitsevaksi ja saa työstön tyydytystä Kokee, että omalla työllä on arvoa työnantajalle, työyhteisölle ja asiakkaille Kokee, ettei työ vaadi kohtuuttomia uhrauksia
Oman työllistymisen rakentaminen
Työllistymisindeksi (kokeilu kuntasektorilla 2013-2014) Ville Ilmarinen ja Juhani Ilmarinen
Taustakysymyksiä Nimi, ikä, sukupuoli, siviilisääty Perus- ja ammattikoulutus Työnhakuammatti ja viimeisin työtehtävä Tiedot viimeisen työtehtävän laadusta ja kestosta Työttömyysjakson kesto Oma kuvaus työhistoriasta viimeisen viiden vuoden ajalta Työnhakua edistävät välineet (auto, internet ym.) Harrastukset
1. Toimintakyky
2. Osaaminen Arvioidaan henkilön omaa kokemusta osaamisestaan ja koulutustarpeestaan 5 Kysymystä yhdellä asteikolla (1-5) Pisteitetään summana
3. Työnhaun intensiteetti ja hakuun panostaminen
4. Sairaudet ja elintavat
5.Sairauksista aiheutunut haitta
6. Mieliala Masennuksen yleisseula, 2 osiota (Tuisku, Melartin & Vuokko, 2011) Yleisosio ahdistuksesta, (mukailtu Davey ym. 2007)
7. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö Kuinka usein viimeisen vuoden (12 kk) aikana olette juoneet kerralla enemmän kuin kuusi annosta alkoholia? (mukailtu AUDIT) Kuinka usein viimeisen vuoden (12 kk) aikana olette käyttäneet huumaavia aineita tai lääkkeitä muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen?
8. Ennuste työllistymisestä
9.Psyykkiset voimavarat ja luottamus
2. Lisäkysymys: Työnhakutavat
Tuloslomake -esimerkki (excel-pohja)
50