KH:n kokoushuone, Asemakuja 2, 4. kerros, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 38 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:30-20:30 Tauko 19:03-19:11 Paikka KH:n kokoushuone, Asemakuja 2, 4. kerros, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Antti Aarnio, puheenjohtaja Pia Aarrekivi Anitra Ahtola Jyri Airinen Jussi Honkaheimo, poistui klo Maila Lingman-Nukala Seppo Kallunki Paula Karhunen Kari Pajunen, saapui klo Anders Wikholm, poistui esteellisenä klo käsittelyn ajaksi, saapui klo Tipsu Bazouleva, poistui klo jälkeen Muut saapuvilla olleet Aulis Pitkälä sivistystoimen johtaja Martti Merra liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja Merja Nordling nuorisopalvelupäällikkö Jetta Laajarinne markkinointipäällikkö, lautakunnan tiedotuksesta vastaava Markku Sistonen liikuntapalvelupäällikkö, poistui klo jälkeen Terhi Pippuri erityissuunnittelija, poistui klo jälkeen Jaana Jalonen kaupunginhallituksen edustaja, saapui klo Aida Worku nuorisovaltuuston edustaja Paula Pullinen hallintosihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 38 Allekirjoitukset Antti Aarnio puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Paula Karhunen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 38 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 8 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 9 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) 6 raportointi (kh/kv) 11 2 nuorisopalvelujen vuoden toimintakertomus nuorisolautakunnan lausunto kiinteiden 10 rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista vuosille nuorisolautakunnan evästykset Espoo-tarinan 19 päivitykseen 14 nuorisolautakunnan esitys kaavoituksessa 22 huomioitavista liikunta-alueista nuorisopalvelut/ Nuorisopalvelujen 26 Kumppanuusraha Perusavustus; liikuntatoiminta ja erityisryhmät Olarin nuorisotilasta luopuminen Kuntalaisaloite, venepaikkojen maksut Päätökset ja kirjelmät Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 35

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / 38 8 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. nuorisolautakunnan kokous on kutsuttu koolle liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4 ja 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / 38 9 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Paula Karhunen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) raportointi (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot: Terhi Pippuri, puh Elina Palojärvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä merkitsee liitteenä olevan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportoinnin tiedoksi ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportointi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Suunnitelman liitteinä ovat 1) Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sekä 2) Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Kaikki mainitut asiakirjat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) ja ne tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman väliraportti käsiteltiin valtuustossa Samalla hyväksyttiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille sekä oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman luvuksi 4.5. Nyt käsiteltävänä olevassa raportoinnissa esitellään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille asetettujen painopistealueiden toteutuminen. Lisäksi raportissa on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman strategisten tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosina

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 38 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamisen painopisteinä olivat: - Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan - Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin - Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan - Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa - Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön - Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan o Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön Yhteenveto ja johtopäätökset painopisteiden toteutumisesta Nuorten (13-22 v.) päihde- ja mielenterveyspalvelujen hoitoketjujen ja kustannusten nykytilaa koskeva analysointi toteutettiin ja selvitystä hyödynnetään palveluketjujen uudelleen muotoilussa asiakkaan hoidon saumattomaksi toteutumiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen monialaisessa yhteistyössä on jatkossakin keskeinen tavoite. Hyvinvointiraportointia kehitetään kaupunkitasoisesti. Tavoitteena on oikea-aikainen ja paremmin hyödynnettävissä oleva tieto lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Jatkossa lasten ja nuorten omia kokemuksia ja palautetta tulee kerätä systemaattisemmin. Lasten ja nuorten omien kokemusten arvostetuksi ja huomioiduksi tuleminen ovat keskeinen tavoite kaikissa lasten ja nuorten palveluissa. Osallistamista on kehitetty ja toteutettu yhä enemmän ja sen perusteella kehitetty palveluja. Uuden Varhaiskasvatussuunnitelman ja Opetussuunnitelman keskeisinä tavoitteina on lasten osallisuuden vahvistaminen. Erilaisilla toimintamuodoilla (esim. KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku, Kaikukortti) on lisätty kulttuurin saavutettavuutta. Tätä pidetään jatkossakin tärkeänä. Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvien toimenpiteiden vieminen käytäntöön on toteutunut. Vieraskielisten lasten ja perheiden huomioimista kehitetään kaikissa lasten ja perheiden palveluissa. Espoo mukana pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (Lape) kehittämistyössä ( ), missä huomioidaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeet hyvinvoinnin tukemisessa. Monialaisen yhteistyön vahvistaminen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä on toteutunut. Kuluvalla valtuustokaudella lasten ja nuorten palveluiden yhteensovittavaan johtamiseen on saatu toimivat ja hyvät rakenteet. Jatkossa pyritään siihen, että kaikissa lasten ja

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 38 perheiden palveluissa asiakkaille tehdään yhteinen palvelutarpeen arviointi ja suunnitelma. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / nuorisopalvelujen vuoden 2016 toimintakertomus Valmistelijat / lisätiedot: Martti Merra, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hyväksyy liitteenä olevan liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintakertomuksen vuodelta Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2016 toimintakertomus Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 4 kohdan mukaan lautakuntien pitää tehdä esitys taloussuunnitelmaksi sekä hyväksyä käyttösuunnitelma ja toimintakertomus. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / / nuorisolautakunnan lausunto kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh , etunimi.k.sukunimi@espoo.fi Jarmo Ikävalko, puh Paul Ekblad, puh Tapio Taskinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra esittää tekniselle lautakunnalle: 1 Hyväksyttäväksi liitteiden mukaiset liikuntarakenteiden (943) rakentamistarpeet vuosille Esitys on vuosien 2018 ja 2019 osalta hyväksytyn taloussuunnitelman mukainen. Mikäli Matinkylän urheilupuiston tekojään rakentamista ei voida aloittaa vuonna 2018, tulee siihen varattu määräraha vuonna 2018 käyttää Leppävaaran latu- ja kävelyreittiverkoston sekä Äijänpellon frisbeegolf-alueen rakentamiseen. 2 Liikuntarakenteet (943) määrärahaa tulee nostaa nykyisestä (1,0 M / vuosi). Määrärahan on oltava vähintään 3 M /vuosi, jotta nykyiset rakentamistarpeet tulevat kohtuudella täytettyä ja liikunta-alueiden kunto ei huonone, eikä palveluverkko merkittävästi supistu. Nykyisillä määrärahoilla esitettyjen hankkeiden toteutus vie yli 60 vuotta. 3 Merellisen Espoon venesatamien kunnossapitämiseen esitetään omaa erillistä 1,0 M vuosimäärärahaa. Satamien huono kunto aiheuttaa jo nykyisellään vaaratilanteita. 4 Kotiseudun ulkoilupolut - tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet liikuntapalveluiden tärkeysjärjestyksessä: 1. Kuurinkallio (KUP 117, hiihtoladulle oma pohja Bosmalmista Kuurinniittyyn) 2. Vanttila Latokaski - Harmaakallio latureitit (hiihtoladulle oma pohja) 3. Kantokaski (KUP 346, yhteys Latokaskenniityltä ja Kantokasken koululta Keskuspuistoon) 4. Fallåker - Träskandanpuisto ja Pitkäjärveä kiertävät reitit 5. Pitkäniitty Oittaa (Pikimetsän reitti)

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma pohja) Kohteet ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita. 7. Kilonpuisto (KUP 234) 8. Joukinpelto - Kauklahdenväylä ja Latokaskenniittyä kiertävät reitit (KUP 35 ja Latokaskenniityn urheilupuiston yleissuunnitelmaan sisältyvät reitit) 9. Malminmäentie- Malminkorvenportti (KUP 5,7) 10. Tuohipuisto (KUP 292) 11. Tapiolan urheilupuisto - Mankkaa Kiiltokallionpuisto (KUP 22, hiihtoladulle oma pohja ) 12. Friisinkallionportti (KUP 325) 13. Pirttikorpi Nissinlaakso (KUP 37) Kohteet 1., 3., ovat parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisia tärkeimpiä kohteita. kiirehtii ulkoilureittien yleissuunnitelman päivityksen valmistumista. Valmistumisen jälkeen voidaan pääosin seurata ko. suunnitelman rakentamisohjelmaa. 5 Urheilupuistojen kunnallistekniikan määrärahoilla toteutettaviksi: Matinkylän uuden jäähallin aiheuttamat muutostyöt urheilupuistossa Äijänpellon frisbeegolf-alueen pysäköintialueet Leppävaaran urheilupuiston lisäpysäköintialueet ja muut mahdolliset kunnallistekniset muutostyöt 6 Kaupunkitekniikan keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat. Seuraavia suunniteltavia laajoja (yleissuunnitelmatasoisia) liikunta-alueita ovat mm. Tapiolan urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys (EKY ) Ulkoilureittien yleissuunnitelman (KUP) viimeistely Leppävaaran latu- ja kävelyreittiverkoston yleissuunnitelma Matinkylän urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys Espoonlahden urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys Olarinniityn yleissuunnitelma 7 Luukin leirikeskuksesta kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä tarpeettomaksi tuleva jäteveden pienpuhdistamo tulee siirtää Sierlan leirikeskukseen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 38 Liite Selostus 3 Liikuntarakenteet , sivu 2(2) 4 Liikuntarakenteet , sivu 1(2) Kaupunkitekniikan keskus pyytää mennessä esitystä Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (kunnallisteknisistä) investointitarpeista vuosille Koska liikuntarakenne - esitys on sopeutettu "sovittuun kehykseen" kahden ensimmäisen vuoden osalta, hankkeita on esitetty vuosille moninkertainen määrä nykyiseen määrärahaan verrattuna. Mikäli liikuntarakennemääräraha pysyy nykyisellä tasollaan, hankkeita on esityksessä yli 60 vuodeksi. Vuosittaista liikuntarakennemäärärahaa pienennettiin vuoden 2014 talousarvioneuvottelujen yhteydessä (1,5 M 1,2 M / vuosi). Nyt määrärahaa on jälleen pienennetty (1,2 M 1,0 M ). Määräraha on siis täysin riittämätön. Ulkoilureiteistä ja muista kunnallistekniikan tarpeista esim. liikunta-alueiden pysäköintipaikoista on esitetty kiireellisimmät kohteet. LIIKUNTAPALVELUIDEN/SIVISTYSTOIMEN JA TEKNISEN KESKUKSEN (NYKYINEN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUS) VÄLINEN SOPIMUS tekee Tekniselle lautakunnalle kaupungin taloussuunnittelun aikataulun mukaisesti liikuntarakenteiden (943) sekä liikuntaa koskevien muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankeesityksen. Teknisen keskuksen (nykyinen kaupunkitekniikan keskus) katuja viherpalvelut laatii tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella hankkeiden kustannusarviot ja -ennusteet liikuntalautakunnan hankeesitystä varten. Esitys sopeutetaan kehykseen kahden ensimmäisen vuoden osalta. Tekninen keskus (nykyinen kaupunkitekniikan keskus) sisällyttää tämän esityksen omaan tekniselle lautakunnalle annettavaan esitykseensä. Valmistelun aikana tapahtuvista esim. kehyksistä riippuvista muutostarpeista neuvotellaan osapuolten välillä. LIIKUNNAN INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT Liikuntarakenteet (943) -, liikuntapaikkojen perusparantaminen (949)-, ja alueellinen kunnallistekniikka (942) - määrärahat sisältyvät kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Lisäksi eri taseyksiköistä toteutetaan ajoittain liikuntakohteita (esim. Tapion kenttä ja sen tekojäälaitteisto sekä Keski- Espoon urheilupuiston lähiliikunta-alueet). Toimitila-/talonrakennusinvestoinnit ovat hankekohtaisia ja liikunta- ja lausuu niistä syksyisin.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 38 Liikuntarakenteet (943) Vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan liikuntarakennemääräraha on vuonna ,2 M, vuosina ,0 M / vuosi ja vuosina ,2 M /vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että määräraha sisältää urheilupuistojen ja keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Vuonna 2017 toteutetaan seuraavat kohteet: Etelä- Leppävaaran (Säterinniitynkenttä) pallokentän ja lähiliikuntaalueen rakentamista jatketaan. Hanke on aloitettu vuonna Vuonna 2017 pallokenttä päällystetään tekonurmella ja sen ympärille rakennetaan mm. pienpelikenttiä (monitoimi- ja katukoriskenttä), pieni skeittialue, kuntovälineitä ja leikkipaikka. Hanke valmistuu kesäkuussa Leppävaaran urheilupuistoon rakennetaan sprinttilatu ja silta kevyelle liikenteelle reittien risteämiskohdassa. Sprinttilatu mahdollistaa vähimmissään SM-tason kilpailujen järjestämisen. Sprinttilatu on vapaassa kuntalaiskäytössä muutoin kuin kilpailujen aikana. Kesäisin ko. reitti toimii kivituhkapintaisena ulkoilureittinä. Liikuntapaikkojen perusparantaminen (949) Liikuntapaikkojen perusparantamisen (949) määrärahaa käyttää liikunta- ja. Liikuntapaikkojen perusparantamismääräraha (949) on vuosina ,5 M / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikunta- ja liikuntapaikkojen perusparantamiseen. Vuonna 2017 toteutetaan liikuntapaikkojen perusparantamismäärärahalla mm: Kivenlahden venesataman laitureita Kauklahti Gumböle ulkoilureitin valaistus Otaniemen yleisurheilukentän pinnoitteen uusiminen Leppävaaran yleisurheilukentän ratamaalaus ja hiihtoportit Säterinniitynkentän väliaikaisten pukusuojien hankinta Hansavalkaman kentän wc-kontin asennus Tapiolan keskusaltaan sekä Espoonlahden urheilupuiston pesäpallokentän ja tekojään valaistus Pallokenttien valojen uusimista (23 kenttää) Pallokenttien aitojen uusimista Pallokenttien perusparannusta Pallokenttien pyöräparkkien hankintaa Matinkylän urheilupuiston uudelleen järjestelyä Gåsgrundetin keittokatos ja sataman perusparannusta Kuntoratojen ja ulkoilureittien perusparannusta ja valaistusta Ulkoilusaarien, uimarantojen ja ulkoilualueiden kunnostusta

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 38 Alueellinen kunnallistekniikka (942) Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan kustannuspaikkoihin sisältyy mm. urheilupuistojen kunnallistekniikka ja Kotiseudun ulkoilupolut. Urheilupuistojen kunnallistekniikka määrärahalla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä. "Kotiseudun ulkoilupolut määrärahalla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa. ESITYS LIIKUNTARAKENTEET (943) VUOSILLE Kaupunkitekniikan keskus pyytää 10 vuoden ( ) esitystä kunnallisteknisistä tarpeista. Alla on kuvaus liitteiden mukaisista ensimmäisten vuosien hankkeista. Esitys vuodelle 2018 Matinkylän urheilupuistoon rakennetaan pallokentän kokoinen tekojää, jossa on omat alueensa jääkiekon pelaamiseen ja vapaaseen luisteluun. Kesäisin kenttä toimii tekonurmipintaisena pelikenttänä. Hankkeen aikataulu kytkeytyy uuden jäähallin rakentamiseen. Tekojäälaitteisto ja pukuhuoneet sijaitsevat uudessa jäähallissa. Mikäli päätöstä jäähallikeskuksen paikasta ei saada sillä aikataululla, että tekojää pystytään rakentamaan vuonna 2018, hanke siirtyy vuodelle Tällöin vuonna 2018 aloitetaan Leppävaaran latu- ja kävelyreittiverkoston lisärakentaminen ja Äijänpellon frisbeegolfalueen rakentaminen. Esitys vuodelle 2019 Leppävaaran latuverkoston laajentamista ja kävelyreittien rakentamista jatketaan. Sprinttiladun rakentaminen vuonna 2017 on ensimmäinen osa projektia. Talvikävelyä varten rakennetaan erillisiä reittejä. Leppävaaran latuverkosto on suunniteltu aikanaan pitkälti siten, että ladut kulkevat kävelyreiteillä. Erillisille talvikävelyreiteille on lisääntyneen talviaikaisen pyöräilyn ja kävelyn johdosta suuri tarve. Reitistöä laajennetaan siten, että myös hiihtotapahtumien aikaan osa latureitistöä ja kävelyreitit ovat käytössä. Hanke jatkuu vuodelle Äijänpeltoon rakennetaan frisbeegolfalue. Alueelle on suunniteltu täysimittainen eli 18 -väyläinen frisbeegolfrata. Frisbeegolfalue on vapaassa käytössä kaikille kuntalaisille. Rataa on suunniteltu yhdessä lajin harrastajien kanssa. Alueelle kaavailtuja kävelyreitistöjä tullaan suunnittelemaan siten, että reittejä voidaan hyödyntää myös

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 38 frisbeegolfradan käytössä. Alueen länsipuolelle on suunniteltu myös pieni pysäköintialue. Hanke toteutetaan kokonaisuudessaan vuonna Esitys vuosille Näiden vuosien esitykset ylittävät monin verroin nykyisen määrärahan. Hankkeita on kehykseen varatulla vuosittaisella määrärahalla yli 60 vuodeksi. Esityksessä on tärkeitä ja välttämättömiä hankkeita tasapuolisen liikuntatarjonnan takaamiseksi Espoossa. Esimerkiksi Latokaski, Olari ja Perkkaa ovat vailla kunnollisia liikuntapalveluja. Uimaranta-alueiden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä viherpalveluiden kanssa. Jotta kasvavan Espoon liikuntapaikkojen määrä ja laatu pystytään pitämään samalla tasolla kuin nykyisin, on liikuntarakennemäärärahan oltava vähintään 3 M / vuosi. ESITYS ERILLISESTÄ MÄÄRÄRAHASTA VENESATAMIEN KUNNOSSAPITÄMISEEN Merellisen Espoon venesatamien kunnostamiseen esitetään omaa erillistä 1,0 M vuosimäärärahaa. Merenrantaa seuraava rantaraitti on rakennettu korkealaatuiseksi, mutta sen varrella sijaitsevat venesatamat eivät vastaa samaa laatutasoa. Espoon venesatamien laiturit ovat pääsääntöisesti rakennettu ja 1980-luvuilla. Peruskorjauksista ja vuosittaisista huolloista huolimatta ne ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hajoavat laiturit aiheuttavat suuren taloudellisen riskin. Kaupunki on vastuussa laitureiden ja niiden käyttäjien turvallisuudesta. Siksi huonoon kuntoon tulleiden laitureiden uusimisilla on kiire. Liikuntapalvelut on keskittynyt satamia suojaavien aallonmurtajalaitureiden uusimisiin ja on saanut ne pääosin kuntoon. Muiden laitureiden osalta nykyinen perusparannustaso ei ole, uusimistarve huomioiden, riittävä. Satamien peruskorjaukset ovat mittavia projekteja (minimissään n. 2-8 M ) ja niiden rahoittaminen vuotuisesta 1,0 M määrärahasta aiheuttaa muiden liikuntapaikkojen rakentamisprojektien keskeytymisen. Sataman peruskorjaushanke kestää useita vuosia, joka ei ole taloudellisesti järkevää ja satama on poissa käytöstä pitkän aikaa. ESITYS SEURAAVISTA TOTEUTETTAVISTA ULKOILUREITEISTÄ Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmiin sisältyvällä "Kotiseudun ulkoilupolut määrärahalla (KUP) rakennetaan

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 38 ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa. nuorisolautakunnan vuonna 2016 priorisoimista ulkoilureiteistä on toteutettu Olarin kuntoradan ja Suurpellon väliset osuudet sekä yhteys Puolarmaarista Latokaskeen. Tekeillä on yhteys Pikimetsästä Oittaalle. esittää Kotiseudun ulkoilupolut - tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet liikuntapalveluiden tärkeysjärjestyksessä: 1. Kuurinkallio (KUP 117, hiihtoladulle oma pohja Bosmalmista Kuurinniittyyn) 2. Vanttila Latokaski - Harmaakallio latureitit (hiihtoladulle oma pohja) 3. Kantokaski (KUP 346, yhteys Latokaskenniityltä ja Kantokasken koululta Keskuspuistoon) 4. Fallåker - Träskandanpuisto ja Pitkäjärveä kiertävät reitit 5. Pitkäniitty Oittaa (Pikimetsän reitti) 6. Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma pohja) Kohteet ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita. 7. Kilonpuisto (KUP 234) 8. Joukinpelto - Kauklahdenväylä ja Latokaskenniittyä kiertävät reitit (KUP 35 ja Latokaskenniityn urheilupuiston yleissuunnitelmaan sisältyvät reitit) 9. Malminmäentie- Malminkorvenportti (KUP 5,7) 10. Tuohipuisto (KUP 292) 11. Tapiolan urheilupuisto - Mankkaa Kiiltokallionpuisto (KUP 22, hiihtoladulle oma pohja ) 12. Friisinkallionportti (KUP 325) 13. Pirttikorpi Nissinlaakso (KUP 37) Kohteet 1., 3., ovat parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisia tärkeimpiä kohteita. Kohteet ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita, joiden rakentaminen nähdään erittäin tärkeäksi ja kiireelliseksi. Näitä kohteita ovat esim. Keskuspuiston läpi menevät ulkoilureittiyhteydet. Näille reiteille halutaan rinnakkaisreitit hiihtoladuille, jotta ympärivuotinen liikkuminen (kävely/hiihto) pystytään toteuttamaan turvallisesti. Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisen reittiverkoston rakentamisen ohjelmointiprojekti on ollut käynnissä jo useamman vuoden. kiirehtii ko. ulkoilureittien yleissuunnitelman päivityksen valmistumista. Jatkossa raportin tuottamaa tietoa hyödynnetään rakentamisjärjestystä määritettäessä. Ulkoilureittien yleissuunnitelmassa rakentaminen priorisoidaan ja asetetaan tavoitteelliset rakentamisvuodet. Reitin tärkeydestä kertoo: 1. Yhdistääkö olemassa olevia reittejä toisiinsa 2. Onko osa seuturaittia 3. Onko osa laaturaittia

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / Lähellä asuvan väestön määrä 5. Kenen omistamalla maalla reitti sijaitsee (vaikuttaa toteuttamisen realistisuuteen) 6. Sijaitseeko reitti asemakaavoitetulla alueella (vaikuttaa toteuttamisen realistisuuteen) 7. Toimiiko reitti koulureittinä 8. Toimiiko reitti latuna Ulkoilureitti on yleissuunnitelmassa esitetyn määritelmän mukaan puistossa tai metsässä kulkeva reitti, joka on osa laajempaa verkostoa. Ulkoilureitti on yleensä kivituhkapintainen ja se voi olla talvella latuna, kunnossapidetty, molempia tai ei kumpaakaan. Osa reiteistä on valaistu. Hiihtoladut ovat kapeimmillaan parin metrin levyisiä ns. metsälatuja ja niiden hoito tapahtuu moottorikelkoilla. Leveimmillään vaatimustaso on homogoloiduilla radalla jolla on mahdollista käydä kansainvälisen tason hiihtokilpailuja molemmilla hiihtotavoilla sekä sprintin ja massalähtöjen kilpailuja vapaalla hiihtotavalla. Tällöin radan leveys on 9 m. Ulkoilureiteillä ja yhdistelmäreiteillä ladun leveys on yleensä n. 4 m. Yhdistelmäreitit ovat reittejä joissa ulkoilureitin viereen tasataan alue hiihtolatua varten. Yhdistelmäreittien etuna on, että ne mahdollistavat talvisin turvallisen liikkumisen samoilla reiteillä niin kävellen, pyöräillen kuin hiihtäenkin. Yhdistelmäreittejä rakennetaan vilkkaimmille ulkoilureittiyhteyksille, kuten esim. Keskuspuistoon. ESITYS MUISTA KUNNALLISTEKNISISTÄ TARPEISTA Matinkylän uusi jäähalli aiheuttanee toimintojen uudelleen järjestelyjä Matinkylän urheilupuistossa. Siirtopainetta tullee mahdollisesti liikuntaalueille, reiteille, pysäköintialueille, kentille ja muulle kunnallistekniikalle. Äijänpeltoon suunnitellun frisbeegolf-alueen pysäköintialueet tulee toteuttaa samanaikaisesti kentän rakentamisen kanssa. Leppävaaran urheilupuistoon tulee lisätä pysäköintialuetta yleissuunnitelman mukaisesti. Urheilupuistoon sijoittuvat uudet hankkeet voivat aiheuttaa muutostarpeita. SUUNNITTELU Teknisen keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat, siten että hankkeiden toteutus ei niiden puutteen takia myöhästy. Uusia tai päivitettäviä yleissuunnitelmatasoisia liikunta-alueita ovat:

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 38 Tapiolan urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt , että käynnistetään Tapiolan urheilupuiston ja sen ympäristön ulkoliikuntapaikkojen kokonaissuunnitelman laadinta. Ulkoilureittien yleissuunnitelman (KUP) viimeistely. Kotiseudun ulkoilupolkujen (ulkoilureittien yleissuunnitelman mukainen reittiverkosto, KUP) päivitys on ollut tekeillä vuodesta Päivitys tulee saada vietyä loppuun, jolloin myös ulkoilureittien rakentamisen ohjelmointi selkenee. Leppävaaran latu- ja kävelyreittiverkoston yleissuunnitelma. Leppävaaran latu- ja kävelyreittiverkoston laajennustyöt on tarkoitus aloittaa viimeistään vuonna Toteutusta varten tarvitaan suunnitelmat. Matinkylän urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys Espoonlahden urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys Olarinniityn yleissuunnitelma Väestömäärät tulevat kasvamaan urheilupuiston yleissuunnitelman päivitystä kaipaavilla alueilla metron ja siihen liittyvän asuntorakentamisen myötä huomattavasti. Tämä aiheuttaa lisätarpeita myös urheilupuistojen kenttien, urheiluhallien ja pysäköintialueiden toteutukseen. Myös urheilupuistoihin sijoittuvat uudet hankkeet aiheuttavat päivityspainetta. LEIRIKESKUSTEN KUNNALLISTEKNISET TARPEET Luukin leirikeskuksen kunnallistekniikan toteutuessa vuoden 2017 aikana jää siellä oleva, vuonna 2014 asennettu, jäteveden pienpuhdistamo tarpeettomaksi. Sierlan leirikeskuksessa on tällä hetkellä liian pieni 10 kuution kokoinen umpisäiliö, joka joudutaan tyhjentämään viikoittain kesäaikaan. Lisäksi saunan pesuvesi ohjautuu tällä hetkellä talon alle. Luukin jäteveden pienpuhdistamo esitetään siirrettäväksi Sierlan leirikeskukseen ja samalla tulee toteuttaa saunan viemäröinti. Tiedoksi - Harri Tanska, Kaupunkitekniikan keskus - Leena Ihalainen, Investoinnit - Esa Rauhala, Investoinnit - Hannu Lehtikankare, Investoinnit - Salla Hänninen, Investoinnit - Petri Vainio, Investoinnit - Lisa Nora, Investoinnit

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / / nuorisolautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Valmistelijat / lisätiedot: Martti Merra, puh Merja Nordling, puh Tiina Pesonen, puh Timo Ketonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra esittää Espoo-tarinan päivityksessä huomioon otettavaksi seuraavaa: 1 Liikunnan, liikuntaolosuhteiden, harrastusmahdollisuuksien, osallisuuden ja nuorille tarjolla olevien palvelujen sujuvuuden näkökulma huomioidaan laajasti kaupungin kehittämistyössä. 2 Kaupungin tehtävänä on varmistaa kuntalaisten hyvinvointi. nuorisopalvelut tuottaa hyvinvointia edistäviä palveluja kaikenikäisille espoolaisille. Erityisinä kohderyhminämme ovat lapset, nuoret, erityisryhmät sekä ikääntyneet. Tuotamme osallisuuden ja harrastamisen mahdollisuuksia, kivaa tekemistä ja terveyttä edistävää toimintaa yhdessä kumppaneidemme kanssa. Palvelujemme edellytyksenä ovat riittävät liikunta- ja ulkoiluolosuhteet. Eriarvoistumiskehityksen estämisessä harrastamisella on tärkeä rooli. 3 Vahvistetaan Espoon elinvoimaisuutta seura-, yhdistys- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävällä joustavalla yhteistyöllä. Laadukkaat liikunta- ja ulkoiluolosuhteet, lähiliikuntamahdollisuudet sekä aktiivinen liikuntatarjonta kaikenikäisille kuntalaisille lisää Espoon houkuttelevuutta. Sujuvat ja tehokkaat nuorten palvelupolut vahvistavat Espoon asemaa hyvinvoivien nuorten kaupunkina. Käsittely Aarrekivi teki puheenjohtajan kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen kohtaan 1: Edistetään kuntalaisten kuulemista palveluja ja toimintoja suunniteltaessa.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 38 Keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko lisäysehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös päätti esittää Espoo-tarinan päivityksessä huomioon otettavaksi seuraavaa: 1 Liikunnan, liikuntaolosuhteiden, harrastusmahdollisuuksien, osallisuuden ja nuorille tarjolla olevien palvelujen sujuvuuden näkökulma huomioidaan laajasti kaupungin kehittämistyössä. Edistetään kuntalaisten kuulemista palveluja ja toimintoja suunniteltaessa. 2 Kaupungin tehtävänä on varmistaa kuntalaisten hyvinvointi. nuorisopalvelut tuottaa hyvinvointia edistäviä palveluja kaikenikäisille espoolaisille. Erityisinä kohderyhminämme ovat lapset, nuoret, erityisryhmät sekä ikääntyneet. Tuotamme osallisuuden ja harrastamisen mahdollisuuksia, kivaa tekemistä ja terveyttä edistävää toimintaa yhdessä kumppaneidemme kanssa. Palvelujemme edellytyksenä ovat riittävät liikunta- ja ulkoiluolosuhteet. Eriarvoistumiskehityksen estämisessä harrastamisella on tärkeä rooli. 3 Vahvistetaan Espoon elinvoimaisuutta seura-, yhdistys- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävällä joustavalla yhteistyöllä. Laadukkaat liikunta- ja ulkoiluolosuhteet, lähiliikuntamahdollisuudet sekä aktiivinen liikuntatarjonta kaikenikäisille kuntalaisille lisää Espoon houkuttelevuutta. Sujuvat ja tehokkaat nuorten palvelupolut vahvistavat Espoon asemaa hyvinvoivien nuorten kaupunkina. Oheismateriaali Selostus - Espoo-tarinan toteutuminen ja tilannekuva Espoo-tarina on ollut kuluneen valtuustokauden kaupunkitasoinen strategia. Sen valmistelu toteutettiin hyvässä yhteistyössä asukkaiden, luottamushenkilöiden ja henkilöstön kanssa. Espoo-tarina päivitetään uuden valtuustokauden alussa niin, että uusi valtuusto päättää päivitetystä Espoo-tarinasta Espoo-tarinan päivitykseen osallistetaan laajasti asukkaita, henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja yrittäjiä. Espoon kaupunki kysyi viime syksynä Mun Espoo on -kyselyllä asukkaiden näkemyksiä siitä, millainen Espoo on ja millainen sen pitäisi olla. Elokuusta lokakuuhun netissä auki olleeseen kyselyyn vastattiin kertaa ja se keräsi yhteensä yksittäistä ehdotusta tai kommenttia. Valtuusto kävi arvioivan keskustelun Espoo-tarinan toteutumisen tilannekuvasta Espoo-tarina on pitkälti toteutunut muuten, paitsi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 38 työllisyyden osalta, mikä on heikentynyt valtuustokauden aikana. Tähän on vaikuttanut erityisesti pitkäkestoinen vaikea taloudellinen toimintaympäristö. Esitys on oheismateriaalina. Osana luottamushenkilöiden osallistamista sivistystoimen lautakunnilta on pyydetty evästyksiä Espoo-tarinan päivitykseen. Lisäksi on toivottu lautakunnan käyvän keskustelun, jonka tuloksena lautakunta voi nostaa esiin muutaman keskeisen kaupunkitasoisen asian, jotka olisi hyvä huomioida Espoo-tarinaa päivitettäessä. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / / nuorisolautakunnan esitys kaavoituksessa huomioitavista liikunta-alueista Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh Jarmo Ikävalko, puh Paul Ekblad, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle seuraavien liikunta-alueiden tilatarpeiden vahvistamista kaavoituksella tulevaisuuden liikuntapaikkojen turvaamiseksi: Espoon kaikilta suuralueilta tulee tehdä virkistysvisiot, joissa varataan tarvittavat liikunta- ja ulkoilualueet. Ensimmäinen virkistysvisio on tekeillä Espoonlahden suuralueen osalta. Matinkylän urheilupuiston pohjoisosan Y-tontti tulee osoittaa osaksi urheilupuistoa. Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset alueet nykyisen urheilupuiston länsipuolella tulee kaavoittaa osaksi urheilupuistoa. Yleissuunnitelman mukainen urheilupuiston alue on noin puoliksi asemakaavoittamattomalla alueella. Urheilupuistoon suunnitteilla olevien hankkeiden tarvittavat asemakaavamuutokset tulee aloittaa. Uudet isot urheilupuistot (useita kenttiä, sisäliikuntatilaa): Latokaskenniitty, Kera, Viiskorpi, Hista, Uusmäki. Uudet liikuntapuistot (iso pallokenttä, huoltorakennus ja lähiliikuntaalue): Telaniitty, Tontunmäki (Tonttuleikki), Finnoon alue / II vaiheen koulu, Perkkaa, Espoonkartano, Saunalahti, Kaitaa, Saarnilaakso. Espoon frisbeegolfkentät. Espoonlahden uimahallin laajennus ja muut Espoonlahden urheilupuiston sisäliikuntatilojen tilavaraukset. Vanha- Espoon jäähalli. Kaavoituksessa on esitettävä veneiden talvisäilytysalueet Espoossa ja vahvistettava nykyiset ja uudet tarpeelliset satamaalueet ja uimarannat. Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaiset ulkoilureitit. Metron rakentuessa tulee turvata nykyiset liikunta-alueet ja väestömäärän kasvaessa huomioida uudet liikunta-aluetarpeet. Myös ulkoilureitit metroasemilta uimarannoille ja liikuntapuistoihin tulee suunnitella.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 38 Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Urheilupuistot, liikuntapuistot, isot pallokentät ja liikuntahallit vaativat pintaalaltaan isoja varauksia yhdyskuntarakenteessa. Näiden alueiden huomioiminen kaavoissa on äärimmäisen tärkeää, jotta niiden toteutus myöhemmin on mahdollista. Iso pallokenttä turva-alueineen vaatii n m 2 tilan ja pieni liikuntapuisto (iso kenttä, pienpelikenttiä, kuntoväline- /skeitti-/leikkileikkialue, puku- ja pesutilarakennus) pysäköintialueineen n m 2 tilan. Olemassa olevien viiden ison urheilupuiston koot vaihtelevat: Leppävaara: kaavoitettu alue n m 2, yleissuunnitelman mukainen alue lähes m 2 Tapiola n m 2 Espoonlahti n m 2 Matinkylä n m 2 Keski-Espoo n m 2 Isot urheilupuistot sisältävät useita pelikenttiä, sisäliikuntatilaa ja pysäköinnin alueet. Urheilu- ja liikuntapuistojen lisäksi halutaan varata myös vapaassa käytössä oleville lähiliikunta-alueille esim. palloilu-/oleskelunurmille, kuntovälinealueille ja pienkentille. Espoossa on tekeillä parhaillaan lähiliikuntapaikkaohjelma. ESITYS KAAVOITUKSESSA HUOMIOITAVISTA LIIKUNTA-ALUEISTA Espoon suuralueilta tulee tehdä virkistysvisiot. Virkistysvisioissa voidaan tarkastella suualueittain liikunta- ja virkistyspalveluiden sijoittumista ko. alueelle. Parhaillaan tehdään Espoonlahden suuralueen virkistysvisiota. Matinkylän urheilupuiston pohjoisosan Y-tontti sijaitsee toiminnallisesti osana urheilupuistoa. Aluetta on käytetty pysäköintialueena. Alueen tärkeys korostuu, kun urheilupuistoon tulee uusi, entistä isompi, jäähalli. Uuden jäähallin myötä toiminnoille (esim. lähiliikunta-alue, pallokenttä, skeittialue) voi tulla siirtotarvetta ja urheilupuiston on tarvetta laajentua pohjoiseen. Myös pysäköintialuetta tarvitaan. Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset alueet. Yleissuunnitelma on valmistunut Yleissuunnitelman mukainen urheilupuiston alue on noin puoliksi asemakaavoittamattomalla alueella. Yleissuunnitelma on jo osittain vanhentunut ja uusia hankkeita on tulossa alueelle. Urheilupuistoon

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 38 suunnitteilla olevien uusien toimintojen tarvittavat kaavamuutokset tulee aloittaa. Uudet isot urheilupuistot. Sivistystoimi ja liikuntapalvelut on palvelu- ja viherkudelmatyön yhteydessä tarkastellut uusien urheilupuistojen tarvetta suhteessa asukaslukuennusteisiin vuonna Uusia isoja urheilupuistovarauksia esitetään Latokaskenniitylle, Keraan, Viiskorpeen, Histaan ja Uusmäkeen. Uusien urheilupuistojen tarvittava aluevaraus on vähintään m 2, joka sisältää sisä- ja ulkoliikuntatilat sekä pysäköinnin. Urheilupuistot voivat palvella useampaa koulua niiden liikuntaalueena. Uudet liikuntapuistot. Urheilupuistoja pienemmät liikuntapuistot palvelevat asuinalueiden lähiliikuntakeskuksina. Ne pyritään sijoittamaan koulujen läheisyyteen. Uusia liikuntapuistovarauksia esitetään Telaniitylle, Tontunmäkeen (Tonttuleikki), Finnoon II vaiheen koulun yhteyteen, Perkkaalle, Espoonkartanoon, Saunalahteen, Saarnilaaksoon ja Kaitaalle. Uusien urheilupuistojen tarvittava aluevaraus on vähintään m 2, joka sisältää ison pallokentän, pienpelikenttiä, kuntoväline-/skeitti-/leikkialueen, pukuja pesutilarakennuksen sekä pysäköintialueen. Espoon frisbeegolfkentät. Frisbeegolf on kasvava laji ja frisbeegolfradat tarvitsevat huomattavan tilavarauksen. Olisi syytä tutkia mihin Espoossa frisbeegolfratoja voidaan toteuttaa. Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus vaatii kaavamuutoksen. Myös muiden Espoonlahden urheilupuiston sisäliikuntatilojen peruskorjaukset ja laajennukset vaativat kaavallista tarkastelua. Vanha- Espoon jäähalli. Vanha - Espoosta puuttuu varaus jäähallille. Kaavoituksessa on esitettävä veneiden talvisäilytysalueet Espoossa ja vahvistettava nykyiset ja uudet tarpeelliset satama-alueet ja uimarannat. Espoossa on tällä hetkellä yhteensä noin 6000 venepaikkaa erilaisissa satamissa. Kaupungin hallinnoimissa satamissa on yhteensä 4600 venepaikkaa, joista kaupungin paikkoja on noin 2300 ja kerhojen Kaupungin satamien talvisäilytysalueilla säilytetään talvisin noin 2400 venettä. Talvisäilytyskapasiteetti tullee huomattavasti vähenemään tulevan Finnoon sataman aluerakentamisen kautta. Veneiden määrä tulee Espoossa kasvamaan tulevaisuudessa ja siksi kaavoituksessa tulee varata jatkossa talvisäilytykseen alueita, joissa on tarjolla peruspalvelut; valot, vedet ja sähköt ja ne ovat aidattuja. Tuleva alue tarve on noin hehtaaria. Nykyiset ja suunnitellut satama-alueet ja uimarannat on vahvistettava myös asemakaavoin. Parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaiset ulkoilureittiyhteydet on huomioitava kaavoituksessa. Metron rakentuessa tulee turvata nykyiset liikunta-alueet ja väestömäärän kasvaessa huomioida uudet liikunta-aluetarpeet. Myös ulkoilureitit metroasemilta uimarannoille ja liikuntapuistoihin tulee suunnitella.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 38 Liikunta-alueet halutaan toteuttaa mahdollisimman lähelle asukkaita ja kouluja. Tällöin ne ovat asukkaiden kävellen saavutettavissa olevia lähiliikunta-alueita ja palvelevat myös alueen kouluja Tiedoksi - Torsti Hokkanen, Kaupunkisuunnittelukeskus - Ossi Keränen, Asemakaavayksikkö - Essi Leino, Yleiskaavayksikkö

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / / nuorisopalvelut/ Nuorisopalvelujen Kumppanuusraha Valmistelijat / lisätiedot: Tero Luukkonen, puh Hanna Savilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra 1 päättää jakaa euron määrärahan siten, että liikuntapalveluille osoitetaan kumppanuushankkeisiin ja harrastustakuun toteuttamiseen euroa ja nuorisopalveluille euroa. Määräraha jaetaan selostusosassa mainittuihin kohteisiin. 2 Nuorisopalvelujen osalta liikunta- ja päättää perustaa uudenlaisena avustusmuotona kumppanuusrahan. Kumppanuusraha myönnetään espoolaisille nuorisoyhdistyksille, -järjestöille sekä yhdistyksille, jotka järjestävät nuorille toimintaa. Kumppanuusrahan kohdalla voidaan käyttää kuitenkin erityisharkintaa koskien ulkopaikkakuntalaisia yhdistyksiä, joilla on espoolaisia jäseniä tai joiden toiminta tapahtuu Espoossa. Kumppanuusrahan myöntämisen tavoitteena on Nuori Espoo -tarinan mukaisen toiminnan vahvistaminen. Kumppanuusrahan myöntämisestä päättää tulosyksikön johtaja. 3 päättää hyväksyä liitteenä olevat kumppanuusrahan kriteerit. Käsittely Bazouleva teki puheenjohtajan ja Aarrekiven kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Kumppanuusraha jätetään toteuttamatta. Sen sijaan nuorisotoimelle osoitettu euroa käytetään järjestöjen yleis- ja aluejärjestöavustusten korotukseen. Vastaava virkamies valmistelee esityksen ensi kokoukseen. Pajunen vastusti Kallunkin ja Wikholmin kannattamana Bazoulevan muutosehdotusta ja kannatti esittelijän ehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että Bazouleva on tehnyt esittelijän ehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen, jonka johdosta on äänestettävä. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänesti 6 jäsentä ja sitä vastaan 3 jäsentä ja 1 jäsen äänesti tyhjää. Äänestyspöytäkirja on liitteenä.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 38 Puheenjohtaja totesi liikunta- ja nuorisolautakunnan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite Selostus 5 Nuorisopalveluiden kumppanuusrahan kriteerit 6 Äänestyspöytäkirja Valtuuston neuvottelutoimikunta saavutti neuvottelutuloksen Espoon kaupungin vuoden 2017 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, jossa se myönsi lisätukea liikunta- ja nuorisopalveluille, mm. harrastejärjestöille. Neuvottelutuloksessa mainittiin, että liikunta- ja kohdentaa lisätuen käyttösuunnitelman yhteydessä. nuorisolautakunnan kokouksessa päätettiin lisätä Toimintatulot -tilin alle, kohtaan avustukset, kumppanuusrahaa Liikuntapalvelujen osalta kumppanuusraha ja harrastustakuun toteuttamiseen osoitettu raha suunnataan Ice Hearts -toimintaan ja kyseisellä rahalla perustetaan Espoon ensimmäinen tytöille suunnattu Ice Hearts -ryhmä Nuorisopalvelujen osalta perustetaan uudenlainen avustusmuoto kumppanuusraha. Kumppanuusraha myönnetään espoolaisille nuorisoyhdistyksille. Kumppanuusrahan kohdalla voidaan käyttää kuitenkin erityisharkintaa koskien ulkopaikkakuntalaisia nuorisoyhdistyksiä, joilla on espoolaisia jäseniä tai joiden toiminta tapahtuu Espoossa. Kumppanuusrahan myöntämisen tavoitteena on Nuori Espoo -tarinan mukaisen toiminnan vahvistaminen. Kumppanuusrahan myöntämisestä päättää tulosyksikön johtaja. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / / Perusavustus; liikuntatoiminta ja erityisryhmät 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Markku Sistonen, puh Christina Franck, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra päättää myöntää liitteiden mukaisesti perusavustukset 2017: liikuntatoiminta-avustusta yhteensä euroa ja erityisryhmien liikuntatoiminta-avustusta yhteensä euroa. Lisäksi lautakunta päättää hylätä liitteissä mainitut hakemukset, jotka eivät täytä avustusten jakoperusteita. Käsittely Päätös Wikholm poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi hallintolain 28 :n 5 kohdan perusteella. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 7 Perusavustus 2017 toimintavertailu 8 Perusavustus 2017 esitys 9 Perusavustus 2017 hylätyt 10 Erityisryhmät 2017 esitys 11 Erityisryhmät 2017 hylätyt päättää vuosittain espoolaisten järjestöjen perusavustukset liikuntatoimintaan. Avustukset on kuulutettu haettavaksi mennessä. Avustusta myönnetään toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteella kuluvan toimintakauden liikuntatoimintaa varten. Perusavustusta jaetaan liikuntatoiminta-avustuksena. Liikuntatoiminta-avustuksen valmistelussa on ensisijaisesti painotettu nuorten alle 20-vuotiaiden säännöllisessä harrastustoiminnassa olevien määrää, tämän lisäksi on huomioitu liikuntatoiminnan harjoituksista aiheutuneet kulut. Avustus voi olla enintään 1/3 seuran liikuntatoimintaan käyttämistä menoista. Lisäksi valmistelussa on arvioitu valmentajien ja

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / 38 ohjaajien määrää. Avustuksen myöntäminen edellyttää, että seurassa/yhdistyksessä on vähintään 20 alle 20-vuotiasta säännöllisessä harjoitustoiminnassa olevaa. Suurin ehdotettu avustus on euroa ja pienin ehdotettu avustus on 200 euroa. Erityisryhmien liikuntatoiminta-avustuksen valmistelussa on otettu huomioon säännöllisessä harrastustoiminnassa olevien määrä sekä liikunnallisen harrastustoiminnan laajuus. Suurin ehdotettu avustus on euroa ja pienin ehdotettu avustus on 200 euroa. Tiedoksi - Avustuksen hakijat

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / / Olarin nuorisotilasta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Merja Nordling, puh Tero Luukkonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Päätös nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra Liikunta ja päättää luopua Olarin nuorisotilan hallinnasta alkaen. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus on hyväksynyt suunnitelman Olarin nuorisotilatoiminnan uudelleen järjestämisestä. Suunnitelman mukaan Olarin nuorisotilasta luodaan monipuolinen lasten ja nuorten toimintatila, jossa eri toimijat toteuttavat monimuotoista toimintaa. Sekä pienryhmätoimintojen että avoimen nuorisotilatoiminnan järjestämiseksi haetaan uusia toimijoita. Olarin nuorisotilalle ei kuitenkaan ole syntynyt tavoitellun mukaista ja laajuista toimintaa. Markkinoinnista ja eri toimijoiden kanssa toteutetusta yhteisestä suunnittelusta huolimatta alueen nuoret eivät ole ottaneet nuorisotilaa omakseen. Tilanne ei ole sanottavasti muuttunut vuoden 2015 tilanteesta ja Olarin nuorisotilan kävijämäärä on pysynyt hyvin pienenä. Nuorisotilalla on tällä hetkellä kaksi toimijaa, jotka järjestävät säännöllisesti kahtena iltana viikossa toimintaa. Tämän lisäksi nuorisotilan bändikämpässä on harjoittelemassa yksi bändi. Olarin nuorisotila sijaitsee Maapallonkujan kiinteistössä. Perusteena Olarin nuorisotilasta luopumiseen on käyttöasteen pienuuden lisäksi myös se, että nykyinen toimistotalo puretaan ja paikalle rakennetaan asuntoja. Asemakaavamuutos on ollut nähtävillä välisenä aikana. Olarin nuorisotila on kooltaan 245 m². Vuokrakustannukset vuodessa on Tiedoksi - Hannele Söderblom, Tilahallinta

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / / Kuntalaisaloite, venepaikkojen maksut Valmistelijat / lisätiedot: Jarmo Ikävalko, puh Tapani Kortelainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi kuntalaisaloitteeseen annetun vastauksen. Käsittely Päätös Sihteerin tekninen virhe on korjattu kokouksessa ja huomioitu pöytäkirjassa. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Kuntalaisaloite Kuntalainen on tehnyt kuntalaisaloitteen venepaikkamaksuista seuraavasti: Eläkeläiset, jotka saavat eläkevähenteistä kansaneläkettä, saavat venepaikkojen ja talvipaikkojen hinnoista alennusta 50%. Lisäksi kuntalainen esittää, että maksuihin voisi soveltaa jonkin asteista tulorajaa, esim. vähemmän kuin 1300 nettona ansaitsevat, voisivat saada alennusprosentin maksuista. Kuntalaisaloitteeseen on vastattu seuraavasti: on päättänyt kokouksessaan liikuntapalveluiden maksuista vuodelle Vertailussa vene- ja talvipaikkojen hinnat ovat Espoossa edullisemmat kuin esim. Helsingissä. Venesatamia ja talvisäilytysalueita, sekä niiden palveluita kehitetään jatkuvasti, jolloin veneilijöiden palvelut paranevat. Satama-alueiden ja

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 32 / 38 laiturialueiden sähköistystä, vesihuoltoa, valaistusta ja valvontaa kehitetään, jolloin myös kustannukset kasvavat. Kustannusten kohdistaminen palveluiden käyttäjille on perusteltua. Vene- ja talvipaikkojen hinnoittelu perustuu paikkojen kokoon, joka osaltaan ottaa huomioon paikan käyttäjän tarpeen ja maksun suuruuden. Hintojen muutokselle ei tällä hetkellä ole perustetta. Tiedoksi - Aloitteen tekijä

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 33 / / Päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Paula Pullinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi 1 Nuorisojärjestöjen lausunnon ja siihen annetun vastauksen. 2 Kulttuurilautakunnan päätöksen KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolun muotoilu kulttuurikasvatussuunnitelmana sekä kulttuuripolun rakenteen muutoksen hyväksyminen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 12 Nuorisojärjestöjen lausunto avustusmäärärahan lisäämiseksi Vastaus nuorisojärjestöjen lausuntoon avustusmäärärahojen lisäämiseksi - Kulttuurilautakunta KULPS! Espoon kulttuurikasvatussuunnitelma 1 ENNU on 11 nuorisojärjestön muodostama yhteenliittymä, joka tavoittaa vuosittain lähes 7000 lasta ja nuorta toiminnallaan. Nuorisojärjestöjen lausunto nostaa esiin nuorisojärjestöjen huolet koskien avustusmäärärahaa. Nuorisojärjestöjen lausunto ja siihen annettu vastaus ovat liitteenä. 2 Kulttuurilautakunta hyväksyi KULPS!in muotoilun kulttuurikasvatussuunnitelmaksi sekä KULPS! kulttuuripolun uuden