MUUTOKSEN JOHTAMINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUISSA Mielen avain -loppuseminaari 3.6.2015 Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja (Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö)
LÄÄKETIEDE VS. LÄHIMMÄISYYS ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 4.6.2015 2
Kainuussa itsemurhia ehkäistään metsästäjien avulla (IS 14.5.2015)
kysymys: Milloin ja millä perusteilla voi tehdä muuta kuin parasta ja tuottavinta? nimim. veronmaksaja
JÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVIA AJANKOHTAISIA HAASTEITA SOTE monen tason muutos; rakenneuudistus vs. palveluohjaus, rahoitus, vallanjako Kuntatalous konkretian vaatimus Kela-uudistus; osaoptimointia vai yhteiskunnallisen vastuujaon tehostamista Ammattiryhmien väliset muutokset; esim. muuttunut lääkäriprofessio Sähköiset ratkaisut ja niiden mahdollisuudet Muuttuva yhteiskunta; geopoliittiset tekijät, kansainvälinen turvallisuus, poliittinen todellisuus ym.
SOSIAALI-JA TERVEYDENHUOLTO JA IHMINEN, kontekstien kirjosta KOHDE TAVOITE VÄLINE KRIITTISET TEKIJÄT JOHTAMISEN HAASTE VERONMAKSAJA Verojen kohtuullisuus, VEROILLE VASTETTA Tuottavuuden lisääminen, Kustannuslaskennan hyödyntäminen Tuottavuus, Kustannustietoisuus, Positiivinen priorisointi Tuottava ja tehokas toiminta, Samalla rahalla enemmän KANSALAINEN Hyvinvointivaltio, PERUSTURVA Yhteiskunnan rakenteet, Keskushallinto Hallittavuus, Turvallisuus, Luotettavuus Ison kuvan ylläpito ja siihen integroituminen ASIAKAS PALVELUT/ Palvelujärjestelmä Saavutettavat ja toimivat palvelut Saatavuus, Kattavuus, Joustavuus Palvelualttius Rajapintojen hallinta, Matalan kynnyksen palvelut POTILAS (Asiakas) Korkeatasoinen lääketieteellinen HOITO /asioiden hoitaminen, Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Oikeaan diagnoosiin perustuva tehokas hoito Vaikuttavuus Professioiden tukeminen, Prosessien ylläpito YKSILÖ YKSILÖLLISYYS, Räätälöinti, Kohtaaminen Toivomusten ja odotusten kohtaaminen, Henkilökohtaisten kokemusten huomioiminen Kokemuksellisuus, Subjektiivisten merkitysten kohtaaminen, Selviytyvyys Tarvitsevuus Asiakaslähtöisyys, Tervetuloa -ideologia LAINSÄÄDÄNTÖ Yhteiskunnan tukirakenne, Lakisääteiset tehtävät, VIRANOMAISfunktio Viranomaisjärjestelmä, Valvontajärjestemä Oikeudenmukaisuus, Uskottavuus, Tasavertaisuus, Tasa-arvoisuus Toteutuksen päivittyminen, Sisäinen valvonta
Mittareiden ja raportoinnin harhaa: MIELENTERVEYSINDEKSI 1. Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset Indikaattori kuvaa itsemurhien (X60-X84, Y870) tai sairaalahoitoon johtanut itsemurhayritysten määrän ikäryhmässä 16-79 suhteutettuna samanikäiseen väestöön. => Kuvaa palveluihin pääsyä, toimintatapoja ja hoitokulttuuria 2.Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet Indikaattori kuvaa psykoosin (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikeahoitoinen psykoosi) hoitoon myönnettyjen lääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väkilukuun Kuvaa palveluihin pääsyä, alueellista diagnostiikkaa, hoitokäytäntöjä, lausuntojen kirjoitustaitoja ja Kelan linjauksia 3.Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 16-64 -vuotiaiden määrän suhteutettuna samanikäiseen väestöön. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet => Kuvaa palveluihin pääsyä, alueellista diagnostiikkaa, hoitokäytäntöjä ja lausuntojen laatua ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 4.6.2015 7
MUUTOS ON TYÖSKENTELYÄ RAJOILLA Muutoksen tekeminen on rajapintatyötä, rajojen siirto luo aina uusia rajoja Rajojen havainnointi on muutoksen edellytys Muutosjohtaminen ja johtaminen ovat eri asioita
ASIAKASSEGMENTIT VS. HALLINTORAJAT Hieman faktoja: Melkein kaikilla ihmisillä on jossain vaiheessa elämäänsä jonkinasteinen mielenterveyden häiriö ja Suurimmalla osalla mielenterveysongelmaisista on myös päihdeongelma ja Apua hakevista päihdeongelmaisista lähes kaikilla on myös mielenterveysongelma. Toisaalta pitkäaikaistyöttömyys altistaa mielenterveysongelmille ja näin myös päihdeongelmille. Me myös tiedämme, että molemmat näistä ongelmista altistavat pitkäaikaistyöttömyydelle. Vaikeista mielenterveysongelmista kärsivät kuolevat 10 vuotta nuorempina kuin eimielenterveysongelmaiset ja kuolinsyyt ovat somaattisia. Monen somaattisen sairauden oireena esiintyy masennusta ja pitkäaikaisesti masentuneilla esiintyy huomattavasti tavallista enemmän somaattisia sairauksia. Pitkäaikaistyöttömillä on muuta väestöä enemmän somaattisia sairauksia Tällaisia eri asiakassegmenttien välistä peilaavaa vertausta voisi jatkaa monen muunkin muuttujan ympärillä MITEN TÄSTÄ KAIKESTA TEHDÄÄN TOIMIVA ORGANISAATIO?
JOITAKIN TULOKSIA Jonot ovat poistuneet, vaikka kuka vain voi tulla milloin vain Henkilöstöpulaa ei ole enää Asiakastyytyväisyysmittauksissa olemme saaneet Eksoten parhaat tulokset Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluasuminen on vähentynyt lähes 20% Ps os:jen paikkaluku on vähentynyt 60 % Vastentahtoiset toimenpiteet ovat vähentyneet yli 90 %!!!! Nettotoimintamenojen kehitys valtakunnan tasolle siirrettynä tarkoittaisi 5,5 mrd säästöjä V. 2014 tulos toteutui +1,2 milj. budjettia pienempänä ( toteuma 36,6 milj. ), vaikka tuotot laskivat 0,5 mrd euroa laitoshoidon vähenemisen takia
MTP:n asiakaskohtaisten kustannusten kehitys 2010-2013 120 115 110 105 MTP:n asiakasmäärän ja EUR/asiakas suhteellinen kehitys (2010=100) Asiakkaat MTP: EUR/asiakas 104,3 110,4 114,9 MTP:n asiakaskohtaiset kustannukset ovat 12,3 % alhaisemmat kuin vuonna 2010, vaikka asiakkaita on 14,9 % enemmän 100 95 90 85 100,0 99,9 91,9 87,7 2010 2011 2012 2013 Asiakaskohtaiset kulut ovat tippuneet lähes 550 EUR/vuosi 2010 2011 2012 2013 Asiakkaat 6 223 6 490 6 873 7 148 EUR/asiakas 4 408 4 402 4 051 3 865
KAIKKI ASIAKKAAT OVAT YHTEISIÄ
Jonot eivät poistu, - jos niitä ei poista
1. Yksilötaso = Miten? Palvelujen räätälöinti, Just for me Kohtaaminen 2. Palvelujen taso = Mitä? Matala kynnys Sopiva ja toimiva palveluvalikko - Ketteryys Tarkoituksena on, että palvelujen sisältö ei jäisi kiinni niiden saatavuudesta. Toisaalta voi olla palveluja, joita ei oikeastaan tarvittaisi ja niihin kuluvat resurssit olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää muualla. 3. Väestötaso = Säännöt ja rakenne Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus Kaikille samanlaiset palvelut -> Mahdollistaminen Kaikki saavat samanlaiset mahdollisuudet, mutta palvelujen tulee olla tarkoituksenmukaisia eli niitä kohdennetaan (positiivinen priorisointi) a) tarpeen ja b) vasteen mukaan 4. Tuottavuuden taso ASIAKASLÄHTÖISYYDEN HIERARKIAT Hyvinvointivaltion olemassaolon peruskysymys ja ajankohtainen kansallinen haaste Mihin on varaa? Suoritteiden seuraaminen, vaikuttavuuden monitorointi ja tulosten mittaaminen ovat asiakaslähtöisyyden edellytyksiä Jos rahat loppuvan, palvelut tuotetaan sattumanvaraisesti ja niihin pääsy on mielivaltaista
OSAOPTIMOINTI Oman kehittämistä muiden kustannuksella Julkishallinnon perinteinen synti Kun jokainen ajattelee vain itseään ja tarpeitaan, vaikka usein taustalla hyvät tarkoitusperät Valtava haaskauksen tuottaja Tyypilliset taustat: Ei kuulu meille -> Kenelle? Väärässä paikassa -> Onko edes oikeaa paikkaa? Väärin toimittu -> Miten päästään oikeaan? Muualla on tarjolla parempaa -> Mitä, missä, miten? Synnyttää kuplia -> Kuka korjaa jäljet, kun kupla on puhjennut? Kangastuksille rakentuva todellisuus Tiedon ja realismin inflaatio
KUKA HOITAA? Sairauksiensa hoitoja laiminlyövät Raittiutta tavoittelemattomat alkoholistit Lääkkeitä syömättömät psyykepotilaat Asiansa sotkevat Rahansa tuhlaavat Huonosti käyttäytyvät Hoitoonsa tyytymättömät Järjestelmän ulkopuoliset Mitä on Käypä Hoito-suositusten ulkopuolisten käypä hoito?
MASENNUS MIKÄ MASENNUS? diagnostiikan kontekstin ongelmallisuus MASENNUS SUHDE DEPRESSIOON TUNNETILA SAIRAUS OIRE/ REAKTIO LIITÄNNÄIS- SAIRAUS VUORO- VAIKUTUS SUKU- PERINTÖ OMINAISUUS, EVOLUTIONAARINEN VOIMA ERI ASTEET PSYKO- SOSIAALISET TEKIJÄT PSYKIATRISET SAIRAUDET SOMAATTISET SAIRAUDET PERSOONALLISUUS HÄIRIÖT PSYKOOSI ILMIASU PERHEEN ILMAPIIRI POIKKEAMA NORMAALITILASTA BIOLOGIA MENETYKSET AHDISTUS- HÄIRIÖT SAIRAUS/ BIOLOGIA ESTYNYT REAKTIO SOPEUTU- MINEN SUKUTEEMAT OLO GENETIIKKA ELÄMÄN- KUORMITUS PERSOONALLI- SUUSHÄIRIÖT SAIRASTU- MINEN VAATIVA TAISTELU- VÄSYMYS INTERPERSO-- NAALISET TEEMAT TRANS- GENERATIO- NAALISUUS OLOTILA PSYKOOTTINEN MASENNUS STRESSI- TEKIJÄT PSYKOOSI SAIRASTA- MINEN RIIPPUVAINEN SAMAT BIOLOGISET PROSESSIT PROSESSIIN LIITTYMINEN KANSALLISET TEEMAT JA HISTORIA OLEMISEN TILA MASENNUS JA PÄIHTEET MUUT SOMATI- SAATIO NARSISTINEN SAMAT MIELEN- SISÄISET PROSESSIT TRANS- FERENSSI KANSALLINEN ITSETUNTO TUNNE KAAMOS- MASENNUS EPÄ- LUULOINEN STIGMA HAVAINNOI- JAN OSUUS BIPOLAARI- SAIRAUS EPÄVAKAA NEGATIIVINEN OIREISTO KROONINEN MASENNUS MUUT
PÄRJÄÄVYYS Omassa elämässä elämisen kokemus Ulottuvuuksia ja käsitteitä SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS OIREET JA HAITAT TOIMINTAKYKY AVUN SAATAVUUS HOITOON LIITTYVÄT KOKEMUKSET TURVALLISUUDEN TUNNE TERVEYS TYYTYVÄISYYS OMAAN ELÄMÄÄN PSYKOSOSIAALINEN TURVAVERKKO MERKITYKSET JA KOKEMUKSET VOIMAVARAT JA JAKSAMINEN VALINNAT JA RAKENTEET PERHETEKIJÄT AMMATINVALINTA JA TYÖ ASUINPAIKKA ASUMISEN TEKIJÄT PÄRJÄÄVYYS PERUSTURVA AGENTTISUUS IHMISUHTEIDEN TILA YHTEYS HYVÄÄN SUBJEKTIIVINEN Kokemuksellisuus OBJEKTIIVINEN Arvioinnin mittarit? TYÖ MIELEKKYYS TYYTYVÄISYYS HAASTAVUUS ARVOSTETTAVUUS TYÖPAIKAN ILMAPIIRI ROOLIT VANHEMMUUS PUOLISONA OLEMINEN YSTÄVÄT TYÖYHTEISÖ MUUT IHMISSUHTEET SOSIAALISET TILANTEET 2009/ 2013
MTPA AIKUISPSYKIATRIA NUORISO- PSYKIATRIA 24/ 7 päivystys Palveluohjaus Arviointijaksot Neuropsykiatr ia (Adhd, Asperger) Lyhyet hoidot VASTAAN- OTOT PÄIVÄ-OSASTO OSASTO-HOITO LIIKKUVA TYÖ Sihti Poliklinikka Päivä-toiminnat Osasto YTHS NUORTEN PÄIHDETYÖ KATAJAPUU Nuorisopsykiatria Terveydenhoito Vastaanotot Mielenterveysty ö Päihde-Sihti Liikkuva työ Päihdeklinikka Päihdekuntoutusyksikkö Asumispalvelut Sori -toiminta Osto-palvelut Tukiasunnot Kuntouttava asuminen Toiminnalliset ryhmät Nuoret aikuiset Vastuulääkäri TERVEYS- KESKUS Vastuuhoitaja Terveydenhoitaja Koulupoliisitoiminta (kansalaistaidot) POLIISI Rikostutkinta -> Hoitoonohjaus Näkyvä kenttätoiminta Sosiaalityö Työpajat LAP-TUOTE-SÄÄTIÖ Valmennuspalvelut Työhönvalmennus Etsivä työ Keskitetty toiminta TYÖTOIMINTA Satelliitit Päihdepaikat Ostopalvelut YKSITYIS- SEKTORI Yleislääkärit Psykiatrit Psykoterapeutit OPPI-LAITOKSET Rehtori ja opettajakunta NUORI JA TURVAVERKKO AIKUIS- SOSIAALITYÖ Talous- ja velkaneuvonta Toimeentulotuki Työllistämisen tukitoimet Avopalvelut LASTEN- SUOJELU Laitos-palvelut SRK Erityisopetus Oppilas- /opiskelijahuolto Oppilaan- /opinto-ohjaus TAIDETYÖPAJA LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ TYÖ Ehkäisevä työ Tarulantupa Kirkko Nuorisotyö Sotilasavustus Perheasiainneuvottelukeskus Oppilaitospastorit KANNATELLEN Muut yhteisöt I: Syrjäytymisen mekanismit II: Case Management HANKKEET SIEPPI Klubitalo TIME-OUT KOLMAS SEKTORI Koulu-psykologit Koulukuraattorit Vammais- ja hoitotuet MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUT Kuntoutus Kuntoutusraha Lääkinnällinen Ammatillinen Psykoterapiat KELA Opintotuet Äitiys- ja lastenneuvolat Työ-markkinatuki Työn välitys Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut TE-TOIMISTO TYP Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Vapaaehtoistyö Potilasjärjestöt Omaisjärjestöt Sairaspäivärahat Kuntoutustuki Harkinnanvarainen Kotoutumistuki Koulutuspalvelut Ammatinvalinta ja urasuunnittelu Merkkari Asumistuet Ammatillinen kuntoutus Työhön ja koulutukseen suuntaavat palvelut Lapsi- ja nuorisovastaanotto Koulu-terveydenhuolto Opiskelijaterveys Koppari Asumis- ja laitospalvelut Perheneuvola Nuorisotilat Yksilökäynnit VAMMAIS- PALVELUT Päivä- ja työtoiminta Tiedotus-piste Verkko SAIMAAN KRIISIKESKUS NUORISO- TOIMI Ryhmät Perheasiat Sijaishuolto Perhetyö Sosiaalityö Nettinuorisotyö Sosiaalinen nuorisotyö Lasten-kodit Turvakoti Muut yksiköt Sosiaalipäivystys Sijaisperheet Etsivä työ Ehkäisevä nuorisotyö
NUORTEN OHJAAMON ROOLI JA PAJA ALLE 18 V. LASTEN JA NUORTEN TALO V E R T I K A A L I S U S I K Ä R A J A T T O M U U S MTPA TYP MÄÄRITELTÄVÄT ASIAT: TYÖNJAKO YHTEISTYÖN MUODOT ASIAKKAIDEN SEGMENTOINTI PALVELUOHJAUKSEN MALLI LÄHETTÄMISKÄYTÄNNÖT TILAAJA-TUOTTAJA MALLI VERKOSTOJEN YLLÄPITO YHTEISEN ISON KUVAN PÄIVITTÄMINEN NUORTEN TARPEIDEN MUKAINEN TOIMINTA
Asennemuokkaus Suojaaminen Suojautuminen Asiantuntijuus Toiminnan edistäminen KOMPLEKSISUUS, esimerkkinä osastohoito Välittäminen Suojan tarjoaminen Väärinkäsitysten oikaisu Hoiva Hyväksikäyttö Hoito JULKISUUS Toivo Epätarkoituksenmukaisuus Kuntoutus Verkostojen toimivuus TURVA YHTEISÖ- ROOLIT Toimintakyvyn ylläpitäminen Saatavuus Asiakkaan ääni Viranomaisyhteistyö OSASTO- HOITO PALVELUT Tarkoitushakuisuus Tuottavuus Kattavuus ANSIOTYÖ Ketteryys Palveluvalikon laajuus Omistajaohjaus TOINEN TODELLISUUS Saavutetut edut Byrokraattisuus Ohjaava populismi Vieraantuminen Työturvallisuus Työelämän pelisäännöt Eristetyksi tulo Laitostaminen Hyväksikäytölle altistuminen Uhriutuminen Totalitarismi Stigmatisoituminen Mielivallalle altistuminen Tekopyhyys Työntekijän tarpeiden tyydyttäminen Palkkatason velvoittavuus Ansiotaso Realisointi Työn arvo
KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1 Milloin päihdeongelmaan haetaan apua?
KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 2 Mikä todella auttaa?
KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 3 Mitä apua hakevalta voi vaatia?
KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 4 Miten avun tarve eroaa muusta avun tarpeesta?
KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 5 Milloin hoito passivoittaa ja kroonistaa?
IDEOLOGINEN JULISTUS 2010: PÄIHDETYÖ KUULUU KAIKILLE! Hoitopaikan ratkaisee sen hetkinen yksilöllinen palvelutarve
PUUN, KUOREN JA OLOSUHTEIDEN VÄLISSÄ Tasapainoilua päihdepalvelujen järjestämisessä VÄLITTÄMINEN JA HUOLENPITO TARKOITUKSENMUKAISUUS KONTROLLI Turvapaikan ja uuden alun tarjoaminen Sosiaalityön ja lääketieteen apu Oikeus päihteettömään ympäristöön Yhteiskuntaan integroiminen Elämään paluuseen auttaminen Elämäntapaohjeet, Itsehoidon motivointi Maata jalkojen alle, Majatalotoiminnan välttäminen Passiivisuudesta aktiivisuuteen, Kuntouttava työote Lieveilmiöiden hallinta Itselle ja muille vahingollisen toiminnan estäminen, esim. kaupankäynti Markkinoiden pitäminen etäällä, esim. ei Shooting roomia Eteenpäin tuuppiminen ja realiteettien kohtaaminen Perusturvan ylläpitäminen Omatoimisuuteen kannustaminen Hyväksikäytön estäminen Turvaverkon ylläpito Auttamisen mahdollistaminen/ mahdollistuminen Toimintaa turvaava positiivinen julkisuuskuva
PÄIHTYNEEN POTILAAN POLKU EKSOTESSA JÄRJESTYS-/ POLIISIFUNKTIO SAMMUNEET/ TAJUTTOMAT EA NOVA VÄKIVALTAISET POLIISI Pääsääntöisesti: TUTKIMUKSET/ EA/ NOVA PÄIHTYMYS SOMAATTISTEN TUTKIMUSTEN TAI HOIDON TARVE HOITO KESKEN PÄIHDEDELIRIUM Kevyet hoidot: (esim. iv):ps1 Yleensä NOVA/ Somaattinen osasto (A9) Komplisoitumattomat: Ps1 Toteutus NOVAN toimesta Säännöllinen psykiatrinen konsultaatio KOTI, ei jatkoa AVOHOITO MAJAKKA PSYYKE +/ EPÄSELVÄ MTPA/ PÄIV. HIESSILTA PAJARILA PS1 Selviämishoitohuone Osastohoito Vapaaehtoinen hoito Tahdonvastainen hoito
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ
KIVULIAINTA OLI PERUSTEHTÄVÄÄN PALAUTTAMINEN ELI ASIAKAS OLI UNOHTUNUT ja tästä lähdettiin
AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUJEN PALVELUJÄRJESTELMÄN TULEE PALVELLA JOKAISTA KÄYTTÄJÄT EIVÄT OLE MIKÄÄN ERILLINEN IHMISRYHMÄ - SE ON MEITÄ KAIKKIA VARTEN, TERVETULOA!
KAIKEN YDIN ON KOHTAAMINEN LÄHIMMÄINEN LÄHIMMÄISELLE
24/7 -TOIMINNAN EDELLYTYKSIÄ
The Big Figure MATALA KYNNYS/ HYVINVOINTIASEMA SIJAINTI ROOLI JA TEHTÄVÄT AUKI- OLOAJAT PALVELU- VALIKKO MIEHITYS TYÖNKUVA PALVELUOHJAUS JA SIIHEN LIITTYVÄ VÄLITÖN OMA TUOTANTO MATALA KYNNYS toimintamallin tavoitteita 1. PALVELUJEN JA TOIMENPITEIDEN HELPPO SAATAVUUS JA OIKEA-AIKAISUUS 2. KATUJEN TODELLISUUDEN TUOMINEN PALVELUJÄRJESTELMÄÄN 3. MOTIVAATION HYÖDYNTÄMINEN (MOMENTUM-AJATTELU) 4. ENNALTAEHKÄISYN AJOITUS KAIKKI PROSESSIT OVAT YHTEISIÄ PROSESSIT PERUSPROSESSIT JATKOPROSESSIT MONIALAISET PROSESSIT TÄYDENTYVÄT PROSESSIT HALLITSEMATTOMAT PROSESSIT SITÄ TUOTETAAN, MITÄ TARVITAAN TOIMINNOT Missä? Toimeenpano Kuka? Miten? Kehittäminen Havainnointi Kenelle?
ASIAKASLOGISTIIKAN SEGMENTIT ASIAKASSEGMENTTI KOHDERYHMÄ HAASTEET JA LISÄARVO 1. AKUUTIT, KIIREELLISET JA EPÄSELVÄT Palveluja vailla olevat Matalan kynnyksen ylläpito, Palvelujen saatavuus 2. TUTKIMUS- JA SELVITYSVAIHEESSA OLEVAT 3. SUBAKUUTIT, VAIHTELEVIEN VOINNIN JA TILANTEIDEN ASIAKKAAT 4. LAITOSHOIDON JA ASUMISEN PALVELUJEN TARVITSIJAT 5. REMISSIO, TASAPAINON YLLÄPITÄMINEN 6. ULOSKIRJOITETUT 7. MONIALAISEN AVUN TARVITSIJAT 8. JÄRJESTELMÄN ULKOPUOLELLA OLEVAT AVUN TARVITSIJAT Selvittelyt kesken, Tietoa käytettävissä, Kertomuksen täydentyminen Labiili sairaus, Hallitsemattomat episodiaaliset tapahtumat, Elämänhallinnan ongelmat Itsenäisen asumisen riittämättömyys Selvittelyjä ja toimenpiteitä tehty, Säätötoimenpiteiden tarve Aiemman tiedon hyödyntäminen, Episodien muotoutuminen prosesseiksi Yhden erikoisalan palvelut ovat jo lähtökohtaisesti riittämättömät, Asiakassegmentin tunnistaminen ja monialaisten prosessien käynnistäminen Terveyshaittojen tunnistaminen Päivystyksellisen tiedon mahdollinen lisäarvo tai täydentävyys Todellisuuden rakenteiden kuvautuminen, Arjen dynamiikan näyttäytyvyys Turva, Kuntoutuksellisen prosessin jatkuvuus, Yhteiskunnallisen osallisuuden ylläpito Psykososiaalisen tuen tarve, Pahenemisen ennaltaehkäisy Relapsi vai uusi tilanne Verkostojen luominen, Dynaamisen konsensuksen muodostaminen, Joukkueena toimiminen Signaalien tavoittaminen ja sisäänheitto, Motivointi 9. ASIAKKAAT, JOILLA HYVINVOINTI ON UHATTUNA JA TARVITAAN ENNALTAEHKÄISYÄ Tulevat palvelujen käyttäjät, Tulevaisuuden palvelujärjestelmän muotouttajat Ajan hengen aistiminen ja havainnointi, Skenaariosuunnittelu ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 4.6.2015 36
PARASTA RAKENNUSMATERIAALIA Toimimattomina näyttäytyvät prosessit Palveluja vaille jääneet asiakkaat Palvelujärjestelmän pudokkaat ILMAN NIITÄ EI JÄRJESTELMÄMME KEHITY...miten hyödynnämme tämän informaation
ASIAKKAIDEN TARPEET PALVELUJÄRJESTELMÄN OHJAAJINA PALVELUTARVE VIRANOMAISTEN NÄKÖKULMASTA, MIKSI? OTOS ARJEN TOIMINTA- KÄYTÄNNÖISTÄ, MITÄ? PALVELUVALIKON OHJAAJA, KETTERYYDEN TAE, SUUNTA? TUNNISTE (ei hetu) PALVELUTARPEEN TAUSTA PALVELU MITÄ MUUTA TARVITSISI? YHTEENVETO -> ASIAKASSEGMENTIT TOIMINNAN IMPLEMENTOITUMINEN ARJESSA KEHITYSTYÖN SUUNTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUKSEN SEGMENTOINTI TAVOITE KEINOT 1. PARANEMINEN SAIRAUS Sairauden aiheuttaman terveydellisen haitan poistaminen Paluu sairastumista edeltävään tilaan Adekvaatin hoidon keskeisyys Sairastumisen taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen Oireiden hallinnan tärkeys Vaihtoehtoisuuden tavoittaminen Agenttisuuden lisääntyminen 2. AKTIVOITUMINEN SAIRAUS Keskeytyneen kehityksen käynnistyminen ja tukeminen Uusien kehityksellisten prosessien synkronointi aiempiin Kehityksellisten alueiden integrointi Harjoittelun ja oppimisen tukeminen Valmennusohjelmien käyttö Reparenting 3. TOIPUMINEN SAIRAUS Sairaudesta aiheutuvan psykososiaalisten ym. haittojen vähentäminen Mahdollisimman hyvä elämä jäännösoireiden kanssa Psykososiaalisen selviytymisen tukeminen Yleisten elämän valmiuksien edistäminen Hoidon hyötyjen maksimointi Sairastumisesta sairastamiseen Selviytyvyyden lisääminen ja voimavarojen vahvistaminen 4. ENNALLAAN- PYSYMINEN SAIRAUS Etenevien sairauksien kulun hidastaminen Toimintojen ja niitä ylläpitävien rakenteiden tukeminen Uhattujen valmiuksien ja taitojen harjoittaminen Taitojen ja valmiuksien ylläpitäminen Hoidon haittojen minimoiminen Verkoston hyödyntäminen ja tukeminen Päivien sisällön rakentaminen Hyvän vahvistaminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TOIMIJAT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 4.6.2015 40
ELINYMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ TYÖ JA VIRANOMAISTUKI LIITO (Liikkuvan ja elinympäristöön tehtävän työn yksikkö) VETURI Elinympäristön AIKUISSOSIAALITYÖ teemat: Ryhmätoiminnat: TEOT (Työelämäosallisuus) KOTIHOITO Arjen todellisuuteen perustuva hoito ja tuki Verkostojen ylläpitäminen Omaisten tuki Arjen rakenteet Taidottaminen Valmiudet Kansalaistaidot Ym. Sisällön määrittely: Signaalien määrittely ja havaitseminen Menettelytapojen valikko Toimintamallit ----- Tukiasumisen tuki KOTIKÄYNTIEN FUNKTIOT: Työvalmentajat Avustajien tuki Työn johto Arjen avustajat Kohdennetut arkea tukevat toimet Kuty-lähtöisyys Jatkuva ja säännöllinen tuen ja hoivan tarve Informaation autenttisuuden varmistuminen/-taminen Välittämisen välittäminen Hyvän viranomaistyön kriteereiden täyttäminen
MUUTOKSEN JOHTAMISESTA
MOTTO: Mitä enemmän odotetaan tuloksia, sitä suurempi oikeus työntekijöillä on hyvään johtamiseen. Riittämättömistä tuloksista ei voi KOSKAAN syyttää henkilöstöä
JOHTAMISEN PERUSTEHTÄVÄ ON SAADA ASIAT TAPAHTUMAAN 4.6.2015
PSYKOTERAPEUTTI VS. MUUTOSJOHTAJA I Did it My Way (Frank Sinatra) ALLIANSSIN EDELLYTYKSET: BORDIN, Edward (1979) PSYKOTERAPIA MUUTOS- JOHTAMINEN SISÄLTÖ GOALS Terapian tavoitteet Missio, Visio Ymmärrys päämääristä ja tavoitteista. TASKS Työskentelytavat, Toiminta-/ etenemistapa Management, Strategia ja sen jalkautus, Administration Yhteisymmärrys ja tietoisuus, miten muutos tehdään. BOND Tunneside, Yhteys, Side Leadership, Organisaation arvojen toteutuminen Samassa veneessä olemisen kokemus, Me-henki, Motivointi
JOHTAMISJÄRJESTELMÄSTÄ Maatuska ilmiö
SUUNNAN MÄÄRÄYTYMINEN MATKAN MITTAMINEN OHJAAVAT TEKIJÄT RAPORTOINTIMUOTO REAGOINTITAPA PÄÄMÄÄRIEN ASETTAMINEN ASIAKASLÄHTÖISYYDEN OHJAUSKRITEERIT SUHDE MUUTOKSEEN KRIITTISET TEKIJÄT HENKILÖLÄHTÖINEN JOHTAMINEN Näkemykset Toiveet Henkilösuhteet Historia Lähtöpiste Benchmarkingin merkitys Vaikutelmat Mielipiteet Henkilösuhteet Psykologiset reaktiot Mutu Verbaliikka Tunteet ja affektit Selittely Huomion poiskääntäminen Loukkaamisen välttäminen Sanattomien hierarkioiden ohjaavuus Varjo-organisaatioiden asema Ajan ilmiöt Paikalliset painotukset Muutos edustaa kritiikkiä Syyllistymisalttius Negatiivisuus/ Pakko Toimeenpanon puute Populismi Eriarvoisuus Käenpojat TOIMINTALÄHTÖINEN JOHTAMINEN Perustehtävä Ideologia Strategia Suhde päämäärään Oma mittarivalikko Tavoitteet Mittarit Muutoksen raportointi Tiedolla johtaminen Tulosraportti Säännölliset katsaukset Näkyvä tieto Rakenteelliset muutokset Toiminnan supistaminen Henkilömuutokset Visio Tuottavuus Talouden realiteetit Oikeus palveluihin Tasavertaisuus Kustannuskehityksen ennakointi Muuttumisen kyky on elinehto Muutos on arkea Positiivisuus/mahdollisuus Psykologisten tekijöiden huomioiminen Henkilöstön asema Vauhdin säätely
Muutosvastarinnasta Mielen G-voimat Muutoksen kitkaa, mutta ilman kitkaa ei ole liikettä Muutosvastarinta edustaa yritystä korjata voimien ja vastavoimien välisen suhteen muutosta. Omalta mukavuusalueelta poisjoutumisen luonnollinen ja osin välttämätön reaktio. Lähtökohtaisesti positiivinen asia. Se edustaa perinnettä, jatkuvuutta, täydentyvää tarinaa jne. Termin eteen voidaan laittaa monenlaisia adjektiiveja, mutta näitä ei saa sotkea itse ilmiöön. Se vain on. Jos sitä ei esiinny, niin tasapaino ei ole muuttumassa eli muutos ei ole todellista. Prosessiorganisaation teon paradoksi: Jos vastustetaan sujuvuutta, päällekkäisyyksien poistoa, asiakaslähtöisyyden lisäämistä jne, niin mitä lopulta vastustetaan? Kun neuvotellaan, niin mistä neuvotellaan?
KONFLIKTIT - MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS Konfliktien aikana voi olla näkyvissä sellaista, joka ei muutoin näyttäydy Konflikteissa on aina liikkeellä suuria voimia, voisiko ne kääntää liikkeeksi? Kuinka saada staattisesta dynaamista?
RYHMÄILMIÖISTÄ Suurin osa Korkeasaaressa kuolleista flamingoista menehtyi sokkiin. Eläintarhan kaikki 16 chilenflamingoa kuolivat 10. huhtikuuta, kun jäitä pitkin Korkeasaareen tullut kettu yllätti ne yöllä aitauksesta. Eläintarhan mukaan vain kaksi linnuista kuoli ketun raateluun, ja loput 14 menehtyivät sokkiin, kun ne näkivät ketun raatelevan lajitoverinsa. Flamingot ovat helposti paniikkiin meneviä laumaeläimiä. Kuolleet flamingot on päätetty luovuttaa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon täytettäväksi. Korkeasaareen ei ole ainakaan tänä vuonna tulossa uusia flamingoja HS.fi 24.4.2010
Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista Eino Leino: Aurinkolaulu
SITOUTUMISEN VALINNAT JA LOJAALISUUS mikä ohjaa? Päämäärä Ei ole sidoksissa organisaatioon MISSIO Toiminnan kohde, kingi Olemassa olon peruste ASIAKKAAT PERUSTEHTÄVÄ Organisaation selkäranka Kaiken ydin Kaiken toteuttaja Organisaation tärkein voimavara HENKILÖSTÖ STRATEGIA Sopimus etenemistavasta Helposti unohtuva Mukavuustekijä Merkitystään suuremmassa asemassa LÄHIMMÄT/ TÄRKEIMMÄT TYÖTOVERIT ORGANISAATIO Toiminnan kuoret Mikä se on? ESIMIES Perustehtävän toteuttamisen ruumiillistuma Muutoksen työkalu, vaihdettavissa
INTEGRAATIOSTA: ERI VIITEKEHYKSET ERI VALMIUDET OPTIMIN ETSINTÄÄ VIITEKEHYS VAHVUUDET HAASTEET LÄÄKETIEDE Konkretia, Operatiivisuus, Kokonaisvaltaisuus Yhteiskunnallinen kapea-alaisuus, Auktoriteettikeskeisyys HOITOTIEDE Monipuolisuus, Tiimityöskentelyn luonnollisuus, Esimiestyön sujuvuus Signaalien havaitsemisen välittyminen, Toimenpiteiden oikea-aikaisuus SOSIAALITYÖ Laaja-alaisuus Toimeenpanon puute, Oman keinovalikon vähäisyys, Yksilölähtöisyys TYÖVOIMAHALLINTO Yhteiskunnallinen konkretia, Ajankohtaisuus Kokemuksellisuuden huomioiminen, Kokonaisvaltaisuuden puute
MUUTOSJOHTAMISEN PARADOKSIT 1. Muutos ei lähtökohtaisesti maksa mitään, lähes kaikki tarvittava on jo olemassa. 2. Suurimmat esteet tulevat organisaation sisältä ja usein aika läheltä. 3. Muutosvastarinnasta; kun vastustetaan asiakkaiden pääsyä organisaation sisään, jonottomuutta, elämän mukaista hoitoa ym., niin mitä vastustetaan? Hyvä ei nujerra vastarintaa
TUOTTAVUUTTAMME ALENTANEITA TEKIJÖITÄ Numeroihin perustuvan toiminnan vieraus Osaoptimointi Ison kuvan puute ja olemassa olevien toimintojen tuntemattomuus Rajapintojen suojaamiseen kuluva energia Käenpojat; organisaatioiden ja toimintojen ylläpito niiden itsensä takia Lapaan syötön vieraus; dialogisuus ja interaktiivisuus!!! Henkilölähtöisyys sivuuttaa toimintalähtöisyyden Epätasa-arvo ja suosikkijärjestelmät Muutosten liiallinen horisontaalisuus ja vertikaalisuuden puute Hanke-lähtöinen kehittäminen
MUUTOSJOHTAJAN VALMIUKSISTA voiko niitä olla
JOHTAMINEN KOLLEKTIIVINA Tapahtuuko muutos yksilöinä vai parvena? Muututaanko suhteessa toisiimme vai toimintaympäristöön? Mihin kohdistuu petokalan isku? Mihin kohdistuu kritiikin kärki? Missä ilmenee muutosvastarinta?
MITÄ KOHTI?
KEKON KUKKULAN SOVELLUKSIA 2, mikä kannattaa? Mikä taso kannattaa? Mihin on varaa? TEEMA/ sovellus ALIMITOITUS YLIMITOITUS Terveyshyöty Järjestelmään pääsy Olotila Ominaisuus Työttömyys Hyöty/ kustannus pieni Oire jää tunnistamatta, Vaikuttamisen tilaisuus jää käyttämättä Huolen lisääminen, vaikka ei vielä lääketieteellisen hoidon edellytyksiä, Normaaliuden käsitteen vääristyminen Standardipoikkeaman patologisointi Tehoton viranomaistoiminta, Asioihin paneutumattomuus, Loputtomat sisämarkkinat Hoito kallista, tulos epävarma ja enintään marginaalisesti vaikuttavaa Medikalisaatio, Kroonistaminen, Passivoittaminen, Resurssien tuhlaus Passivoittaminen, Autonomian kadottaminen Seuraukset ylittävät hyödyn (komplikaatiot, ym), Kustannushyötyä ei ole lainkaan, ainoastaan kuluja Epäonnistumisen kokemus, Luottamuksen menetys, Osallisuuden kadottaminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 4.6.2015 59
KEKON KUKKULAN SOVELLUKSIA 3, yhteisten talkoiden tarve PUDOKKAAT VAUHDIN OPTIMOINTI HOIVA SUUNTAAMINEN TURVA TYÖNJAON TARKOITUKSENMUKAISUUS VERKOSTON TUKEMINEN TÄYDENTÄVÄ TYÖ Psykososiaalisten palvelujen rooli polulla pitämisessä ja professioiden tukemisessa? ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 60
TUOTTAVUUS JA KOKONAISUUDEN HALLINTA Valtakunnallisesti keskitetty erityistason erikoissairaanhoito Harvinaisten sairauksien hoito Keskitetty erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito ELINYMPÄRISTÖÖN TEHTÄVÄ TYÖ PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Perusterveydenhuolto Sosiaalihuolto Sosiaalityö Sosiaalitoimi PALVELUOHJAUS MATALA KYNNYS Ennaltaehkäisy
YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN ORGANISAATION IDEOLOGIAA Tavoitteina: Kansalaisille lisäarvoa tuottava viranomaistoiminta tilanteissa, joissa yksilöiden tai perheiden hyvinvointi on uhattuna. Yhteiskunnallista osallisuutta tukeva poikkihallinnollinen räätälöityjen palvelujen valikko. Hyvinvointia uhkaavien signaalien aiempaa parempi tunnistaminen ja tämän johtaminen palveluohjauksen kautta kansalaisten elämää tukeviin toimintoihin. Yhteiskunnassa säilymiseen tähtäävän keinovalikon huomattava laajentaminen. Erilaisten ei-ansiotöiden kokoaminen yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jotta arkeen tulisi sisältöä, merkitystä, rakenteita, sosiaalistumista ja yli sukupolvisten ilmiöiden ehkäisyä. Jotta kaikki voisivat kantaa kortensa kekoon tässä yhteiskunnassa. Parempaa maailmaa tekemässä
YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN ORGANISAATION MUOTOILUA Palvelukokonaisuudet: Aikuissosiaalityön prosessiorganisaatio Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykososiaalinen kuntoutus Muun kuin välittömästi työelämään tähtäävän kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuus Vaativien palvelujen prosessiorganisaatio em. sisällä Tuotanto-organisaatiot: Hyvinvointiasemien (terveysasemat) palvelutuotanto (Matalan kynnyksen jatkoprosessit) Somaattisen erikoissairaanhoidon psykososiaalinen tuki (Professioiden ja somatiikan prosessien tuki ja täydentäminen) Vaativien palvelujen organisaation tuki yksiköille Työelämään tähtäävän työllistämisen tuki (mm. silpputyö, täydentävä työ, arjen avustajat ym.) a) Täydentävän työn työpaikkojen luominen, hallinnointi ja oma tuotanto, MYÖS työelämään suuntautuvien osalta (TYPin hallinnoimana) b) Räätälöidyt yksilölliset ratkaisut mahdollistava Tilaaja Tuottaja malli ts. työn ja tekijän yhteensaattaminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 4.6.2015 63
HYVINVOINNIN UHAN SIGNAALIT JA UUSI TYÖN FORMAATTI Signaaleista toimintaan Mihin reagoidaan? Sovitut ja tarkoituksenmukaiset signaalit (esim. toimeentulotuen tarve) Tunnistus- ja aktivoitumisjärjestelmät Miten? Menettelytavat ja toimintamallit Avain- ja vastuuhenkilöt Palvelupuhelimet Asiakkaan aktivoiminen ja motivoiminen Kuka? Viestin vastaanotto, yhteys- ja vastuuhenkilöt Implementointi ja prosessit; Mikä johtaa mihin, Miten seurataan, Miten mitataan? Toimeenpanon haaste
Tausta: UUSINTAKÄYNTIEN PROSESSI (esimerkki prosessien teon vaiheesta) Asiakaslähtöiset tekijät, tarve, toimintakulttuuri, järjestelmälähtöiset syyt (esim. toimeentulotukikeskeisyys), muut? Uusintakäynnit vs. kanta-asiakkuus 4 eri ulottuvuutta: a) Suunnitelmallisuus - Tavoitteet ja suunnitelma, käsikirjoituksen mukaan eteneminen b) Lopetettu aiempi asiakkuus uusiutuu Mitä on tapahtunut?: Uusi asia, aiemman toiminnan riittämättömyys, jotakin on jäänyt huomaamatta c) Käynnit toistuvat fokusoitumattomina ja epäselvinä Mistä oikein on kyse? Siirto kanta-asiakkaiden prosessiin? d) Järjestelmässä olevien asiakkaiden palvelutarpeen muuttuminen - Toiminnan fokuksen päivittämisen tarve Parhaimmillaan suunnitelmalliset uusintakäynnit estävät kanta-asiakkuuden syntymisen -> Ongelmien kroonistumisen ehkäisy Mittaristo ja kriteerit -> Prosessit ja niiden hallinta Uusintakäynnit: eteenpäinmeno mahdollinen; Kanta-asiakkuus: Pahenemisen ehkäisy tai pysäyttäminen Matalan kynnyksen ohjausfunktio Oikeaan prosessiin lähettämisen ajoitus, kriteerit, lähettämiskäytännöt, puuttuvien palvelujen ja toimintojen havainnointi. Päätösten tulkkipalvelun organisointi, toteutusvaihtoehdot: kuuluu kaikille, tulkkausvuorot, matalaan kynnykseen kuuluva toiminta (resursointi, ylivuotofunktion välttäminen), etuuskäsittelijöiden työnkuvan muuttaminen?, adekvaatin toiminnan puutteen ilmentymä vai jotain muuta? Päätösten terminologian kansantajuistaminen, mitä tuo tarkoittaa näkökulma, asiakkaiden kieli Seurannan tarve, kriteerit ja muodot (puhelu, käynti, kotikäynti ) Oma työntekijä vastuuhenkilönä, poikkiorganisatorisuuden huomioiminen Muutoksen keinoja: Verkostoituneisiin ja monialaisiin toimintoihin lähettämisen ajoitus ja kriteerit Tehtävä: Asiakkaiden keruu segmentoinnin luomiseksi ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
AIKUISSOSIAALITYÖN PROSESSIORGANISAATION KÄYTTÖOHJE TEEMA MITEN KUULUU KAIKILLE? ARVIOINTI, MITTAUS JA RAPORTOINTI TYÖNJAKO JA LÄHETTÄMINEN TYÖKALUT SEURANTA JA VERKOSTOJEN YLLÄPITÄMINEN PERHE PERHEIDEN TAPAAMINEN PERHEKARTTA PERHETIIMIN KONSULTAATIO PERHETIIMIN PROSESSIT TALOUS TALOUDEN TILAN HUOMIOIMINEN SOVITUT TALOUDEN MUUTTUJAT TALOUS- JA VELKA- NEUVONNAN LÄHETEPOHJA SÄHKÖINEN TYÖKALU JA VASTAANOTOT ASUMINEN TERVEYS MIELENTERVEYS PÄIHTEET TYÖTTÖMYYYS TYÖRAJOITTEISUUS TAIDOTTAMINEN ASUMISEN ANAMNEESI TERVEYDENTILA (SUBJ JA OBJ) HYVIKSEN ARVIOINTILOMAKE SOVITTUJEN MUUTTUJIEN KUVAAMINEN ANAMNEESI JA PERUSLABRAT MIETEN SÄHKÖINEN ARVOINTILOMAKE MIE-SAS LÄHETEPOHJA VASTUUHOITAJA MTPA:N PROSESSIT MIE-SAS JA KUNTOUTUSKOORDINAATTORIT TERVEYDENHUOLLON PROSESSIT MIETE PALVELUVALIKKO PÄIHDEANAMNEESI AUDIT/ ADSUME MTPA JA PÄIHDEKLINIKKA MIETE PALVELUVALIKKO TYÖELÄMÄN STATUS AKTIVOINTISUUNNITELMA APSY-SAS -LÄHETEPOHJA TYÖELÄMÄN HISTORIA JA STATUS TOIMINTAKYVYN ARVIO SÄHKÖINEN KUNTOUTUSSUUNNITELMA TUVA TYP JA APSY-SAS TOIMINTATERAPEUTIN LÄHETE TE-PROSESSIT JA APSY-SAS +TEOT TEOT-PROSESSIT APSY KUNTOUTUS JA OSTOPALVELUT P R O S E S S I T KOULUTUS KOULUTUSANAMNEESI KOULUTUSSUUNNITELMA AMMATINVALINNANOHJAUS TE-TOIMISTON PROSESSIT (2. LINJA) YKSINÄISYYS IHMISSUHTEIDEN KARTOITUS SOSIOGRAMMI 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ KUMPPANUUSKARTTA
MONIKONTEKSTIAALISUUS JA TEHTÄVIEN JAKO HAASTEENA HALLITTU JA SOVITTU MONIALAISUUS; Yhdessä asiakkaan hyväksi Organisaatiosopimus vrt. Yhteiskuntasopimus Elämänhallinta Sopeutumisvalmennus Kohtaaminen Elämänhallinta Sopeutumisvalmennus Psykologiset interventiot TILANNE- KOHTAISUUS SUBJEKTIIVINEN/ MINUUDEN ULOTTUVUUS OIREET Oireiden hoito Oireiden hallinta Itsehoidon tuki Psykososiaalinen tuki Psykologiset interventiot SYSTEEMINEN ULOTTUVUUS SAIRAUS Sairauden hoito Vertaistuki Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennus Uusien valmiuksien opettelu INTERPERSONAALINEN ULOTTUVUUS ELÄMÄN- MUKAINEN ARVIO TOIMINTAKYVYN ULOTTUVUUS Toimintaterapia Kuntoutus Elinympäristöön kohdistuvat toimet Sopeutumisvalmennus Elämänhallinta TRANSGENERATIONAALINEN ULOTTUVUUS OHEISSAIRAUKSIEN ULOTTUVUUS Hoitovastuun määrittely Monialaisuus Sopeutumisvalmennus Elämänhallinta Agenttisuuden lisääminen ELÄMÄNKAARELLINEN ULOTTUVUUS ELÄMÄN- KERRALLINEN ULOTTUVUUS SAIRAUSPROSESSIEN ULOTTUVUUS Sopeutumisvalmennus Psykososiaalinen tuki Vertaistuki Psykososiaalinen tuki Itsehoidon tuki
KOHTI MONIALAISIA JA INTEGRATIIVISIA PALVELUJA HALLINNONALA PROFESSION KANNALTA EPÄTARKOITUKSEN- MUKAISET TOIMIMMAT TÄYDENTÄVÄN TYÖN MAHDOLLISUUDET INTEGRATIIVINEN TOIMINTO ERITYISTÄ DIAGNOSTIIKKAKESKUS ENSIHOITO PÄIVYSTYS JA NOVA OPERATIIVINEN TOIMINTA VUODEOSASTOT POLIKLINIKAT NAISTEN JA LASTEN OSAAMISKESKUS ARMILAN KUNTOUTUSKESKUS STRATEGISET TUKIPALVELUT AVOTERVEYDENHUOLTO
VAATIVIEN PALVELUJEN ORGANISAATIO YKSILÖHOIDOT PERHETERAPIAT SYRJÄYTYNEET/ VIRANOMAIS- JÄRJESTELMÄSTÄ PUDONNEET ASUNNOTTOMAT VALTION MIELI- SAIRAALOIDEN ASIAKKAAT LASTEN TUKI TUOMITTUJEN PSYKOSOSIALISET PALVELUT PALVELUJEN SUUR- KULUTTAJAT VÄKIVALTAISET ASIAKKAAT VAATIVAT PALVELUT MONIALAISTEN PALVELUJEN TARVITSIJAT Rekrytoitu: Prosessinjohtaja Kokenut yleislääkäri Sosiaaliohjaaja Terveydenhoitaja Sosiaalityöntekijä? KORVAUSHOITO NEUPIS EDUNVALVONTA- ASIAKKAAT LAAJOJEN VERKOSTOJEN TARVITSIJAT
Kohta valmistuvan artikkelin alku Ote sosiaali- ja terveysministeriölle lähettämästäni viestistäni artikkelin kirjoittamisen lopettelun ajoilta kertoo, mistä tässä kaikessa on ollut kyse: Yli viisi vuotta kestäneen matkan kuvaaminen on kiehtovaa ja sangen haasteellista. Perusajatukseni on, että kaikkea sote-toimintaa määrittäisi kunkin yksilön subjektiivinen pärjäävyys. Ydinyksikkönä on yksilö, jolla on hyvinvoinnin ongelmiin liittyvä palvelutarve. Tässä kokonaisuudessa esim. mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat vain osa laajaa palvelukokonaisuutta, jonka sitoo yhteen sosiaalihuollon alkulähteiltä kumpuava tematiikka. Paradoksaalisesti tämä on eri asia kuin nykyinen toimeentulokeskeisyyden kapeuttama sosiaalityö puhumattakaan sosiaalitoimesta, jonka haasteena on toimeenpanon puute. Lyhyesti: Pitää mennä ihmisten elämään, kuulla heitä ja käynnistää hallitut prosesseihin perustuvat palvelukokonaisuudet heitä tukemaan. Olemme parhaillaan menossa näillä ajatuksilla somaattisen erikoissairaanhoidon sisään täydessä yhteisymmärryksessä. Katsotaan, mitä saamme aikaan. Toistammeko ihmisläheiseen työskentelyyn aiemminkin asemoitunutta vaikeasti ymmärrettävää dialogia vai löydämmekö vihdoin yhteisen sävellajin? Tarjoamme ratkaisuksi yhteiskunnallisen osallisuuden organisaatiota, joka pyrkii tuottamaan em. subjektiivisen lähestymistavan pohjalta monikontekstisen palvelukokonaisuuden, joka rakentuu enemmänkin kansalaisuuden kuin potilas/asiakas-tematiikan ympärille. Tuotanto-organisaatioina tässä kokonaisuudessa on sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi koko yhteiskunta painottaen siinä järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toimintaa. Kaikkea ohjaa lähimmäisyys, johon myös kaikkia toimijoita kollektiivisesti kannustetaan. Kuten olen todennut aiemminkin, ajattelussani ja organisaatiomme tuloksissa lähimmäisyys ja tuottavuus ovat samaa teemaa. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 4.6.2015 70
MUUTOSJOHTAMINEN JA HENKILÖKOHTAINEN STRATEGIA Elämää komennusmiehenä Matkalaukku koko ajan pakattuna Julkisuus voimavarana ja riskinä Elämää veitsen terällä Varasuunnitelmat; hyödyt, haitat vai onko niille edes edellytyksiä? Yksinäisyyden kompensaatiokeinot Muun elämän kantavuus Mihin voi luottaa? Johonkin on voitava, muuten ei voi johtaa 4.6.2015
ELÄMÄÄ MUUTOKSESSA Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi. (Tove Jansson: Taikatalvi)
KIITOS!