Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214
Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kestävä liikennejärjestelmä Parantaa työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä tulevaisuudessa Parantaa ihmisten mahdollisuuksia käydä työssä ja valita asuinpaikkansa, sekä mahdollistaa koko maan tasapainoisen kehityksen Lähtökohtana olemassa olevasta infrastruktuurista huolehtiminen ja sen kehittäminen Sisältää kuitenkin huomattavan määrän uusia investointeja Pohjautuu selvityksille liikennemäärien tulevasta kehityksestä
Ruotsin investointisuunnitelma arvoltaan yli kuusinkertainen Suomeen verrattuna Ruotsin investointien toteuma n. 2 miljardia vuodessa ja valtion osuus tulevien vuosien (214 225) suunnitelmasta n. 2,3 miljardia vuodessa Suomen toteuma n.,6,7 miljardia ja hallituksen kehyspäätöksen mukainen tavoite vuodesta 216 lähtien,38 miljardia vuodessa Investointien painopiste on molemmissa maissa TEN-verkossa
Liikenneinvestoinnit Investoinnit Suomi Investoinnit Ruotsi 4 4 3 5 Muut 3 5 3 Länsimetro 3 Milj 2 5 2 1 5 1 5 Tieverkko Rata Kehyspäätöksen 214 mukainen taso Milj 2 5 2 1 5 1 5 Kokonais- Investoinnit 211-217 Yli 5,5 milj hankkeet 214-219 alkavat yli 5,5 milj hankkeet Muut investoinnit 211-217 214-225 suunnitelman mukainen kehys/v 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 Lähde: Liikennevirasto 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 Lähteet:Trafikverket, Ekonomistyrningsverket
Perusväylänpidon rahoitus Ruotsissa 2,5-kertainen Perusväylänpidon toteuma Suomessa n.,9 mrd ja Ruotsissa n. 2 mrd vuonna 213. Ruotsin tavoite vuosille 214-225 on n. 2,3 mrd. Ruotsi käytti väylänpitoon ja liikenteen investointeihin vuonna 213 bkt:sta n. 1,1 %, Suomi n.,8 % Kuljetussuoritteeseen nähden Ruotsin perusväylänpidon rahoitus on n. 3 % suurempi
Perusväylänpidon rahoitus ja verkon laajuus, tiet 14 12 1 Perusväylänpito tiet, /km Valtiollisen tieverkon pituus. Suomessa 78 km Ruotsissa 98 5 km /km 8 6 4 21 211 212 213 2 Suomi Ruotsi tienpito Lähde: Netra.fi, Ekonomistyrningsverket, Liikennevirasto, Trafikverket
Liikennesuorite valtiollisilla teillä v. 212 Suomi 37 milj. autokilometriä Ruotsi 56 milj. autokilometriä Teiden ylläpito ja liikennesuorite 25 2 15 Perusväylänpito /milj. autokilometriä Kuljetussuorite 212, miljoonaa tonnikilometriä 1 Suomi Ruotsi Suomi Ruotsi 5 tiet 22 31 Radat (sis. ulkomaan kuljetukset) 9 3 22 Lähteet: Tietilasto 212, Suomen rautatietilasto 213, Statistisk årsbok för Sverige 214 21 211 212 213 Lähde: Liikennevirasto, Trafikverket
Perusväylänpidon rahoitus ja verkon laajuus, radat 9 8 7 6 Perusväylänpito radat, /km Valtiollisen rataverkon pituus: Suomessa 5 9 km Ruotsissa 11 km /km 5 4 3 21 211 212 213 2 1 Suomi Ruotsi radanpito Lähde: Netra.fi, Ekonomistyrningsverket, Liikennevirasto, Trafikverket
Ruotsilla käytössään uusia rahoituslähteitä Ruotsin suunnittelee rahoittavansa Tukholman ja Göteborgin uusista liikennehankkeista n. 4,7 mrd kaupunkien keskusta-alueilta kerättävillä ruuhkamaksuilla valtiokonttorin lainakannan arvioidaan nousevan nykyisestä 5 miljardista noin 9 miljardiin vuoteen 225 mennessä Ruotsin vuotuisista perusväylänpidon ja liikenneinvestointien määrärahoista n. 7 % käytetään valtiokonttorin lainanlyhennyksiin ja korkoihin Suomessa elinkaarimallin jälkirahoitus- ja hoitokulut käsittävät n. 1 % perusväylänpidon ja investointien määrärahoista vuosittain
milj. 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Ruotsin investointien Ruotsin rakennusaloitukset 214 219 Lähde: Trafikverket rahoituskanavat Yhteisrahoitus, tiet Ruuhkamaksu, tiet Määräraha, tiet Yhteisrahoitus, radat Määräraha, radat Kuvassa esitetty vuoden 214 ja 219 välillä alkavien yli 5,5 milj. euron investointihankkeiden rahoituskanavat Laskennallinen vuosittainen investointikehys vuosille 214 225 on n. 2,3 miljardia euroa (valtion osuus) Valtion määrärahat sisältävät myös lainanottoa valtiokonttorilta, jota ei ole esitetty erikseen kuvassa
Suomi, rahoituskanavat 6 5 Käynnissä olevien ja uusien hankkeiden rahoituskanavat, Suomi Mukana rahoitus niille hankkeille, jotka ovat käynnistyneet ennen vuotta 214 ja joiden rakentaminen jatkuu v. 214 ja sen jälkeen. Sekä hankkeet joiden rakentamisesta on tehty päätös (rakentaminen alkaa käytännössä 214 216) Milj. 4 3 2 Perinteiset budjettirahoitushankkeet Elinkaari- ja jälkirahoitushankkeet 1 Lähde: Liikennevirasto Vuosi
Kiitos! Hanke jatkuu: Alemman väyläverkon kunnon taloudelliset vaikutukset Liikenteen rahoitusmallit ja kaupunkiseutujen haasteet Kansainväliset yhteydet