Suomen kielen oppiminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä Kansainvälistyvä sosiaali- ja terveydenhuolto
Sisällys Suomen kielen oppiminen sosiaalija terveydenhuollon työssä 3 Kun kieli haastaa 4 Vieraan kielen oppiminen on prosessi 5 Selkeän kielen käyttäminen työpaikalla 7 Miten omaa kielenkäyttöä voi selkeyttää? 8 Lisätietoa ja lähteitä 9 Apua selkeään kieleen 9 Esite on tuotettu hankkeessa Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä (MULTI-TRAIN) 1. Esitteen on kirjoittanut Pirjo Raunio yhteistyössä MULTI- TRAIN-tutkimusryhmän kanssa. Esitesarjaan kuuluvat lisäksi: Monimuotoisuuden johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä; Yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisessa työyhteisössä; Perehdytys monikulttuurisessa sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisössä ja Kulttuurien välinen vuorovaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisössä. 1 MULTI-TRAIN on Suomen Akatemian rahoittama monitieteinen toiminta tutkimus, jonka tavoitteena on auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjä kehittämään toimivia käytäntöjä monikulttuurisen työn arkeen. Tutkimus toteutetaan vuosina 2013 2017 Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa (ks. lisää http://www.uta.fi/multitrain).
tavoitteena sujuva arki Suomen kielen oppiminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä Tämä aineisto sisältää tietoa siitä, miten monikielisessä sosiaali- ja terveysalan työyhteisössä on hyvä viestiä. Tavoitteena on edistää viestintää niin että tulee ymmärretyksi. Samalla esitteen aineisto tukee suomea vieraana kielenä puhuvan työtoverin tai alaisen suomen kielen oppimista. Esite on suunnattu erityisesti suomea äidinkielenään puhuville. rin työssä puutteellinen kielitaito ei saa johtaa potilasturvallisuuden heikkenemiseen. Useiden tutkimusten mukaan kielitaito onkin suurin haaste monikulttuuristen työyhteisöjen arjessa. Pelko heikosta kielitaidosta ja kulttuurierojen synnyttämistä ongelmista työturvallisuudelle ja potilasturvallisuudelle voi herättää epäilyksiä ulkomaalaistaustaista työtoveria kohtaan. Kielitaidon puutteisiin vetoaminen on myös yksi tavallisimmista perusteluista, kun halutaan torjua ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttöä. Myös MULTI-TRAIN-hankkeen tulokset tukevat näitä näkemyksiä. Kielitaitoa voidaan arvioida neljällä eri osa-alueella: puhuminen, kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Kielikoulutuksissa käytetään yleisesti eurooppalaisen viitekehyksen mukaista taitotasoarviointia (A1 C2), joka mittaa kielitaitoa ja sen kehittymistä yleensä. Toimiva yleiskielen taito on saavutettu, kun todistuksessa on arvio B1.1. Kielitaitoarvio ei kuitenkaan välttämättä kerro kaikkea ammatillisen kielen osaamisesta. Ammattisanasto ja työelämässä tarvittava kieli opitaankin pääsääntöisesti työpaikalla ja alan työtehtävissä. On myös koulutuksen järjestäjiä, jotka ottavat huomioon suomen kielen opetuksessa ammatillisen kielitaidon haasteet ja pyrkivät eriyttämään opiskelijoita tulevia työelämätilanteita ajatellen. Jokaista kielitaidon neljää osa-aluetta tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Vuorovaikutus asiakkaiden, potilaiden ja työtoverien kanssa edellyttää kohtuullisen sujuvaa puhekieltä. Ymmärretyksi tuleminen edellyttää myös sitä, Sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävissä kielitaidolla on keskeinen merkitys. Työskentely edellyttää sujuvaa suullista ja kirjallista viestintää sekä potilaiden/asiakkaiden että työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Esimerkiksi hoitajan tai lääkä- 3
tavoitteena sujuva arki että ymmärtää toista. MULTI-TRAIN-hankkeessa esille nousivat haasteellisina puhelinkeskustelutilanteet ja viestintä omaisten kanssa. Osa ulkomaalaistaustaisista hoitajista kokee yövuorot hankaliksi, koska yövuoron aikana he joutuvat usein selviytymään kielitaitoa vaativista työtehtävistä yksin ilman kollegan apua. Kirjoittamisen haasteet nousevat hoitoalan työyhteisöissä yleensä esiin kirjaamisen ongelmina. MULTI-TRAIN-hankkeessa kirjaamisen vaikeuksia toivat esiin sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaiset työntekijät. Kun kieli haastaa Suomi on tunnetusti yksi maailman vaikeimmista kielistä. Suomen kieltä on kuitenkin mahdollista oppia, mutta siihen tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja ympäristön tukea. Myös motivaatio on tärkeä tekijä vieraan kielen oppimisessa. Vierasta kieltä opitaan ainoastaan sitä käyttämällä. Ulkomaista syntyperää olevia työtovereita ja alaisia tulisikin rohkaista käyttämään suomen kieltä, vaikka kielitaito ei olisikaan täydellistä. Suomalaisten yleinen virhe työpaikoilla on kielen vaihtaminen englantiin; koetaan helpommaksi puhua muualta tulleen työtoverin kanssa englannin kielellä. Työyhteisön yhteisenä kielenä on kuitenkin syytä pitää alusta asti suomen kieltä ja sen käyttöä harjoitella päivittäisissä työtilanteissa. Kieltä ei kannata vaihtaa liian helposti englanniksi. Työtoverien apu kielen oppimisessa on merkittävä, sillä ammattikielen voi oppia vain työpaikalla, jossa kieltä käytetään aidoissa tilanteissa. Kaikessa viestinnässä tärkeintä on viestin perille saaminen, eikä kielitaidon suinkaan tarvitse olla täydellistä. Kielen oppijan ja myös sen joka kuuntelee vierasta kieltä puhuvaa, on hyväksyttävä se, että kaikkeen puheeseen kuuluvat väärät aloitukset ja sanavalinnat, epäröinti sekä ajatuksen keskeytyminen. Puheeseen erilaiset virheet ja epätäydellisyydet hyväksytäänkin paremmin kuin kirjoitettuun kieleen. On puolin ja toisin hyvä tiedostaa, että kaikissa kielissä kielioppisäännöt ovat jossain määrin vaikeita vieraan kielen puhujalle. Syntyperäinen kielenpuhuja puolestaan ei yleensä tunne sääntöjä, 4
tavoitteena sujuva arki koska hänen ei ole tarvinnut niitä milloinkaan opiskella. Myös suomea toisena tai vieraana kielenä oppinut oppii kielen eri tavalla kuin syntyperäinen kielenpuhuja. Vieraan kielen puhujan on osattava rakentaa muotoja oppimiensa sääntöjen perusteella, kun taas syntyperäinen puhuja osaa taivuttaa sanoja automaattisesti joutumatta miettimään, mikä sääntö missäkin muodossa vaikuttaa. Niinpä esimerkiksi moni ulkomaalainen kokee outona sen, että suomalainen ei osaakaan vastata kysymyksiin verbityypeistä tai sanojen vartaloiden heikoista ja vahvoista asteista. Vieraan kielen oppiminen on prosessi Kielitaito ei ole joko-tai-ilmiö vaan muutosprosessi. Kielen oppiminen ei myöskään etene lineaarisesti vaan siinä voi tapahtua isoja harppauksia, ja toisinaan osaaminen voi myös pysähtyä ja jopa taantua. Kaiken kielen oppimisen perustana on oman äidinkielen osaaminen. Jos oman kielen osaamisessa on vaikeuksia, ei myöskään vieraan kielen oppiminen ole helppoa. Eri kielialueilta tulleilla on myös erilaisia haasteita suomen kielen oppimisessa. Jos käsitteet ja ilmiöt ovat vieraita omassa kielessä, niitä on haasteellista opetella vieraalla kielellä. Oman äidinkielen vaikutus kuuluu erityisesti ääntämisessä, tiettyjen äänteiden oppimisessa ja lauserakenteissa. Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla saattaa olla erilainen pohjakoulutus toisesta maasta. Jos henkilö on tullut Suomeen luku- ja kirjoitustaidottomana ja vasta aikuisena opetellut sekä lukemaan että kirjoittamaan vieraalla kielellä, kielellinen osaaminen ei ole voinut kehittyä samalle tasolle kuin sellaisilla henkilöillä, jotka osaavat sujuvasti myös omaa äidinkieltään. Työyhteisön tuki on avainasemassa ammatillisen kielen oppimisessa. Kuten on todettu, työpaikalla on syytä käyttää suomen kieltä. Suomalaista syntyperää olevien työtoverien on myös hyvä tarkkailla omaa kielenkäyttöään. Mikäli työyhteisössä on suomea vieraana kielenä puhuvia, suomalaisten tulee kiinnittää huomiota selkeän suomen kie- len käyttämiseen. Murteita, puhekieltä, kuvakieltä, sanontoja ja kiertoilmaisuita tulee välttää tai ne on syytä selittää. Ymmärtämisen varmistamiseen kannattaa ainakin alussa kiinnittää huomiota. Ei riitä pelkästään se, että kysyy Ymmärsitkö? Toinen voi esimerkiksi kasvojen menettämisen pelossa tai kiireessä vastata Ymmärsin, mutta asia saattaa silti jäädä epäselväksi. Suomea äidinkielenään puhuvien on hyvä muistaa seuraavat asiat: Vieraan kielen oppiminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä Tehokas oppiminen vaatii vahvaa motivaatiota Vierasta kieltä oppii vain kieltä käyttämällä Työyhteisön tuki on tärkeää suomea vieraana kielenä puhuvalle Tavoitteena ei ole virheetön puhe vaan puheen ymmärrettävyys 5
tavoitteena sujuva arki min kirjaamat asiat voivat olla niin puutteellisella suomen kielellä kirjoitettuja, että niitä on vaikea ymmärtää tai kirjaamisessa käytettävä kieli itsessään voi olla outoa ja sanasto haastavaa. Kaikkiin näihin ongelmiin löytyy ratkaisu, mutta ensin pitää selvittää, mitkä tekijät kunkin henkilön kohdalla ovat keskeisiä kompastuskiviä. Myös suomalaista syntyperää olevien on syytä kiinnittää huomiota omaan kirjaamistapaansa. Kirjaamiset tehdään usein ns. sähkösanomatyylillä huonoa suomen kieltä käyttäen, jopa virheellisellä kielellä. Raportteja myöhemmin lukevia ajatellen olisi hyvä pyrkiä kiireestä huolimatta mahdollisimman hyvään ja tarkkaan ilmaisuun. Selkeä kieli myös kirjaamisessa on kaikkien etu. Työyhteisössä on hyvä antaa ulkomaalaistaustaiselle työtoverille mahdollisuus harjoitella keskustelutilanteita, olla tukena ja auttaa, ilman että hänen kielitaitoaan nostetaan julkisesti arvostelun kohteeksi. Mikäli mahdollista, saatavilla voisi olla erilaisia mallilauseita tai jopa mallikeskusteluja erilaisiin tilanteisiin. Tai vaikkapa kahvi- tai ruokatunnilla voisi työtoverin kanssa harjoitella jonkin tietyn asian kertomista potilaan omaiselle, ennen kuin tekee sen tositilanteessa. Kirjaaminen koetaan vaikeaksi. Syitä voi olla useita: ohjelma saattaa olla tietoteknisesti haastava (käyttäjän tietotekniset taidot eivät riitä); ehkä ohjelma itsessään on vaikea ja sieltä on hankala löytää hakemaansa; ohjelman käyttämä sanasto voi olla liian vaikeaa; suomalaissyntyisten aiem- 6
tavoitteena sujuva arki Selkeän kielen käyttäminen työpaikalla Tärkeintä on muistaa, että kieli ei ole muuri, ellei siitä sellaista tehdä. Kun työyhteisössä on monesta eri maasta ja eri kielialueilta tulleita henkilöitä, selkeän puhumisen ja kirjoittamisen merkitys korostuu. Seuraavassa on listattu asioita, jotka on hyvä huomioida kommunikoitaessa ulkomaista syntyperää olevien kollegoiden/alaisten kanssa: Älä kiirehdi. Rauhoita oma puherytmisi ja pyydä keskustelukumppaniasikin rauhoittumaan. Keskity tilanteeseen, jossa kohtaat suomea vieraana kielenä puhuvan: anna toiselle aikaa sisäistää kuultu ja muotoilla vastaus. Pidä taukoja. Monesti heikomman kielitaidon omaava henkilö pyrkii peittämään epävarmuutensa puhumalla nopeasti selkeyden kustannuksella. Puhu selvästi myös silloin, kun paikalla on useita suomalaisia. Monet jo kohtuullisen hyvääkin suomea puhuvat henkilöt ovat kertoneet kaikkein haasteellisimmiksi tilanteet, joissa suomalaiset keskustelevat keskenään isossa joukossa. Tällöin puhe puuroutuu, nopeutuu ja sitä on vaikea seurata. Osoita puheesi suomea vieraana kielenä puhuvalle mainitsemalla hänen nimensä. Näin henkilö huomaa paremmin, että puhut juuri hänelle. Toista asia eri sanoin. Muista kuitenkin, ettei toistaminen välttämättä auta, jos käytät vaikeita ilmaisuja. Älä huuda! Vastapuoli ei ymmärrä yhtään sen paremmin, vaikka huutaisit kuinka lujaa. 7
tavoitteena sujuva arki Miten omaa kielenkäyttöä voi selkeyttää? Kun kysyt, käytä kysymystä. Älä oleta, että toinen ymmärtää asian kysymykseksi vain intonaation perusteella, mikä ei suomen kielessä edes ole kovin vahva. Anna selvät käskyt, älä vihjaile. Älä esimerkiksi sano Roskakori on täynnä jos haluat sanoa Voitko tyhjentää roskakorin. Lausu sanat loppuun asti huolellisesti. Älä nielaise päätteitä. Vältä murteellisia muotoja silloin, kun haluat puhua selkeää suomea. Puhu ja kirjoita lyhyitä, yksinkertaisia lauseita. Kerro selvästi, kuka tekee ja mitä tekee. Vältä passiivia ja vaikeita lause- ja verbirakenteita. Vältä kielikuvia ja sanontoja, sellaisia kuten Älä puhu kuin papupata. Muista katsekontakti. Huulten liikkeiden seuraaminen auttaa myös vieraan kielen kuuntelijaa. 8
tavoitteena sujuva arki Lisätietoa ja lähteitä Forsander, Annika 2013. Maahanmuuttajien sijoittuminen työelämään. Teoksessa T. Martikainen, P. Saukkonen, M. Säävälä (toim.) Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 220 244. Kyhä, Henna 2011. Koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Tutkimus korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Pakaslahti, Antti & Huttunen, Matti (toim.) 2010. Kulttuurit ja lääketiede. Helsinki: Duodecim. Pitkänen, Pirkko (toim.) 2011. Kulttuurien kohtaamisia arjessa. Tampere: Vastapaino. Raunio, Pirjo 2013. Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusprosesseista. Tampere: Tampere University Press. Seppälä, Tea (toim.) 2010. Näkökulmia monikulttuuriseen esimiestyöhön ja henkilöstöjohtamiseen, http://blogs.helsinki.fi/koulutuksesta-tyoelamaan/files/2010/11/nakokulmia-monikulttuuriseen-esimiestyohon-ja- hlostojohtamiseen-palmenian-julkaisu-2010.pdf Simola, Anna 2008. Tervetullut työvoimaksi. Työperäinen maahanmuutto mediassa. Tiedotusopin laitoksen julkaisuja, sarja A 109. Tampereen yliopisto. Apua selkeään kieleen Kela, M., Korpela E., Lehtinen P. (2011) Sairaan hyvää suomea. Edita. https://www.hyria.fi/projektit/paattyneiden_projektien_tuloksia_ja_tuotoksia/duuniin http://papunet.net/selkokeskus/! 9 Mikäli linkki ei avaudu, kopioi osoite suoraan selaimeesi avataksesi nettisivut.
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ