kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 11/2003 joulukuu Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > Järjestöjen hankehakemusten esikäsittely Kepassa on ohi. Kepan koulutus- ja neuvontatiimi käsitteli yhteensä 29 hakemusta, joita koskevat lausunnot palautettiin ministeriöön 1.12. Ministeriö käyttää lausuntoja rahoituspäätöksiä tehdessään. Useimmat järjestöt pitivät kokeilua läpinäkyvyyden ja oppimisen kannalta hyvänä. Samalla Kepan koulutus-ja neuvontatiimi sai uusia ideoita koulutuksen kehittämiseen. Kokeilun kokemuksista ja hankehallinnon uudistamisesta järjestetään kaikille avoin keskustelutilaisuus 17. joulukuuta. lotta valtonen > sivu 5 hankkeiden talousasiat kuntoon Toimiva taloushallinto on erottamaton osa hyvin onnistunutta hanketta. Monet isommat järjestöt antavat kentälle lähtijöilleen talouskoulutusta, mutta pienemmillä järjestöillä on usein ongelmia, kun asiantuntemus ei riitä. Budjetointiin, kirjanpitoon, raportointiin ja muihin talousasioihin löytyy kuitenkin koulutusta ja vinkkejä, joista on apua kaikille. > sivut 9-13 ruoka-aika jatkuu...3 syyskokouksen kuulumiset...4 christian sundgrenin kolumni...6 kepan koulutus uudistuu...14 kevään koulutuskalenteri...15 tapahtumakalenteri...16 Hyvää joulua! toivottavat kepalaiset
kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation sörnäisten rantatie 25 fin-00500 helsinki tel +358 9 584 233 fax +358 9 584 23 200 www.kepa.fi info@kepa.fi johtotiimi toiminnanjohtaja Ville Luukkanen > 584 23 213 ohjelmajohtaja Maija Seppo > 584 23 215 hallintojohtaja Anri Kyöstilä > 584 23 240 ohjelmayksikkö julkaisutiimi päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > 584 23 253 verkkotoimittaja Sanna Jäppinen > 584 23 235 tiedottaja Milma Kettunen > 584 23 233 toimitussihteeri / verkkojulkaisut Tomi Kuhanen > 584 23 234 toimituspäällikkö / kumppani-lehti Sini Kuvaja > 584 23 219 toimittaja Tuomas Lehto > 584 23 234 tiedottaja Ilona Niinikangas > 584 23 217 koulutus- & neuvontatiimi kurssisihteeri Suvi Halttula > 584 23 261 eu-hankeneuvoja Rilli Lappalainen > 584 23 214 hankeneuvoja Eija Mustonen > 584 23 248 koulutussuunnittelija Anne Pönni > 584 23 244 koulutussuunnittelija Antti Turakka > 584 23 244 kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi resurssitiimi kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen > 584 23 228 informaatikko Heikki Niemelä > 584 23 220 tuottaja Juha Rekola > 584 23 226 kirjastoapulainen Esko Virtanen > 584 23 231 vaikuttamistiimi kehityspoliittinen sihteeri / tutkimus ja selvitys Max von Bonsdorff > 584 23 232 kehityspoliittinen sihteeri / kauppa Linus Atarah > 584 23 242 tiedottaja Mika Railo > 584 23 247 kehityspoliittinen sihteeri / eu Maria Suoheimo > 584 23 246 koordinaattori / ruokakampanja Miia Toikka > 584 23 243 verkostotiimi jäsenjärjestösihteeri Kirsi Airaksinen > 584 23 241 koordinaattori / tapahtumat Kai Artes > 584 23 270 koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > 584 23 271 ohjelmasihteeri / etvo Laura Lager > 584 23 250 ohjelma-avustuja Jari Laukka > 584 23 251 järjestöavustaja Alonzo Heino > 584 23 238 hallintoyksikkö atk-tiimi järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > 584 23 224 siviilipalvelusmies Juho Vuori > 584 23 223 webmaster Kristian Kouvo > 584 23 252 atk-tuki Mari Vallius > 584 23 223 taloustiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > 584 23 272 pääkirjanpitäjä Kirsti Koho > 584 23 218 palkanlaskija Riitta Korpela > 584 23 216 kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > 584 23 221 toimistosihteeri Jaana Vesalainen > 584 23 210 hallintotiimi henkilöstösuunnittelija Sisko Leino > 584 23 212 hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > 584 233 hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng > 584 23 230 hallintoavustaja Markus Pohjola > 584 23 211 hallintokoordinaattori Anne Romar > 584 23 227 kepa etelässä kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: +258 1 496 004 fax: +258 1 496 001 koordinaattori Bodil Wikman ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite tiedottaja Lotta Valtonen yhteystoimitsija Tarja Valtonen kepa nicaragua clinica tiscapa 1 c. ariba plaza san ramón módulo 9,apto 1093 managua, nicaragua www.kepa.org.ni tel: +5052701039 fax: +505 278 7331 vs. koordinaattori Rene Hooker 2 kirahviposti 11/2003 ohjelmatyöntekijä Carla Bush tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Riku Laukkanen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: 165-171 roan road, kabulonga tel: +2601261124/261119 fax: +2601261126 koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta sihteeri Sabina Luputa informaatikko Nyangu Nyoni tiedottaja Sharon Sichilongo tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: +255 23 2 603016 fax: +255 23 2 604421 sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa hallintosihteeri Sabina Jalli thaimaa yhteystiedottaja Timo Kuronen per, 409 soi rohitsuk pracharatbampen road huay khwang bangkok 10320, thailand puhelin: +6626910718 fax: +6626910714 indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta indonesia sähköposti: insist@insist.or.id
Ruoka-aika kohti uusia haasteita ruoka-aika-kampanja on vastikään antanut itselleen kolme vuotta lisäaikaa poistaa nälkä maailmasta. jatkoaika tuo joitakin uudistuksia kampanjan työtapoihin ja teemoihin. > Kampanja saa lisää resursseja maakunnissa tapahtuvan paikallisen toiminnan tukemiseen. Koordinaattorin rinnalle palkataan lähiaikoina ihminen, jonka tärkein tehtävä on järjestöjen avustaminen. Yli 20 paikkakunnalla järjestettävät Mahdollisuuksien torit tulevat olemaan keskeisellä sijalla Ruoka-ajan toiminnassa lähivuosien aikana. Kepa tukee järjestöjä toritapahtumien luomisessa ja paikallisessa vaikuttamistyössä. Visiona on luoda torijärjestöistä solidaarisuustyöstä ja vaikuttamisesta kiinnostuneiden kansalaisten aktiivinen verkosto. Ensi kevään toreja varten luodaan materiaalipaketti oikeudenmukaisesta maitokahvista. Maitokahvin kolme osaa: kahvi, maito ja sokeri ovat kaikki hyviä esimerkkitapauksia nykyisen maatalousjärjestelmän vääristymistä. Maitotuotteiden ja sokerin vienti aiheuttaa kehitysmaissa ongelmia paikalliselle tuotannolle ja kahvin tuontihinnat ovat puolestaan niin alhaalla, etteivät viljelijät pysty elättämään itseään viljelyllä. vaalit tulevat, oletko valmis? Yksi merkittävä mahdollisuus vaikuttaa paikallisiin päätöksentekijöihin ensi vuonna ovat lokakuussa järjestettävät kunnallisvaalit. Ruoka-aika rohkaisee kaikkia mukana olevia järjestöjä ideoimaan tapoja, joilla nostaa lähiruoan, luomuruoan ja reilun kaupan teemoja vaalikeskusteluun. Tavoitteena on saada yhä useampi kunta sitoutumaan oikeudenmukaisten tuotteiden käyttöön kunnan omissa laitoksissa. Kuntavaikuttamisesta ollaan keväällä järjestämässä palavereita. Jos järjestössäsi tunnetaan kiinnostusta, ottakaa yhteyttä koordinaattori Miia Toikkaan (miia.toikka@kepa.fi). uusia poliittisia teemoja Tähän asti Ruoka-ajan poliittisessa vaikuttamisessa on keskitytty Maailman kauppajärjestön WTO:n työn seurantaan. WTO:ta pidetään vastaisuudessakin silmällä, mutta sen rinnalle nostetaan uusia teemoja. Yksi näistä teemoista tulee olemaan rikkaiden maiden vientituet omalle maataloudelleen. Tukien merkitystä ei voi ohittaa, mikäli työ nälän poistamiseksi köyhissä maissa halutaan ottaa vakavasti. Kepa järjestää 12.1. klo 14-16.30 kampanjajärjestöille seminaarin, teemaan liittyvistä aiheista. Seminaarissa aloitetaan pohdiskelu tavoista, joilla maataloustuet voitaisiin järjestää niin, etteivät ne vahingoittaisi etelän pienviljelijöitä, mutta samalla mahdollisuus maatalouden harjoittamiseen Suomessa säilyisi. Tavoitteena on tuoda uusia, positiivisia malleja maataloudesta Suomessa käytävään keskusteluun. Alustajiksi seminaariin ovat lupautuneet johtaja Tapio Kytölä MTK:sta ja erikoistutkija Kalle Laaksonen Pellervon Taloudellisesta Tutkimuslaitoksesta. Seminaari järjestetään Kepan Puhveli-kokoustilassa osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 B. Ilmoittautumiset Heli Mäki-Hakolalle 9.1. mennessä, info@kepa.fi, puh. (09) 584 233. mika railo kepan arkisto kirahviposti 11/2003 3
järjestöt jäsenjärjestösihteerin palsta Tällä palstalla jäsenjärjestösihteeri kertoo Kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. syyskokouksen terveiset Kepan perinteinen syyskokous järjestettiin 28.11.2003. Paikalle oli saapunut 50 edustajaa 55 jäsenjärjestöstä ottamaan kantaa ensi vuoden toimintasuunnitelmaan ja ohjelmapolitiikkaan vuosille 2004-2006 sekä osallistumaan hallituspaikkojen jakoon. Puheenjohtajaksi valittiin ilman äänestystä kansanedustaja Heidi Hautala, joka jatkaa toimessa tulevan kaksivuotiskauden. Varapuheenjohtajiksi valittiin Terhi Mäkynen (Suomen Unifem) ja Harri Hakola (Fida International). Virallisen kokousohjelman lisäksi kokoustajilla oli mahdollisuus tutustua Kepan toimintaan työryhmätyöskentelyissä. Työryhmien teemoja oli viisi: Hankehallinnon uudistus tulee - oletko valmis?, Kumppanuutta ja laatua - Kepan kumppanuuspalkinto 2004, Kepan kampanjat ja popularisointi: Tarttuuko kansa kehitysmaaliikkeen syöttiin?, Suomen hallituksen kehityspoliittinen ohjelma ja Ajankohtaista Kepan hallinnosta - avoimen lähdekoodin mahdollisuudet järjestötyössä. kumppanuutta ja laatua Kumppanuuspalkinto-työryhmässä keskusteltiin kovasti kumppanuus-sanan merkityksestä. Mitä se oikeastaan on ja voidaanko Heidi Hautala jatkaa Kepan puheenjohtajana. sitä mitata? Kepan kumppanuuspalkinnon tavoitteena onkin tuoda esille tosielämän esimerkkejä hankkeista, joissa kumppanuutta julia jänis on aidosti syntynyt. Seuraa Kepan tiedotusta, niin saat lisätietoa palkinnosta! kepan kampanjat ja popularisointi Kampanjat-työryhmässä kuultiin sekä Kepan ensi vuoden kampanjasuunnitelmista että keskusteltiin kampanjoinnin onnistumisista ja vaikeuksista. Onnistuneen kampanjan reseptiin kuuluu napakka ja innostava kampanjaviesti, selkeä hyöty tai tuki järjestön perustoiminnalle, riittävästi resursseja ja osaamista kampanjan läpiviemiseksi ja verkostoitumista muiden teeman kanssa olevien tahojen kanssa. Verkostoitumisen voi aloittaa jo nyt Kepan kanssa. Kepan tulevasta kampanjateemasta voit lukea lisää sivulta 3. omarahoitusosuus pienemmäksi Hanketukiuudistukseen keskittyneessä työryhmässä pohdittiin, millainen tukimalli vastaisi parhaiten pienten järjestöjen tarpeita. Ryhmässä oltiin yhtä mieltä siitä, että omarahoitusosuutta pitäisi pudottaa ja kumppaneille antaa mahdollisuus osallistua rahoitukseen. Järjestöjen edustajat myös toivoivat aikalisää hankeuudistukseen. kirsi airaksinen uudet jäsenjärjestöt terve afrikka kehitysyhteistyö Järjestö on tehnyt kehitysyhteistyötä perusterveydenhuollon ja siihen liittyvän koulutuksen parissa ugandalaisten, kenialaisten ja malawilaisten kumppaneiden kanssa. Yhdistykseen kuuluu henkilöjäsenten lisäksi yksitoista suomalaista oppilaitosta. punaisen talon ystävät Järjestö sai alkunsa siitä, kun suomalaisia arkkitehtiopiskelijoita vieraili Senegalissa asuneen Anne Rosenlewin luona. Opiskelijat kiinnostuivat Rufisquien kaupungista ja alkoivat suunnitella sinne naisten kulttuurikeskusta. Keskus valmistui vuonna 2001, ja nyt järjestö hakee hanketukea, jotta se voisi kouluttaa keskuksessa työskenteleviä naisia kankaiden suunnittelussa ja muissa käsityötaidoissa. vähemmistöryhmien tukijärjestö omega Mikkelissä toimiva Omega on järjestänyt Mikkelissä erilaisia teemaviikkoja ja kulttuuritapahtumia, joissa on esitelty muun muassa Intiaa, Tiibetiä ja Egyptiä. Järjestöllä on myös oma teatteriryhmä. Tällä hetkellä Omega on käynnistämässä kehitysyhteistyöhanketta Tiibetissä tiibetinbuddhalaisen Rokpa-yhdistyksen kanssa. opettajien Lähetysliitto Suomen Lähetysseuraan kuuluvan liiton tehtävänä on vahvistaa opettajien ja koululaisten hengellistä elämää. Se järjestää hengellisiä kokouksia ja kerää varoja lähetystyötä varten. kepan toimiston aukioloajat jouluna 23.12. toimisto sulkee ovensa klo 14.00 24.12.-28.12. toimisto suljettu 29. ja 30.12. toimisto avoinna klo 8.30-16.30 31.12. toimisto sulkee ovensa klo 14.00 1.-5.1.04 toimisto suljettu 4 kirahviposti 11/2003
järjestöt Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > Järjestöjen hankehakemusten esikäsittely Kepassa on nyt ohi. Kepan koulutus- ja neuvontatiimi käsitteli 25 järjestön yhteensä 29 hakemusta, joita koskevat lausunnot palautettiin ministeriöön sopimuksen mukaisesti 1.12. Prosessi oli tiivis, mutta hyvin mielenkiintoinen, kuvailee kokeilua Kepassa koordinoinut koulutussuunnittelija Anne Pönni. Yleisesti ottaen järjestöt pitivät kokeilua läpinäkyvyyden ja oppimisen kannalta hyvänä. Samalla myös Kepan koulutus- ja neuvontatiimi oppi paljon ja sai uusia ideoita koulutuksen kehittämiseen. Jokainen järjestö kutsuttiin marraskuussa keskustelutilaisuuteen, jossa käytiin läpi kepalaisten tekemä lausunto. Yhtä lukuun ottamatta järjestöt tulivat tapaamiseen. Lausunnot lähetettiin postitse niin että niihin oli mahdollista perehtyä ennen tilaisuutta. Keskustelun pohjalta järjestöt saivat tehdä vastakommenteistaan muistion, joka lähetettiin meidän lausuntomme mukana ministeriöön, Pönni sanoo. Pönni kertoo useiden järjestöjen kiitelleen hankesuunnitelmaa koskeneesta palautteesta, jota ei ministeriön käsittelyssä ole saanut. Lausuntojen antamista seuraa kokeilun arviointi, joka on jo meneillään. Arvioitsija Pekka Salminen oli mukana joissain järjestöjen ja koulutus- ja neuvontatiimin keskusteluissa. Lisäksi hän on pyytänyt kommentteja kokeiluun osallistuneilta järjestöiltä, kepalaisilta ja ministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä. Keskustelua jatketaan 17.12., jolloin järjestettävän keskustelutilaisuuden aiheena ovat pilottihankkeen kokemukset ja hanketukihallinnon uudistaminen. Tarkemmat tiedot keskustelutilaisuudesta löytyvät tämän lehden takasivulta. Arviointiraportti valmistuu tammikuussa. milma kettunen suomesta kansainvälisyyskasvatuspuheenjohtaja eurooppalaiselle kehy-verkostolle > Eurooppalaisten kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen kattojärjestön Concordin kansainvälisyyskasvatustyöryhmän puheenjohtajaksi on valittu Kehys ry:n EUhankeneuvoja Rilli Lappalainen. Verkostossa on mukana 1 200 eurooppalaista järjestöä. Kattojärjestön tehtävänä on vaikuttaa EU:n kehitysyhteistyö- ja kansainvälisyyskasvatusasioihin. Lappalainen aikoo puheenjohtajuuskaudellaan nostaa kansainvälisyyskasvatuksen profiilia, sillä se jää helposti etelässä tehtävän kehitysyhteistyön varjoon. Kehitysyhteistyötä ei oikeastaan voi tehdä ilman kansainvälisyyskasvatusta ja tiedotusta. Niiden avulla voidaan vaikuttaa tavallisten ihmisten mielipiteisiin ja muokata yleistä ilmapiiriä suvaitsevaisemmaksi. Kansainvälisyyskasvatus ja kehitysyhteistyö ovat saman kolikon eri puolia: toinen näkyy pohjoisessa ja toinen etelässä. Monissa maissa on vaikea saada rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. Esimerkiksi Portugalissa hallitus myöntää tukea vain takautuvasti ja kuitteja vastaan. Uusista jäsenmaista paras tilanne on Maltalla, jossa kansainvälisyyskasvatus on osa hallituksen kehityspolitiikkaa. ilona niinikangas petri ruotsalainen petri ruotsalainen kysy hankeneuvojalta Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Jonna Haapanen ja EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen jonna.haapanen@kepa.fi tai rilli.lappalainen@kepa.fi kysymys: Järjestömme suunnittelee EU:n kansalaisjärjestömäärärahojen hakemista. Olemme tähän asti saaneet rahoitusta ulkoministeriöltä, mutta nyt tahtoisimme laajentaa yhteistyötä kumppaniemme kanssa. Milloin on seuraava haku? Miten löytäisimme muita eurooppalaisia järjestöjä, jotka toimivat Keniassa ja olisivat mahdollisesti halukkaita osallistumaan yhteiseen hankkeeseen? vastaus: Trialog II -projektin kotisivuilla osoitteessa www.trialog.or.at on tietokanta Euroopan unionin jäsenhakijamaiden ja vanhojen jäsenvaltioiden kansalaisjärjestöistä. Hakuja voi tehdä sekä toimialan että maantieteellisen sijainnin perusteella. Tietokanta sisältää lyhyen kuvauksen järjestöstä ja sen yhteystiedot. Hankkeen tarkoituksena on integroida uusissa jäsenmaissa toimivat kansalaisjärjestöt mukaan etelän kumppaneiden kanssa tehtävään kehitysyhteistyöhön. Rekisterissä on tällä hetkellä tiedot noin 400 kehityskysymyksistä kiinnostuneesta järjestöstä. rilli lappalainen kirahviposti 11/2003 5
järjestöt kolumni christian sundgren ulkoministeriö pekka hyvä, > Kiitos kirjeestäsi (kolumni Kirahvipostissa 9/2003). Otat siinä esille monta tärkeää asiaa. Meillä näyttää olevan yhteinen huoli järjestöjen laadukkaasta ja kestävästä yhteistyöstä kehitysmaiden ja paikallisten kumppanuusjärjestöjen kanssa. Olet huolestunut ministeriön kiemuroista ja isojen järjestöjen suosimisesta. Tähän vastaan suoraan, ettei ministeriö ryhmittele järjestöjä toivottuihin ja ei-toivottuihin. Huolestuin, kun annat ymmärtää, etteivät järjestöt ole tutustuneet gender-, köyhyys- tai lahjonnanvastaiseen linjauksiin ja käsikirjoihin. Ne eivät ole syntyneet erilaisten muotivirtausten myötä vaan vakavana yrityksenä tukea järjestöjä laadukkaampaan kehitysyhteistyöhön. Viimeaikaiset järjestötarkastukset osoittavat, että parannettavaa on. Olemme siksi tukeneet Kepaa järjestökoulutuksen lisäämisessä. Painotat että pieni on kaunista. Olen samaa mieltä. Olemme markkinoineet uudistuksiamme ja painotuksiamme väärin, jos koet että haluamme hankaloittaa pienten järjestöjen vapaaehtoispohjaista kehitysyhteistyötä. Näemme järjestöjen moniarvoisuuden ja luovuuden osana demokraattista yhteiskuntaa. Kun isojen järjestöjen kumppanuussopimukset ovat valmistumassa, voimme miettiä miten pienjärjestöjen haku-, seurantaja raporttirutiineja voitaisiin yksinkertaistaa. Tähän pyritään ja kansalaisjärjestöyksikkö on jo asialla. Olen ylpeä siitä, että yksikkö jaksaa puurtaa eteenpäin lisääntyvien järjestöhakemusten kanssa, vaikka resurssien suhteen tekee tiukkaa. Auki olevia vakansseja on täyttämättä ja luvattuja lisäyksiä saamatta. Järjestötapaamisissa tästä on usein puhuttu ja ministeriön sisällä asiaa on viety eteenpäin, niin eiköhän parannuksia ole tulossa. Jos yksikön resurssit olisivat riittävät, järjestöjen palvelutukea ja ohjausta voitaisiin lisätä. Lopetat kirjeesi toteamalla että sinua väsyttää, kun näyttää siltä, että olisimme leipomassa apudiplomaatteja kaikista järjestöihmisistä. Näin ei ole asianlaita. Tulevassa kehityspoliittisessa linjauksessa kirjataan, miten järjestöjen kontaktit ja kokemukset tulisi saada mukaan Suomen eri kehityspanostuksiin. Päätöksen kahdenväliseen tai monenkeskiseen yhteistyöhön ryhtymisestä tekee kuitenkin jokainen järjestö itse kapasiteettinsa ja halunsa mukaan. Järjestöjen riippumattomuus ja toimintavapaus on kaunista. Tähän Suomen kehitys kohti itsenäisyyttä ja tasa-arvoa perustui sata vuotta sitten. Voisimmepa tukea tällaista kansalaisyhteiskunnan perinnettä myös kehitysmaissa. Molemmissa päissä tarvitaan vapaata kansalaistoimintaa seuraamaan niin päätöksentekijöiden, diplomaattien kuin kehitysyhteistyöviranomaisten toimintaa. Samanlaisella yhteistyöllä vuosituhatjulistus syntyikin ohjaamaan kehitysponnistelujamme. Pekka, kiitos kirjeestäsi. Kirjoita useammin. Parhain terveisin, Christian Sundgren ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Pekka Holopainen toimii projektisihteerinä Kuurojen lähetyksessä 6 kirahviposti 11/2003
järjestöt Britanniassa jaetaan miniavustuksia kansainvälisyyskasvatushankkeille brittein saarilla on käytössä hakumenettely, jossa järjestöt voivat hakea tukea pienille kansainvälisyyskasvatushankkeilleen (development awareness mini grants programme). > Britannian ulkoministeriön (DFID) kehitysyhteistyöosaston strategian yksi pääkohdista on tietoisuuden levittäminen maailmanlaajuista asioista. Isomman Development Awareness -ohjelman miniavustusohjelman kautta se kanavoi 1,5 miljoonaa puntaa paikallisille järjestöille. Miniavustukset on tarkoitettu järjestöille tai verkostoille, jotka toteuttavat 1-3 vuoden hanketta, jonka tarkoituksena on herättää yleisön kiinnostusta kehitysyhteistyökysymyksiin. Englannin osalta hakuprosessia hallinoi Development Education Association (DEA). Hakumenettelyssä priorisoidaan hakemuksia, jotka toteutetaan paikallisella tai alueellisella tasolla ja niissä on mukana etnisten vähemmistöjen järjestöjä. Lisäksi hankkeiden tulee tavoittaa uusia kohderyhmiä, niistä täytyy löytyä uutta innovatiivisuutta ja niiden tulee tukea paikallisten toimijoiden voimavarojen vahvistamista. Hakemuksista täytyy käydä ilmi mistä ja keiden tarpeesta idea on lähtenyt liikkeelle, miten eri tahot ovat mukana suunnittelussa ja toteutuksessa, miten hanke linkittyy muihin olemassa oleviin hankkeisiin tai ohjelmiin, ja tietenkin se, mitä tuella saadaan aikaan. Yhtä hanketta voidaan tukea maksimissaan 10 000 punnalla vuodessa. Hakijalta vaaditaan myös omarahoitusta hankkeen toteutukseen. Hakuaika on kerran vuodessa. Tänä vuonna hakemuksia tuli yhteensä 60, joista 12 rahoitetaan. Kukin hyväksytty hanke saa keskimäärin 5000 puntaa per vuosi. Michila Critchley DEA:sta hoitaa hakemuskäsittelyä Englannin osalta. Hänellä on kollegoja Pohjois-Irlannissa, Skotlannissa ja Walesissä. Eniten hakemuksia tulee englantilaisilta järjestöiltä. Yhdelle ihmisille hakemuskäsittelyn hallinnointi on kokopäiväinen työ. Critchley kollegoineen käy heti edellisen hakukäsittelyn päätyttyä keskustelut DFID:n kanssa seuraavan vuoden painopisteiden määrittelystä. Palautetta kerätään hankkeiden raporteista, ministeriön painotuksista ja ajankohtaisista trendeistä. Tulevan hakukierroksen painopisteiden määrittelyn jälkeen, ennen hakukierroksen alkamista, DEA järjestää hakijajärjestöille koulutusta hakemusten täyttämisestä. Hakemusten käsittely alkaa heti hakuajan päättymisen jälkeen. Käsittelijä kirjoittaa lausunnon jokaisesta hakemuksesta ja jakaa ne parhaimmuusjärjestyksessä A-,B- ja C-listoille. Hakemukset käsittelee neljähenkinen paneeli. Kukin paneelin jäsen ottaa kantaa lausuntoihin. Yhteisessä kokouksessa päätetään, mitkä hankkeet saavat rahoitusta. DEA tekee esityksen DFID:lle, joka vahvistaa päätöksen. Critchley kokee työnsä mielenkiintoiseksi sen suuresta hallinnollisesta osuudesta huolimatta. Käsittely antaa aitiopaikan seurata paikallisia kampanjoita, niiden suunnitelmatasolta loppuun saakka. Pieniä hankkeita tarvitaan ja niitä pitää tukea, niiden onnistumisprosentti on korkea ja vaikutusmahdollisuudet paljon paremmat kuin suurilla hankkeilla, painottaa Critchley. rilli lappalainen uusia työryhmiä kansainvälisyyskasvatusverkostossa Lokakuun lopussa KVK-ohjaustyöryhmän kokouksessa perustettiin kuusi uutta työryhmää: koulutus-, materiaali-, etelä-, tulevaisuus- ja mediaryhmät sekä poliittinen työryhmä. Mediaryhmässä ideoidaan järjestöjen tiedotuksellista yhteistyötä, eteläryhmän tarkoituksena puolestaan on tuoda etelän perspektiiviä suomalaisten järjestöjen kansainvälisyyskasvatushankkeisiin. Poliittinen työryhmä pyrkii nimensä mukaisesti vaikuttamaan suomalaiseen politiikkaan, joka koskee kansainvälisyyskasvatusta. Tulevaisuusryhmän tehtävänä on miettiä, miten kansainvälisyyskasvatus lujittuu entistä enemmän osaksi Kepan toimintaa. Tervetuloa mukaan! Kepan koordinoiman kansainvälisyyskasvatusverkoston toiminnasta kerrotaan osoitteessa www.kansainvälisyyskasvatus.net Lisätietoja työryhmistä saa koordinaattori Anisa Dotylta, anisa.doty@kepa.fi kirahviposti 11/2003 7
järjestöt Said tekee vapaaehtoistyötä kahdella mantereella on kiva, että said on täällä ja afrikkalainen ruokakin on ihan hyvää, kommentoi alppilan pienryhmäkodissa asuva urpo puranen tansanialaisen said sensinatus makuwan vapaaehtoistyötä. > Elokuun puolivälissä Alppilan pienryhmäkodissa (PRK) elettiin jännittäviä aikoja. Tansanialainen Said Sensinatus Makuwa oli aloittamassa puolen vuoden vapaaehtoistyön ja talon kaksitoista asukasta odottivat häntä innostuneina. Heti alussa Saidista tuli meidän Said, kertoo PRK:ssa kehitys jari laukka vammaisten ohjaajana toimiva Kirsimaria Luoma-Aho. Tämä on ensimmäinen kerta, kun meillä on vapaaehtoinen töissä. Siksikin järjestimme jo etukäteen Tansania-illan, joka auttoi kaikkia valmistautumaan Saidin tuloon. Saidilla on kokemusta kehitysvammaisten kanssa työskentelystä jo Tansaniasta. Viitisen vuotta sitten hän oli työttömänä kotikylässään Morogoron alueella, kun kylästä etsittiin vapaaehtoisia kartoittamaan alueen kehitysvammaisten oloja. Teimme kuukauden ajan töitä ja keräsimme tiedot alueelta, mutta mies, jolle ne luovutimme, ei koskaan ilmaantunut takaisin. Aloimme sitten miettiä keskenämme, mitä voisimme tehdä auttaaksemme, Said kertoo. Said ja ystävät tarjoutuivat vapaaehtoistyöhön kehitysvammaisten kouluun, jossa osa lapsista asuu ja osa tulee vain päiväksi. Kotona Tansaniassa me yritämme enemmän suojella koulun lapsia. Täällä on erilaista, koska asukkaat ovat hyvin itsenäisiä ja osallistuvat esimerkiksi keittiö- ja siivoushommiin, Said pohdiskelee. Alppilassa Said on pelannut asukkaiden kanssa jalkapalloa, laittanut ruokaa, käynyt kävelyillä ja Tallinnassakin. Oli hauskaa, kun Said ensimmäisen kerran maistoi voileipäkakkua ja sen naama meni hassun näköiseksi. Olen myös opettanut Saidille Helsinkiä ja se on ollut tosi kivaa. On myös ollut kiva tehdä ruokaa yhdessä, kertoo PRK:ssa asuva Sirpa Usanov. Vaikka Saidilla ja Alppilan asukkailla oli yhteistä puhuttua kieltä aluksi vain muutama sana, on kommunikointi sujunut ongelmitta. Luoma-Ahon mukaan Said on monille asukkaille jo erottamaton osa arkea: Kokemuksensa ansiosta Said osaa lukea hyvin elekieltä ja signaaleja ja nyt hän osaa jo vähän suomeakin. Kun hän nyt lähti toiseen kotiin tutustumaan meidän asukkaat olivat jo ihan huolissaan ja sanoivat, että Said ei saa mennä muualle ja pitää ainakin tulla takaisin. milma kettunen löytyisikö järjestöstäsi töitä perulaiselle vapaaehtoiselle? > Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo kutsuu perulaisen vapaaehtoistyöntekijän Agata Zumaeta Figueroan Suomeen kuudeksi kuukaudeksi ajalle 1.3.-25.8.2004. Etsimme Agatalle vapaaehtoistyö- ja majapaikkaa. Agata on 28-vuotias nainen, joka työskentelee Perussa Casa de Panchita -nimisessä järjestössä. Casa de Panchita on Limassa toimivan naisverkoston (Grupo Trabajo de Redes) ylläpitämä toimintakeskus maalta kaupunkiin muuttaneille kotiapulaisille. Toimintakeskus tukee kotiapulaisia järjestämällä koulutusta ja kursseja esim. kotiapulaisten oikeuksista, terveystiedosta, kielistä ja muista kouluaineista. Agata on työskennellyt järjestössä sekä vapaaehtoisena että palkkatyössä. Hän on opiskellut teatteria, viestintää, englantia, ilmaisutaiteita ja osallistavia menetelmiä. Hän käyttää työssään luovasti monenlaisia koulutusmenetelmiä. Hänen äidinkielensä on espanja ja hän puhuu sujuvasti myös englantia. Vapaaehtoistyöpaikaksi etsitään voittoa tavoittelematonta tahoa (esim. kansalaisjärjestö tai kunta) mistä päin Suomea vain. Agataa kiinnostaa erityisesti käytännön työ tyttöjen tai naisten kanssa. Majoituksena suositaan perhettä, mutta muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia. Etvo kustantaa vapaaehtoisten oleskelun Suomessa, vakuutuksen sekä matkat. Majoittajalle maksetaan pientä kulukorvausta. Jos vapaaehtoispaikan tai majoituksen järjestäminen kiinnostaa, ota yhteyttä Laura Lageriin Kepassa, (09) 584 23250 tai sähköposti laura.lager@kepa.fi. Lisätietoa Etvosta myös:http://www.etvo.fi. 8 kirahviposti 11/2003
taloushallinto janne sivonen Taloushallintoa teatraalisella vakavuudella ei riitä, että kentällä laitetaan talousasiat kuntoon, vaan myös suomalaisilla järjestöillä olisi hyvä olla hallussaan perustiedot talouden hallinnasta ja kirjanpidosta. > Hankkeiden taloushallinto tuottaa monille järjestöille ongelmia. Pienten järjestöjen pulmana on se, että mukana on harvoin sellaisia talousalan ammattilaisia, joilla on kenttäkokemusta. Tämä on huomattu myös Kepan koulutuksessa. Kepan taloussuunnittelija Pekka Ahonen vetää pienille järjestöille suunnattuja iltakouluja, joissa keskitytään budjetointiin, raportointiin ja suunnitteluun monikulttuurisessa työympäristössä. Etelän ja pohjoisen välisiin kulttuurieroihin törmätään myös taloushallinnossa. Pohjoisessa käytetään sähköisiä taulukko-ohjelmia, etelässä tilikirjoja ja -kortteja, joissa ei aina ole edes ruutuja. Lomakkeet ovat meille suomalaisille vähän liiankin tärkeitä, miettii Ahonen. Ei kannata intomielisesti rakentaa kohdemaahan sellaista kirjanpitoa, joka kaatuu hankkeen loputtua. ATK-taitojen opettelu on paikallaan, jos läheltä löytyy kouluttaja, joka voi auttaa myöhemminkin. Sen sijaan itseopiskeluromppujen lähettämistä Ahonen ei suosittele. Ne tuppaavat katoamaan kirjahyllyihin ja laatikkojen pohjalle. Teatraalisella vakavuudella Ahonen tarkoittaa sitä, että talousasioiden hoitoon kannatta panostaa, mutta samalla on muistettava, ettei toiminnan perimmäisenä tarkoituksena ole luoda hienoa kirjanpitomallia, vaan parantaa etelän ihmisten elämän laatua. Jatkuva yhteydenpito auttaa myös talouden hoidossa. Etelän kumppania on hyvä muistaa muulloinkin kuin kuitteja ja raportteja pyytäessä. Kannattaa kyselle kuulumisia säännöllisesti, jotta pysyy kärryillä ja tietää, miten hanke etenee. Silloin on helpompi puhua ikävistäkin asioista. Toimintaa kannattaa muutenkin seurata, opastaa Ahonen. suomalaiset vastuussa Ulkoministeriöllä on omat velvoitteensa tukea saaville järjestöille. Ministeriö edellyttää, että järjestöllä on oltava yhdistyslain mukainen ammattitaitoinen tilintarkastus-, kirjanpito- ja raportointikäytäntö. Lisäksi järjestöjen on raportoitava vuosittain hankkeen etenemisestä ja varainkäytöstä. Antero Järsta ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta muistuttaa, että suomalaiset järjestöt vastaavat loppukädessä siitä, että hanketuen ehtoja noudatetaan. Täytyy itse varmistaa, että kuitit ja raportit tulevat ajoissa, muuten rahaa ei tipu. Vaikka suomalaisten järjestöjen taloudenhallintakyvyt ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana parantuneet, tulee mukaan aina uusia pieniä järjestöjä, joille kirjanpito tuottaa vaikeuksia. Järsta ehdottaakin, että yhteistyöjärjestöt tekisivät kirjallisen sopimuksen siitä, mitä kirjanpitoon kuuluu. Mallia voi hakea hanketuen käsikirjasta tai alan oppaista. Tällä tavalla hyvät systeemit eivät kaadu siihen, kun väki vaihtuu etelässä tai pohjoisessa. ilona niinikangas kirahviposti 11/2003 9/20039 9
taloushallinto järjestöt kouluttavat kentälle lähtijöitä kirjanpidon saloihin > Suomalaiset järjestöt ovat huomanneet, että kenttätyöntekijöiden talouskoulutukseen kannattaa panostaa jo valmennuksessa. Muun muassa Fida Internationalin lähtökoulutukseen kuuluu talousasioiden läpikäyntiä. Päivän kestävän kurssin aikana lähtijöille kerrotaan tositteiden käytöstä ja käydään läpi raportointikäytäntöjä. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK on ratkaissut talouskoulutuksen laatimalla kumppaneilleen opaskirjan, johon sisältyy neuvoja taloushallinnon järjestämisestä kentällä. Ohjeet on laadittu yhdessä pohjoismaisten ja hollantilaisten ammattiyhdistysten kanssa. Yhdistykset neuvovat uusia kumppaneita tarvittaessa myös kädestä pitäen. Jos uudella kumppanijärjestöllä on vaikeuksia tilinpidon kanssa, pyydämme joskus tositteita itsellemme jo alussa ja lähetämme kirjanpitäjän apuun. Tarkoitus ei tietenkään ole perehdyttää kumppaneita suomalaisen kirjanpidon saloihin, vaan auttaa heitä toimimaan oman maansa lainsäädännön edellyttämällä tavalla, kertoo talouspäällikkö Helena Lipponen SASKista. Kumppanuusjärjestöt (entiset Kehysjärjestöt) ja Kepa ovat parhaillaan suunnittelemassa uutta taloushallinnon ohjeistoa, joka koskee säätiöitä ja järjestöjä. Ulkoministeriön pyynnöstä laadittavissa ohjeissa on tietoa muun muassa tilintarkastuksesta. Monesti järjestöillä on hyviä ideoita ja hyvä hankesuunnitelma, mutta sitten kaikki lässähtää huonon raportoinnin takia. Se on ikävää, Lipponen huokaa. ilona niinikangas SPR laura tuomela Taloussuunnittelija Pekka Ahonen kouluttaa järjestöjä Kepan talousiltakouluissa. pienet hyvät siemenpuusäätiön hankkeelle UNIFEMin palkinto Suomalaisten kansalaisjärjestöjen ympäristösäätiö Siemenpuu tukee Malissa aavikoitumisen vastaista hanketta, jossa kehitetään paikallisen jatropha-pensaan käyttöä. Tämä työ on saanut Saksan UNIFEMin Naiset ja uusiutuvat energiamuodot -palkinnon. Hankkeen on suunnitellut ja sitä toteuttaa paikallinen Mali Folkecenter -kansalaisjärjestö. Jatropha-pensas kasvaa Malissa sekä luonnonvaraisena että istutettuna ja on monikäyttöisyytensä lisäksi hyvä suoja myös eroosiota vastaan. UNIFEM palkitsi Mali Folkecenterin ja Siemenpuusäätiön hankkeen, koska naisilla on merkittävä rooli jatropha-öljyn valmistuksessa ja käytössä. Maaseudun naisilla on mahdollisuus parantaa toimeentuloaan valmistamalla jatropha-pensaan siemenistä saippuaa. Puristusjätettä käytetään myös lannoitteena. Osa jatropha-öljystä menee energiantuotantoon. Kylissä öljyllä voidaan pyörittää dieselmoottoreita ja monitoimikoneita, joilla voidaan muun muassa tuottaa pieniä määriä sähköä, jauhaa jauhoja ja puristaa jatropha-öljyä. Nykyisin myös toinen Mali Folkecenterin autoista kulkee kylissä puristetulla jatropha-öljyllä. Lisätietoja: Heidi Leino ja Kari Bottas, (09) 27 22 336, heidi.leino@siemenpuu.fi, info@siemenpuu.fi reilun kaupan kiertue innostaa paikallistoimintaan Reilu kauppa tutuksi -kiertue on kiertänyt syksyn ympäri Suomea. Kiertue jakaa tietoa maailmankaupan rakenteista, innostaa osallistumaan ja tukee paikallisryhmien perustamisessa. Kiertue on osa Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kolmevuotista, pääosin EU:n rahoittamaa Reilu kauppa tutuksi -hanketta, jonka tavoitteena on luoda paikallisryhmiä eri puolille maata. Elomarraskuussa kiertue vieraili 11 paikkakunnalla, ja uusia ryhmiä on jo perustettu Lahteen, Jyväskylään, Hämeenlinnaan, Kouvolaan ja Joensuuhun. Myös Kepa on ollut mukana kiertueen yhteistyökumppanina. Kiertue jatkuu kevään ajan. Paikkakuntia ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta tarkoitus on hyödyntää esimerkiksi keväällä pidettäviä Mahdollisuuksien toreja, projektipäällikkö Tuulia Syvänen Reilun kaupan edistämisyhdistyksestä kertoo. Syvänen on tyytyväinen syksyn satoon. Kaikilla paikkakunnilla tapahtumiin tulleet ihmiset tiesivät kyllä reilun kaupan perusidean. Kyselyjä tuli lähinnä konkreettisista vaikutuksista kehitysmaan ihmisille, järjestelmän pelisäännöistä ja valvonnasta. Innostuttiinpa jossain puhumaan syvällisemminkin siitä, mikä tässä maailmassa oikein on vikana. Kiertuekonseptimme tuntui siis toimivan: keskustelua syntyi. Lisätietoja www.reilukauppa.fi 10 kirahviposti 9/2003 11/2003
taloushallinto Brändättyä varainhankintaa netissä ja kaduilla osa hankkeen taloutta on omarahoitusosuus, jonka kattamiseksi järjestöt tekevät omaa varainhankintaa. mutta kuinka kerätä sekä tehokkaasti että eettisesti rahaa hyvään tarkoitukseen? SPR > Brändäys on yksi trendeistä myös varainhankinnassa, kertoo Kepan EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen. Järjestöjen ja kampanjoidenkin on huolehdittava ulkoisesta kuvastaan ja tunnettuudestaan, jotta yleisö hellittäisi kukkaroidensa nyörejä. Lappalainen kertoo varainhankinnan uusimpia tuulia Hollannissa hiljattain järjestetystä Kansainvälisestä varainhankintakokouksesta. Varainhankintaan on panostettava muun muassa työvoimassa, jos tuloksia halutaan syntyvän. Lappalainen painottaa. Meillä Suomessa usein ajatellaan, että varainhankintaan ei pitäisi olla tarpeen investoida lainkaan, mutta rahaa pitäisi silti tulla sisään, hän ironisoi. Muita Hollannin kokouksessa esiin tulleita trendejä ovat järjestöjen internetkaupat, suuret kansainväliset kampanjat sekä erityisesti Aasiassa suosituksi tullut tekstiviestilahjoittaminen. Luonnollisesti tapetilla oli myös kaupungilla tapahtuva ns. face to face -toiminta, joka on viime vuosina tullut Suomessakin hyvin tutuksi ainakin kaikille Helsingin kaduilla liikkuville. Kirjekeräykset ovat myös yhä voimissaan monissa maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Lappalainen kertoo. Testamenttilahjoitukset ovat kasvussa oleva tulonläh de. Niihin liittyy Lappalaisen mukaan kuitenkin tiettyjä eettisiä ongelmia erityisesti sen suhteen, voiko niitä lainkaan markkinoida. kasvava konferenssi Kansainvälinen varainhankintakokous järjestettiin lokakuussa jo 23. kerran, ja Lappalaisen mukaan tapahtuma on jatkuvassa kasvussa. Kokouksen järjestää Resource Alliance -järjestö, jonka takana on suuria kansalaisjärjestöjä kuten Oxfam, Actionaid ja Plan International. Rahankeruuseen perehdytään muun muassa workshopeissa ja teemakoulutuksissa. Suomessa suuremman varainhankinnan kanssa tekemisissä olevat järjestöt ovat parhaillaan puuhaamassa yhteistyöjärjestön perustamista, Lappalainen kertoo. Järjestön nimeksi tullee Vastuullinen lahjoittaminen, ja sen tavoitteena on luoda yhteiset eettiset ohjeet ja parantaa hyväntekeväisyysjärjestöjen varainhankinnan mahdollisuuksia. Tähän pyrittäisiin muun muassa lobbaamalla lahjoitusten verovähennysoikeuden puolesta. tuomas lehto Yksi suomalaisille tutuimmista keräyksistä on Punaisen Ristin nälkäpäiväkeräys SPR kirahviposti 11/2003 11
taloushallinto Afrikkalaisen talouden sietämätön keveys > Pöydällä on nippu kuitteja ja keltaiselle postit -lapulle kirjoitettu pyyntö: Voitko selvittää, miksi naisjärjestö on ostanut 11 sikaa, joita ei ole vuosibudjetissa? Naisjärjestö on 900 kilometrin päässä eikä puhelin toimi, siat ovat maksaneet 14 euroa kappale. Järjestön neljännesvuosiraportista selviää, että peltometsäviljelykoulutuksia on järjestetty kolmen kuukauden aikana yhdessätoista kylässä, joiden nimet löytyvät myös sikakuiteista. Possut on ilmeisesti ostettu lounaaksi. Talousseurannan käytännön askeleet Afrikassa ovat usein kiemuraisia, mutta varsinaisia väärinkäytöksiä löytyy harvoin. Vaikka järjestöt ovat käyneet kursseja toisen perään suunnittelusta, hakemisesta ja raportoinnista, ei ruohonjuuritason aktiivin ole edelleenkään helppoa selvittää suomalaisille riittävällä tavalla jokaista menoerää. Yritämme kouluttaa ja neuvoa suunnittelussa, budjetoinnissa ja seurannassa, mutta usein suunnittelu on silti laiskaa ja seuranta huolimatonta. Kun rahat loppuvat, ajatellaan että asiat kuitenkin selviävät, voidaan kysyä lisää rahaa jostain, selittää kirjanpitäjä Patrick Chileshe Kepan Sambian toimistossa. Kaikkea ei myöskään uskalleta budjetoida, sillä eri rahoittajilla on oikkunsa hallintokulujen määrän suhteen. Järjestöt ovat sekaisin, ei tiedetä mitä rahoittaja haluaa rahoittaa ja pelätään, että jos hallintokuluja on liikaa, voidaan koko hakemus hylätä, pohtii Kepan ohjelmasihteeri Jack Kalipenta. Niinpä koulutuskeskuksesta katkeavat sähköt, kun sähkölaskut unohtuivat budjetista. Käyttötarkoituksen muutosta pitää hakea Suomesta ja päätöstä odotellessa lainataan vähän rahaa naapureilta, jotta sähköyhtiö saadaan leppymään. Suomesta kysellään, miksei vammaisjärjestö ole varannut enempää varoja palkkaukseen. Sambiasta kerrotaan, että palkkakulut pidettiin alhaisina, sillä rahoittajat eivät yleensä pidä palkoista. Rahaa palkkoihin on kuitenkin aivan liian vähän, sambialaisjärjestö myöntää ja pohtiikin, että kun uusi vuosi alkaa, pitää rahoittajille ehdottaa, että palkkoihin voisi käyttää enemmän. Projekti halutaan kuitenkin käyntiin ensin, jotta tulevaisuus on taattu. Jos rahat Suomesta viivästyvät, kuten tänä vuonna on käynyt, viivästyvät toiminnotkin. Koska vuokrat, sähköt ja palkat pitää maksaa takautuvasti vaikka toimintaa ei olisi juuri ollutkaan, ei projektirahoilla saada kovin paljoa aikaan, huomauttaa Patrick Chileshe. Myös Suomessa taloushallintoon pitäisi suhtautua vakavasti, jotta hankkeiden aikataulut eivät mene metsään ja hankkeet jää puolitiehen. Ja rahoittajien pitää ymmärtää, ettei tällainen lineaarinen suunnittelu ole tavallista sambialaisille. Pitää olla kärsivällinen, tai rajoittua työskentelemään länsimaistuneiden kaupunkilaisten kanssa. Sama juttu niiden sun sikojen kanssa, ei ne naiset ajattele että reilun kymmenen sian ostamisessa on mitään outoa. Sinä mietit suunnittelematonta sikalaprojektia, ne ruokaa kolmellesadalle kurssilaiselle. Ne asuvat ihan eri maailmassa kuin sinä, Kalipenta tuulettaa. esa salminen lusaka janne sivonen 12 kirahviposti 11/2003
taloushallinto Talousihmeitä pienin konstein suomalaisten ja mosambikilaisten järjestöjen välillä on vuosien varrella kehittynyt toimintatapoja jotka helpottavat yhteistyötä talousasioissa. koulutus, suora yhteydenpito ja ulkoiset tilintarkastukset parantavat taloudenhoitoa. > Paikallinen koordinaattori, joka taitaa kirjanpitoa, helpottaa hommia. Kepan yhteystoimitsija Tarja Valtonen kertoo hankkeesta, jossa jo alussa päätettiin, että mukana olevat neljä mosambikilaisjärjestöä yhdessä valitsevat suoraan Suomeen yhteydessä olevan kansallisen koordinaattorin. Vaatimuksena oli, että hän osaa talousasiat ja pystyy kommunikoimaan englanniksi sähköpostilla, Valtonen listaa ja toteaa että osapuolet ovat olleet ilmeisen tyytyväisiä järjestelmään. Pienemmässä vammaisjärjestössä taloushallintoa hoitaa järjestön jäsen vapaa-ajallaan. Yhteistyöhankkeen budjetista kustannettiin vapaaehtoiselle taloudenpidon kursseja ja näin koordinaattorin työtaakkaa on vähennetty, vastuunjako ja läpinäkyvyys on kohentunut ja taloushallinto sujuu hyvin, Valtonen toteaa. koulutus kannattaa Sekä suomalaiset että mosambikilaiset ovat huomanneet, että koulutus kannattaa. Kepan järjestämillä taloushallintokursseilla on ollut yhä enemmän osanottajia. Haluaisimme koulutukselle seurantaa, jotta varmistetaan että opitut menetelmät otetaan käyttöön, herra Tembe vammaisjärjestöjen foorumista toivoo. Näin huomataan onko jossain kohdin pullonkauloja, jotka estävät oppien toimeenpanon. Mosambikin alhaisen yleisen koulutustason takia oppiminen ei aina ole yhtä nopeaa kuin Suomessa. Varsinkin abstrakteja asioita, kuten tilinpitoa, on vaikea sisäistää. Siksi käytämme paikallisia kouluttajia, jotka tuntevat ihmisten oppimistason, Valtonen painottaa. tilit suoriksi Vaikka ulkopuolinen tilintarkastus on kallista, se kantaa hedelmää. Tilintarkastus lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa järjestöjä parantamaan omaa taloushallintoaan. Siksi myös suomalaisjärjestöt tukevat kumppaneiden tilintarkastuksia. Tilintarkastaja antaa tarkastuksen yhteydessä neuvoja, ja paikalliset kumppanit ovatkin kiitelleet juuri neuvontapuolta. Vinkkien avulla olemme tehostaneet tilinpitoa, Tembe kertoo. Tilintarkastajien ehdotuksesta toteutimme yhdessä kuukauden koulutusjakson, jossa painopiste oli käytännön harjoituksissa. ei yksin talous Hyvään taloushallintoon kuuluu yhteinen suunnittelu ja suunnitelmien kirjaaminen paperille molempien osapuolten ymmärtämällä kielellä. Tämä vähentää jälkikäteen vääntöä siitä onko toteutettu mitä sovittiin, Valtonen neuvoo. Ei riitä että toimintasuunnitelma ja budjetti on paperilla, myös yhteistyösopimus ja hankesuunnitelma tulee olla kirjallisina. Ulkoministeriökin vaatii tällaista sopimusta, joten järjestöt joilla ei sitä ole, toimivat vastoin ministeriön määräyksiä, Valtonen muistuttaa ja lisää samalla että Kepalla on sopimusmalleja, joita järjestöt voivat käyttää hyväkseen. Valtonen kehottaa järjestöjä etenemään varovasti uusien, kokemattomien järjestöjen kanssa. On parempi aloittaa pienemmällä rahoitustasolla jotta kumppani opitaan tuntemaan, hän kehottaa. Kommunikointiin ja yhteiseen suunnitteluun kannattaa investoida alussa enemmän aikaa ja rahaa kuin suoraan toimintarahoitukseen. Näin solmukohdat huomataan ja ne voidaan avata. lotta valtonen maputo lotta valtonen kirahviposti 11/2003 13
koulutus Hankesuunnittelun kursseilta oppimispolulle > Monet kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt ovat havainneet, että ulkoministeriö on viime aikoina kiristänyt rahahanojaan, ja järjestöjen kehitysyhteistyölle asetetaan yhä tiukempia laatuvaatimuksia. Kepa tukee kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön laadun kehittämistä koulutuksen, neuvonnan ja verkostoitumisen avulla. Koulutuksen suurena haasteena on se, miten saada tarvittava tieto ja järjestöt kohtaamaan. Kepa pyrkii tehostamaan tiedottamista muun muassa koulutuksen ja neuvonnan www-sivujen avulla. Koulutusta on myös jatkuvasti uudistettava, jotta se vastaa paremmin järjestöjen tarpeita, ja kursseille osallistuminen helpottuu sekä pienten että suurten järjestöjen parissa. Suvi Halttula, Jonna Haapanen, Eija Mustonen ja Antti Turakka Kepan koulutus- ja neuvontatiimistä. kehy-avaimilla liikkeelle Koulutuksen kehittämiseksi Kepa muokkaa kurssitarjontaa modulimuotoiseksi. Tämä merkitsee sitä, että suppean aihepiirin kursseista -moduleista- muodostuu kokonaisuus, joka palvelee järjestön tarpeita. Ajatuksena on, että perustason kursseista muodostuu niin sanotut kehy-avaimet, eli tiedot ja taidot, jotka antavat perustan yhteistyöhankkeen suunnittelulle. Avainkurssien jälkeen taitoja voi kehittää syventävillä kursseilla sen mukaan, miten oman järjestön yhteistyö kumppanin kanssa sekä hankkeen suunnittelu ja toteutus etenevät. tilaa oppimistarvekartoitus Kepan koulutus- ja neuvontatiimi voi myös avustaa järjestöjä tekemään oman oppimistarvekartoi- tuksen. Kartoituksen perusteella voidaan viitoittaa oppimispolku, kokonaisvaltainen järjestön kapasiteetin vahvistumiseen tähtäävä opintosuunnitelma, joka voi sisältää esimerkiksi kursseja, hankeneuvontaa ja verkostoitumista. milma kettunen räätälöityä koulutusta järjestöllesi Hankesuunnitteluun ja hallintoon liittyvien kurssien lisäksi Kepa tarjoaa myös järjestöjen tarpeiden mukaan räätälöityä koulutusta. Tällaista voi olla johonkin erityisalaan tai maantieteelliseen alueeseen liittyvät kehitysyhteistyökurssit. Yksi erityisryhmä, jonka kanssa Kepa on aloittelemassa koulutusyhteistyötä, on maahanmuuttajajärjestöt. Oppimistarvekartoituksesta ja räätälöidystä koulutuksesta kannattaa kysyä hyvissä ajoin, jotta siihen löytyisi osapuolille sopiva ajankohta. antti turakka koulutuskokonaisuuksia ja -moduleita Kehy-avaimet > Kuinka aloitan yhteistyön etelän järjestön kanssa? > Hankesuunnittelun perusteita > Tasa-arvo ja gender > Hankkeiden taloushallinnon perusteet > Eväitä hankeraportointiin Syventävä koulutus > Yhteistyösopimukset > Looginen viitekehys hankesuunnittelun välineenä > Hankearviointi Järjestöjen yleisen kapasiteetin vahvistaminen > www-sivujen laatiminen > varainhankinta ja järjestön talous Räätälöity koulutus Teemoihin liittyvät kurssit eritysalan tai maantieteellisen alueen mukaan (esim. ympäristö) Kurssit maakunnissa tarpeen mukaan. Koulutus maahanmuuttajajärjestöille Kehityspoliittinen työ ja kampanjointi > Kepan Flagship-julkaisuun liittyvä koulutuspaketti > Mahdollisuuksien tori -koulutukset Oppimispolku Oppimistarvekartoitukseen perustuva kokonaisvaltainen järjestön kapasiteetin vahvistumiseen tähtäävä opintosuunnitelma, joka voi sisältää kursseja, hankeneuvontaa ja verkostoitumista. Lisätietoa Kepan koulutuksesta ja neuvonnasta antavat koulutussuunnittelija Antti Turakka antti.turakka@kepa.fi ja hankeneuvoja Jonna Haapanen jonna.haapanen@kepa.fi. 14 kirahviposti 9/2003 kirahviposti 7/2003 14
kepan koulutus keväällä 2004 16.-17.1.2004 Kuinka aloitan kehitysyhteistyöhankkeen? Kurssi on tarkoitettu kehitysyhteistyön vasta-alkajille ja järjestöille, jotka suunnittelevat kehitysyhteistyöhankkeen aloittamista. Kurssilla käydään läpi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön perusasioita ja peruskäsitteitä: mitä on kehitysyhteistyö ja kumppanuus, mitä alkuvalmisteluja kehitysyhteistyöhankkeeseen liittyy? Lisäksi esitellään ulkoministeriön hanketuen ehtoja, aikatauluja ja järjestöille asetettuja vaatimuksia rahoitukseen liittyen. Kurssi järjestetään perjantai-iltana klo 16-20 ja lauantaipäivänä klo 9-16. Kurssin hinta on 20/28/36 euroa. Ilmoittautuminen 7.1.2004 mennessä. 22.1.2004 Terveysalan kehitysyhteistyön koulutuspäivä Tule jakamaan järjestösi kokemus terveysalan kehitysyhteistyöstä. Lääkärien Sosiaalinen Vastuu ry:n ja Kepan järjestämän koulutuspäivän tavoitteena on yhdessä parantaa kansalaisjärjestöjen valmiuksia suunnitella ja toteuttaa terveysalan hankkeita. Koulutus on ensisijaisesti suunnattu alan hankkeita toteuttaville järjestöille sekä alan asiantuntijoille. Alustajina terveysalan asiantuntijoita sekä neuvonantaja Gisela Blumenthal Ulkoministeriöstä. Päivän aikana käsitellään myös esimerkkejä järjestöjen terveyshankkeista. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautuminen 14.1.2004 mennessä. 28.-29.1.2004 Money,money,money - makes me funny? Eväitä järjestöjen varainhankintaan Kahden illan tietopaketti järjestöille varainhankinnan suunnittelusta ja organisoinnista sekä menetelmistä ja taidoista. Kouluttajana kurssilla toimii Eu-hankeneuvoja Rilli Lappalainen. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautuminen 19.1.2004 mennessä. 30.-31.1.2004 Hankesuunnittelun peruskurssi Tule oppimaan hankesuunnittelun perusteita. Kurssilla käsitellään mm. ongelma-analyysiä, tavoitteiden laatimista, tasa-arvoa, osallistavuutta ja hankkeen kestävyyttä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 20.1.2004 mennessä. 7.-8.2.2004 Verkkojulkaisukurssi 1 Järjestöille suunnattu kaksiosainen verkkojulkaisukurssi. Tässä ensimmäisessä osassa keskitytään www-suunnitteluun. Sen aikana perehdytään verkkosivujen suunnitteluun, käsikirjoittamiseen ja sivuston käytettävyyteen. Kurssilaisten toivotaan osallistuvan sekä ykkös- että kakkososioon. Kouluttajina kurssilla toimivat Kepan verkkojulkaisujen toimituspäällikkö Jukka Aronen sekä webmaster Kristian Kouvo. Kurssi pidetään KSL-opintokeskuksessa, Helsingissä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 28.1.2004 mennessä. 12.2.2004 Iltapäivä sopimuksista Kurssi on tarkoitettu ulkoministeriön hanketukea saaville kansalaisjärjestöille. Kurssilla käydään läpi järjestöjen välisten sopimusten kiemuroita ja vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mihin sopimusta tarvitaan? Mitä sopimukseen kannattaa kirjata? Mitä meidän tulisi tietää yhteistyökumppanin toiminnasta ja hallintokulttuurista, jotta varmistaisimme yhteistyön sujuvuuden? Kurssilla käydään läpi myös se mihin järjestöt sitoutuvat allekirjoittaessaan hanketuen ehdot. Kurssi hinta on 10/15/20 euroa. Ilmoittautuminen 2.2.2004 mennessä. Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse info@kepa.fi tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) 584 233. Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. tarkempia tietoja kursseista saat myös: > koulutussuunnittelija antti turakalta, (09) 584 23 244. > kepan www-sivun tapahtumakalenterista: www.kepa.fi/tapahtumat. > kepa-l -sähköpostilistalta. liittymisohjeet: www.kepa.fi/sahkopostilistat. kurssit pidetään kepan koulutustilassa, sörnäisten rantatie 25 b, helsinki. poikkeuksista mainitaan erikseen. osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. Looginen viitekehys hankesuunnittelun välineeenä Hankesuunnittelun peruskurssin käyneille 6.3. Lähikoulutuspäivä 8.3-24.3. Ohjatun etätyön tekeminen 27.3. Toinen lähikoulutuspäivä Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 30.1.mennessä. Lisätietoja www.kepa.fi/tapahtumat/koulutus. 13.-14.3.2004 Verkkojulkaisukurssi 2 Järjestöille suunnattu kaksiosainen verkkojulkaisukurssi. Tässä toisessa osiossa käydään läpi www-sivujen rakentamista: osallistujat saavat yleiskäsityksen muun muassa html-kielestä ja grafiikan käytöstä. Kurssilaisten toivotaan osallistuvan sekä ykkös- että kakkososioon. Kouluttajina kurssilla toimivat Kepan verkkojulkaisujen toimituspäällikkö Jukka Aronen sekä webmaster Kristian Kouvo. Kurssi pidetään KSL-opintokeskuksessa, Helsingissä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 1.3.2004 mennessä. 18.-19.3 Tasa-arvon peruskurssi Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 8.3 mennessä. Katso lähiaikoina tarkempia tietoja Kepan nettisivuilta www.kepa.fi/tapahtumat/koulutus. 23.-24.3 Taloushallinnon pieni iltakoulu Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautuminen 15.3 mennessä. Katso lähiaikoina tarkempia tietoja Kepan nettisivuilta www.kepa.fi/tapahtumat/koulutus. 3.-7.5 Hulvattomat hankepäivät Lähetä hankehakemus - me kommentoimme ja neuvomme! Viikolla 19 (3.-7.5) Kepan koulutuksen ja neuvonnan tiimi antaa etukäteisarviointia hankehakemuksista! Lähetä hakemuksesi meille, niin annamme kommentit henkilökohtaisesti mm. kestävyydestä, osallistamisesta ja tasa-arvon huomioimisesta hankkeessanne. Kysy neuvonta-aikaa ja lähetä hankehakemuksesi 30.4. mennessä, osoite hankeneuvoja@kepa.fi tai KEPA/Hankeneuvonta, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki. kirahviposti 11/2003 15
tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa www.kepa.fi/tapahtumat 9.12.SASKin syysseminaari. Teemana arkipäivän yritysetiikka - globaalia vastuuta vai kilpajuoksua köyhyyden perässä? Toimihenkilöunioni TU, Selkämerenkuja 1A, Helsinki klo 10. 10.12. Juutalais-islamilainen foorumi Kulttuurikeskus Caisan juhlasalissa klo 19.00. Kulttuurit ja uskonnot kohtaavat dialogin, keskustelujen ja musiikin keinoin. Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14, Helsinki. Järjestää Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry. 15.1. EU-rahoituskoulutusta ruokaturvasta klo 9-16 Kepassa (Sörnäisten rantatie 25 B, Helsinki). Kouluttajana Thomas Magura EuronAid-järjestöstä. Hinta 30. Ilmoittautumiset 8.1.2004 mennessä osoitteeseen info@kehys.fi. 16.-21.1. Maailman sosiaalifoorumi Mumbaissa Intiassa. Lisätietoja www.wsfindia.org. PILOTTIHANKKEEN KESKUSTELUTILAISUUS 17.12.2003 klo 15-18 Tervetuloa keskustelemaan pilottihankkeen kokemuksista ja hanketukihallinnon uudistamisesta keskiviikkona 17.12.2003 klo 15-18 Kepan auditorioon (Sörnäisten rantatie 25B, 1. krs.). Tilaisuudessa pohditaan muun muassa Mikä tai minkälainen organisaatio olisi paras toteuttamaan kansalaisjärjestöjen hanketuen hallinnon, jos ja kun ulkoasiainministeriö ulkoistaa sen? Miten jatkossa turvataan hanketukihallinnon läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus ja tuettavien hankkeiden laadukkuus? Sopisivatko hanketuen hallintotehtävät Kepan etujärjestörooliin ja miten niiden hoitaminen vaikuttaisi Kepan ja järjestöjen välisiin suhteisiin? Minkälaisia olivat pilottihankkeeseen osallistuneiden järjestöjen kokemukset? Tilaisuuden vetää pilottihankkeen arvioitsija Pekka Salminen Diskurssi Oy:stä. Lisätietoja pilottihankkeesta www.kepa.fi/toiminta/hankeneuvonta/pilottihanke. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan! Ilmoittaudu viimeistään 15.12. info@kepa.fi tai (09) 584233. Kepa korvaa Helsingin ulkopuolelta tulevien (1 hlö/järjestö) matkakulut 17 euroa ylittävältä osalta. kumppanuuspalkinto jaossa Kepa jakaa vuonna 2004 ensimmäistä kertaa valitsemalleen järjestölle kumppanuuspalkinnon tunnustuksena hyvästä kehitysyhteistyöhankkeesta. Kilpailuun voivat osallistua kaikki ulkoministeriön hanketukea saavat järjestöt. Palkinnon ehtona on, että hanke on suomalaisten kansalaisjärjestöjen projekti, ja siihen kuuluu aitoa kumppanuutta. Lisäksi hankkeen on oltava kestävä ja noudatettava ulkoministeriön kehitysyhteistyölle asettamia tavoitteita. Palkinnon tarkoituksena on nostaa esille onnistuneita esimerkkejä kehitysyhteistyön alalta ja näyttää suurelle yleisölle, että apu todellakin menee perille. Hakuaika on 1.1.-29.2.2004. Palkinto luovutetaan Kepan vuosikokouksessa syksyllä 2004. Lisätietoja: Suvi Halttula suvi.halttula@kepa.fi (09) 584 23 261 päätoimittaja ilona niinikangas 584 23 217 toimitussihteeri milma kettunen 584 23 233 taitto kari markkanen 584 23 235 painopaikka hannun tasapaino, espoo tilaukset heli mäki-hakola 584 233 tai info@kepa.fi toimituksen osoite sörnäisten rantatie 25 B, 00500 helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn 1456-2839 16 kirahviposti 9/2003 Mitä järjestösi puuhaa? Kerro se muillekin Kirahvipostissa!