Pankkivero mikä se on ja mihin sitä tarvitaan?

Samankaltaiset tiedostot
Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat Pasi Holm

Talouskasvun edellytykset

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Kyproksen talouden sopeutusohjelma

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

2. Selvityksessä otetaan huomioon valtuuskuntien huomautukset ja se esitettiin pysyvien edustajien komitealle 3. joulukuuta 2014.

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Kevät Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Suomen talous vahvistumassa

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Globaaleja kasvukipuja

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kansainvälisen talouden näkymät

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja

Kansainvälisen rekisteröinnin nro

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Globaaleja kasvukipuja

Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?

Marja Hokkanen, KATTI, akateeminen keskustelutilaisuus

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Pankkisääntely ja asuntomarkkinat

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

LIITTEET. asiakirjaan

Suosituimmat kohdemaat

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Kansainvälisen talouden näkymät

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Finanssitransaktioveroa koskevat yhteiset säännöt Usein esitettyjä kysymyksiä (ks. myös IP/11/1085)

Eduskunnan talousvaliokunta Hallitusneuvos Kari Parkkonen

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Globaalit näkymät vuonna 2008

Transkriptio:

Pankkivero mikä se on ja mihin sitä tarvitaan? Studia monetaria 22.11.2011 Kimmo Virolainen

Aiheet Miksi pankkivero on ajankohtainen? Mitä pankkiverolla tavoitellaan? Mitä pankkiverolla tarkoitetaan? Miten eri mallit vastaavat tavoitteisiin?

Finanssikriisi käynnisti keskustelun pankkeihin kohdistuvista uusista veroista Kriisi paljasti rahoituslaitosten ottaneen hyvin suuria riskejä Rahoituslaitoksia pelastettu julkisilla varoilla Yritysjohto ja osakkeenomistajat nauttivat riskinoton hyödyistä, kun yhteiskunta kantaa vastuun tappioista Finanssisektoria verotetaan vähemmän kuin muita sektoreita; finanssipalvelut ovat arvonlisäverottomia

Finanssikriisien kustannukset Suorat kustannukset: finanssisektoriin kohdistetut julkiset tukitoimet Vuonna 2009 nettokustannukset kehittyneissä G20-maissa keskimäärin 2,8 % BKT:stä Epäsuorat kustannukset: kriisien negatiivinen vaikutus reaalitalouteen Globaali tuotannon menetys v. 2009 6,5 % (~ 4.000 mrd. USD)

Julkinen tuki finanssisektorille EU:ssa: tukijärjestelyt ja niiden käyttö (lokakuu 2008 - joulukuu 2010) Tukijärjestelyt mrd. % BKT:stä % kokonaistaseesta Käytetty tuki mrd. % BKT:stä % kokonaistaseesta Varainhankinnan takaukset 3 208 27,2 7,6 757 6,4 1,8 Pääomatuki 560 4,7 1,3 303 2,6 0,7 Omaisuuserien ostot 394 3,3 0,9 104 0,9 0,2 Muu (likviditeettituki) 123 1 0,3 77 0,7 0,2 Yhteensä 4 285 36,3 10,2 1 240 10,5 2,9 Lähde: EU komissio

Finanssisektorin julkisen tuen käyttö EUmaissa Varainhankinnan takaukset ja likviditeettituki Pääomatuki ja omaisuuserien ostot Tuki yhteensä, mrd euroa 15.0 % finanssisektorin kokonaisvaroista 12.0 11.8 9.0 8.9 8.0 6.0 3.0 5.6 4.3 3.8 3.8 3.3 3.1 2.9 2.8 2.5 0.0 2.0 2.0 1.6 0.9 0.5 0.1 < 0.0 EL IE LV SL NL AT DE DK UK ES BE SE HU FR CY PT LU IT FI 58 117 2 3 95 40 282 36 295 98 32 23 3 141 2 5 4 4 <1 Lähde: EU komissio; EKP.

Finanssikriiseistä toivutaan hitaasti BKT Tuotannon aallonpohjan ajankohta keskimäärin Taantumat pl. finanssikriisit Finanssikriiseihin liittyneet taantumat Vaaka-akselilla aika vuosineljänneksinä alkaen tuotantohuipusta. Pystyakselilla havaintojen mediaani, indeksi: lähtöpiste = 100. Lähde: IMF World Economic Outlook, huhtikuu 2009. 7

Bruttokansantuote päätalousalueilla Yhdysvallat EU20* Japani Kiina (oikea asteikko) 110 108 106 104 102 100 98 96 2005/I = 100 2005/I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 *EU20 = Euroalue, Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska. Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset, EKP ja Bloomberg. 25200@BKT_taso_EU20 200 180 160 140 120 100 80 60 8

Bruttokansantuote Suomessa Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja Bruttokansantuotteen volyymi 120 Indeksi, 2005 = 100 115 110 105 100 95 90 85 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24515@

Pankkiveron avulla halutaan korjata epäkohtia Perinteisesti viranomaiset ovat vaikuttaneet rahoitusmarkkinoihin sääntelyn ja valvonnan avulla Myös veroilla voidaan vaikuttaa haitallista käyttäytymistä vähentävästi Pankit ja laajemmin koko finanssisektori mukaan jakamaan kriisien kustannuksia

Mitä pankkiverolla tarkoitetaan? Keskustelussa kolme erilaista pankkiveroa tai veronluonteista maksua: 1. Pankkien vakausmaksu 2. Finanssitoimintavero 3. Finanssitransaktiovero

Finanssikriiseistä aiheutuvia suoria kustannuksia voidaan kattaa pankeilta kerättävällä vakausmaksulla Vakausmaksu on etukäteen kerättävä, pankkien taseen perusteella määräytyvä maksu Osallistuminen tulevien finanssikriisien kustannuksiin Kannustaa rahoituslaitoksia vähentämään riskinottoa Tulee kattaa kriisinhoidon nettokustannukset Ruotsissa rahastolle asetettu tavoite 2,5 % BKT:stä Varat käytetään kriisinhallinnan edellyttämiin toimenpiteisiin Ongelmapankkien uudelleenjärjestely tai alasajo Viranomaisille varmistettava riittävät valtuudet ja työkalut ongelmapankkien tehokkaaseen uudelleenjärjestelyyn

Vakausmaksu voi määräytyä monella eri tavalla Vakausmaksu on käytössä useassa Euroopan maassa Veropohja on yleensä laaja Maksu määräytyy taseen velkojen perusteella Vähennetään oma pääoma ja talletussuojan alaiset talletukset On tavoiteltavaa, että vakausmaksu on riskiperusteinen Kriisin opetus: pankkien liiallinen turvautuminen lyhytaikaiseen rahoitukseen lisää riskejä kohdistetaan vakausmaksu lyhytaikaisiin velkoihin Kerätyt varat voidaan kanavoida erilliseen rahastoon (Ruotsi, Saksa) tai valtion budjettiin Rahasto varmistaa julkisen vallan nopean reagointikyvyn Ylikansallinen rahasto voisi osaltaan auttaa valtioiden välisen taakanjakokysymyksen ratkaisussa

Finanssitoimintavero kohdistuu rahoituslaitoksen voittoihin ja palkkoihin Finanssitoimintaveron veropohja on rahoituslaitoksen aikaansaama arvonlisä, eli voitot ja palkat Financial Activities Tax, FAT VAT, Value Added Tax Vero voidaan kohdistaa normaalitason ylittäviin voittoihin ja palkkoihin Esim. Isossa-Britanniassa ja Ranskassa on käytössä nk. bonusvero Finanssitoimintavero voisi rajoittaa finanssisektorin koon kasvua ja liiallista riskinottoa

Finanssitransaktiovero kohdistuu arvopaperikaupankäyntiin Financial Transaction Tax, FTT Finanssitransaktiovero on nk. Tobin-veron kaltainen rahoitusvälineiden kaupankäyntiin kohdistuva vero Tobinin alkuperäinen ehdotus kohdistui valuuttakauppoihin Nyt keskustelussa olevan finanssitransaktioveron ehdotetaan olevan laajempi kattaen kaupat osake-, joukkovelkakirja- ja johdannaismarkkinoilla Finanssitransaktioveron toivotaan rajoittavan haitallista kaupankäyntiä ja hillitsevän markkinahintamuutoksia Kokemukset vaihtelevia Iso-Britanniassa pitkään varainsiirtovero osakekaupankäynnille Ruotsi kokeili finanssitransaktioveroa 20 vuotta sitten huonolla menestyksellä

Suomessa finanssisektoriin kohdistuva vero mainittu hallitusohjelmassa Ensisijainen tavoite on pankkiveron käyttöönotto Otetaan käyttöön pankkivero. Valmistelussa otetaan huomioon muiden Pohjoismaiden kokemukset vastaavista ratkaisuista. Pankkiverossa pyritään ensisijaisesti EU-tasoiseen ratkaisuun. Myös rahoitusmarkkinaveron käyttöä tulisi arvioida Suomi kiirehtii kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti. Tavoitteena on globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä. Niin ikään on tärkeää, että EU:n piirissä valmisteilla olevia rahoitusmarkkinoiden sääntelyhankkeita kiirehditään.

Euroopan komission ehdotus yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä Komissio antoi ehdotuksen EU-tason finanssitransaktioverosta syyskuun lopussa EU on ajanut finanssitransaktioveron käyttöönottoa globaalilla tasolla G20-maiden kokouksissa Laaja veropohja Vero kattaisi noin 85 % kaikista finanssilaitosten välisistä transaktioista sekä pörssissä että pörssin ulkopuolella Vero perittäisiin jos ainakin yksi kaupan osapuolista sijaitsee EU:n alueella Alhainen verokanta Osakkeilla ja joukkovelkakirjoilla käytävästä kaupasta 0,1 % Johdannaissopimuksilla käytävästä kaupasta 0,01 % Kaupan molempien osapuolten on maksettava vero

Euroopan komissio on asettanut finanssitransaktioverolle monta tavoitetta Halutaan estää rahoituslaitoksia ottamasta liiallisia riskejä ja rajoittaa erityisesti haitallista kaupankäyntiä Halutaan varmistaa, että finanssiala maksaa saaduista eduista Finanssiala osallistuu kohtuullisella panostuksella julkisen talouden vakauttamiseen Finanssikriisin kustannusten kattamiseen Halutaan muuttaa finanssialan verotusta tasapuolisemmaksi verrattuna muihin toimialoihin Halutaan yhtenäistää finanssitransaktioverojärjestelmät Halutaan kerätä varoja budjettiin

Taloudelliset vaikutukset Arviointi vaikeaa Veron vaikutukset sijoittajien ja markkinaosapuolten käyttäytymiseen? Veron käyttöönoton laajuus EU:n ulkopuolella? Kilpailluilla markkinoilla verokustannukset siirtyvät viime kädessä asiakkaiden maksettaviksi Vaarana suursijoittajien ja isojen kauppojen siirto verottomiin maihin veroarbitraasi Komission arvio: Osakekauppojen volyymit alenisivat noin 15 % Riskipitoisten johdannaisten volyymit alenisivat jopa 75 %

Taloudelliset vaikutukset Komissio arvioi jäsenvaltioiden keräävän verotuloja yht. 57 mrd. euroa vuodessa Toisaalta veron arvioitu negatiivinen vaikutus jäsenvaltioiden BKT:hen pitkällä aikavälillä 0,5 %, mikä merkitsee noin 60 mrd. euroa Arvioihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä Tarkoituksena luoda EU:lle uusi tulonlähde jakamalla veron tuotto jäsenvaltioiden ja EU-budjetin kesken Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia unionin talousarvioon voitaisiin vastaavasti pienentää Vero ja volyymien pieneneminen voisi olla erityinen haaste reuna-alueille, kuten Suomelle

Pankkiveron tavoitteet 1. Finanssikriiseistä aiheutuvien suorien kustannusten kattaminen 2. Finanssikriisien aiheuttamien laajempien taloudellisten menetysten kattaminen 3. Uusien kriisien todennäköisyyden ja kustannusten pienentäminen 4. Uusi tulonlähde finanssi- ja talouskriisin myötä ahdinkoon ajautuneille valtioille

Yhteenveto Pankkien vakausmaksu kriisien suorien kustannusten kattamiseksi Finanssitoimintavero tai finanssitransaktiovero kattamaan kriisien aiheuttamia laajempia taloudellisia menetyksiä ja ehkäisemään uusia kriisejä EU komissiolla ja IMF:llä eri näkemys vaihtoehdoista Samanaikainen pankkisääntelyn kiristäminen nostaa pankkien kustannuksia Uudistukset katsottava kokonaisuutena Kansainvälinen koordinaatio EU-maat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen G20-maat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen

Lähteitä European Commission: Proposal for a Council Directive on a common system of financial transaction tax and amending Directive 2008/7/EC (28.9.2011) IMF: A Fair and Substantial Contribution by the Financial Sector; Final report for the G-20 (June 2010)