Palvelusetelit Hyvinkään kaupungin palveluissa mihin palveluseteleitä käytetään nyt ja mihin tulevaisuudessa? Kehitysjohtaja Satu Koskela, Hyvinkään kaupunki, Perusturva 18.1.2012
PALVELUSETELI TÄYDENTÄVÄNÄ VAIHTOEHTONA Hyvinkäällä vuodesta 2008 Käytössä omaishoidon tuen vapaapäivien järjestämiseen ja tilapäiseen kotihoitoon Tilapäiseen kotihoitoon 16 eur./tunti sekä omaishoidon tuen vapaapäiväjärjestelyihin kotihoidon turvin 24 eur./tunti
SETELIN KÄYTTÖ VUONNA 2009 Vuoden 2009 aikana palveluseteliä käytti omaishoidon tuen vapaapäiväjärjestelyihin kuukausittain 1-19 asiakasta. Palvelusetelillä kotihoitopalvelua omaishoidon tuen vapaisiin hankittiin yhteensä 583 tuntia. Tämä vastaa noin 14 000 euron vuosikustannusta. Palveluntuottajarekisterissä oli viisi palveluntuottajaa. Kokemukset olivat myönteisiä.
PALVELUSETELIN KÄYTTÖALAN LAAJENTAMINEN MAHDOLLISEKSI Laki elokuussa 2009 Kunnan päätösvalta Palvelusetelituottajien hyväksymiskriteerit Setelin arvo Informaatio palveluntuottajista hintoineen Asiakkaan asema Informointi, asiakkaan mielipide, päätös Yksittäistapausten huomiointi Kunta rekisterinpitäjänä
PALVELUSETELIEN VALMISTELU Petula 18.8.2009 151 Perusturvalautakunnan päätöksellä palvelusetelien käyttöönoton edellytysten selvittäminen kytkettiin tuotteistamistyöhön seuraavissa palveluissa: Kotihoito Vanhusten asumispalvelut Hammashuollon palvelut Lapsiperheiden kotipalvelut Palvelusetelimallien valmistelu asetettiin myös toimialaa sitovaksi tavoitteeksi vuonna 2010. Tavoitellaan valinnan mahdollisuutta, palveluiden parempaa saatavuutta, palvelutuotannon monipuolistumista ja tehostumista
VALMISTELUN SISÄLTÖ Soveltuvuus palveluun Käyttökokemukset Hyväksymiskriteerit Setelin arvo Asiakkaan informoiminen Rekisteripito Palveluseteliprosessi Arvioidut vaikutukset Sopimusmallit asiakkaille
HYVÄKSYMISKRITEEREISTÄ Hyväksymiskriteerien osalta pyrittiin mahdollisimman lähelle valtakunnallista yhdenmukaisuutta - ja myös yhdenmukaisuutta ostopalveluiden kilpailutuskriteerien kanssa Hyväksymiskriteeriksi ei valittu hintakattoa, vaan lähtökohdaksi otettiin maksettavan hinnan muodostuminen vapaasti markkinoilla
SETELIN HINNASTA Palvelusetelin arvon määrittelyn lähtökohtana pidettiin oman ja/tai ostopalvelutuotannon keskimääräisiä kustannuksia. Tasasuuruinen seteli sopisi lyhytaikaisesti käytettäviin palveluihin ja tulosidonnainen seteli pidempikestoisiin palveluihin Laskennallisen omavastuuosuuden vertailukohtana pidettiin vastaavan kunnallisen palvelun asiakasmaksua.
OMAISHOIDONTUEN VAPAAT 1 Palveluseteli voidaan myöntää kotihoidon palvelujen järjestämiseen omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. Palvelusetelin arvo nostettiin 30 euroon tunnilta 1.4.2011 alkaen (aikaisemman 24 euron sijaan). Palveluseteli myönnetään enintään 8 tunniksi/vrk. Palveluntuottaja voi periä asiakkaalta lisäksi omavastuuosuutena 10,60 jokaista käytettyä palveluseteliä kohden. Asiakas voi halutessaan ostaa palveluntuottajalta omarahoitteisesti lisäpalvelutunteja. Palveluntuottajarekisterissä on viisi palveluntuottajaa, joiden hinta on 29 30 eur./h
OMAISHOIDONTUEN VAPAAT 2 Palveluseteli voidaan myöntää yksityiseen asumispalveluyksikköön omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. Asumispalvelun palvelusetelin arvo on 120 /vrk. Lisäksi palveluntuottaja voi periä asiakkaalta omavastuuosuutena 10,60 /vrk jokaista käytettyä palveluseteliä kohden. Palveluntuottajarekisterissä on neljä palveluntuottajaa, joiden hinta on 111 130,60/vrk.
TILAPÄINEN KOTIHOITO Tilapäisen kotihoidon palveluseteli on mahdollista saada lyhytaikaiseen, alle kuukauden ajaksi tarvittavaan kotihoitopalveluun. Kotihoitopalvelun avulla voidaan tukea asiakasta esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen yhteydessä henkilökohtaisissa, päivittäisissä toimissa selviytymisessä tai sovituissa hoitotoimenpiteissä. Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin arvoa korotettiin 1.4.2011 alkaen 16 eurosta/tunti 24 euroon/tunti. Muutos lisäsi kannustinta palvelun hankkimiseen palvelusetelin avulla. (ov. 0 6 eur./h) Palveluntuottajarekisterissä on tällä hetkellä neljä palveluntuottajaa, joiden hinta on 24 30 eur./h.
PALVELUN PAREMPAA SAATAVUUTTA JA TEHOKKUUTTA Tilapäinen kotihoito soveltuu hyvin palvelusetelin avulla järjestettäväksi. Tarjonta voi tasata palvelun kysyntähuippuja. Tuottaminen kaupungin omana toimintana on palvelusetelituotantoa kalliimpaa. Asiakkaan kotona tehdyn työn osuus on välillisen työn osuuteen nähden verraten pieni. Jos 20 % asiakkaista siirtyisi käyttämään palveluseteliä (noin 12/kk), olisi säästö kaupungin kotihoidossa noin 48 920 euroa/v. Jos vapautuva resurssi ohjataan intensiivisemmän hoidon tarpeeseen, tuottavuus nousee (sama määrä asiakkaan luona tehtyjä tunteja tuotetaan pienemmin kustannuksin). Palveluiden valvontaan ja palvelusetelin hallinnointiin kuluva lisäresurssi huomioidenkin merkitys on tuntuva.
KEVYT SÄÄNNÖLLINEN KOTIHOITO Kevyellä säännöllisellä kotihoitopalvelulla tarkoitetaan asiakkaan henkilökohtaiseen hoitoon ja hoivaan myönnettävää kotihoitopalvelua, jota asiakas tarvitsee enintään 7,99 h/kk. Palvelu voi olla 1-3 kertaa viikossa tapahtuva kotikäynti, jonka yhteydessä asiakas saa apua esimerkiksi hygieniansa hoitoon, voinnin seurantaan tai lääke- tai haavahoitoon tms. Kevyen säännöllisen kotihoidon palveluseteli on tulosidonnainen ja arvoltaan enintään 24 /tunti. Palvelusetelin sopivaa enimmäisarvoa on tarkasteltu käyttäjien kannalta suhteessa kunnallisen palvelutoiminnan maksuihin ja toisaalta yksityisen palvelun käyttöön yhdistettynä kotitalousvähennykseen. Seteli on voimassa puoli vuotta kerrallaan. Pilotointi jatkuu 30.6.2012 saakka.
VALINNANVAPAUTTA JA TEHOKKUUTTA Säännöllisen kotihoidon palveluseteli hyödyttää erityisesti hyvä- ja keskituloista asiakaskuntaa. Palvelusetelin käyttöönotto kevyessä kotihoidossa on kunnalle taloudellisesti erittäin perusteltua. Mikäli 20 % asiakkaista (noin 55/v.) siirtyisi käyttämään palveluseteliä, tuottavuus nousee kotihoidossa yli 4 % ja säästö on noin 204 368,64 euroa/vuosi (sama määrä asiakkaan luona tehtyjä tunteja tuotetaan pienemmin kustannuksin). Tämä edellyttää, että vapautuvat henkilöstövoimavarat kohdennetaan intensiivisempään tarpeeseen muualla. Palveluiden valvontaan ja palvelusetelin hallinnointiin kuluva lisäresurssi huomioidenkin merkitys on tuntuva.
ASUMISPALVELU Asumispalvelu on tarkoitettu niille, jotka tarvitsevat useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa aikaa vievää, jokapäiväistä, ympärivuorokautista apua ja säännöllistä ohjausta ja valvontaa. Hoiva- ja hoitopalvelut, ateria- ja siivouspalvelut, vaatehuolto ja muut tukipalvelut sekä vuokra. Lääkkeet ja hoitotarvikkeet asiakas hankkii ja maksaa itse. Lähtökohtana on, että setelillä ja asiakkaan omavastuuosuudella katettaisiin palveluiden järjestämisen keskihinta 130 euroa/vrk. Asiakkaan laskennallinen omavastuuosuus vastaisi pienimmissä tuloryhmissä asiakasmaksua kunnallisessa palvelussa. Omavastuuosuus kasvaisi kuitenkin lievästi progressiivisesti. Seteli voimassa vuoden kerrallaan. Rekisterissä on viisi tuottajaa, joiden hinnat ovat 111 143 euroa/vrk.
Liite 1. Palvelusetelin arvo tehostetussa asumispalvelussa Tuloryhmä Asiakkaan osuus Setelin arvo euroa/kk 450 1000 (0 %) 508 (616,25) 3392 1001 1500 (1 %) 1073,10 2826,90 1501 2000 (2 %) 1517,25 2382,75 2001 2500 (3 %) 1969,90 1930,10 2501 3000 (4 %) 2431 1469 3001-3500 (5 %) 2900,60 999,40 3501-4000 (6 %) 3378,75 521,25 4001 4500 (7 %) 3865,40 34,60 4501 (8 %) 3900 (4360,50) 0
VALINNANVAPAUTTA Palvelusetelin käyttöönotto esitetyllä mallilla on kaupungille kutakuinkin kustannusneutraali. Käyttäjiä on vuositasolla arviolta vain muutama. Asiakkaan valinnanvapaudella on asumispalvelussa erityisen suuri merkitys.
SETELIÄ LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUUN EI OTETTU KÄYTTÖÖN Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö koostuu lastenhoidosta, kodinhoidosta ja kasvatuksellisesta ohjauksesta ja neuvonnasta. Palveluseteli soveltuisi lapsiperheiden kotipalveluun ja mahdollistaisi palvelun käytön myös virka-ajan ulkopuolella. Malli olisi kaupungille taloudellisesti mielekäs mutta kuntalaisille sosiaalisesti epäoikeudenmukainen: Palvelusetelin käyttö olisi taloudellisesti järkevää ainoastaan palveluiden tosiasiallisen käyttäjäkunnan suurituloisimmille asiakkaille. Koska setelin arvon määräytyminen perustuu lainsäädäntöön (kotihoidon maksutaulukkoon), ei setelin arvon määrittely ole mahdollista siten, että epäoikeudenmukaisuus voitaisiin kunnan päätöksillä korjata.
HAMMASHUOLLON PALVELU ON TUOTTEISTETTU Toimenpide Kaupunki Yksityinen Tutkimus 56,63 53 Kahden pinnan täyte Yhden pinnan täyte 94,94 92 56,63 56 Terveystarkastus 28,32 30 Hampaan pinnoitus 28,32 40
SETELIMALLI HAMMASPÄIVYSTYKSEN JATKOHOITOON EI TOISTAISEKSI OLE KÄYTÖSSÄ Hammashuollon palveluseteli olisi arvoltaan kunnan itse tuottaman vastaavan palvelun nettohinta. Seteli toimisi siis sitoumuksena hoitosuunnitelman mukaisten toimenpiteiden korvaamiseen kunnan nettotuotantohinnoin (hinnasto). Omavastuuosana asiakas maksaisi palveluntuottajan hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen. Palvelu olisi asiakkaalle samanhintainen kuin kunnallinen palvelu, mikäli tämä erotus vastaa suuruudeltaan asiakasmaksuasetuksen mukaista kunnallisen palvelun käyntimaksua ja toimenpiteen hintaa. Palveluseteli voidaan ottaa käyttöön mikäli hoitotakuun aikarajat uhkaavat ylittyä, lisärahan tarve budjettiin
PALVELUPROSESSI Hoidon tai palvelun tarpeen arviointi Palvelun myöntämisen kriteerit täyttyvät Palvelun järjestämisen vaihtoehdoista infotaan asiakasta Asiakas tekee valinnan Asiakas tekee sopimuksen palvelun tarjoajan kanssa Palvelun tarjoaja laskuttaa kaupunkia
Kotihoidon prosessi
YHTEENVETOA Jo käytössä olevien setelien päivittäminen Tilapäinen kotihoito Omaishoidon tuen vapaapäivät kotihoidon ja palveluasumisen turvin Maltillinen ja hallittu uusien seteleiden käyttöönotto Kevyt kotihoito esim. noin 55 asiakasta/vuosi Tehostettu palveluasuminen 1-2 asiakasta/vuosi Riskien tunnistaminen ja minimoiminen Palveluohjaus ja informointi, asiakkaan tukeminen kuluttajan roolissa toimimisessa, palveluntuottajien etukäteisvalvonta Vaikutusten arvioiminen SWOT Ei oteta käyttöön sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia malleja Ei oteta käyttöön kustannuksia lisääviä malleja Kokemusten hankkiminen Kevyen kotihoidon pilotointi Kansalliseksi suunniteltujen mallien hyödyntäminen (hyväksymiskriteerit) Asiakkaan, palveluntuottajan ja kunnan etu Hinnan määräytyminen markkinoilla ja setelin arvon määrittelyn lähtökohtana oman ja/tai ostopalvelun keskihinta
PALVELUSETELI-SWOT VAHVUUDET Asiakas Valinnanvapauden lisääntyminen Kunta Mahdollisuus vaihtoehtojen tarjoamiseen ja välttyminen henkilöstöresurssien lisäämistarpeelta Palveluntuottaja Liiketoimintamahdollisuuksien paraneminen MAHDOLLISUUDET Asiakas Palvelun voi saada edullisemmin, palvelun parempi, yksilöllinen tarvevastaavuus Kunta Voidaan keskittyä vaativahoitoisempien asiakkaiden tarpeisiin paremmin Palveluohjauksen tehostuminen, elinkeinotoiminnan vilkastuminen Palveluntuottaja Toimeentulo paranee HEIKKOUDET Asiakas Järjestelmän monimutkaisuus, epävarmuus, epäonnistuminen kuluttajana toimimisessa Kunta Hallinnoinnin määrä suhteessa pieneen käyttövolyymiin Palveluntuottaja Järjestelmän uutuus ja vieraus UHAT Asiakas Palvelutarjonnan laadun tai määrän puutteet, epäonnistuminen kuluttajan roolissa toimimisessa Kunta Yksityisen palvelutarjonnan vajaus, valvonnan epäonnistuminen Palveluntuottaja Kunnan sitoutumattomuus järjestelmään ja jatkuvuuteen, kysynnän vaihtelu
TULEVAISUUS? Nykykäyttö
TOIMIALAN STRATEGIA VUOTEEN 2010-2017 Elinkaariajattelun mukainen toiminta Tuotteistetut ydintoiminnot ja palveluvalinnat vaikuttavuuden ja tuottavuuden mukaan Tarvevastaavuus ja alinnanmahdollisuus palveluissa Koko henkilökunnan asiantuntemus työ- ja toimintamallien kehittämisessä Asukaslähtöinen kehitys palveluiden järjestämisessä Hyvinkääläiset edistävät omaa hyvinvointiaan ja terveyttään. Tueksi tarjoamme tarpeenmukaisia, oikea-aikaisia ja eheitä palvelukokonaisuuksia sekä valinnanmahdollisuutta. Palveluidemme vaikuttavuus ja tuottavuus on vertailukuntia parempi. Kannamme yhdessä vastuuta kannustavasta ja tuloksellisesta työskentelyilmapiiristä ja onnistuneista asiakas- ja verkostoyhteistyösuhteista. Kehittyminen omaleimaiseksi ja houkuttelevaksi työnantajaksi ja työyhteisöksi Keskittyminen toiminnan kustannusvaikuttavuutta lisäävään yhteistyöhön Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen koko kaupungin asiaksi Seutukunnallisen yhteistyön etujen saavuttaminen Yksilön vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista Palaute-, arviointi- ja kannustinjärjestelmät Ehkäisevä toiminta ja varhainen tuki
TOIMINTAYMPÄRISTÖ Esh 41,5 milj. Koti- ja laitospalvelut 34,1 milj. Varhaiskasvatus 21 milj. Terveydenhuolto 16,6 milj. Kunnan oma toiminta 69,3 milj. = 53 % Sosiaalipalvelut 15,1 milj. Asiakaspalvelunostot 60,7 milj. = 47 % (ilman esh:a 24 %) Hallintopalvelut 1,7 milj. 39,4 = 95 % 10,4 = 30,4 % 1 = 0,5 % 3,3 = 20 % 6,6 = 43 %
PALVELUSETELI OMAN TUOTANNON LISÄKSI JA VAIHTOEHDOKSI KOKONAAN YKSITYISTETTY TAI ULKOISTETTU PALVELU YHTEISTYÖSSÄ TUOTETTU TAI OSIN OMA JA OSIN ULKOISTETTU PALVELU OMA PALVELUTUOTANTO Erikoissairaanhoito Tehostettu asumispalvelu Viranomaistoiminta Perheneuvola Sosiaalityö ja palveluohjaus Laitoshuolto Asiakkuuksien ja Kunnallinen palveluprosessin päivähoito hallinta Esiopetus Avoterveydenhuolto Perhepäivähoito Hammashuolto ml. sen Erityispäivähoito kuvantaminen ja välinehuolto Psykososiaaliset palvelut Terveyskeskussairaalahoito Vanhainkotihoito Hyvinkäälisä Kotihoidontuki Tilapäishoito Unikoulu Perhehoito Omaishoito Kotihoito Perhetyö Hammaspäivystyksen jatkohoito Lapsiperheiden kotipalvelu Kuvantaminen Isot apuvälineet Työterveyshuolto Välinehuolto Työtoiminta Työvalmennuspajat Tulkkipalvelut Henkilöstö-, talous- ja atkhallintopalvelut Leikkitoiminta Lapsiparkki Perhekerho Puistotoiminta Avoin päiväkoti Erikoishammaslääkäripalvelut Ammatilliset perhekodit Lastensuojelun laitoshoito Lääkehuolto Ruokahuolto Kiinteistönhuolto Kuljetuspalvelut Päiväkeskustoiminta Kotihoidon tukipalvelut Kevyt asumispalvelu Ensiapu Kuljetukset Vaatehuolto Siivous Laboratorio Psykososiaalisen yksikön ostopalvelut Erikoislääkäripalvelut Omalääkäripalveluiden täydennys Hoitotarvikkeiden hankinta Valvotut tapaamiset Ensi- ja turvakotitoiminta Yksityinen päivähoito yksityisen hoidon tuella Ruotsinkielinen päivähoito
TULEVAISUUS Toimiva palveluseteli vaatii huolellisen käyttöönoton ja seurannan Valinta: Ei oteta käyttöön kustannuksia lisääviä ja/tai sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia malleja, ei kokonaan uusiin palveluihin --- Seteli täydentäjän - ei ratkaisijan - roolissa Palveluntuottajien innokkuus Kuntalaisten käyttöhalukkuus Kunnan aktiivisuus Palvelustrategiset valinnat Taloudelliset mahdollisuudet Hammaspäivystyksen jatkohoito, varhaiskasvatuksen avoin toiminta, vammaisten henkilökohtainen apu, kotihoidon tukipalvelut, lääkärin vastaanotto?