Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OKA2) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi Projektikoodi: 212/816/99TM 1.9.99 Projektin lähtökohdat Tämä projekti oli jatkoprojekti aikaisemmin tänä vuonna toteutetulle ESR-projektille 212/816/99TM ja sen aikana toteutettiin kaksi samansisältöistä koulutusta Pohjanmaan molemmissa TE-keskuksissa. Kuten aikaisemmassa raportissa todettiin, kehitetty menetelmä on ensisijaisesti tarkoitettu yritysten käyttöön ja työvälineeksi niiden tulevaisuuden suunnitteluun. TE-keskusten työvoima- ja yritysosastojen selkeä rooli menetelmän hyväksikäytössä on toisaalta ymmärtää sen mahdollisuudet ja toisaalta kannustaa yrityksiä käyttämään sitä osaamistarpeittensa muutosten selvittämiseen. Tavoitteet Projektin tavoitteena on antaa keväällä aikatauluvaikeuksien vuoksi estyneille henkilöille mahdollisuus osallistua koulutustilaisuuksiin. Koulutuksen tavoitteina, joita osallistujille edellisten tilaisuuksien palautteen perusteella vielä selvennettiin, oli antaa osallistujille valmius ymmärtää pk-yrityksen systemaattista suunnittelua ja miten osaamisen muutostarve siinä määritellään. Tavoitteena oli kahdessa järjestettävässä koulutustilaisuudessa kouluttaa 25-30 henkilöä. Kohderyhmä Projektin kohderyhmäksi sovittiin TE-keskusten yhdyshenkilöiden kanssa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskusten eri osastojen henkilökunta ja ESR ennakointiprojektit ja oppilaitokset. Projektin toimintamalli Projektissa järjestettiin yksi koulutustilaisuus molemmissa TE-keskuksissa niin että työvoimaosasto vastasi kutsuista ja tilajärjestelyistä ja Nelikon Oy konsultteineen koulutuksesta. Yhdyshenkilöinä toimivat kehitysneuvos Tapio Lehto, Pohjanmaan TE-keskus ja ylitarkastaja Markku Tammilehto, Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksesta. Koulutuksen toteuttaneet konsultit olivat Seppo Tuominen, LJK, CMC Nelikon Oy ja Erkki Petäjä, LJK Solutum Oy. 1
Koulutus toteutettiin yhden päivän tiiviinä koulutuksena, jossa oli luentoja ja runsaasti ryhmätyönä toteutettuja harjoitustöitä. Päiväohjelma liitteessä 1. Koulutuspäivän aikana käytiin pk-yrityksen tulevaisuuden suunnittelun (=strategian prosessi) (kuva 1) ja sen osana osaamismuutostarpeiden arviointi vaiheittain läpi. Kuva 1. PK-yrityksen analyysin prosessikaavio YRITYS JA SEN LIIKE-TOIMINTA- ALUEET (LA) LA:N OSTO- KRITEERIT MENESTYS- TEKIJÄT MENESTYS- TEKIJÖIDEN HALLINTA (KILPAILUASEMA) KILPAILU- YMPÄRISTÖN KEHITTYMINEN (SWOT) TARKISTETUT TAVOITTEET KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET (STRATEGIAT) OSAAMISEN JA TEKNOLOGIAN TARPEET LIIIKETOIMINTA- STRATEGIA OSAAMINEN / TEKNOLOGIA KOHTEET JA SUUNNITELMA Ryhmätöitä oli entisestään uudistettu siten, että yritysesimerkin kuvausta oli täydennetty ja tarkennettu niin että harjoitusosio voi toimia myös itsenäisenä ja myös alkuperäisen tavoitteen mukaisesti täydentämässä luentoja ja syventää osallistujien näkemystä yrityksen analysointiprosessin eri vaiheista. Ryhmätöiden painotus sovittiin heti koulutuksen aluksi osallistujien mukaan. Koulutuksen päätteeksi osallistujille jaettiin prosessin kuvaus mallivastauksineen. Osallistujat Projektiin osallistui Pohjanmaan TE-keskuksen alueelta 13 henkeä ja Etelä-Pohjanmaan TEkeskuksen alueelta 9 eli 22 henkilöä. Suurin osallistujaryhmä olivat työvoimatoimistot ja ammatilliset oppilaitokset. Tiedottaminen Koulutuksesta laadittiin kutsujen mukana jaettu esittelykirje. Projektista on aktiivisesti tiedotettu molempien TE-keskusten kaikille osastoille. 2
Yhteydet muihin hankkeisiin Projektissa on pidetty yhteyttä muutamiin Työministeriön paikallisiin hankkeisiin, jotka ovat halunneet arvioida menetelmän soveltuvuutta tarpeisiinsa ja he ovat lähettäneet projektihenkilöitään koulutustilaisuuksiin. Lisätietopyyntojä on tullut ESR-ennakointiryhmän välityksellä Lappeenrannasta ja Tampereelta. Tulokset ja niiden hyödynnettävyys sekä projektin innovatiiviset elementit Kerätyn palautteen mukana koulutukseen osallistujat korostivat koulutuksen antavan selkeän kuvan pk-yrityksen suunnitteluprosessin monitahoisuudesta ja osaamisen kehittämistarpeiden liittymistä siihen. Moni näki hyviä mahdollisuuksia hyödyntää koulutusta ja menetelmää myös omassa työssään. Erityistä kiitosta sai Pohjanmaan TE-keskuksen yritysosaston panos harjoitustöiden aikana ja tehtävien purkuvaiheessa käydyissä ryhmäkeskusteluissa. Tämä voitaneen tulkita niin, että osastojen yhteisiä koulutustilaisuuksia esim. ennakoinnista kaivataan. Osa piti menetelmää kiinnostavana, mutta korosti että yritysten pitää tehdä analyysi itse ja muiden vain tukea sitä. Osa esitti kurssimateriaalin muokkaamista itsearvioinnin suuntaan ja toimittamista kirjaksi, jota voisi jakaa yrityksille tai vaikka työvoimatoimiston työnantajapalveluun tuleville uusille henkilöille. Menetelmän innovatiivisiksi osiksi mainittiin edelleen käytännönläheiset esimerkit ja systemaattinen lähestymistapa sekä koulutuksesta useampien osastojen mukaantulo ja syntynyt ajatustenvaihto. Tavoitteiden saavuttaminen Projekti saavutti lähes tavoitteena olleen henkilömäärän. Osallistujat edustivat melko hyvin suunniteltua kohderyhmää. Saadun palautteen perusteella myös laadulliset tavoitteet saavutettiin hyvin ja pk-yrityksen strategiaprosessin osana tehtävä osaamisen kehittämisarvioprosessi sekä sen tulosten käyttö ennakoinnissa selvitettiin. Ongelmat ja suositukset Koulutustilaisuuksia vaivasivat runsaat poisjäännit, joista järjestäjä ei tiennyt ennalta. Erityisesti ryhmätöihin voitiin näin ollen käyttää enemmän aikaa ja syventää aiheiden käsittelyä. Osallistujien yrityssuunnittelun tuntemus osoittautui tasoltaan varsin vaihtelevaksi ja keskeisen opetusmenetelmän, ryhmätöiden, toimivuuden pelasti yritysosaston osallistujien 3
aktiivisuus. Se, että ryhmien jäsenet eivät ennestään tunteneet toisiaan hidasti myös ryhmätöitä. Koulutuksen esittelyssä uudistettu kuvaus menetelmän käyttöön tarvittavasta perus- /konsulttiosaamisesta näytti menevän perille. Tällä kertaa joukossa ei ollut osallistujia, jotka odottivat saavansa yhden päivän kestävällä koulutuksella valmiuden tehdä analyysejä. Kehittämissuositukset PK-OKA menetelmän keskeisen osion, osaamisen muutostarpeiden esiinsaamista, tulee vieläkin korostaa kaikessa materiaalissa, ehkä erityisesti jaettavassa menetelmäkuvauksessa. Yritysesimerkin täydennys ja muu koulutusmateriaalin uusiminen näytti tuovan tarvittavan selkeyden ja toimivan hyvin. Luentomateriaalin ja ryhmätöiden painotusta tulee mietiä tapauskohtaisesti niin, että tärkeimmät asiat, kuten strategioiden riippuvuus markkinoista ja asetetuista tavoitteista, osaamistarpeiden muutoksien yhteys toisaalta olemassa oleviin resursseihin ja toisalta asetettuihin tavoitteisin/strategioihin selitetään ensin mahdollisella ennakkomateriaalilla ja kerrataan luennoilla ja ymmärtäminen varmistetaan ryhmätöillä. Opitimiryhmäkoko olisi 12 henkilöä ja organisaatioiden esim. TE-keskusten sisäisiä koulutustilaisuuksia kannattaisi harkita. Samoin koko aineiston toimittaminen jaettavaksi kirjaksi olisi suositeltavaa. Vaasassa 29.11.1999 Nelikon Oy Seppo Tuominen toim. joht. 4
Koulutuspäivän ohjelma Klo 8.30 Päivän avaus TE-keskuksen edustaja Klo 8.40 Osanottajien esittäytyminen Klo 9.00 Koulutuksen tavoitteet Konsultit Mihin tietoa osaamisen muutoksesta tarvitaan ja miten sitä nyt kootaan? PK-OKA-osaamisanalyysi prosessina Ensimmäinen yrityskäynti Ryhmätyöt I-II Klo 11.30 Lounas Klo 12.30 Toinen yrityskäynti Ryhmätyö III Kolmas yrityskäynti Ryhmätyö III-IV Loppuraportti Osaamisen arvioinnin kehittäminen Ryhmätyö V-VI (Aihe osallistujien mukaan) esim. Yhteistyö yritys-työvoimaneuvoja-kouluttaja Klo 16.00 Päivän päätös TE-keskuksen edustaja 5