Kulttuurien ja kielten moninaisuus koulussa: nykytilanne ja tulevaisuudennäkymiä Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 155 705 henkilöä eli 2,9 prosenttia väestöstä. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (28 210), Viron (25 510), Ruotsin (8 506) ja Somalian (5 570) kansalaiset. *Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 207 037 eli 3,9 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (51 683), vironkieliset (25 096), englanninkieliset (12 003), somalinkieliset (11 681) ja arabiankieliset (9 682). Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31.12.2009 Tilastokeskus
Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multi- eli monikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää.
Vieraskieliset Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2009) 2 070 Perusopetuksessa (2009) 19 236 (3,6 %) Lukiokoulutuksessa (2008) (nuoret+aik.) 3 328 (2,9 %) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (2008) 2 165 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2008) 7 975 (4,9 %) Koko ammatillisessa koulutuksessa (2008) 13 305 (4,8 %)
Maahanmuuttajaopetuksen tavoite Antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle
Uuteen kulttuuriin sopeutuminen Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/separaatio) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio)
Kaksi- ja monikielisyys Ei haaste, vaan mahdollisuus Terve lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen Kieli on ajattelun väline Kaksikielisen ajattelu on luovaa, joustavaa ja oivaltavaa Kaksikielisten on keskimäärin helpompi oppia vieraita kieliä kuin yksikielisten Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen yleistä kielikykyä Positiivisia vaikutuksia erityisesti additiivisella kaksikielisyydellä Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää n. 5 7 vuotta.
Perusopetukseen valmistava opetus kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille vieraskielisille oppilaille voidaan järjestää, ei kuntien velvollisuus opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä, samoin niiden koosta, (voidaan järjestää yhdellekin oppilaalle) 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia (vastaa yhden lukuvuoden oppimäärää) oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, edellytysten mukaan rahoitus: asianomaiselle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätty yksikköhinta kaksinkertaisena (RL 17 ) kustannukset korvataan opetuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kautta jälkikäteen (ei kuulu kuntien rahoitusosuuden piiriin)
Perusopetus äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa oppimäärä suomi tai ruotsi toisena kielenä * kun kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen oman äidinkielen opetus * ei velvoitetta järjestää eikä osallistua oman uskonnon opetus * järjestettävä, jos opetuksen järjestäjän kouluissa vähintään kolme, joiden huoltajat pyytävät muu opetuksen tuki * tarvitaan eri oppiaineissa Rahoitus: * korotettu asukasperusteinen valtionosuus vieraskielisistä (6 17-vuotiaat) * Opetushallituksen erillinen valtionavustus suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muun opetukseen tukeen kuusi vuotta sekä oman äidinkielen opetukseen koko kouluajan
Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus yleissivistävässä koulutuksessa Valtionavustuksen avulla opetusta antoi 71 kuntaa (sisältää 6 ruotsinkielistä opetuksen järjestäjää) 3 yksityistä opetuksen järjestäjää Opetukseen osallistui 11 979 oppilasta ja opetusta annettiin 51 eri kielessä
Yleisimmät kielet ja oppilasmäärät venäjä 3371 kurdi 471 somali 2217 kiina 359 albania 896 persia 326 arabia 852 englanti 279 viro 566 espanja 246 vietnam 462 thai 235
Maahanmuuttajien oppimistulokset Pisa-tutkimukset Maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa kantaväestöä heikommin. Lisäksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät huomattavasti heikommin kuin toisen polven maahanmuuttajaoppilaat. Kyse on siis kohtuullisen normaalista ilmiöstä, joka todennettu ympäri maailmaa. Suomessa asuvat maahanmuuttajat saavat noin 25 PISApistettä enemmän kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin.
What works in Migrant Education? OECD 2009 Maahanmuuttajaoppilaiden keskittymisellä on havaittu olevan negatiivinen vaikutus sekä kantaväestön että maahanmuuttajien oppimistuloksiin. Maahanmuuttajaoppilaiden vanhempien puutteellinen tieto kansallisesta koulujärjestelmästä esteenä. Opettajien hyvä ammattitaito ja pitkä kokemus korreloivat oppimistulosten kanssa. Maahanmuuttajataustaisilla opettajilla positiivista vaikutusta oppilaiden oppimistuloksiin.
Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus 2008 Kuusela, Etelälahti, Hagman, Hievanen, Karppinen, Nissilä, Rönnberg ja Siniharju 2008: Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä. Opetushallitus. * Tutkittiin maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen järjestämistä ja tukitoimia perusopetuksen päättövaiheessa. * Raportissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia, toisen asteen koulutuksen hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen siirtymistä. 14
Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus 2008, OPH * Raportissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia, toisen asteen koulutuksen hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen siirtymistä * Eniten haasteita ensimmäisen polven EU:n ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajille. * Hyvin heikosti menestyviä on perusopetuksen päättövaiheessa vähemmän kuin alemmilla luokilla. * Erittäin hyvin viihtyi koulussa maahanmuuttajista 33 %, suomenkielisistä 23 % 15
Asenteet opiskeluun Hyvin viihtyivät myös heikosti menestyneet maahanmuuttajaoppilaat 8 % sekä suomenkielisistä että maahanmuuttajista viihtyi melko tai erittäin huonosti koulussa Tytöt viihtyivät paremmin kuin pojat Maahanmuuttajaoppilaista kokee tulleensa kiusatuksi 13 % ja suomenkielisistä 6 % Muunkieliset tytöt arvioivat osaamisensa korkeammaksi kuin suomenkieliset pojat 16
Maahanmuuttajien koulumenestys Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla Ero on suurin reaaliaineissa: historiassa, biologiassa, maantiedossa Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvataiteessa Kielten arvosanat jopa parempia (paluu- ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä
Koulutukseen valikoituminen Kantaväestöä suhteellisesti enemmän aloittavat: 1. perusopetuksen lisäopetuksessa kaikki muut maahanmuuttajaryhmät paitsi EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat 1. lukiokoulutuksen aloittavat toisen polven maahanmuuttajat ja EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat 2. ammatillisen koulutuksen aloittavat EU-alueen paluumuuttajat ja ensimmäisen polven maahanmuuttajat
Koulutukseen hakeminen ja pääseminen Maahanmuuttajanuoret hakevat ja pääsevät lukiokoulutukseen heikommalla koulumenestyksellä kuin kantaväestön nuoret Toisen asteen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön on maahanmuuttajaryhmillä yleensä noin kaksinkertainen
Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys, OPH 2009 * Kun maahanmuuttaja on käynyt Suomessa (melkein) koko perusopetuksen, keskeyttämisen syyt eivät poikkea muiden keskeyttämisen syistä * Eniten keskeyttämisiä, kun kyseessä ensimmäisen polven maahanmuuttajaopiskelijat, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat tulleet Euroopan ulkopuolisista maista, mahdollisesti pakolaistausta, kotimaasta vähäinen koulutustausta, kotimaan koulujärjestelmä ja opiskelukulttuuri on usein niin erilainen, että sopeutuminen suomalaiseen opiskelukulttuuriin vie aikaa ja aiheuttaa vaikeuksia, opetuskielen taito lähtökohtaisesti heikko 20
Maahanmuuttajien opetuksen haasteita 1 Oppilaiden suomen/ruotsin kielen taito Opetushenkilöstön yhteistyö koulussa vaatii aikaa Rajanveto monikulttuurisuuden tukemisen ja suomalaisten käytänteiden välillä Vanhempien odotukset Yksilölliset tarpeet Maahanmuuttajaopetuksen koordinointi koulu- ja kuntatasolla
Maahanmuuttajien opetuksen haasteita 2 Maahanmuuttajaoppilaiden keskittyminen tietyille alueille ja tiettyihin kouluihin Kaksi- ja monikielisyyden tukeminen Oman äidinkielen opetuksen turvaaminen, opettajien kelpoisuus ja koulutus Omakielisen opetuksen laajentaminen Erillisen suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen määrän vaihtelu kunnittain Varhaiskasvatuksen rooli
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä 2007 2011 Vuodesta 2007 lähtien tuettu erillisellä valtionavustuksella Jaettu valtionavustusta yhteensä 52 kunnalle 3,3 milj. euroa Sekä maahanmuuttajiin että kantaväestöön suunnattuja toimenpiteitä Sisältää Opetushallituksen järjestämän koulutuksen ja kehittävän arvioinnin (Net Effect Oy), itsearviointimallin kehittäminen Kansallinen ohjausryhmä järjestetty toistakymmentä valtakunnallista täydennyskoulutusta eri teemoista mukana olevien kuntien (opetus)henkilöstölle järjestetty kuntaverkostojen (6 verkostoa) alueseminaareja ja kuntakoordinaattorien kokouksia kansallisen koordinaattorin ohjauskäynnit kunnissa Monikulttuurinen kouluyhteisö -julkaisu Kohti monikulttuurista koulua taiteen keinoin -julkaisu
07 08 09 Espoo Hamina Helsinki Hämeenlinna Iisalmi Joensuu Jyväskylä Kajaani Kirkkonummi Kokkola Kontiolahti Kotka Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli *Oravainen Oulu Pyhtää Raahe Raisio Savonlinna Tampere Vaasa Vantaa *=su ja ru Kemi Kitee Kouvola Lumijoki Oulainen Porvoo Rovaniemi Sulkava Turku Uurainen Ähtäri Enonkoski Imatra Kauhajoki Orimattila Parikkala Punkalaidun Siikajoki Tornio Vihti Vörå-Maxmo, ru
Kiitos! 25