Espoon kaupunki Pöytäkirja 12

Transkriptio

1 Sivu 1 / / nuorisolautakunnan lausunto kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh , etunimi.k.sukunimi@espoo.fi Jarmo Ikävalko, puh Paul Ekblad, puh Tapio Taskinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra esittää tekniselle lautakunnalle: 1 Hyväksyttäväksi liitteiden mukaiset liikuntarakenteiden (943) rakentamistarpeet vuosille Esitys on vuosien 2018 ja 2019 osalta hyväksytyn taloussuunnitelman mukainen. Mikäli Matinkylän urheilupuiston tekojään rakentamista ei voida aloittaa vuonna 2018, tulee siihen varattu määräraha vuonna 2018 käyttää Leppävaaran latuja kävelyreittiverkoston sekä Äijänpellon frisbeegolf-alueen rakentamiseen. 2 Liikuntarakenteet (943) määrärahaa tulee nostaa nykyisestä (1,0 M / vuosi). Määrärahan on oltava vähintään 3 M /vuosi, jotta nykyiset rakentamistarpeet tulevat kohtuudella täytettyä ja liikunta-alueiden kunto ei huonone, eikä palveluverkko merkittävästi supistu. Nykyisillä määrärahoilla esitettyjen hankkeiden toteutus vie yli 60 vuotta. 3 Merellisen Espoon venesatamien kunnossapitämiseen esitetään omaa erillistä 1,0 M vuosimäärärahaa. Satamien huono kunto aiheuttaa jo nykyisellään vaaratilanteita. 4 Kotiseudun ulkoilupolut - tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet liikuntapalveluiden tärkeysjärjestyksessä: 1. Kuurinkallio (KUP 117, hiihtoladulle oma pohja Bosmalmista Kuurinniittyyn) 2. Vanttila Latokaski - Harmaakallio latureitit (hiihtoladulle oma pohja) 3. Kantokaski (KUP 346, yhteys Latokaskenniityltä ja Kantokasken koululta Keskuspuistoon) 4. Fallåker - Träskandanpuisto ja Pitkäjärveä kiertävät reitit 5. Pitkäniitty Oittaa (Pikimetsän reitti)

2 Sivu 2 / 2 6. Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma pohja) Kohteet ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita. 7. Kilonpuisto (KUP 234) 8. Joukinpelto - Kauklahdenväylä ja Latokaskenniittyä kiertävät reitit (KUP 35 ja Latokaskenniityn urheilupuiston yleissuunnitelmaan sisältyvät reitit) 9. Malminmäentie- Malminkorvenportti (KUP 5,7) 10. Tuohipuisto (KUP 292) 11. Tapiolan urheilupuisto - Mankkaa Kiiltokallionpuisto (KUP 22, hiihtoladulle oma pohja ) 12. Friisinkallionportti (KUP 325) 13. Pirttikorpi Nissinlaakso (KUP 37) Kohteet 1., 3., ovat parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisia tärkeimpiä kohteita. kiirehtii ulkoilureittien yleissuunnitelman päivityksen valmistumista. Valmistumisen jälkeen voidaan pääosin seurata ko. suunnitelman rakentamisohjelmaa. 5 Urheilupuistojen kunnallistekniikan määrärahoilla toteutettaviksi: Matinkylän uuden jäähallin aiheuttamat muutostyöt urheilupuistossa Äijänpellon frisbeegolf-alueen pysäköintialueet Leppävaaran urheilupuiston lisäpysäköintialueet ja muut mahdolliset kunnallistekniset muutostyöt 6 Kaupunkitekniikan keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat. Seuraavia suunniteltavia laajoja (yleissuunnitelmatasoisia) liikunta-alueita ovat mm. Tapiolan urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys (EKY ) Ulkoilureittien yleissuunnitelman (KUP) viimeistely Leppävaaran latuja kävelyreittiverkoston yleissuunnitelma Matinkylän urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys Espoonlahden urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys Olarinniityn yleissuunnitelma 7 Luukin leirikeskuksesta kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä tarpeettomaksi tuleva jäteveden pienpuhdistamo tulee siirtää Sierlan leirikeskukseen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

3 Sivu 3 / 3 Liite Selostus 3 Liikuntarakenteet , sivu 2(2) 4 Liikuntarakenteet , sivu 1(2) Kaupunkitekniikan keskus pyytää mennessä esitystä Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (kunnallisteknisistä) investointitarpeista vuosille Koska liikuntarakenne - esitys on sopeutettu "sovittuun kehykseen" kahden ensimmäisen vuoden osalta, hankkeita on esitetty vuosille moninkertainen määrä nykyiseen määrärahaan verrattuna. Mikäli liikuntarakennemääräraha pysyy nykyisellä tasollaan, hankkeita on esityksessä yli 60 vuodeksi. Vuosittaista liikuntarakennemäärärahaa pienennettiin vuoden 2014 talousarvioneuvottelujen yhteydessä (1,5 M 1,2 M / vuosi). Nyt määrärahaa on jälleen pienennetty (1,2 M 1,0 M ). Määräraha on siis täysin riittämätön. Ulkoilureiteistä ja muista kunnallistekniikan tarpeista esim. liikunta-alueiden pysäköintipaikoista on esitetty kiireellisimmät kohteet. LIIKUNTAPALVELUIDEN/SIVISTYSTOIMEN JA TEKNISEN KESKUKSEN (NYKYINEN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUS) VÄLINEN SOPIMUS tekee Tekniselle lautakunnalle kaupungin taloussuunnittelun aikataulun mukaisesti liikuntarakenteiden (943) sekä liikuntaa koskevien muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankeesityksen. Teknisen keskuksen (nykyinen kaupunkitekniikan keskus) katuja viherpalvelut laatii tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella hankkeiden kustannusarviot ja -ennusteet liikuntalautakunnan hankeesitystä varten. Esitys sopeutetaan kehykseen kahden ensimmäisen vuoden osalta. Tekninen keskus (nykyinen kaupunkitekniikan keskus) sisällyttää tämän esityksen omaan tekniselle lautakunnalle annettavaan esitykseensä. Valmistelun aikana tapahtuvista esim. kehyksistä riippuvista muutostarpeista neuvotellaan osapuolten välillä. LIIKUNNAN INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT Liikuntarakenteet (943) -, liikuntapaikkojen perusparantaminen (949)-, ja alueellinen kunnallistekniikka (942) - määrärahat sisältyvät kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Lisäksi eri taseyksiköistä toteutetaan ajoittain liikuntakohteita (esim. Tapion kenttä ja sen tekojäälaitteisto sekä Keski- Espoon urheilupuiston lähiliikunta-alueet). Toimitila-/talonrakennusinvestoinnit ovat hankekohtaisia ja liikunta- ja lausuu niistä syksyisin.

4 Sivu 4 / 4 Liikuntarakenteet (943) Vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan liikuntarakennemääräraha on vuonna ,2 M, vuosina ,0 M / vuosi ja vuosina ,2 M /vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että määräraha sisältää urheilupuistojen ja keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Vuonna 2017 toteutetaan seuraavat kohteet: Etelä- Leppävaaran (Säterinniitynkenttä) pallokentän ja lähiliikuntaalueen rakentamista jatketaan. Hanke on aloitettu vuonna Vuonna 2017 pallokenttä päällystetään tekonurmella ja sen ympärille rakennetaan mm. pienpelikenttiä (monitoimi- ja katukoriskenttä), pieni skeittialue, kuntovälineitä ja leikkipaikka. Hanke valmistuu kesäkuussa Leppävaaran urheilupuistoon rakennetaan sprinttilatu ja silta kevyelle liikenteelle reittien risteämiskohdassa. Sprinttilatu mahdollistaa vähimmissään SM-tason kilpailujen järjestämisen. Sprinttilatu on vapaassa kuntalaiskäytössä muutoin kuin kilpailujen aikana. Kesäisin ko. reitti toimii kivituhkapintaisena ulkoilureittinä. Liikuntapaikkojen perusparantaminen (949) Liikuntapaikkojen perusparantamisen (949) määrärahaa käyttää liikunta- ja. Liikuntapaikkojen perusparantamismääräraha (949) on vuosina ,5 M / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikunta- ja liikuntapaikkojen perusparantamiseen. Vuonna 2017 toteutetaan liikuntapaikkojen perusparantamismäärärahalla mm: Kivenlahden venesataman laitureita Kauklahti Gumböle ulkoilureitin valaistus Otaniemen yleisurheilukentän pinnoitteen uusiminen Leppävaaran yleisurheilukentän ratamaalaus ja hiihtoportit Säterinniitynkentän väliaikaisten pukusuojien hankinta Hansavalkaman kentän wc-kontin asennus Tapiolan keskusaltaan sekä Espoonlahden urheilupuiston pesäpallokentän ja tekojään valaistus Pallokenttien valojen uusimista (23 kenttää) Pallokenttien aitojen uusimista Pallokenttien perusparannusta Pallokenttien pyöräparkkien hankintaa Matinkylän urheilupuiston uudelleen järjestelyä Gåsgrundetin keittokatos ja sataman perusparannusta Kuntoratojen ja ulkoilureittien perusparannusta ja valaistusta Ulkoilusaarien, uimarantojen ja ulkoilualueiden kunnostusta

5 Sivu 5 / 5 Alueellinen kunnallistekniikka (942) Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan kustannuspaikkoihin sisältyy mm. urheilupuistojen kunnallistekniikka ja Kotiseudun ulkoilupolut. Urheilupuistojen kunnallistekniikka määrärahalla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä. "Kotiseudun ulkoilupolut määrärahalla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa. ESITYS LIIKUNTARAKENTEET (943) VUOSILLE Kaupunkitekniikan keskus pyytää 10 vuoden ( ) esitystä kunnallisteknisistä tarpeista. Alla on kuvaus liitteiden mukaisista ensimmäisten vuosien hankkeista. Esitys vuodelle 2018 Matinkylän urheilupuistoon rakennetaan pallokentän kokoinen tekojää, jossa on omat alueensa jääkiekon pelaamiseen ja vapaaseen luisteluun. Kesäisin kenttä toimii tekonurmipintaisena pelikenttänä. Hankkeen aikataulu kytkeytyy uuden jäähallin rakentamiseen. Tekojäälaitteisto ja pukuhuoneet sijaitsevat uudessa jäähallissa. Mikäli päätöstä jäähallikeskuksen paikasta ei saada sillä aikataululla, että tekojää pystytään rakentamaan vuonna 2018, hanke siirtyy vuodelle Tällöin vuonna 2018 aloitetaan Leppävaaran latuja kävelyreittiverkoston lisärakentaminen ja Äijänpellon frisbeegolfalueen rakentaminen. Esitys vuodelle 2019 Leppävaaran latuverkoston laajentamista ja kävelyreittien rakentamista jatketaan. Sprinttiladun rakentaminen vuonna 2017 on ensimmäinen osa projektia. Talvikävelyä varten rakennetaan erillisiä reittejä. Leppävaaran latuverkosto on suunniteltu aikanaan pitkälti siten, että ladut kulkevat kävelyreiteillä. Erillisille talvikävelyreiteille on lisääntyneen talviaikaisen pyöräilyn ja kävelyn johdosta suuri tarve. Reitistöä laajennetaan siten, että myös hiihtotapahtumien aikaan osa latureitistöä ja kävelyreitit ovat käytössä. Hanke jatkuu vuodelle Äijänpeltoon rakennetaan frisbeegolfalue. Alueelle on suunniteltu täysimittainen eli 18 -väyläinen frisbeegolfrata. Frisbeegolfalue on vapaassa käytössä kaikille kuntalaisille. Rataa on suunniteltu yhdessä lajin harrastajien kanssa. Alueelle kaavailtuja kävelyreitistöjä tullaan suunnittelemaan siten, että reittejä voidaan hyödyntää myös

6 Sivu 6 / 6 frisbeegolfradan käytössä. Alueen länsipuolelle on suunniteltu myös pieni pysäköintialue. Hanke toteutetaan kokonaisuudessaan vuonna Esitys vuosille Näiden vuosien esitykset ylittävät monin verroin nykyisen määrärahan. Hankkeita on kehykseen varatulla vuosittaisella määrärahalla yli 60 vuodeksi. Esityksessä on tärkeitä ja välttämättömiä hankkeita tasapuolisen liikuntatarjonnan takaamiseksi Espoossa. Esimerkiksi Latokaski, Olari ja Perkkaa ovat vailla kunnollisia liikuntapalveluja. Uimaranta-alueiden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä viherpalveluiden kanssa. Jotta kasvavan Espoon liikuntapaikkojen määrä ja laatu pystytään pitämään samalla tasolla kuin nykyisin, on liikuntarakennemäärärahan oltava vähintään 3 M / vuosi. ESITYS ERILLISESTÄ MÄÄRÄRAHASTA VENESATAMIEN KUNNOSSAPITÄMISEEN Merellisen Espoon venesatamien kunnostamiseen esitetään omaa erillistä 1,0 M vuosimäärärahaa. Merenrantaa seuraava rantaraitti on rakennettu korkealaatuiseksi, mutta sen varrella sijaitsevat venesatamat eivät vastaa samaa laatutasoa. Espoon venesatamien laiturit ovat pääsääntöisesti rakennettu ja 1980-luvuilla. Peruskorjauksista ja vuosittaisista huolloista huolimatta ne ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hajoavat laiturit aiheuttavat suuren taloudellisen riskin. Kaupunki on vastuussa laitureiden ja niiden käyttäjien turvallisuudesta. Siksi huonoon kuntoon tulleiden laitureiden uusimisilla on kiire. Liikuntapalvelut on keskittynyt satamia suojaavien aallonmurtajalaitureiden uusimisiin ja on saanut ne pääosin kuntoon. Muiden laitureiden osalta nykyinen perusparannustaso ei ole, uusimistarve huomioiden, riittävä. Satamien peruskorjaukset ovat mittavia projekteja (minimissään n. 2-8 M ) ja niiden rahoittaminen vuotuisesta 1,0 M määrärahasta aiheuttaa muiden liikuntapaikkojen rakentamisprojektien keskeytymisen. Sataman peruskorjaushanke kestää useita vuosia, joka ei ole taloudellisesti järkevää ja satama on poissa käytöstä pitkän aikaa. ESITYS SEURAAVISTA TOTEUTETTAVISTA ULKOILUREITEISTÄ Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmiin sisältyvällä "Kotiseudun ulkoilupolut määrärahalla (KUP) rakennetaan

7 Sivu 7 / 7 ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa. nuorisolautakunnan vuonna 2016 priorisoimista ulkoilureiteistä on toteutettu Olarin kuntoradan ja Suurpellon väliset osuudet sekä yhteys Puolarmaarista Latokaskeen. Tekeillä on yhteys Pikimetsästä Oittaalle. esittää Kotiseudun ulkoilupolut - tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet liikuntapalveluiden tärkeysjärjestyksessä: 1. Kuurinkallio (KUP 117, hiihtoladulle oma pohja Bosmalmista Kuurinniittyyn) 2. Vanttila Latokaski - Harmaakallio latureitit (hiihtoladulle oma pohja) 3. Kantokaski (KUP 346, yhteys Latokaskenniityltä ja Kantokasken koululta Keskuspuistoon) 4. Fallåker - Träskandanpuisto ja Pitkäjärveä kiertävät reitit 5. Pitkäniitty Oittaa (Pikimetsän reitti) 6. Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma pohja) Kohteet ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita. 7. Kilonpuisto (KUP 234) 8. Joukinpelto - Kauklahdenväylä ja Latokaskenniittyä kiertävät reitit (KUP 35 ja Latokaskenniityn urheilupuiston yleissuunnitelmaan sisältyvät reitit) 9. Malminmäentie- Malminkorvenportti (KUP 5,7) 10. Tuohipuisto (KUP 292) 11. Tapiolan urheilupuisto - Mankkaa Kiiltokallionpuisto (KUP 22, hiihtoladulle oma pohja ) 12. Friisinkallionportti (KUP 325) 13. Pirttikorpi Nissinlaakso (KUP 37) Kohteet 1., 3., ovat parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisia tärkeimpiä kohteita. Kohteet ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita, joiden rakentaminen nähdään erittäin tärkeäksi ja kiireelliseksi. Näitä kohteita ovat esim. Keskuspuiston läpi menevät ulkoilureittiyhteydet. Näille reiteille halutaan rinnakkaisreitit hiihtoladuille, jotta ympärivuotinen liikkuminen (kävely/hiihto) pystytään toteuttamaan turvallisesti. Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisen reittiverkoston rakentamisen ohjelmointiprojekti on ollut käynnissä jo useamman vuoden. kiirehtii ko. ulkoilureittien yleissuunnitelman päivityksen valmistumista. Jatkossa raportin tuottamaa tietoa hyödynnetään rakentamisjärjestystä määritettäessä. Ulkoilureittien yleissuunnitelmassa rakentaminen priorisoidaan ja asetetaan tavoitteelliset rakentamisvuodet. Reitin tärkeydestä kertoo: 1. Yhdistääkö olemassa olevia reittejä toisiinsa 2. Onko osa seuturaittia 3. Onko osa laaturaittia

8 Sivu 8 / 8 4. Lähellä asuvan väestön määrä 5. Kenen omistamalla maalla reitti sijaitsee (vaikuttaa toteuttamisen realistisuuteen) 6. Sijaitseeko reitti asemakaavoitetulla alueella (vaikuttaa toteuttamisen realistisuuteen) 7. Toimiiko reitti koulureittinä 8. Toimiiko reitti latuna Ulkoilureitti on yleissuunnitelmassa esitetyn määritelmän mukaan puistossa tai metsässä kulkeva reitti, joka on osa laajempaa verkostoa. Ulkoilureitti on yleensä kivituhkapintainen ja se voi olla talvella latuna, kunnossapidetty, molempia tai ei kumpaakaan. Osa reiteistä on valaistu. Hiihtoladut ovat kapeimmillaan parin metrin levyisiä ns. metsälatuja ja niiden hoito tapahtuu moottorikelkoilla. Leveimmillään vaatimustaso on homogoloiduilla radalla jolla on mahdollista käydä kansainvälisen tason hiihtokilpailuja molemmilla hiihtotavoilla sekä sprintin ja massalähtöjen kilpailuja vapaalla hiihtotavalla. Tällöin radan leveys on 9 m. Ulkoilureiteillä ja yhdistelmäreiteillä ladun leveys on yleensä n. 4 m. Yhdistelmäreitit ovat reittejä joissa ulkoilureitin viereen tasataan alue hiihtolatua varten. Yhdistelmäreittien etuna on, että ne mahdollistavat talvisin turvallisen liikkumisen samoilla reiteillä niin kävellen, pyöräillen kuin hiihtäenkin. Yhdistelmäreittejä rakennetaan vilkkaimmille ulkoilureittiyhteyksille, kuten esim. Keskuspuistoon. ESITYS MUISTA KUNNALLISTEKNISISTÄ TARPEISTA Matinkylän uusi jäähalli aiheuttanee toimintojen uudelleen järjestelyjä Matinkylän urheilupuistossa. Siirtopainetta tullee mahdollisesti liikuntaalueille, reiteille, pysäköintialueille, kentille ja muulle kunnallistekniikalle. Äijänpeltoon suunnitellun frisbeegolf-alueen pysäköintialueet tulee toteuttaa samanaikaisesti kentän rakentamisen kanssa. Leppävaaran urheilupuistoon tulee lisätä pysäköintialuetta yleissuunnitelman mukaisesti. Urheilupuistoon sijoittuvat uudet hankkeet voivat aiheuttaa muutostarpeita. SUUNNITTELU Teknisen keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat, siten että hankkeiden toteutus ei niiden puutteen takia myöhästy. Uusia tai päivitettäviä yleissuunnitelmatasoisia liikunta-alueita ovat:

9 Sivu 9 / 9 Tapiolan urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt , että käynnistetään Tapiolan urheilupuiston ja sen ympäristön ulkoliikuntapaikkojen kokonaissuunnitelman laadinta. Ulkoilureittien yleissuunnitelman (KUP) viimeistely. Kotiseudun ulkoilupolkujen (ulkoilureittien yleissuunnitelman mukainen reittiverkosto, KUP) päivitys on ollut tekeillä vuodesta Päivitys tulee saada vietyä loppuun, jolloin myös ulkoilureittien rakentamisen ohjelmointi selkenee. Leppävaaran latuja kävelyreittiverkoston yleissuunnitelma. Leppävaaran latuja kävelyreittiverkoston laajennustyöt on tarkoitus aloittaa viimeistään vuonna Toteutusta varten tarvitaan suunnitelmat. Matinkylän urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys Espoonlahden urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys Olarinniityn yleissuunnitelma Väestömäärät tulevat kasvamaan urheilupuiston yleissuunnitelman päivitystä kaipaavilla alueilla metron ja siihen liittyvän asuntorakentamisen myötä huomattavasti. Tämä aiheuttaa lisätarpeita myös urheilupuistojen kenttien, urheiluhallien ja pysäköintialueiden toteutukseen. Myös urheilupuistoihin sijoittuvat uudet hankkeet aiheuttavat päivityspainetta. LEIRIKESKUSTEN KUNNALLISTEKNISET TARPEET Luukin leirikeskuksen kunnallistekniikan toteutuessa vuoden 2017 aikana jää siellä oleva, vuonna 2014 asennettu, jäteveden pienpuhdistamo tarpeettomaksi. Sierlan leirikeskuksessa on tällä hetkellä liian pieni 10 kuution kokoinen umpisäiliö, joka joudutaan tyhjentämään viikoittain kesäaikaan. Lisäksi saunan pesuvesi ohjautuu tällä hetkellä talon alle. Luukin jäteveden pienpuhdistamo esitetään siirrettäväksi Sierlan leirikeskukseen ja samalla tulee toteuttaa saunan viemäröinti. Tiedoksi - Harri Tanska, Kaupunkitekniikan keskus - Leena Ihalainen, Investoinnit - Esa Rauhala, Investoinnit - Hannu Lehtikankare, Investoinnit - Salla Hänninen, Investoinnit - Petri Vainio, Investoinnit - Lisa Nora, Investoinnit

10 Sivu 10 / 10