Hangasneva, Seinäjoki, turvetuotantoalue, EPV Bioturve Oy

LAUSUNTO Dnro EPOELY/104/07.04/2010 2.2.2011 EPV Bioturve Oy Frilundintie 7 65170 VAASA Viite/Referens VANHA DNRO LSU-2009-R-50 (531) Asia / Ärende LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, Hangasneva, Seinäjoki, turvetuotantoalue, EPV Bioturve Oy 1.HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY Hankkeen nimi: Hangasneva, Seinäjoki, turvetuotantoalue Hankkeesta vastaava: EPV Bioturve Oy, Frilundintie 7, 65170 Vaasa Hankkeesta vastaavan YVA-konsultti: Planora Oy; Voudintie 6, 90401 Oulu Yhteysviranomainen: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, PL 262, 65101 VAASA Arviointiselostus saapunut yhteysviranomaiselle: sähköpostilla 25.10 ja postitse 27.10.2010, jolloin yhteysviranomainen on viipymättä virallisesti kuuluttanut arviointiselostuksen 28.10.2010. YVA- menettely YVA- menettelyn tarkoituksena on edistää hankkeen kannalta merkittävien ympäristövaikutusten tunnistamista, arviointia ja huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA- menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa päätöksenteon perustaksi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA- ohjelma) on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on, mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä sekä miten arviointimenettely tullaan järjestämään. Arviointiohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä selvitysten perusteella laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA- selostus), jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Yhteysviranomainen kokoaa eri tahoilta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta oman lausuntonsa, jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVA- asetuksen mukaisten sisällöllisten vaatimusten toteutumista. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto liitetään mahdollisiin lupa tai muihin hankkeen toteuttamista edellyttäviin hakemuksiin. Päätösten tekijän on todettava päätöksessään, miten lausunto on otettu huomioon. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde 020 636 0030 www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Korsholmanpuistikko 44 PL 262, 65101 Vaasa NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser Växel 020 636 0030 www.ely-centralen.fi/sodraosterbotten Alvar Aallon katu 8 PB 156, 60101 Seinäjoki Korsholmsesplanaden 44 PB 262, 65101 Vasa Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby

DnroEPOELY/104/07.04/2010 2/15 Arviointiselostus on kirjattu saapuneeksi 27.10.2010. Lausuntopyynnöt on lähetty 29.10.2010. Arviointiselostuksessa on esitetty tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksessa on esitetty tarpeellisessa määrässä: 1) 9 :ssä (YVA laki 458/2006) tarkoitetut tiedot tarkistettuina; 2) selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin; 3) hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta, kuten tuotteista, tuotantomääristä, raaka-aineista, liikenteestä, materiaaleista, ja arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheet mahdollinen purkaminen mukaan lukien; 4) arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto; 5) selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista; 6) selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta; 7) ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia; 8) hankkeen vaihtoehtojen vertailu; 9) ehdotus seurantaohjelmaksi; 10) selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen; 11) selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon; sekä 12) yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto 1 11 kohdassa esitetyistä tiedoista. Yhteysviranomainen kokoaa eri tahoilta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta oman lausuntonsa, jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVA- asetuksen mukaisten sisällöllisten vaatimusten toteutumista. YVA- menettely päättyy tähän. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisten lausunto on liitettävä mahdollisiin lupa- tai muihin hankkeen toteuttamista edellyttäviin hakemuksiin. Päätösten tekijän on todettava päätöksessään, miten lausunto on otettu huomioon. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Hankkeen tarkoittamalla alueella ainoa voimassa oleva kaava on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavan merkinnät ja suunnittelumääräykset sisältyvät kaikki arviointiselostukseen. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole tiedossa, että alueella olisi tekeillä jokin muu kaava. Turvetuotantoalueen ympäristölupamenettelyssä (kuva 3.3) toiminnanharjoittaja jättää lupahakemuksen Aluehallintovirastolle (ent. ympäristölupavirasto). Lupahakemuksen liitteeksi on liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus, jos hanke koskee ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettua toimintaa. Lupaviranomainen tiedottaa lupahakemuksesta asianosaisten kuntien ilmoitustaululla. Hankkeesta ilmoitetaan ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Hankkeen kuulutuksesta annetaan erikseen

DnroEPOELY/104/07.04/2010 3/15 tieto niille, joita asia erityisesti koskee. Asianosaisilla (= joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea) on tilaisuus tehdä muistutuksia lupa-asian johdosta. Muille kuin asianosaisille on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Lupaviranomainen pyytää lausunnot viranomaisilta. Toiminnanharjoittajalta pyydetään vastineet hankkeesta annettuihin lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin. Lupaviranomainen tekee lupaharkinnan ja antaa ympäristölupapäätöksen. Lupapäätöksessä annetaan lupamääräykset, joilla toimintaa voi harjoittaa. Lupapäätöksestä voi tehdä valituksen 30 vuorokauden sisällä lupapäätöksen annosta. Turvetuotantohanketta ohjaavat seuraavat säädökset (Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008): - Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) - Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 ja 713/2006) - Luonnonsuojelulaki ja -asetus (1096/1996 ja 160/1997) - Vesilaki ja -asetus (264/1961 ja 282/1962) - Laki ja asetus vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004 ja 1040/2006) - Jätelaki ja -asetus (1072/1993 ja 1390/1993) - Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) - Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja -asetus (895/1999) - Ympäristövahinkovakuutuslaki (81/1998) - Muinaismuistolaki (295/1963) - Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) - Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) - Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä (313/1985) - Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja asetus (59/1999) - Ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta - Kaivannaisjätedirektiivi (2006/21/EY) Hanke, sen tarkoitus, sijainti ja esitetyt vaihtoehdot EPV Bioturve Oy selvittää Seinäjoen Hangasnevan kunnostamista turvetuotantoon. EPV Bioturve Oy:llä on hallussa Hangasnevalla 387 ha laajuinen alue. Alueelle on laadittu tuotantosuunnitelma. Suunnitelmassa hankealueen tuotantoala on vesienkäsittelyrakenteista riippuen 307,5 tai 321,9 ha. Hankkeen auma-alueiden ala 17,5 ha. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 10.6.1994 annetun lain (486/1994) ja ympäristöministeriön 5.3.1999 antaman asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999) mukaan turvetuotantoon, jonka yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha, on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hangasnevan tuotantopinta-ala tulee olemaan yli 300 ha. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat toteuttamisvaihtoehdot: 0-vaihtoehto: Hanke jätetään toteuttamatta Vaihtoehto 1: Vesienkäsittelymenetelmänä on talvella laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot sekä sulan maan aikana pintavalutuskenttä. Vaihtoehto 2: Vesienkäsittelymenetelmänä ympäri vuoden on pintavalutuskenttä. Vaihtoehto 3: Vesienkäsittelymenetelmänä on talvella laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot sekä sulan maan aikana kemikalointi. Kaikissa vaihtoehdoissa tarkastellaan lisäksi kuivatusvesien johtamisen vaihtoehtoja: a: Koko turvetuotantoalueen vedet johdetaan Kyrönjokeen

DnroEPOELY/104/07.04/2010 4/15 b: Osalta turvetuotantoaluetta vedet johdetaan Kyrönjokeen, matkaa 1 km ja osalta Löyhinkiluomaa pitkin Lapuanjokeen, matkaa 17 km. Alustavassa tuotantosuunnitelmassa on esitetty tehtäväksi Hangasnevalle tieyhteys Viemeröntieltä. YVA- menettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Menettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. 2. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Kuulutus ja arviointiselostus ovat olleet virallisesti nähtävillä 29.10.2010 30.11.2010 virka-aikana Seinäjoen kaupungin ja Lapuan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja Seinäjoen kaupungin Ylistaron palvelutoimistossa sekä Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien pääkirjastoissa ja Seinäjoen kaupungin Ylistaron kirjastossa niiden virka- tai aukioloaikoina. Kuulutus ja arviointiselostus on julkaistu myös internetsivuilla www.ymparisto.fi/lsu/yva-vireilla. Arviointiselostus on ollut luettavana myös hankkeesta vastaavan internetsivuilla www.epvbioturve.fi Kuulutus on julkaistu Ilkka lehdessä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointia käsittelevä tiedotus- ja keskustelutilaisuus on pidetty Hanhikosken kylätalolla, Hanhikoski, Seinäjoki 11.11.2010. Arviointiselostuksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: Seinäjoen kaupunki Kaupunginhallitus, Seinäjoen kaupunki Ympäristönsuojeluviranomainen, Lapuan kaupunki Kaupunginhallitus, Lapuan kaupunki Ympäristönsuojeluviranomainen, Etelä-Pohjanmaan liitto, Museovirasto, Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Maaseutu ja energia, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry., Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Sosiaali- ja terveydenhuolto, Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus. 3. YHTEENVETO SAAPUNEISTA LAUSUNNOISTA JA KANNANOTOISTA Lausuntoja on saapunut 6 kpl ja mielipiteitä 1 kpl. Ne on alla esitetty osittain lyhenneltynä. 3.1. Lausunnot Lapuan kaupunki Kaupunginhallitus Lapuan kaupunki toteaa, että suoritetussa arviointityössä on hankkeesta aiheutuvat vaikutukset erilaisine tekijöineen otettu riittävän kattavasti huomioon ja niiden pohjalta on pystytty arvioimaan hankkeen ympäristöllisiä ja muita vaikutuksia riittävässä laajuudessa. Näin ollen voidaan todeta, että Lapuan kaupungilla ei ole huomautettavaa suoritettuun arviointityöhön ja sen perusteella saatuihin tuloksiin. Seinäjoen kaupunki Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta toteaa, että selostuksessa on esitelty havainnollisesti ja kattavasti hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset sekä haittojen vähentäminen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjelmasta antama lausunto on otettu huomioon. Tälle selostukselle voi erityisenä kiitoksena antaa jälkikäytön esille tuomisen. Kun alue muutetaan, jälkikäyttö on etenkin happamien sulfidisavien alueella vielä olennainen osa toimintaa. Kun ojitusta lisätään siten, että sulfidit pääsevät hapettumaan, happamoituminen lisääntyy toiminnan aikana ja

DnroEPOELY/104/07.04/2010 5/15 sen jälkeen. Sekä tuotantovaiheen että alueen jälkikäytön näkökulmasta katsoen kysymykseksi jää, olisiko alueen supistamisesta tai paksumman turvekerroksen jättämisestä purkualueiden lähistöllä happamuutta ja muita haitallisia vaikutuksia vähentävä vaikutus. Luontoselvityksessä on kuvattu alkuperäisen suoluonnon vaarantumista. Vaihtoehtotarkastelussa on keskitytty vesienkäsittelyratkaisuihin. Kysymykseksi jää olisiko mahdollista säilyttää arvokkaimpia luontokohteita, esim. keidasräme tai metsäsaarekkeet tehokkaasta turvetuotannon vaatimasta kuivatuksesta huolimatta. Lapua ympäristölautakunta Ympäristölautakunta toteaa, että Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus pyytää Lapuan kaupungin ympäristöviranomaisen lausuntoa 30.11.2010 mennessä arviointiselostuksesta. Arviointiselostuksen mukaan hankealueella tehtiin kesällä 2009 suokairauksia ja korkeusmäärityksiä. Korkeusmääritysten mukaan vain aivan hankealueen pohjoisosa laskee pohjoisen suuntaan. Suon pohja viettää myös hankealueen pohjoisosassa länteen ja alueen luonteva kuivatussuunta on etelään ja sinne rakennettaville kuivatusvesien vesienkäsittelyrakenteille. Hankealueen laskusuhteiden perusteella ei ole tarvetta johtaa hankealueen kuivatusvesiä Lapuanjoen suuntaan. Toiminnanharjoittaja on arviointiselostusvaiheessa luopunut kuivatusvesien osalta arviointiohjelmassa esitetystä vaihtoehdosta b). Arviointiselostuksessa on arvioitu vain toiminnan vaikutuksia Kyrönjoen vesistöalueelle ja selvitetty Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Ympäristöinsinööri: Ympäristölautakunta pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että kuivatusvesiä ei johdeta Lapuanjokeen. Ympäristölautakunta toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa arviointiselostuksesta. Rakennustarkastaja: Lautakunta hyväksyy ympäristöinsinöörin esityksen. Lautakunta: Hyväksyi esityksen. Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto toteaa, että Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää lausuntoa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, joka koskee Hangasnevan kunnostamista turvetuotantoon. Liitto on antanut lausunnon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Suunnitelmassa hankealueen tuotantoala on runsaat 300 ha. Hangasneva sijaitsee Seinäjoen kaupungissa entisen Ylistaron kunnan alueella. Suoalue sijaitsee 21 km Seinäjoen taajamasta pohjoiseen ja 15 km Ylistaron taajamasta koilliseen. Karttatietojen mukaan hankealue on pääosin metsäojitettu. Hankealueella on kuitenkin neljä avoojitettua osa-aluetta. Aikaisempaa turvetuotantoa hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole. Vesistövaikutukset on pyrittävä minimoimaan mahdollisimman tehokkaalla vesien käsittelyllä, mikäli hankealueelle syntyy turvetuotantoa. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on tehty laajasti, ja eri teemat on käsitelty melko kattavasti ja yksityiskohtaisesti. Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ole ympäristövaikutusten arviointiohjelmavaiheessa annettujen näkökantojen lisäksi huomautettavaa Hangasnevan mahdollista ottamisesta turvetuotantokäyttöön. Museovirasto Lausunnon esittäjä toteaa, että turvetuotantoalueen pohjois-luoteispäässä on kulkenut Lapualta Kyröjoki-varteen johtanut historiallinen talvitie. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä kohde tunnetaan nimellä Hangasneva ja sen tunnus on 1000002139.

DnroEPOELY/104/07.04/2010 6/15 Museoviraston aiemman lausunnon mukaisesti alueella tehtiin syksyllä 2009 arkeologinen maastoinventointi tielinjauksen laajuuden ja säilymisasteen selvittämiseksi. Inventoinnissa tielinjaukselta ei löydetty merkkejä kiinteistä rakenteista, kuten esimerkiksi pitkospuiden jäänteistä, joten hankkeelle ei Museoviraston tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella ole muinaismuistolain (295/63) asettamaa estettä. Mikäli kuitenkin alueen kaivu- tai kunnostustöiden yhteydessä tulee vastaan merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksestä (esim. pitkospuiden jäännöksiä), on työ keskeytettävä välittömästi ja havainnosta on ilmoitettava Museovirastoon. Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry toteaa, että YVA -selostus on laaja ja monipuolinen selvitys alueen nykytilasta. Se on laadittu hyvin ja melko kattavasti. Monista esitetyistä asioista lausunnon esittäjä kuitenkin tuo julki oman erilaisen näkemyksensä jäljempänä. Käyttökelpoisista vesiensuojelumenetelmistä on taloudellisteknisesti yksi vaihtoehto, joka on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Kuten tiedämme, kemiallinen käsittely tuskin tulee kyseeseen tuollakaan kohteella kustannusten vuoksi. Vesiensuojelullisesti paras vaihtoehto hankkeelle on vaihtoehto 0. Hankealueen luontoselvitykset on tehty ajallisesti oikein ja linnuston osalta alue onkin todettu monipuoliseksi alueeksi. Alueella on myös uhanalaisia suotyyppejä. Uhanalaista suokasvillisuutta alueelta ei tavattu. Suolta tavattiin kaikkiaan 49 lintulajia. Niistä 9 lajia on EU:n lintudirektiivin mukaisia lajeja, 6 lajia on uhanalaiseksi luokiteltuja ja 3 lajia on Suomen erityisvastuulajeja. Lintutiheyttä ja määrää voidaan pitää melko suurena ja aluetta linnuston kannalta monipuolisena. Suoalueelta tavattiin myös 10 uhanalaista suotyyppiä, joissa mukana jopa erittäin uhanalaisia sekä vaarantuneita suotyyppejä. Lausunnon esittäjä toteaa, että esitti jo ohjelmavaiheessa, että näin laajoilla uusilla hankealueilla minimi seurantajakso linnuston osalta on heidän mielestä kaksi vuotta, sisältäen kaksi kevät- ja syysmuuttoa ja niiden välinen kesäaika. Selvitykset tulee tehdä soveltuvana ajankohtana. Luontoselvitysten osalta on tehty vain lintu- ja kasvillisuusselvitys. Olisi ollut aivan ehdotonta, että hakija olisi selvittänyt alueen luontoa tarkemmin. EU:n luontodirektiivin mukaan vastuulajeina on myös hyönteisiä (vähintään perhoset ja sudenkorennot), sekä selkärangattomia. Myös alapuolisen vesistöalueen eläimistön ja kalaston selvittäminen olisi ollut erityisen tärkeä, jotta myöhemmin hakija voisi hankkeen vaikutukset luontoon. Ilman näitä perusselvityksiä ei hakija voi esittää alueen uhanalaislajistosta, harvalukuisista lajeista tai suoluonnon monimuotoisuuden selvittämisestä tutkittua tietoa. Kalaston osalta on tukeuduttu jo olemassa oleviin selvityksiin, mutta erityisiä kalastoselvityksiä ei ole tehty hankealueen vaikutusalueelta. Selvitys olisi ollut syytä tehdä, koska mahdollisen turpeenottoluvan myötä aineisto olisi ollut tärkeää taustatietoa tarkkailuohjelman tueksi. Hangasneva on merkitty kuuluvaksi osittain maaseudun kehittämisen kohdealueeksi sekä myös matkailun vetovoima-alueeseen. Turpeenoton sosiaalisia vaikutuksia ja vaikutuksia matkailuun olisi tullut selvittää vaikutuksineen Kyrönjoen kulttuurimaisema-alueen kanssa. Sosiaaliset vaikutukset kuten marjastus ja muut jokamiehenoikeuteen kuuluvat oikeudet olisi tullut tarkastella. Kulttuurihistoriallisen selvityksen mukaan ns. Tohnin kirkkotie ei olisi ollut pitkospuutie. Asiaa tulisi kuitenkin selvittää lisää ja harkita tämän selvästi luonnossa havaittavan ja kulttuurillisia arvoja omaavan maastossa selkeästi näkyvän uran säilyttämistä. Happamien sulfaattimaiden osuus suon pohjamaasta ei ollut hälyttävä. Suon pohjan savialueet olivat vain lievästi tai keskinkertaisesti happamia. Kuitenkin ne ovat viljelymaaksi heikkoja tai välttäviä laadultaan, etenkin mikäli pääsevät jossakin vaiheessa hapettumaan. Alueen jatkokäytössä

DnroEPOELY/104/07.04/2010 7/15 esitettiin myös ruokohelven kasvatus, joka tulisi kuormittamaan Kyrönjokea huomattavasti enemmän kuin metsitys tai kosteikkojen perustaminen. Kyrönjoen pääuoman läheisyys asettaa turpeenoton ja kuivatuksen vesiensuojelun erityisasemaan. Mahdollisten ennalta-arvaamattomien onnettomuuksien, rankkasateiden tai tulvien vaikutuksia vedenlaatuun ja vesiensuojeluun ei ole tarkasteltu mitenkään. Yleistä on, että ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi etenkin huomioida häiriötilanteet ja muut erityistilanteet omalla arvioinnilla. Pahimmat ympäristöön kohdentuvat haitat syntyvätkin juuri häiriö- tai onnettomuustilanteissa. Nykyisin kesän rankkasateiden aikana on turvesoilla tapahtunut mm. vesialtaiden hajoamisia ja muita vastaavia vahinkotapauksia. Hankkeen vaikutuksia Kyrönjoen vedenlaatuun pidetään vähäisinä, perustellen laimenemisvaikutuksilla. Vaikutukset vedenlaatuun voivat olla kuitenkin paikallisesti suurempia. Paikallisista vedenlaadun muutoksista ei ole selvitetty riittävässä määrin. Hanke ei tue vesipolitiikan tavoiteohjelmaa ja lisäkuormittaa jo raskaasti kuormitettua vesistöä entisestään. Arviot suon vaikutuksista joen veden laatuun ovat teoreettisia. Oikeissa vaikutuksissa Kyrönjokeen tulisi huomioida myös Hangasnevan turpeen maatumisasteen merkitystä purkuvesien laatuun. Hankkeen tässä vaiheessa lausunnon esittäjä esittää hakijalle, että vaihtoehto 0 on ainoa johon on edellytyksiä tehtyjen selvitysten perusteella. Tärkein peruste on lintu- ja luontodirektiivin mukaisten lajien huomiointi ja ojittamattomien suoalueiden jättäminen kokonaan tuotannon ulkopuolelle uhanalaisista luontotyypeistä johtuen. Selvityksessä on puutteita etenkin EU:n asettamien eliöryhmien osalta sekä vesistö- ja kalastovaikutusten osalta. 3.2. Mielipiteet Mielipide 1 (2 allekirjoittajaa) Mielipiteen esittäjät toteavat, että on huomioitava auman No: 3 (lohkolla 2.). Aumapaikkaa suunnitellessa että mielipiteen esittäjät omistavat peltolohkot 6:120, 6:118, 6:159 ja 6:164 ovat nurmituotannossa ja lampaiden laidunkäytössä. Mikäli turvepöly laskeutuu nurmipeltoon, rehu on kelvotonta lampaiden rehuksi. Toinen huomioitava asia Suodatinkentän" suojavallien tiiveyden varmistaminen, etteivät vesimassat imeydy turvepeltoon. Eristysojan laskusuunta Kyrönjokeen on kaikissa olosuhteissa varmistettava. 4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Yhteysviranomaisen tehtävänä on lausunnossaan arvioida onko arviointiselostuksessa esitetty tarpeellisessa määrässä YVA asetuksessa (713/2006, 10 ) mainitut kohdat. EPV Bioturve Oy:n Hangasnevan turvetuotantoon liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostus täyttää YVA - asetuksen 10 mukaiset sisällölliset vaatimukset. Arviointiselostusta voidaan pitää riittävän yleistajuisena ja havainnollisena. Siinä käsitellään 10 1 11 kohdassa esitetyt asiat. Arviointiselostuksesta löytyy myös selkeä ja informatiivinen tiivistelmä sekä erillinen liiteosa jossa on yhteysviranomaisen lausunto YVA ohjelmasta, kuvaukset tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen luontotyypeistä ja kasvillisuudesta, linnustoselvitys ja asukaskysely. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue kuitenkin edellyttää, että lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt asiat huomioidaan jatkosuunnittelussa sekä tulevissa mahdollisissa lupakäsittelyissä.

DnroEPOELY/104/07.04/2010 8/15 Hankekuvaus Hangasnevan hankealue sijaitsee Seinäjoen kaupungissa entisen Ylistaron kunnan alueella aivan Lapuan kaupungin rajalla. Suoalue on 21 km Seinäjoen taajamasta pohjoiseen, 15 km Ylistaron taajamasta koilliseen ja 10 km Lapuan taajamasta itään (kuva 5.1). Suoalueen pohjoispuolella kulkee valtatie 16 (Lapuantie), itäpuolella Viemerön paikallistie ja etelä- ja lounaispuolella Kyrönjoen pohjoisrannalla paikallistie Vanhatie. Hankealue on pääosin metsäojitettu. Vedet purkautuvat suoalueelta metsäojien kautta suon länsija pohjoispuolen peltoalueiden kuivatusojiin. Suo sijaitsee korkeustasolla 37 43 mpy. Suo sijoittuu Kyrönjoen koillispuoliselle laakealle soistuneelle suo- ja metsäalueelle. Suoalueen pohjois-, länsija eteläosa on raivattu laajoiksi peltoalueiksi. Itä- ja lounaispuolella Hangasneva rajoittuu moreenimaastoon, jolla harjoitetaan metsätaloutta. Asutus Hangasnevan alueella on sijoittunut enimmäkseen Kyrönjokivarteen Hangasnevan lounaispuolelle. Myös Hangasnevan itäpuolella on harvaa asutusta itäpuolen tien (Viemeröntie) varressa. Samoin hankealueen pohjois- ja kaakkoispuolen peltoalueella on harvaa asutusta. Lähin asuttu rakennus on hankealueen itäpuolella 580 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen eteläpuolella on rakennus 450 m etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Rakennus on asumaton. Hangasnevan lähialueilla ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Pohjavesialueiden etäisyydet tuotantokohteesta kaikilla yli 3 km. Hankealueella ei ole käytössä olevia kaivoja alle 500 m etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta. Alle 1000 m etäisyydellä 7 talossa on pelkästään kaivot. Talot ovat pääasiassa vapaa-ajan käytössä. Osassa taloista juomavesi tuodaan muualta. Hankealueen lounaispuolella on Korvenvuolteen vesiyhtymällä vedenottamo. Vedenottamo sijaitsee 800 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Vedenottamon ja suoalueen välissä on vedenjakaja. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole kaivoja. Vaihtoehtojen käsittely Valittu toteuttamistapa ja hankevaihtoehto kuvaillaan kohdassa 9. Hangasnevan todennäköisin toteutusvaihtoehto on hankkeen toteuttaminen 307,9 ha alueella. Vesiensuojelurakenteena käytetään pintavalutuskenttiä, jotka ovat toiminnassa ympärivuotisesti. Liitteessä 8.1 on esitetty toteutettavaksi valitun vaihtoehdon tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma. 0-vaihtoehdon toteutuksen kannalta alue on ominaisuuksiltaan heikko; alueen luonnontila on suurimmaksi osaksi käytännössä suo-ojitusten vuoksi menetetty. Hankealueen laajoilla ojitetuilla alueilla ei ole suunniteltu ennallistamistoimenpiteitä. Alueella ei ole tavattu sellaisia uhanalaisia luontoarvoja, joiden säilyttäminen vaatisi ennallistamista. Alueen käyttö metsänkasvatukseen edellyttäisi kunnostusojituksia. Alueen paksun turvekerroksen vuoksi metsätalouden tuotto voi olla alhainen. Alueen nykyisessä tilassa ja alueen turvekerrostuman ominaisuuksien perusteella Hangasneva soveltuu hyvin turvetuotantoon. Turvetuotannon ohjauksessa (Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava) todetaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Turvetuotannossa Hangasnevalle on rakennettavissa hyvin toimivat vesiensuojelurakenteet. Suolta tavattiin kuitenkin kaikkiaan 49 lintulajia. Niistä 9 lajia on EU:n lintudirektiivin mukaisia lajeja, 6 lajia on uhanalaiseksi luokiteltuja ja 3 lajia on Suomen erityisvastuulajeja. Lintutiheyttä ja määrää voidaan pitää melko suurena ja aluetta linnuston kannalta monipuolisena. Suoalueelta tavattiin myös 10 uhanalaista suotyyppiä, joissa mukana jopa erittäin uhanalaisia sekä vaarantuneita suotyyppejä.

DnroEPOELY/104/07.04/2010 9/15 Kulttuurihistoriallisen selvityksen mukaan ns. Tohnin kirkkotie ei olisi ollut pitkospuutie. Asiaa tulisi kuitenkin selvittää lisää ja harkita tämän selvästi luonnossa havaittavan ja kulttuurillisia arvoja omaavan maastossa selkeästi näkyvän uran säilyttämistä. Yhteysviranomainen katsoo että näihin seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota jatkossa. Taulukossa 3.1 sivulla 6, yhteysviranomainen on ohjelmavaiheessa todennut, että vaihtoehtovertailu on olennainen osa YVA- menettelyä ja arviointitulosten esittämistä. Se tulee toteuttaa systemaattisesti ja eritellen selkeästi kaikki vaihtoehdot ja niiden sisältö kaikkine merkittävine ympäristövaikutuksineen. Vastauksessa siihen miten tämä on huomioitu, annetaan kohta 8 ja yhteenvetotaulukko 8.17. Taulukko 8.17 löytyy sivulta 118, mutta sen otsikko on "Ulkoilman hiukkaspitoisuuksien ohje- ja raja-arvot (VNp 481/96 ja Vna 711/2001)". Yhteysviranomaiselle ei selvinnyt miten tämä taulukko liittyy vaihtoehtovertailuun. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Nykytilan kuvaus on esitetty arviointiselostuksessa riittävästi. Suoritetussa arviointityössä on hankkeesta aiheutuvat vaikutukset erilaisine tekijöineen otettu riittävän kattavasti huomioon ja niiden pohjalta on pystytty arvioimaan hankkeen ympäristöllisiä ja muita vaikutuksia riittävässä laajuudessa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on tarkasteltu kohdassa 7.1 Tuotantoalue ja sen välitön lähiympäristö ja kohdassa 8.14 Yhteiskunnalliset vaikutukset. Alueen liikenne taas on esitetty kohdassa 9.4. Arviointiselostuksesta saa hakea näitä asioita jotka olisivat voineet olla esitettynä keskitetysti. Luonnon ympäristön osalta selostus vaikuttaa pääosin riittävän kattavalta, ja oikeisiin kysymyksiin on vastattu. Valitut menetelmät ovat kohteeseen sopivia. Kyrönjoen pääuoman läheisyys asettaa turpeenoton ja kuivatuksen vesiensuojelun erityisasemaan. Mahdollisten ennalta-arvaamattomien onnettomuuksien, rankkasateiden tai tulvien vaikutuksia vedenlaatuun ja vesiensuojeluun on tarkasteltu riittävästi sivulla 136. Yleistä on, että ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi etenkin huomioida häiriötilanteet ja muut erityistilanteet omalla arvioinnilla. Pahimmat ympäristöön kohdentuvat haitat syntyvätkin juuri häiriö- tai onnettomuustilanteissa. Nykyisin kesän rankkasateiden aikana on turvesoilla tapahtunut mm. vesialtaiden hajoamisia ja muita vastaavia vahinkotapauksia. Kyrönjoki on vedenhankinta vesistö. Hankeen vaikutusten arvioinnin kannalta on tärkeää verrata hankkeen vaikutuksia vesienhoitosuunnitelmien tavoitteisiin ja niiden mahdolliseen saavuttamiseen. Happamoitumisvaikutuksen selvitys on käsitelty, kohdassa 8.8. Happamien sulfaattimaiden osuus suon pohjamaasta ei ollut hälyttävä. Yhteysviranomainen toteaa, lainaten erään lausunnon esittäjän tekstiä: " Tälle selostukselle voi erityisenä kiitoksena antaa jälkikäytön esille tuomisen. Kun alue muutetaan, jälkikäyttö on etenkin happamien sulfidisavien alueella vielä olennainen osa toimintaa. Kun ojitusta lisätään siten, että sulfidit pääsevät hapettumaan, happamoituminen lisääntyy toiminnan aikana ja sen jälkeen. Sekä tuotantovaiheen että alueen jälkikäytön näkökulmasta katsoen kysymykseksi jää, olisiko alueen supistamisesta tai paksumman turvekerroksen jättämisestä purkualueiden lähistöllä happamuutta ja muita haitallisia vaikutuksia vähentävä vaikutus. Luontoselvityksessä on kuvattu alkuperäisen suoluonnon vaarantumista. Vaihtoehtotarkastelussa on keskitytty vesienkäsittelyratkaisuihin. Kysymykseksi jää olisiko mahdollista säilyttää arvokkaimpia luontokohteita, esim. keidasräme tai metsäsaarekkeet tehokkaasta turvetuotannon vaatimasta kuivatuksesta huolimatta." Suon luontoarvoa ja miten mahdollinen tuotanto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja tekijöihin, joiden pelkkä olemassaolo on merkitystä, vaikkei suoranaisesti ihmiselle on selostettu kohdassa

DnroEPOELY/104/07.04/2010 10/15 8.3. Eräitten lintu- ja luontodirektiivin mukaisten lajien huomiointi ja ojittamattomien suoalueiden jättäminen kokonaan tuotannon ulkopuolelle uhanalaisista luontotyypeistä johtuen olisi suositeltavaa. Tällaiset alueet ovat kuitenkin kokonaisuutta tarkastellen vähäisiä pinta-alaltaan. Selvityksessä on puutteita etenkin EU:n asettamien eliöryhmien osalta sekä vesistö- ja kalastovaikutusten osalta. Jatkosuunnittelussa tämä olisikin syytä selvittää tarkemmin. Kasvillisuus Seinäjoen Hangasnevalle suunnitellun turpeenottoalueen kasvillisuusselvitystä (Luontoosuuskunta Aapa 2009) voidaan pitää riittävänä. Suunniteltu turpeenottoalue sijaitsee suurimmaksi osaksi aikoinaan metsätaloutta varten ojitetulla suolla. Yhteysviranomainen pitää huomionarvoisena inventointialueella havaitut uhanalaiset suotyypit, jotka ovat vaarantuneet (VU), kuten lyhytkorsinevat, kalvakkanevat ja saranevat. Lisäksi alueella esiintyy silmälläpidettäviä (NT) kuljuja rimpinevoja. Kuutta inventointialueen pohjoisosassa sijaitsevista metsäsaarekkeista voidaan pitää metsälain tarkoittamina erityisen tärkeinä elinympäristöinä (pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla). Lisäksi metsälain kohteena voidaan pitää inventointialueen länsiosassa ojittamattomalla alueella esiintyvää keidasrämettä (vähäpuustoiset suot). Alueen länsiosassa sijaitseva keidasräme on suurimmaksi osaksi luonnontilainen, suon pohjoisosan keidasrämeet lähinnä luonnontilaisen kaltaisia. Suon kaakkoiskulmassa sijaitsee ojittamaton alue, joka koostuu oligotrofisesta kalvakka/rimpinevasta, oligotrofisesta lyhytkorsinevasta sekä rahkarämeestä. Hangasnevan luontoarvoiltaan merkittävin, suon muusta kasvillisuudesta poikkeava ojittamaton alue sijoittuu suon itäosaan hankealueen reunaan rajautuen ja sen pohjoispuolella sijaitsevaan ojittamattomaan keidasrämekuvioon liittyen. Kyseisellä alueella esiintyy keidasrämeen lisäksi saranevaa, oligotrofista lyhytkorsinevaa sekä oligotrofista Sphagnumrimpinevaa/kalvakkanevaa. Kasvillisuusselvityksen mukaan alueella esiintyy rimpivesiherne, joka on mesotrofinen laji. Kyseinen suon osa on osin reunavaikutteinen eikä sen hydrologia ole täysin riippuvainen suon länsi-, pohjois- ja eteläosista. Ojittamattomien alueiden osuus on yhteensä noin 20 % (75 ha) koko hankealueen pinta-alasta. Kasvillisuusselvityksessä todetaan ojittamattomien suon osien olevan ympäröivistä ojituksista huolimatta "luonnontilaisen kaltaisia" keidasrämeen kermien vettä patoavan vaikutuksen vuoksi. Linnusto Linnustoselvitystä voidaan pitää pääosin riittävänä. Hangasnevalta tavattiin 1 uhanalainen lintulaji. Hangasnevan linturikkaimmaksi alueeksi osoittautui itä- ja keskiosan avosuo-osat sekä itäosien metsäsaarekkeet. Suo toimii myös tärkeänä ruokailupaikkana petolinnuille ja ympäröivien metsien varpuslinnuille. Vaikka suurin osa Hangasnevasta on luontoarvoiltaan vähämerkityksellistä ojitettua suota, on säilyttämisen arvoisia luontoarvoja silti jäljellä muutamin paikoin. Hangasnevan ojittamattomilla alueilla havaittiin pesivänä viisi Euroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittua lajia. Lisäksi Hangasnevan ojittamattomilla osilla havaittiin kartoituslaskennan perusteella pesivän uhanalaisia keltavästäräkkejä (VU) ja runsaslukuisena silmälläpidettäviä niittykirvisiä. Lisäksi aiemmin mainittu sinisuohaukka on vaarantunut (VU). Kokonaisuutena Hangasnevan ojittamattomien alueiden linnustollinen arvo on merkittävä riippumatta muualla päin suota tehdyistä laajoista ojituksista. Lintudirektiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden on myös suojelualueiden ulkopuolella pyrittävä estämään lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjen pilaantuminen ja huonontuminen. Ojittamattomilla soilla tapahtuva turpeenotto on merkittävä tiettyjen lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien, etenkin kapustarinnan ja liron, alueellisten populaatioiden elinvoimaisuutta uhkaava tekijä. Suuret alueelliset muutokset populaatioissa saattavat heijastua laajemmallekin alueelle. Tulevaisuudessa turpeenoton vaikutus kyseisten lajien populaatioihin saattaa entisestään kasvaa, mikäli suunnitellut turpeenottohankkeet toteutuvat kaavaillussa laajuudessaan.

DnroEPOELY/104/07.04/2010 11/15 Muu lajisto Hangasnevalta ei ole toistaiseksi selvitetty perhoslajistoa. Soilla esiintyvissä perhosissa on useita uhanalaisia lajeja, joiden esiintymisestä alueella luvan hakijan ja viranomaisten tulee olla selvillä. Hakemusta tulee täydentää perhoslajiston osalta siten, että selvitys kattaa suon ojittamattomat osat ja koko jakson, jolla suoperhosia voidaan tavata. Selvitystä tehtäessä tulee niin ikään huomioida eri lajien lentoaikojen vaihtelu vuorokauden sisäisesti, sillä pelkästään päiväsaikaan lentävien suurperhoslajien havainnoinnilla ei saada riittävää varmuutta kaikkien mahdollisten uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella. Hangasnevalta ei ole toistaiseksi selvitetty Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoa. Hakijan ja viranomaisten tulee olla tietoisia hankeen mahdollisista vaikutuksista luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin. Suolla ja siihen liittyvillä pienvesillä (etenkin suon itäosassa) voivat elää lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis), sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons), isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus), jättisukeltaja (Dytiscus latissimus) ja viitasammakko (Rana arvalis). Luontoselvityksessä mainitaan, että suo ei sijoitu viitasammakon levinneisyysalueelle. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä viitasammakosta on tehty havaintoja alle 10 km etäisyydellä Hangasnevasta. Hangasnevalle suunniteltu turpeenottoalue saattaa olla mainittujen lajien levähdys- ja lisääntymispaikka, jonka heikentäminen on LSL 49 :n mukaan kielletty. Suolta tulee myös selvittää luonnonsuojeluasetuksessa (LSA 22, liite 4) mainitun erityisesti suojeltavan (LSL 47 ) rämeristihämähäkin (Aculepeira ceropegia) esiintyminen. Mainittujen lajien esiintyminen Hangasnevalla tulee selvittää oikea-aikaisesti tehtävillä inventoinneilla. Vesilain 1 luvun 15 a :n mukaiset elinympäristöt Ilmakuvan (Liite 1) ja Hangasnevan luontoselvityksessä olevan kuvan (Kuva 5, s. 9) perusteella Hangasnevan itäosassa esiintyy vesilain 1 luvun 15 a :n nojalla suojeltuja alle 1 ha:n laajuisia lampia. Turpeenoton ulottaminen kyseiselle alueelle vaatinee poikkeusluvan hakemista aluehallintovirastosta. Liite 1. Punaisen soikion sisälle on rajattu vesimuodostumat, jotka sisältynevät vesilain 1.15 a :n nojalla suojeltuihin lampiin.

DnroEPOELY/104/07.04/2010 12/15 Linnustollisen arvon lisäksi Hangasnevan luontoarvoiksi voidaan katsoa kolmen uhanalaisen ja yhden silmälläpidettävän suotyypin esiintyminen. Jo tehtyjen selvitysten perusteella liitteeseen 2 merkityt ojittamattomat alueet tulisi jättää turpeenottohankkeen ulkopuolelle. Tehtyjä lajistoselvityksiä tulee vielä täydentää perhosten ja mainittujen yksittäisten lajien osalta. Liite 2. Hangasnevan luontoselvityksen (linnusto + kasvillisuus) perusteella merkittävimmät luontoarvot ovat keskittyneet punaisella rajatuille alueille. Kyseiset alueet tulisi luontoarvojensa perusteella jättää turpeenottosuunnitelman ulkopuolelle, jos se on hydrologisesti mahdollista ilman että ko. alueet kuivuvat kun ympärillä oleva suopinta-ala ojitetaan.

DnroEPOELY/104/07.04/2010 13/15 Hangasnevan suoalueella lienee ollut aikaisemminkin merkitystä paikalliselle väestölle virkistysalueena, mitä osoittavat alueelta löytyneet pitkospuupolkujen jäänteet. Ojitusten myötä alueen luontoarvot ovat heikentyneet ja luonnontilaisia alueita hankealueella on vain noin viidesosa kokonaispinta-alasta. Luonnonsuojelulaissa mainittua rauhoitettua lajistoa ei löytynyt, mutta huomionarvoista ovat Etelä-Suomessa uhanalaistuneet suotyypit sekä Hangasnevalla tavatut metsälaissa määritetyt metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Edellä mainitut asiat olisi hyvä integroida jatkossuunnittelussa tuotantosuunnitelmiin niin, että mahdollisimman vähän vahinkoa syntyisi vaarantuneille suotyypeille, metsälain mukaisille tärkeille elinympäristöille, alueen rämeille joissa esiintyy paikka paikoin runsaasti hillaa ja karpaloa sekä että alueelta tavatulle tiltaltille mahdollisuuksien mukaan vielä löytyisi elintilaa mahdollisen turvetuotannon alkamisen jälkeen. Maisemavaikutukset Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kyrönjokilaakso on peltoalueiden osalta merkitty maakuntakaavassa Hangasnevan kohdalla kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueelle on annettu suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaisilta ja ympäristökeskukselta lausunto. Merkinnällä on seuraava kuvaus: Osa-aluemerkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöalueet. Rajauksia voidaan tarkentaa yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä. Hangasnevan maisema Hangasneva on suurimaksi osaksi ojitettu metsänkasvatukseen. Alueen ojittamattomat osat ovat hajallaan seitsemässä erillisessä lohkossa. Suoalue on pääosin metsäinen. Hankealueella suon reunaosat on ojitettu kokonaisuudessaan. Hankealueella ei ole avointa suoalaa asutukseen/ tielle päin missään osassa hankealuetta. Hankealueen avosuo-osat ovat pienialaisia. Suon itäreunalla on kaksi avosuoaluetta, joiden alat ovat 2-6 ha luokkaa. Suon keskiosan karussa keidassuoosassa kasvaa harvahko mäntymetsä. Suon eteläosan metsäojitetuilla hyvin puustoa kasvavilla alueilla on tehty jo täydennysojitusta. Suon reuna-alueet ovat puustoiset. Suon itäreunalla suoalue rajoittuu talousmetsään. Suon itäpuolella kulkee Viemeröntie korkeimmillaan noin 20 m korkeammalla tasolla kuin Hangasneva. Viemeröntie ei ole näköyhteyttä suoalueelle. Muualla suoalue rajautuu laakeisiin peltoalueisiin. Peltoalueilta katsottuna suoalueen reuna näkyy puustoisena metsänreunana. Suoalueen reunat on pääsääntöisesti ojitettu metsänkasvatukseen. Suon lounaispuolella on Kyntäänmäen metsäalue, jonka halki kulkee Pirunkorven metsäautotie. Hangasnevan lounaiskulmalla hanke rajautuu Kyntäänmäkeen. Mäen laella 250 350 m etäisyydellä hankealueen reunasta kulkee metsäautotie. Tien ja hankealueen välissä on talousmetsää. Tien varsi on asumaton. Kyntäänmäen lounaisosassa noin 650 m etäisyydellä hankealueesta on asutusta. Asutukselta ei ole näköyhteyttä hankealueelle. Asutuksen ja hankealueen välissä on Kyntäänmäen harjanne ja talousmetsää. Hankealue rajautuu etelä- ja luoteisosastaan peltoalueeseen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kyrönjokilaakso on peltoalueiden osalta merkitty maakuntakaavassa Hangasnevan kohdalla kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Peltoalueella kulkevat maantiet Kyrönjoen vartta ja hankealueen eteläpuolitse. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on tarkasteltu kohdassa 8 erinäisissä erillisissä alakohdissa sekä kohdassa 7.3 Asutus, sivulla 61. Varsinaista asukaskyselyä ei ole suoritettu. Lähimpään asutukseen on 580 metriä. Kuivatusvesien pelto-ojan laskukohdasta lähimmät talot ovat 100 ja 600 metrin päässä.

DnroEPOELY/104/07.04/2010 14/15 Elinkaaritarkastelu on tehty kohdassa 8.19 Tuotantoalueen jälkihoito ja käyttö sivuilla 143 145. Miten tarkkailu ja valvonta järjestetään, on esitetty arviointiselostuksessa kohdassa 10. Tarkastelua voidaan pitää riittävänä. Osallistuminen Osallistuminen on kuvattu kohdassa 3. Kuulutus hankkeen vireillä olosta julkaistiin Pohjalainen ja Ilkka lehdissä 31.5.2009. Arviointiohjelma on kuulutettu 1.6. 1.7.2009 Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Hankkeesta on pidetty yleisötilaisuus 16.6.2009 Lapualla Wanhan Karhumäen tiloissa. Hangasnevan arviointiohjelmasta toimitettiin yhteysviranomaiselle kuusi lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Yhteysviranomainen on antanut arviointiohjelmasta lausuntonsa 7.8.2009. Miten YVA -ohjelmasta jätetyt lausunnot ja mielipiteet on huomioitu ympäristövaikutusten arvioinnissa selviä Taulukosta 3.1 sivuilla 6 ja 7. Arviointiselostuksen valmistuttua asiasta kuulutettiin Ilkka lehdessä sekä Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Arviointiselostuksesta järjestettiin yleisötilaisuus Hanhikosken Kylätalolla 11.11.2010. Tästä selostuksen kirjoitusvaiheessa tiedossa olevasta tulevasta yleisötilaisuudesta ei ole mainintaa arviointiselostustekstissä. Ohjaus- ja seurantaryhmät ei ole mainittu. Yhteysviranomaisen tiedossa ei myöskään ole, että ne olisivat kokoontuneet. Raportointi Raportti on helppolukuinen ja vaikuttaa selkeästi ajatellulta rakenteellisesti. Liiteosaan on laitettu tärkeimmät selvitykset. Arviointiselostuksen lopussa on yhteenveto hankkeesta. Tekstissä ja selvityksissä on keskitytty arvioimaan kaikista oleellisimmat vaikutukset. Täten tämä raportti eroaa selvästi monesta muusta arviointiselostuksesta. Yhteenveto ja ohjeet jatkotyöhön Arviointiselostusvaiheen jälkeen YVA- prosessi loppuu. Hankevastaava tekee päätöksen jatkotyöstä. Edellä mainitut yhteysviranomaisen lausunnossa asiat ovatkin evästystä jos hankkeessa päätetään edetä rakennussuunnitteluun, kaavoittamiseen ja lupien hakemiseen sekä loppuvaiheessa rakentamiseen. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on käsitelty ne asiat, jotka YVA- laki vaatii ja pitää arviointiselostusta riittävänä, edellyttäen, että tässä lausunnossa muutoinkin esitetyt seikat otetaan huomioon jos hanke etenee toteutukseen asti. Yhteysviranomainen lausunnossa esittämät asiat ovat suurelta osin myös tulleet esiin saapuneessa palautteessa. Muihinkin kuin erikseen yhteysviranomaisen lausunnossa esille nostettuihin erityisiin näkökohtiin toivotaan kiinnitettävän huomiota jatkotyössä. Hankeessa esitetty toteutusvaihtoehtona sulan maan aikana toimivat/ympärivuotiset pintavalutuskentät ja kemikalointi. Sulan maan aikainen kemikalointi on käytössä 13 suolla, ympärivuotinen kemikalointi on rakenteilla/koekäytössä yhdellä suolla. Sulan maan aikainen pintavalutuskenttä toimii vertailumenetelmänä sulan maan aikaiselle kemikaloinnille. Yhteysviranomainen pitää näitä toimenpiteitä oikeansuuntaisina ja riittävinä ottaen huomioon mitä arviointivaiheessa edellytettiin, vaikkakin tehokkainta olisi saostaa ja suodattaa vedet. Yhteysviranomainen toteaa, että mikäli jatkotyössä alueen kaivu- tai kunnostustöiden yhteydessä tulee vastaan merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksestä (esim. pitkospuiden jäännöksiä), on työ keskeytettävä välittömästi ja havainnosta on ilmoitettava Museovirastoon. Eräitten lintu- ja luontodirektiivin mukaisten lajien huomiointi ja ojittamattomien suoalueiden jättäminen kokonaan tuotannon ulkopuolelle uhanalaisista luontotyypeistä johtuen olisi suositeltavaa. Tällaiset alueet ovat kuitenkin kokonaisuutta tarkastellen vähäisiä pinta-alaltaan. Selvityksessä on puutteita etenkin EU:n asettamien eliöryhmien osalta sekä vesistö- ja kalastovaikutusten osalta.

DnroEPOELY/104/07.04/2010 15/15 Linnustollisen arvon lisäksi Hangasnevan luontoarvoiksi voidaan katsoa kolmen uhanalaisten (VU)ja yhden silmälläpidettävän suotyypin esiintyminen, kuten lyhytkorsinevat, kalvakkanevat ja saranevat sekä metsälaissa määritetyt metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Jo tehtyjen selvitysten perusteella liitteeseen 2 (sivu 12 tässä lausunnossa) merkityt ojittamattomat alueet tulisi jättää turpeenottohankkeen ulkopuolelle ja mahdollisuuksien mukaan integroida edellä mainitut asiat jatkossuunnittelussa tuotantosuunnitelmiin niin, että mahdollisimman vähän vahinkoa syntyisi näille. Tehtyjä lajistoselvityksiä tulee vielä täydentää perhosten ja mainittujen yksittäisten lajien osalta, mm. sivulla 11 tässä arviointiselostuksessa mainitut. Hangasnevalta ei ole toistaiseksi selvitetty Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoa. Hakijan ja viranomaisten tulee olla tietoisia hankeen mahdollisista vaikutuksista luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin. Jatkosuunnittelussa tämä olisikin syytä selvittää tarkemmin. Turvepölyn aiheuttamat mahdolliset vahingot, on tarkoin kartoitettava ja leviäminen lähialueen pelloille, jossa harjoitetaan elinkeinoa, on estettävä, ettei aiheudu korvaamatonta vahinkoa. 5. LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää lausuntonsa tiedoksi lausunnonantajille ja mielipiteiden esittäjille. Lisäksi yhteysviranomaisen lausunto pidetään yleisön nähtävillä yhden kuukauden ajan Seinäjoen kaupungin ja Lapuan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja Seinäjoen kaupungin Ylistaron palvelutoimistossa sekä kaupunkien pääkirjastoissa ja Seinäjoen kaupungin Ylistaron kirjastossa niiden virka- tai aukioloaikoina. Lisäksi lausunto tulee nähtäville internetsivuille osoitteeseen: www.ymparisto.fi/lsu/yva-vireilla. Yhteysviranomainen on toimittanut hankkeesta vastaavalle kopiot kaikista annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen arkistossa. Ympäristöneuvos Pertti Sevola Ylitarkastaja Egon Nordström