LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta ja koivua. Alueen karu kenttäkerros koostuu mustikasta, puolukasta, variksenmarjasta, kanervasta, kangasmaitikasta ja metsälauhasta. Lahopuuta alueella esiintyy niukasti. Voimala 2 Alue sijoittuu kuivan kankaan (CT) mäntytaimikkoon. Voimala 3 Rakentamisalue sijoittuu hakkuuaukealle.
Voimala 4 Alue sijoittuu kuivahkon kankaan (VT) nuoreen kasvatusmännikköön. Kenttäkerroksen lajistoon lukeutuvat mm. metsälauha, mustikka, puolukka, kanerva ja kangasmaitikka. Voimala 5 Alue sijoittuu osittain avohakatulle ja osin varttuvaa mäntyä kasvavalle kuivahkolle kankaalle. Kangasmaa rajoittuu pohjoisessa varttuvan männikön puolukkaturvekankaaseen (Ptkg). Turvekankaalla vallitsevat rämevarvut, kankaalla mustikka, puolukka, kanerva ja metsälauha. Voimala 6 Alue sijoittuu kalliomännikköön. Alueelle sijoittuu myös pienialainen mäntyvaltainen turvekangas ja kuivahkon kankaan varttunutta ja varttuvaa männikköä.
Voimala 7 Alue sijoittuu käytöstä poistuneelle turvetuotantoalueelle, jolla kasvaa pensaikkoa. Vanhan tuotantolohkon pohjoisja koillispuolella kasvaa varttuvaa kasvatusmännikköä. Voimala 8 Alueella esiintyy avokallioalue ja kuivan kankaan (CT) varttuvaa männikköä. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka, mustikka, kanerva ja variksenmarja. Voimala 9 Alue sijoittuu varputurvekankaan (Vatkg) ja kuivahkon kankaan (VT) mäntytaimikkoon ja nuoreen kasvatusmetsään. Alueella kasvaa sekapuuna lisäksi hieskoivua ja hieman kuusta.
Voimala 10 Alueen länsiosassa kasvaa kuivahkon kankaan (VT) varttuvaa männikköä. Itään päin mentäessä kasvaa nuorta kasvatusmännikköä. Kenttäkerroksen valtalajistoon lukeutuvat mm. puolukka, mustikka, kangasmaitikka ja kanerva. Voimala 11 Alue sijoittuu varttuneeseen tuoreen kankaan (VMT) kuusikkoon, jossa sekapuuna esiintyy mäntyä ja koivua. Kenttäkerroksen valtalajit ovat mustikka ja puolukka. Lisäksi kasvaa hieman vanamoa, oravanmarjaa ja kultapiiskua. Voimala 12 Alue sijoittuu osin varttuneelle puolukkaturvekankaalle (Ptkg) ja osin nuorelle mäntyä ja koivua kasvavalle tuoreelle kankaalle. Lajistoon lukeutuvat mm. puolukka, mustikka, metsälauha, kangasmaitikka, metsäalvejuuri ja metsäkastikka.
Voimala 13 Alueella kasvaa nuorta kuivan kankaan (CT) männikköä. Alueen keskelle sijoittuu kenttä, jossa on suoritettu maanmuokkaustoimia ja puustoa kaadettu. Voimala 14 Alue sijoittuu mustikkaturvekankaalle (Mtkg), jonka puusto on pääosin varttuvaa sekapuustoa. Voimalanpaikalta kaakkoon puusto vaihettuu mäntyvaltaisemmaksi ja mustikkaturvekangas karummaksi turvekankaaksi. Voimala 15 Alue sijoittuu turvekankaan ja kangasmaan rajalle. Ojitetulla suoalalla esiintyy mustikkaturvekangasta (Mtkg), joka rajoittuu kuivahkon kankaan (VT) pääosin nuoreen männikköön. Lajistossa vallitsevat mustikka ja puolukka ja paikka paikoin kasvaa suopursua, juolukkaa ja kanervaa.
Voimala 16 Alueella kasvaa pääosin varttunutta kuivahkon kankaan (VT) männikköä. Alueen kenttäkerroksen valtalajistoon lukeutuvat mustikka, puolukka, kanerva ja metsälauha. Voimala 17 Alueella esiintyy kuivahkon kankaan (VT) varttunutta männikköä. Voimala 18 Alue sijoittuu kuivahkon kankaan (VT) nuoreen männikköön. Niukka lajisto koostuu mm. kanervasta, puolukasta ja metsälauhasta. Lisäksi alueella on suoritettu hakkuita.
Voimala 19 Alueella kasvaa tuoreen kankaan (VMT) mäntyvaltaista metsää, jossa sekapuuna esiintyy kuusta, koivua sekä hieman haapaa. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka ja mustikka. Lisäksi kasvaa mm. kultapiiskua, vanamoa ja oravanmarjaa. Voimala 20 Alueella kasvaa varttunut kuivahkon kankaan (VT) männikkö. Lajistoon lukeutuvat mm. puolukka, mustikka, kangas- ja metsämaitikka, variksenmarja, kanerva ja oravanmarja. Voimala 21 Alue sijoittuu mäntytaimikkoon, jossa kasvaa paikoitellen varttuneempaa puustoa. Kenttäkerros on kivikkoinen ja niukka lajisto koostuu lähinnä kanervasta, metsälauhasta ja puolukasta.
Voimala 22 Alue sijoittuu hakkuuaukean ja nuoren mäntyvaltaisen kasvatusmetsän rajalle. Maapohja on kivikkoinen, ja siinä kasvaa mm. puolukkaa, kanervaa, metsälauhaa ja variksenmarjaa. Voimala 23 Alue sijoittuu kuivahkon kankaan (VT) nuoreen männikköön, jossa, kuusta ja koivua kasvaa lähinnä pensaskerroksessa katajan ohella. Lajistossa vallitsevat puolukka, mustikka, kanerva, metsälauha ja kangasmaitikka. Voimala 24 Alue sijoittuu nuoreen taimikkoon.
Voimala 25 Alue sijoittuu jäkäläturvekankaan (Jätkg(II)) ja havupuuvaltaisen varttuvaa ja varttunutta puustoa kasvavan tuoreen kankaan (VMT) rajamaastoon. Valtapuulajit ovat mänty ja kuusi, lisäksi kasvaa hieman koivua. Puusto vaihettuu mäntyvaltaiseksi jäkäläturvekankaalla sekä rakentamisalueesta itään. Voimala 26 Alue sijoittuu varttuneeseen mäntytaimikkoon, jonka maapohja on kivikkoinen. Voimala 27 Alue sijoittuu pääosin varttunutta mäntyä kasvavalle kuivahkolle kankaalle (VT). Valtalajistoon lukeutuvat metsälauha, kultapiisku, puolukka, mustikka, kanerva sekä variksenmarja.
Huoltotieyhteydet Huoltotieyhteys voimaloiden 1 ja 2 välillä Voimalalta 2 lähdettäessä tielinja kulkee eri-ikäisten talousmänniköiden halki, jonka länsipuolella esiintyy varputurvekangasta. Puusto on pääosin nuorta männikköä. Suoalan länsipuolella esiintyy kuivan kankaan (CT) mäntytaimikkoa ja varputurvekangasta. Tielinja jatkuu hakkuaukean halki, jonka jälkeen linjalla esiintyy pääasiassa kuivahkon kankaan taloustoimin käsiteltyjä männiköitä. Taatinkallion eteläpuolella esiintyy lisäksi varttunutta tuoreen kankaan (VMT) kuusikkoa, jonka länsipuolella kasvaa mäntyvaltaisia kuivahkon kankaan (VT) talousmetsiköitä. Varttunutta kuusikkoa ja varputurvekangasta voimaloiden 1 ja 2 välisellä tielinjalla. Huoltotieyhteys voimaloiden 3 ja 8 välillä Tielinja sijoittuu eteläosastaan hakkuuaukealle. Hakkuuaukean pohjoispuolella esiintyy eri-ikäisiä kuivahkon kankaan (VT) talousmänniköitä, jonka jälkeen linja jatkuu mäntyvaltaisen turvekankaan halki olemassa olevan tieuran päähän. Tielinja jatkuu voimalalle 8 nuorta ja varttuvaa talousmännikköä kasvavan kuivan kankaan halki (CT). Huoltotieyhteys voimalalle 5 Huoltotieyhteys sijoittuu vanhalle metsäkoneuralle, jonka ympäristössä olemassa olevalta tieltä lähtien kasvaa varttuvaa kuivahkon kankaan (VT) talousmännikköä. Tielinja ylittää pienialaisen varputurvekankaan (Vatkg), jonka lajistoon lukeutuvat mm. suopursu, juolukka ja tupasvilla. Tielinja päättyy mäntytaimikkoon. Huoltotieyhteys voimalalle 12 Huoltotieyhteys sijoittuu pääasiassa nuoreen koivua ja mäntyä kasvavan tuoreen kankaan (VMT) metsikköön. Lajistoon lukeutuvat mm. metsäkastikka, maitohorsma, kangasmaitikka ja metsälauha. Huoltotieyhteys voimaloiden 21, 22, 25, 26 ja 27 välillä Tieyhteys sijoittuu eteläosastaan vanhalle metsäkoneuralle, jota ympäröivät nuoret taloustoimin hoidetut kuivahkon (VT) ja kuivan (CT) kankaan männiköt. Tielinja ylittää myös luonnontilaltaan muuttuneen saranevan, joka sijoittuu uuden tieyhteyden eteläpäähän. Louhunkankaan lakialueet on avohakattu ja tieyhteydet voimaloille 21 ja 22 sijoittuvat hakkuuaukealle. Myös voimaloiden 25 ja 26 tieyhteydet sijoittuvat pääasiassa hakkuuaukealle ja pohjoisosastaan lisäksi mäntytaimikkoon. Voimalan 27 tieyhteys laskeutuu Louhunkankaalta varputurvekankaalle (Vatkg), joka vaihettuu kataja-siniheinäturvekankaaksi
(KtShtkg). Suoalan yleisimmät lajit ovat varputurvekankaalla vaivaiskoivu, suopursu, tupasvilla ja juolukka. Suoala päättyy Uudenniitynkankaalla kuivahkon (VT) ja tuoreen (VMT) kankaan varttuneeseen männikköön, jossa vallitsevat mm. mustikka, puolukka, metsälauha, kangasmaitikka ja metsäkastikka. Tielinja jatkuu Uudenniitynkankaan halki itään, jossa kuusen osuus sekapuuna kasvaa. Tielinja ylittää mäntyä kasvavan varputurvekankaan ja päättyy eri-ikäistä talousmännikköä kasvavien, pääasiassa kuivahkon kankaan (VT) metsäalojen jälkeen voimajohdolle. Vasemmalla Louhunkankaan lakialue ja oikealla kataja-siniheinäturvekangasta. Huoltotieyhteys voimaloiden 11 ja 14 välillä Tieyhteyden pohjoispäässä linja kulkee vanhaa tiepohjaa myöten. Vanhan uran molemmin puolin esiintyy pääasiassa taloustoimin käsiteltyjä mäntyvaltaisia kuivahkon (VT) ja tuoreen kankaan (VMT) metsiköitä. Tielinja voimalalle 14 päättyy voimakkaasti harvennetulle varttuvaa mäntyä kasvavalle turvekankaalle. Tielinja voimalalle 11 ylittää Niskapuron, jonka molemmin puolin esiintyy pienellä alalla varttunutta kuusivaltaista tuoretta kangasta (MT). Puron eteläpuolella linja sijoittuu mäntytaimikon ja sen eteläpuolella varttuvaa mäntyä kasvavan kuivahkon kankaan (VT) läpi. Eteläisin osa tielinjasta sijoittuu vanhan tieuran päälle, jonka ympärillä esiintyy kuivahkon kankaan (VT) varttuvaa männikköä. Vasemmalla voimalan 14 huoltotieyhteyden vanha tieura Huoltotieyhteys voimalalle 24 Voimalan 24 tielinja sijoittuu länsipäässä taimikon reunaan, joka rajoittuu ojitettuun suoalueeseen. Linja jatkuu voimalalle voimakkaasti ojitetun jäkäläturvekankaan halki..