23.04.2015 Sivu 1 / 1 1263/02.08.00/2015 15 nuorisolautakunnan lausunto kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista vuosille 2016-2020 ja esitys kaavoituksessa huomioitavista liikuntaalueista Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh. 050 363 3661 etunimi.k.sukunimi@espoo.fi Paul Ekblad, puh. 050 349 3904 Tapio Taskinen, puh. 050 574 4034 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra esittää tekniselle lautakunnalle: 1 Hyväksyttäväksi liitteen mukaiset liikuntarakenteiden (943) rakentamistarpeet vuosille 2016-2020. Esitys on vuosien 2016 ja 2017 osalta hyväksytyn taloussuunnitelman mukainen. 2 Liikuntarakenteet (943) määrärahaa tulee nostaa nykyisestä (1,2 M / vuosi). Määrärahan on oltava vähintään 2 M /vuosi, jotta nykyiset rakentamistarpeet tulevat kohtuudella täytettyä ja liikunta-alueiden kunto ei huonone, eikä palveluverkko merkittävästi supistu. 3 Merellisen Espoon venesatamien ja uimarantojen kunnostamiseen esitetään omaa erillistä 0,5 M vuosimäärärahaa. 4 Kotiseudun ulkoilupolut - tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet: 1. Kuurinkallio (hiihtoladulle oma pohja Bosmalmista Kuurinniittyyn) 2. Vanttila Latokaski latureitti (hiihtoladulle oma pohja) 3. Suurpelto- Olarin kuntorata 4. Harmaakallion ulkoilureitistö (puuttuvat hiihtolatupohjat/rinnakkaisosuudet) 5. Malminhaka (yhteys Latokaskenniitty- Puolarmaari) 6. Fallåker - Träskandanpuisto 7. Karhuniitty - Pitkäniitty - Oittaa 8. Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma pohja) Kohteet 1.-8. ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita.
23.04.2015 Sivu 2 / 2 9. Kilonpuisto 10. Suurpelto- Olarin koulu- Steinerkoulu 11. Joukinpelto - Kauklahdenväylä 12. Malminmäentie- Malminkorvenportti 13. Tuohipuisto 14. Tapiolan urheilupuisto - Mankkaa - Kiiltokallionpuisto 15. Käärmesaarenpuisto 16. Friisinkallionportti 17. Pirttikorpi - Nissinlaakso Kohteet 1., 5., 9.-17. ovat parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisia tärkeimpiä kohteita. 5 Muilla alueellisen kunnallistekniikan määrärahoilla toteutettaviksi: Espoonlahden urheilupuiston lisäpysäköintialue Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset eteläreunan varapysäköintialueet Olarinniityn / Ylismäentien pysäköintialueiden lisäys 6 Teknisen keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat. Seuraavia suunniteltavia laajoja liikunta-alueita ovat mm. Etelä- Leppävaara (Säterinniitty), Olarinniitty, Latokaskenniitty ja Laaksolahden urheilupuiston alue. 7 esittää lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle: Seuraavien liikunta-alueiden tilatarpeet on vahvistettava kaavoituksella: Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset alueet Latokaskenniityn liikuntapuisto Matinkylän suuralue (iso pallokenttä ja lähiliikunta-alue) Niittykummun pallokentän korvaava kenttä Vanha- Espoon / Bembölen (Järvenperä - Karhusuo) alue (iso pallokenttä ja lähiliikunta-alue) Finnoon alue (iso pallokenttä, huoltorakennus, lähiliikunta- ja skeittialueet) Viiskorven alue (liikuntapuisto) Perkkaan alue (iso pallokenttä ja lähiliikunta-alue) Keran/Kilon alue (liikuntapuisto ja liikunta-/nuorisotila) Espoonkartano Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus Kaavoituksessa on esitettävä veneiden talvisäilytysalueet Espoossa ja vahvistettava nykyiset ja uudet tarpeelliset satamaalueet ja uimarannat. Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaiset ulkoilureitit. Metron rakentuessa tulee turvata nykyiset liikunta-alueet ja väestömäärän kasvaessa huomioida uudet liikunta-aluetarpeet.
23.04.2015 Sivu 3 / 3 Käsittely Puheenjohtaja Aarnio teki Aarrekiven kannattamana lisäysehdotuksen päätöskohtaan 7: Kaavoituksessa on huomioitava entistä paremmin matalan kynnyksen lähiliikuntapaikat ja viherväylät. Esimerkiksi uimahallit, kuntoradat, luistinradat, skeittipaikat ja uimarannat tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden liikkua edullisesti. Ne ovat kaikkien käytettävissä ja sijaitsevat lähellä asutusta ja puistojen yhteydessä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko lisäysehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös : päätti esittää tekniselle lautakunnalle: 1 Hyväksyttäväksi liitteen mukaiset liikuntarakenteiden (943) rakentamistarpeet vuosille 2016-2020. Esitys on vuosien 2016 ja 2017 osalta hyväksytyn taloussuunnitelman mukainen. 2 Liikuntarakenteet (943) määrärahaa tulee nostaa nykyisestä (1,2 M / vuosi). Määrärahan on oltava vähintään 2 M /vuosi, jotta nykyiset rakentamistarpeet tulevat kohtuudella täytettyä ja liikunta-alueiden kunto ei huonone, eikä palveluverkko merkittävästi supistu. 3 Merellisen Espoon venesatamien ja uimarantojen kunnostamiseen esitetään omaa erillistä 0,5 M vuosimäärärahaa. 4 Kotiseudun ulkoilupolut - tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet: 1. Kuurinkallio (hiihtoladulle oma pohja Bosmalmista Kuurinniittyyn) 2. Vanttila Latokaski latureitti (hiihtoladulle oma pohja) 3. Suurpelto- Olarin kuntorata 4. Harmaakallion ulkoilureitistö (puuttuvat hiihtolatupohjat/rinnakkaisosuudet) 5. Malminhaka (yhteys Latokaskenniitty- Puolarmaari) 6. Fallåker - Träskandanpuisto 7. Karhuniitty - Pitkäniitty - Oittaa 8. Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma pohja) Kohteet 1.-8. ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita. 9. Kilonpuisto 10. Suurpelto- Olarin koulu- Steinerkoulu 11. Joukinpelto - Kauklahdenväylä
23.04.2015 Sivu 4 / 4 12. Malminmäentie- Malminkorvenportti 13. Tuohipuisto 14. Tapiolan urheilupuisto - Mankkaa - Kiiltokallionpuisto 15. Käärmesaarenpuisto 16. Friisinkallionportti 17. Pirttikorpi - Nissinlaakso Kohteet 1., 5., 9.-17. ovat parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisia tärkeimpiä kohteita. 5 Muilla alueellisen kunnallistekniikan määrärahoilla toteutettaviksi: Espoonlahden urheilupuiston lisäpysäköintialue Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset eteläreunan varapysäköintialueet Olarinniityn / Ylismäentien pysäköintialueiden lisäys 6 Teknisen keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat. Seuraavia suunniteltavia laajoja liikunta-alueita ovat mm. Etelä- Leppävaara (Säterinniitty), Olarinniitty, Latokaskenniitty ja Laaksolahden urheilupuiston alue. 7 esittää lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle: Seuraavien liikunta-alueiden tilatarpeet on vahvistettava kaavoituksella: Kaavoituksessa on huomioitava entistä paremmin matalan kynnyksen lähiliikuntapaikat ja viherväylät. Esimerkiksi uimahallit, kuntoradat, luistinradat, skeittipaikat ja uimarannat tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden liikkua edullisesti. Ne ovat kaikkien käytettävissä ja sijaitsevat lähellä asutusta ja puistojen yhteydessä. Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset alueet Latokaskenniityn liikuntapuisto Matinkylän suuralue (iso pallokenttä ja lähiliikunta-alue) Niittykummun pallokentän korvaava kenttä Vanha- Espoon / Bembölen (Järvenperä - Karhusuo) alue (iso pallokenttä ja lähiliikunta-alue) Finnoon alue (iso pallokenttä, huoltorakennus, lähiliikunta- ja skeittialueet) Viiskorven alue (liikuntapuisto) Perkkaan alue (iso pallokenttä ja lähiliikunta-alue) Keran/Kilon alue (liikuntapuisto ja liikunta-/nuorisotila) Espoonkartano Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus Kaavoituksessa on esitettävä veneiden talvisäilytysalueet Espoossa ja vahvistettava nykyiset ja uudet tarpeelliset satama-alueet ja uimarannat. Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaiset ulkoilureitit. Metron rakentuessa tulee turvata nykyiset liikunta-alueet ja väestömäärän kasvaessa huomioida uudet liikunta-aluetarpeet.
23.04.2015 Sivu 5 / 5 Liite Selostus 8 Liikuntarakenteet 2016-2020 Tekninen keskus pyytää 23.5.2015 mennessä esitystä Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista vuosille 2016-2020. Koska liikuntarakenne - esitys on sopeutettu "sovittuun kehykseen" kahden ensimmäisen vuoden osalta, hankkeita on esitetty vuosille 2018-2020 moninkertainen määrä nykyiseen määrärahaan verrattuna. Mikäli liikuntarakennemääräraha pysyy nykyisellä tasollaan, hankkeita on esityksessä yli 30 vuodeksi. Vuosittaista liikuntarakennemäärärahaa pienennettiin vuoden 2014 talousarvioneuvottelujen yhteydessä (1,5 M 1,2 M / vuosi). Ulkoilureiteistä ja muista kunnallistekniikan tarpeista esim. liikunta-alueiden pysäköintipaikoista on esitetty kiireellisimmät kohteet. esittää lisäksi kaupunkisuunnittelukeskukselle tarvittavien aluevarausten huomioimista kaavoituksessa tulevia liikunta-alueita varten. LIIKUNTAPALVELUIDEN/SIVISTYSTOIMEN JA TEKNISEN KESKUKSEN VÄLINEN SOPIMUS tekee Tekniselle lautakunnalle kaupungin taloussuunnittelun aikataulun mukaisesti liikuntarakenteiden (943) sekä liikuntaa koskevien muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankeesityksen. Teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut laatii tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella hankkeiden kustannusarviot ja - ennusteet liikuntalautakunnan hanke-esitystä varten. Esitys sopeutetaan kehykseen kahden ensimmäisen vuoden osalta. Tekninen keskus sisällyttää tämän esityksen omaan tekniselle lautakunnalle annettavaan esitykseensä. Valmistelun aikana tapahtuvista esim. kehyksistä riippuvista muutostarpeista neuvotellaan osapuolten välillä. LIIKUNNAN INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT Liikuntarakenteet (943) -, liikuntapaikkojen perusparantaminen (949)-, ja alueellinen kunnallistekniikka (942) - määrärahat sisältyvät kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Toimitila-/talonrakennusinvestoinnit ovat hankekohtaisia ja liikunta- ja lausuu niistä syksyisin. Liikuntarakenteet (943) Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan liikuntarakennemääräraha on vuosina 2015-2019 1,2 M / vuosi.
23.04.2015 Sivu 6 / 6 Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että määräraha sisältää urheilupuistojen ja keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Vuonna 2015 toteutetaan seuraavat kohteet: Tapiolan kakkosnurmi muutetaan tekonurmikentäksi. Luonnonnurmen vaihtaminen tekonurmeksi lisää kentän käyttötunteja merkittävästi. Nokkalan venesataman peruskorjausta ja laajennusta jatketaan. Hanke on aloitettu vuonna 2013. Vuonna 2015 rakennetaan uusi veneiden ylösvetoluiska tukirakenteineen, viimeistellään alueen vesihuoltolinjat, rakennetaan veneiden septitankin tyhjennysasema, rakennetaan uusi venepukkiaitaus sekä venepesupaikkoja, tehdään pysäköintialueiden rakenteita, uusitaan osa venelaitureista ja rakennetaan yksi uusi laituri sekä istuinmuuri. Leppävaaran latuverkoston laajentaminen ja kävelyreittien rakentaminen aloitetaan. Talvikävelyä varten rakennetaan omat reitit. Vuonna 2015 tehdään Kuntokiharalle uusi asfaltoitu yhteys rullaluistelua ja hiihtoa varten. Näin saadaan myös pidempi esteetön reitistö. Liikuntapaikkojen perusparantaminen (949) Liikuntapaikkojen perusparantamisen (949) määrärahaa käyttää liikunta- ja. Liikuntapaikkojen perusparantamismääräraha (949) on vuosina 2015-2019 1,5 M / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikunta- ja liikuntapaikkojen perusparantamiseen. Vuonna 2015 toteutetaan perusparantamismäärärahalla mm: Soukan D-laiturin uusiminen Leppävaaran urheilupuiston pieni tekojää (kaukalo) Hansavalkaman kentän siirtopukuhuoneet ja käymälät Kloppenin uimarannan ruoppaus ja rantahiekan uusinta Tapiolan urheilupuiston jalkapallostadionin a-katsomon peruskorjaus venesatamien kunnostusta (mm. laitureita uusitaan) pallokenttien perusparannusta (mm. rakennetaan/ kunnostetaan aitoja ja valoja) ulkoilureittien ja kuntoratojen kuntovälineitä ja viitoitusta ulkoilusaarien, uimarantojen ja ulkoilualueiden kunnostusta lähiliikuntapaikkojen/pienpelikenttien rakentamista ja korjausta.
23.04.2015 Sivu 7 / 7 Alueellinen kunnallistekniikka (942) Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmiin sisältyy mm. urheilupuistojen kunnallistekniikka ja Kotiseudun ulkoilupolut. Urheilupuistojen kunnallistekniikka määrärahalla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä. "Kotiseudun ulkoilupolut määrärahalla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman 2008 mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa. Vuonna 2015 toteutetaan teknisen keskuksen mukaan ainakin seuraavat ulkoilureitit: Harmaaniityn latuyhteys Saka ja Lillbassinpuisto Ketunkorven ladun parantaminen Alamäen ulkoilureitti Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisen reittiverkoston rakentamisen ohjelmointiprojekti on käynnissä ja valmistunee vuoden 2015 aikana. Reittien rakentaminen priorisoidaan ja asetetaan tavoitteelliset rakentamisvuodet. Reitin tärkeydestä kertoo: 1. Yhdistääkö olemassa olevia reittejä toisiinsa 2. Onko osa seuturaittia 3. Onko osa laaturaittia 4. Lähellä asuvan väestön määrä 5. Kenen omistamalla maalla reitti sijaitsee (vaikuttaa toteuttamisen realistisuuteen) 6. Sijaitseeko reitti asemakaavoitetulla alueella (vaikuttaa toteuttamisen realistisuuteen) 7. Toimiiko reitti koulureittinä 8. Toimiiko reitti latuna Jatkossa raportin tuottamaa tietoa hyödynnetään rakentamisjärjestystä määritettäessä. ESITYS LIIKUNTARAKENTEET (943) VUOSILLE 2016-2020 Alla on kuvaus liitteiden mukaisista ensimmäisten vuosien hankkeista. Esitys vuodelle 2016 Nokkalan venesataman peruskorjausta ja laajennusta jatketaan. Hanke on aloitettu vuonna 2013. Vuonna 2016 uusitaan kaikki valopylväät ja sähköpisteet sekä rakennetaan jätekatos. Alue maisemoidaan ja viimeistellään hyväksytyn suunnitelman mukaisesti sekä tehdään asvaltoinnit, kiveykset ja istutukset. Leppävaaran latuverkoston laajentamista ja kävelyreittien rakentamista jatketaan. Talvikävelyä varten rakennetaan erillisiä reittejä. Reitistöä
23.04.2015 Sivu 8 / 8 laajennetaan siten, että myös hiihtotapahtumien aikaan osa latureitistöä ja kävelyreitit ovat käytössä. Vuonna 2016 rakennetaan uutta latureitistöä. Hanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Etelä- Leppävaaran (Säterinniitty) pallokentän ja lähiliikunta-alueen rakentaminen aloitetaan. Liikunta-alue palvelee myös Ruusutorpan koulua. Asemakaavan mukaiselle urheilualueelle rakennetaan iso pallokenttä ja lähiliikunta-alue. Lähiliikunta-alueelle on esitetty monitoimikenttää, kuntovälineitä ja Espoon skeittipaikkaohjelman mukaista pienimuotoista skeittipistettä. Alueen tarkempi suunnittelu on tekemättä. Hanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Esitys vuodelle 2017 Leppävaaran latuverkoston laajentamista ja kävelyreittien rakentamista jatketaan. Hanke aloitetaan vuonna 2015 ja se jatkuu vuoteen 2018 saakka. Etelä- Leppävaaran (Säterinniityn) pallokentän ja lähiliikunta-alueen rakentamista jatketaan. Hanke aloitetaan vuonna 2015 ja se jatkuu vuoteen 2018 saakka. Esitys vuosille 2018-2020 Näiden vuosien esitykset ylittävät monin verroin nykyisen määrärahan. Hankkeita on kehykseen varatulla vuosittaisella määrärahalla yli 30 vuodeksi. Esityksessä on tärkeitä ja välttämättömiä hankkeita tasapuolisen liikuntatarjonnan takaamiseksi Espoossa. Esimerkiksi Etelä- Leppävaara, Olari ja Latokaski ovat vailla kunnollisia liikuntapalveluja. Jotta kasvavan Espoon liikuntapaikkojen määrä ja laatu pystytään pitämään samalla tasolla kuin nykyisin, on liikuntarakennemäärärahan oltava vähintään 2 M / vuosi. ESITYS ERILLISESTÄ MÄÄRÄRAHASTA VENESATAMIEN JA UIMARANTOJEN KUNNOSTAMISEEN Merellisen Espoon venesatamien ja uimarantojen kunnostamiseen esitetään omaa erillistä 0,5 M vuosimäärärahaa. Merenrantaa seuraava rantaraitti on rakennettu korkealaatuiseksi, mutta sen varrella sijaitsevat venesatamat ja uimarannat eivät vastaa samaa laatutasoa. Espoon venesatamien laiturit ovat pääsääntöisesti rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Peruskorjauksista ja vuosittaisista huolloista huolimatta ne ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hajoavat laiturit aiheuttavat suuren taloudellisen riskin.
23.04.2015 Sivu 9 / 9 Kaupunki on vastuussa laitureiden ja niiden käyttäjien turvallisuudesta. Siksi huonoon kuntoon tulleiden laitureiden uusimisilla on kiire. Liikuntapalvelut on keskittynyt satamia suojaavien aallonmurtajalaitureiden uusimisiin ja on saanut ne pääosin kuntoon. Muiden laitureiden osalta nykyinen perusparannustaso ei ole, uusimistarve huomioiden, riittävä. Espoon uimarannat ovat erittäin kovassa käytössä ja niistä tulee runsaasti palautetta. Uimarantojen puku- ja huoltorakennukset ovat vanhoja ja huonokuntoisia. Ne eivät täytä nykyisiä tarpeita niin käytön kuin ulkoasun suhteen. Uimarantojen palvelutasoa voidaan parantaa toteuttamalla rannoille esim. beachvolley- kenttiä tai muita lähiliikunta-alueita. ESITYS SEURAAVISTA TOTEUTETTAVISTA ULKOILUREITEISTÄ nuorisopalvelut laatii vuosittain oman esityksen tärkeimmiksi katsomistaan ulkoilureittien rakentamiskohteista. Esitys pohjautuu voimassaolevaan ulkoilureittien yleissuunnitelmaan ja sisältää kohteita niin uusien reittien rakentamisesta kuin vanhojen reittien leventämisestä (latupohja talvella). Lisäksi esitys sisältää kohteita jotka ovat aikaisemmilta vuosilta jääneet toteutumatta. Tämän vuoden esityksessä on mukana myös kohteita tekeillä olevasta uudesta yleissuunnitelmasta (Kuurinkallio ja Malminhaka). Kohteet toteutetaan Kotiseudun ulkoilupolut tai muulla määrärahalla. nuorisopalveluiden esitys tärkeimmistä rakentamiskohteista: 1. Kuurinkallio (hiihtoladulle oma pohja Bosmalmista Kuurinniittyyn) 2. Vanttila Latokaski latureitti (hiihtoladulle oma pohja) 3. Suurpelto- Olarin kuntorata 4. Harmaakallion ulkoilureitistö (puuttuvat hiihtolatupohjat/rinnakkaisosuudet) 5. Malminhaka (yhteys Latokaskenniitty- Puolarmaari) 6. Fallåker - Träskandanpuisto 7. Karhuniitty - Pitkäniitty - Oittaa 8. Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma pohja) Uusi ulkoilureittien yleissuunnitelma valmistunee vuonna 2015. Yleissuunnitelman päivityksen tavoitteena on tarkistaa aikaisemmin määritetyt yhteystarpeet, päivittää suunnitelma toteutettujen reittien osalta ja luoda tavoitteellinen rakentamisjärjestys ja -aikataulu rakentamattomien reittien osalle. Ulkoilureittien yleissuunnitelman päivityksessä otetaan kantaa myös mahdollisiin kaksoisreittitarpeisiin ja tutkitaan ulkoilureittien pysäköintimahdollisuuksia ja yhteyksiä kouluille. Uuden yleissuunnitelman mukaisia ensimmäisten vuosien rakentamiskohteita: 9. Kilonpuisto 10. Suurpelto- Olarin koulu- Steinerkoulu 11. Joukinpelto - Kauklahdenväylä 12. Malminmäentie- Malminkorvenportti 13. Tuohipuisto 14. Tapiolan urheilupuisto - Mankkaa - Kiiltokallionpuisto 15. Käärmesaarenpuisto
23.04.2015 Sivu 10 / 10 16. Friisinkallionportti 17. Pirttikorpi - Nissinlaakso ESITYS MUISTA KUNNALLISTEKNISISTÄ TARPEISTA Espoonlahden urheilupuiston tulee lisätä pysäköintialueita yleissuunnitelman mukaisesti pesäpallokentän luoteispuolelle. Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset eteläreunan varapysäköintialueet tulee toteuttaa. Kentät toimivat myös kivituhkapintaisina pelikenttinä, kun pysäköinnille ei ole erityistarvetta. Kentät voidaan toteuttaa vaiheittain. Olarinniityn / Ylismäentien pysäköintialueille tulee toteuttaa lisäpysäköintipaikkoja mahdollisuuksien mukaan. Olarinniitylle suunnitellaan ulkoilukeskusta ja Ylismäentien varren pysäköintialueet ovat jo nyt liian pienet. SUUNNITTELU Teknisen keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat, siten että hankkeiden toteutus ei niiden puutteen takia myöhästy. ESITYS KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNALLE/-KESKUKSELLE Liikuntapuistot, isot pallokentät ja liikuntahallit vaativat pinta-alaltaan isoja varauksia yhdyskuntarakenteessa. Näiden alueiden huomioiminen kaavoissa on äärimmäisen tärkeää. Iso pallokenttä turva-alueineen vaatii n. 8 000 m 2 tilan. Olemassa olevien viiden urheilupuiston (Leppävaara, Tapiola, Espoonlahti, Matinkylä, Keski-Espoo) koot vaihtelevat n. 80 000 250 000 m 2 sisältäen kenttien, urheilurakennusten ja pysäköinnin alueet. Tulevaisuudessa halutaan varata alueita isojen urheilukenttien lisäksi myös vapaassa käytössä oleville lähiliikunta-alueille esim. palloilu- /oleskelunurmille, kuntovälinealueille ja pienkentille. esittää seuraavien kohteiden huomioimista kaavoituksessa: Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset alueet. Yleissuunnitelma on valmistunut 2.4.2012. Yleissuunnitelman mukainen urheilupuiston alue on noin puoliksi asemakaavoittamattomalla alueella. Latokaskenniityn liikuntapuisto. Latokaskenniitylle halutaan kehittää liikuntapuisto palvelemaan Nöykkiö- Latokasken yli 15 000 asukasta. Etäisyys Latokaskesta Espoonlahden urheilupuistoon on yli 3 km.
23.04.2015 Sivu 11 / 11 Matinkylän suuralueen pallokenttä. Matinkylän suuralueella on vähiten isoja urheilukenttiä asukasta kohden Espoossa. Alueelle on suunnitteilla uusi yhtenäiskoulu, mutta koulun keskeisen sijainnin vuoksi tontille ei mahdu kuin pieni kenttä. Koulun valmistuttua uuden ison pallokentän tarve alueella kasvaa entisestään. Niittykummun pallokenttä jää Niittykummun metrokeskuksen ympäristön uuden rakentamisen alle. Alueelle tulee runsaasti uusia asukkaita. Pallokentälle on etsittävä alueelta korvaava paikka. Vanha- Espoon / Bembölen alue. Vanha - Espoosta puuttuu liikunta-aluevaraus Kirkkojärven pienehkön urheilupuiston lisäksi. Bembölen (Karvasmäki, Järvenperä, Högnäs, Karhusuo, Kunnarla) alueella on vuonna 2024 ennusteiden mukaan yli 9 000 asukasta. Etäisyys esim. Järvenperästä ja Karhusuolta Keski-Espoon urheilupuistoon on yli 3 km. Finnoon alue. Finnoolle kaavoitettavien uusien asuinalueiden ja koulujen yhteyteen tulee tehdä riittävät liikunta-aluevaraukset. Ensimmäiseen kouluhankkeen (Djupsundsbäcken) yhteyteen sisältyy varaus vain pienelle kentälle. Viiskorven alue. Vanhakartano- Röylän alue on Pohjois-Espoon suurin ja nopeimmin kasvava alue. Vanhakartano- Röylän alueella on vuonna 2024 ennusteiden mukaan lähes 9 000 asukasta. Pohjois-Espoossa ei ole liikuntapuistoa. Perkkaan alue. Perkkaan alueen kasvaessa tulee myös liikuntaalueet huomioida kaavoituksessa. Perkkaan alueella on vuonna 2024 ennusteiden mukaan yli 5 000 asukasta. Mikäli alueelle rakennetaan uusi yhtenäiskoulu, uuden ison pallokentän tarve kasvaa entisestään. Etäisyys Perkkaalta Leppävaaran urheilupuistoon on yli 3 km. Keran alueelle kaavoitetaan uusi asuinalue. Alueelle tulee tehdä riittävät liikunta-aluevaraukset. Alueelle tulevat koulut vaatinevat ainakin yhden ison pallokenttäalueen. Myös sisäliikuntatilalle ja esim. sisäskeitille sijainti olisi hyvä. Nuijalan ja Kuninkaisten tilastoalueilla on vuonna 2024 ennusteiden mukaan yhteensä yli 12 000 asukasta. Espoonkartanon kaava-alueella tulee huomioida liikuntaaluevaraukset. Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus vaatii kaavamuutoksen. Espoossa on tällä hetkellä yhteensä noin 6000 venepaikkaa erilaisissa satamissa. Kaupungin hallinnoimissa satamissa on yhteensä 4400 venepaikkaa, joista kaupungin paikkoja on noin 2400 ja kerhojen 2000. Kaupungin satamien talvisäilytysalueilla säilytetään talvisin noin 3400 venettä. Talvisäilytyskapasiteetti tullee huomattavasti vähenemään tulevan Finnoon sataman aluerakentamisen kautta. Osa kapasiteetin vähenemisestä voidaan korvata Finnooseen rakennettavilla veneiden korkeavarastointitiloilla, mutta näiden lisäksi tulee olla tarjolla myös uusia talvisäilytysalueita, joissa veneitä säilytetään talvisäilytyskentillä. Veneiden määrä tulee Espoossa kasvamaan tulevaisuudessa ja siksi kaavoituksessa tulee varata jatkossa
23.04.2015 Sivu 12 / 12 talvisäilytykseen alueita, joissa on tarjolla peruspalvelut; valot, vedet ja sähköt ja ne ovat aidattuja. Tuleva alue tarve on noin 10-12 hehtaaria. Nykyiset ja suunnitellut satama-alueet ja uimarannat on vahvistettava myös asemakaavoin. Parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaiset ulkoilureittiyhteydet on huomioitava kaavoituksessa. Metron rakentuessa eteläisen Espoon asukasmäärä kasvaa huomattavasti. Alueen kaavoituksessa on huomioitava tulevaisuuden liikunta-aluevaraukset. Liikunta-alueet halutaan toteuttaa mahdollisimman lähelle asukkaita ja kouluja. Tällöin ne ovat asukkaiden kävelleen saavutettavissa olevia lähiliikunta-alueita ja palvelevat myös alueen kouluja. Tiedoksi - Antti Mäkinen, Tekninen ja ympäristötoimi - Markus Saari, Tekninen ja ympäristötoimi - Harri Tanska, Tekninen keskus - Torsti Hokkanen, Kaupunkisuunnittelukeskus - Meiri Siivola, Asemakaavayksikkö - Ossi Keränen, Asemakaavayksikkö - Christian Ollus, Asemakaavayksikkö - Lotta Kari-Pasonen, Asemakaavayksikkö - Olli Pitkänen, Asemakaavayksikkö - Leena Kaasinen, Asemakaavayksikkö - Liisa Ikonen, Asemakaavayksikkö - Sirpa Sivonen-Rauramo, Asemakaavayksikkö - Marianne Kaunio, Yleiskaavayksikkö - Laura Malm-Grönroos, Yleiskaavayksikkö - Heidi Ahlgren, Yleiskaavayksikkö - Liisa Paavola, Talousyksikkö - Gunnar Kokko, Katu- ja viherpalvelut - Leena Ihalainen, Katu- ja viherpalvelut - Petri Vainio, Katu- ja viherpalvelut - Mika Rantala, Teknisen ja ympäristötoimen esikunta - Mikko Kivinen, Teknisen ja ympäristötoimen esikunta - Kimmo Leivo, Teknisen ja ympäristötoimen esikunta - Juha Hovinen, Tilat ja alueet -yksikkö
23.04.2015 Sivu 13 / 13