kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti Ilaimuna Sanugo Kanicon kylästä Malista on mukana naisten ryhmässä, jossa hän opettelee tekemään parempilaatuista pyykkisaippuaa jatrophapähkinästä. Siemenpuu-säätiö tukee jatrophapuiden istutusta Malissa eroosion hillitsemiseksi ja ihmisten toimeentulon parantamiseksi.. 9/2005 lokakuu kenen ehdoilla kehitysyhteistyötä? > tavallinen ongelma kehitysyhteistyöhanketta suunniteltaessa on, että joku toinen puhuu hyödynsaajien puolesta. Jotta hankkeella saataisiin tuloksia aikaan, on äärimmäisen tärkeää aloittaa työ kuuntelemalla niitä ihmisiä, joiden elämään hankkeella on tarkoitus vaikuttaa. Tässä numerossa kerrotaan, miten kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelu kannattaa aloittaa. Kehitysmaayhdistys Indigo kertoo toimintaympäristöanalyysistaan Guineassa. Siemenpuu-säätiö kuvaa, miten se valitsee tuettavat hankkeet. Kerromme myös suunnittelun karikoiden välttämisestä, Kepan kentän hankeneuvojista järjestöjen tukena sekä siitä, mitä ovat looginen viitekehys ja Kehy-avainkurssit. > Sivut 7 14 heidi leino Tule linjaamaan maataloutta ja kauppaa > kepa on teettänyt selvityksen EU:n maatalouspolitiikan vaihtoehdoista ja sen kehitysaspekteista. Selvityksen pohjalta järjestetään keskustelutilaisuus Kepan tarkemmasta linjauksesta, jota viedään tulevaisuudessa päättäjille. Keskustelutilaisuus pidetään Kepassa tiistaina 11.10. kello 14 16. Maatalouskeskustelun jälkeen jatketaan kauppapolitiikalla. Kello 16.30 17.30 on tarjolla lyhyt päivitys kauppapoliittisesta tilanteesta sekä WTO:hon ja kauppapolitiikkaan liittyvän toiminnan suunnittelua. Aihe on ajankohtainen, sillä nyt on aika saada suomalaiset kansalaisjärjestöt liikkeelle joulukuun WTO:n ministerikokousta varten. Ilmoittautumiset toivotaan sähköpostitse 7.10. mennessä osoitteeseen matti.hautsalo@ kepa.fi tai miia.toikka@kepa.fi. Osallistua voi myös ainoastaan toiseen tilaisuuksista. lapset ja köyhyys 19.10. klo 15 19 > miten köyhyys näkyy lasten arjessa? Millaisia ratkaisuvaihtoehtoja on olemassa? Tule Köyhyyden kasvot -kurssille. > Lisätietoja sivulla 15 poseeraukset esillä eduskunnassa.. 3 eu-aasia kansalaisforumi...4 kepan uusi oppimispolku... 5 kepan koulutuskalenteri... 15 tapahtumakalenteri... 16
johtotiimi toiminnanjohtaja Timo Lappalainen > 584 23 213 kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation töölöntorinkatu 2 a fin-00260 helsinki tel +358 9 584 233 fax +358 9 584 23 200 www.kepa.fi info@kepa.fi ohjelmajohtaja Maija Seppo > 584 23 215 hallintojohtaja Anne Romar > 584 23 227 ohjelmayksikkö hallintoyksikkö koulutus- & neuvontatiimi koulutussuunnittelija Suvi Halttula > 584 23 248 tiedottaja Sini Kuvaja > 584 23 219 hankeneuvoja Helena Nevalainen > 584 23 229 kurssisihteeri Kristina Oleng > 584 23 261 koulutussuunnittelija Antti Turakka > 584 23 249 laatukoordinaattori Kaisu Österinen > 584 23 244 kumppani-tiimi päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > 584 23 260 toimitussihteeri Anna Berghäll > 584 23 217 toimittaja Lauri Haapanen > 584 23 234 maailma kylässä-tiimi festivaalituottaja Kai Artes > 584 23 270 promoottori Johanna Eurakoski > 584 23 273 tuotantoassistentti Mika Marttila > 584 23 238 nettitiimi päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > 584 23 253 toimitussihteeri/verkkojulkaisut Sanna Jäppinen > 584 23 235 toimittaja / verkkojulkaisut Jari Nousiainen > 584 23 257 resurssitiimi ohjelmasuunnittelija Outi Hakkarainen > 584 23 228 informaatikko Timo Kovanen > 584 23 220 ohjelmasuunnittelija Anja Onali > 584 23 232 kirjastoapulainen Pekka Posio > 584 23 231 vaikuttamistiimi kehityspoliittinen sihteeri / kauppa ja kehitys Matti Hautsalo > 584 23 242 kehityspoliittinen sihteeri / eu Tytti Nahi > 584 23 246 tiedottaja Mika Railo > 584 23 247 kehityspoliittinen sihteeri Janne Sivonen > 584 23 222 kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva Miia Toikka > 584 23 243 verkostotiimi koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > 584 23 271 järjestökoordinaattori/kampanjat Outi Hannula > 584 23 225 järjestökoordinaattori Reija Kiviluoto > 584 23 241 tiedottaja Pia Laine > 584 23 233 koordinaattori / etvo Sari Markkanen > 584 23 250 ohjelma-avustaja Mikko Toivonen > 584 23 251 atk-tiimi järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > 584 23 224 webmaster Kristian Kouvo > 584 23 252 atk-tuki Kim Helenius > 584 23 223 atk-avustaja Henry Kosonen > 584 23 245 hallintotiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > 584 23 272 henkilöstösuunnittelija Heli Engdahl > 584 23 212 hallintokoordinaattori Sisko Leino > 584 23 236 hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > 584 233 hallintosihteeri Anja-Maija Palmu > 584 23 230 hallintoavustaja Simo Perttala > 584 23 211 taloustiimi pääkirjanpitäjä Tarja Rauanheimo > 584 23 218 kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > 584 23 221 toimistosihteeri Jaana Vesalainen > 584 23 210 kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi kepa etelässä kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joão de barros 322, sommershield, maputo tel: +258 21 496 004 fax: +258 21 496 001 koordinaattori Leena Vaaranmaa ohjelmatyöntekijät Ilídio de Sagres Paulo Cuinica Frederico João sihteeri Helena Chivite tiedottaja Niina Pitkänen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua colonial los robes octava etapa, monte los olivas 3c 1/2 arriba mano derecha casa no 44 managua, nicaragua tel: + 505 278 3172 fax: + 505 278 3170 vs. koordinaattori Rene Hooker ohjelmatyöntekijä Carla Bush tiedottaja Kimmo Lehtonen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: 165-171 roan road, kabulonga tel: +2601261124/261119 fax: +2601261126 koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijät Evans Hanampota Kaputo Chenga sihteeri Sabina Luputa informaatikko Benson Njobvu tiedottaja Kirsi Salonen hankeneuvoja Senja Väätäinen tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: +255 23 2 603016, fax: +255 23 2 604421 sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa hallintosihteeri Sabina Jalli indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist sawitsari b-7 55281 yogyakarta, indonesia sähköposti: insist@insist.or.id ki rahvi posti 9/ 2 0 0 5
Kansanedustajat Susanna Rahkonen (sd.), Antti Kaikkonen (kesk.), Aila Paloniemi (kesk.), Ben Zyskowicz (kok.), Christina Gestrin (r.), Mikko Immonen (vas.), Rosa Meriläinen (vihr.), Janina Andersson (vihr.) ja Anni Sinnemäki (vihr.) tutustuivat Poseeraa parempi maailma -kuvaesitykseen. Poseeraa parempi maailma -näyttely valmis > Poseeraa parempi maailma -kampanja huipentui 8.9. pidettyyn avajaistilaisuuteen eduskunnassa. Tilaisuu- dessa oli läsnä kansanedustajia kaikista eduskuntaryhmistä. Lisäksi tilaisuuteen osallistui kampanjassa mukana olleiden kansalaisjärjestöjen edustajia. Tilaisuudessa esiteltiin DVD, jolle oli kerätty yli 4000 kuvaa ja viestiä YK:n vuosituhattavoitteiden edistämisen puolesta. Kaikki 200 kansanedustajaa saivat oman levynsä ja myös kampanjajärjestöt saivat omansa. DVD:n sisältöön voi tutustua joko DVD-soittimen tai tietokoneen avulla. Tietokoneen avulla multimediaesityksen kuvia voi katsella joko haluamansa läänin osalta tai katsoa kaikki kuvat. Kepasta saa levyä lainaksi esimerkiksi Poseeraa parempi maailma -näyttelyn järjestämistä varten. Multimedia on myös esillä www.poseeraaparempimaailma.fi -sivustolla. Kiinnostaako Maailmanpankin politiikka? kirsi pihlaja > kiinnostaako sinua kehitysmaiden velka, kansalliset köyhyyden vähentämisstrategiat, kehitysapuun liitetyt ehdot ja kansainvälinen verotus? Kepassa kerätään sellaisten henkilöiden ja järjestöjen yhteystietoja, jotka ovat kiinnostuneita tai työskentelevät yllä mainittujen teemojen parissa. Tietoja tarvitaan jäsenjärjestöjen konsultointia varten sekä aihepiiristä tiedottamiseen. Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi vastaa Kepassa Maailmanpankkiin ja Kansainväliseen valuuttarahastoon liittyvästä vaikuttamistyöstä. Hänen tehtävänään on lobata Suomen virkamiehiä, kansanedustajia ja hallitusta kuuntelemaan kansalaisjärjestöjen näkemyksiä pankin ja rahaston toiminnasta. Nahi kerää kiinnostuneiden yhteystietoja sähköpostitse: tytti.nahi@kepa.fi k i r a h v i p o s t i 9 / 2 0 0 5
järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaattorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. aasia ja eurooppa kohtaavat helsingissä Vajaan vuoden päästä, syyskuussa 2006, Helsinkiin kokoontuu mittava joukko valtioiden, yritysmaailman ja kansalaisjärjestöjen edustajia Euroopasta ja Aasiasta. Kyseessä on EU:n sekä Itä- ja Kaakkois-Aasian maiden johtajien Asem-huippukokous, jonka rinnalle järjestöt ja yritykset rakentavat omat tapahtumansa. Järjestöjen tavoitteena on tehdä salailevana pidetystä Asemista läpinäkyvämpi ja avoimempi sekä rakentaa toimiva keskusteluyhteys järjestöjen ja virallisen kokouksen välille. Kepa jäsenjärjestöjensä kanssa on jo aloittanut EU-Aasia kansalaisfoorumin (AEPF) valmistelut. Tapahtuma pidetään 10. 13.9. ja siihen odotetaan noin 300 ulkomaista osallistujaa. Pääteemoina ovat EU:n ja Aasian suhteet erityisesti talouden, inhimillisen turvallisuuden sekä ihmisoikeuksien ja demokratian näkökulmasta. Kaikki järjestöt ja heidän aasialaiset kumppaninsa ovat erittäin tervetulleita rakentamaan tätä hienoa tapahtumaa. Lisätietoja www.aepf.net ja projektikoordinaattori Anu Juvoselta (anu.juvonen@kepa.fi). torit näkyivät hyvin mediassa Tänä vuonna Mahdollisuuksien torit onnistuivat lähes kaksinkertaistamaan medianäkyvyytensä viime vuoteen verrattuna ja tavoittivat siten entistä suuremman yleisön. Paikallista järjestötoimintaa esittelevistä tapahtumista julkaistiin sanomalehdissä yhteensä yli 50 juttua: lähes 40 lehteä ympäri Suomea antoi palstatilaa tapahtumille tosin vieläkin kaksi toria jäi tyystin uutispimentoon. Luvuissa ei ole mukana Helsingin Maailma Kylässä -festivaali. Lehtijutuissa korostuivat tällä kertaa myös sisällölliset asiat kuten järjestötoiminta, monikulttuurisuus, kehitysyhteistyö ja Poseeraa parempi maailma -tempaus, joka oli mukana lähes kaikilla toreilla. Torien näkyvyys toi siten palstatilaa myös järjestöille itselleen ja heidän esiin nostamille teemoille. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuonna. koko valtakunta köyhdyttämistä vastaan Kepan jäsenjärjestöt ovat eri yhteyksissä toivoneet Kepan toiminnan laajentumista eri puolille Suomea ja tukea paikalliselle verkostoitumiselle. Nyt tällaista toimintaa ollaan käynnistämässä vaikuttamistyön saralla: Kepa on luomassa jäsenjärjestöjensä kanssa maan kattavaa aktiivisten kansalaisten verkostoa, joka haluaa vaikuttaa köyhdyttämistä koskeviin poliittisiin päätöksiin niin lehtien palstoilla kuin eduskunnassakin. Tuleva vuosi on merkittävä kansalaisvaikuttamisen kannalta: syksyllä Suomi on EU:n puheenjohtajana vastuussa EU:n päätöksien valmistelusta, ja vuoden mittaan alkaa myös valmistautuminen seuraaviin eduskuntavaaleihin maaliskuussa 2007. Voisiko köyhdyttävien rakenteiden muuttaminen olla seuraavan hallituksen tärkeimpien tavoitteiden joukossa? Tule mukaan ideoimaan verkostoa ja sen tempauksia. Varsinainen toiminta käynnistyy alkuvuodesta 2006, mutta suunnittelu on jo käynnissä. Lisätietoja saa minulta (outi.hannula@kepa.fi). outi hannula uudet jäsenjärjestöt > autismi- ja aspergerliitto ry Liiton kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on aloittaa koulutuksellinen yhteistyö Bangladeshissa toimivan vanhempainjärjestön ylläpitämän koulun kanssa. Koulu on tarkoitettu autistisille lapsille ja nuorille. > njara ry Yhdistys edistää afrikkalaisen tanssi- ja musiikkikulttuurin tunnetuksi tekemistä Suomessa. Yhdistys pyrkii lisäämään alan harrastuneisuutta sekä edistää suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä kulttuurista vuorovaikutusta suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. > projeto amigos da comunidade, PADC Järjestö on Fortalezassa, Brasiliassa toimiva vapaaehtoisorganisaatio, joka toimii yhdellä kaupungin slummialueella. Järjestö tukee alueen lasten toimintaa rahallisesti ja toiminnallisesti muun muassa järjestämällä erilaisia kerhoja ja koulutusta. PADC:n toiminnan perusta ovat vapaaehtoiset työntekijät, jotka myös osallistuvat kulujen kattamiseen. Muu rahoitus tulee Suomessa ja Ruotsissa järjestettävästä kummitoiminnasta. ki rahvi posti 9/ 2 0 0 5
Hankevalmistelumatkatukea voidaan hakea ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä ympäri vuoden. Tukea myönnetään maksimissaan kahdelle suomalaisjärjestön edustajalle kahden viikon aikajaksolle. Tukea voi hakea matkakuluihin (sekä matkaan yhteistyömaahan että yhteistyömaan sisällä tehtäviin matkoihin), majoituskukysy hankeneuvojalta > Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Helena Nevalainen ja Kehyksen EU-hankeneuvoja Saara Lehmuskoski vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen helena.nevalainen@kepa.fi tai saara.lehmuskoski@kehys.fi Järjestömme suunnittelee kehitysyhteistyöhanketta ja olemme kuulleet että järjestöt voivat hakea ulkoasiainministeriöltä hankevalmistelumatkatukea. Mihin asioihin hankevalmistelumatkatukea voidaan hakea? Järjestöt luihin, päivärahoihin ja viisumikuluihin. Kulut korvataan kuitteja vastaan jälkikäteen. Valmistelumatkatuki on tarkoitettu pääsääntöisesti järjestöille, joilla on jo alustavia ideoita ja jotka ovat työstäneet suunnitelmaa yhdessä etelän kumppanin kanssa. Alustavaa hankesuunnitelmaa voidaan työstää matkan aikana, mutta koko hankkeen suunnittelu vaatii paljon työtä sekä ennen valmistelumatkaa että sen jälkeen. Valmistelumatkan aikana on myös toivottavaa, että erityisesti kartoitetaan hankkeen toimintaympäristöä ja hyödynsaajien näkökulmaa. Valmistelumatkatukihakemuksen liitteeksi laitettava alustava hankesuunnitelma voi olla joko vapaamuotoinen tai tehty ulkoasiainministeriön kansalaisyksikön hanketukikäsikirjassa olevien hanketukihakemuskaavakkeiden mukaan. Suunnitelmasta on käytävä selkeästi ilmi tulevan hankkeen sisältö. Valmistelumatkatukihakemus tulee jättää kansalaisjärjestöyksikköön viimeistään kaksi kuukautta ennen suunniteltua matkaa. Valmistelumatkatuesta saa lisätietoja osoitteesta: global.finland.fi/jarjestoille/va_matka.html helena nevalainen lähde mukaan kepan oppimispolulle > mietittekö järjestössänne keinoja joilla voisitte vahvistaa toimintaanne? tuntuuko, etteivät voimavarat tahdo riittää pohdiskeluun ja uuden löytämiseen? Kepa ry etsii jäsenjärjestöjensä joukosta järjestöjä, jotka olisivat halukkaita osallistumaan Oppimispolku-kokeiluun. Ajatuksena on, että yhdessä pohtisimme järjestönne vahvuuksia, osaamisalueita ja kehittämistarpeita. Tarkoituksena on, että Oppimispolulle lähtenyttä järjestöä ja sen yhteistyökumppania etelässä tuetaan niiden keskinäisessä yhteistyösuhteessa. Olipa kyseessä hanketoteutus tai muunlainen yhteistyö, niin sen kuluessa on varmaan esiintynyt haasteita. Näiden haasteiden kohtaamisessa haluaisimme olla mukana. suomalaiselta järjestöltä odotamme: > kepan jäsenyyttä > pieni järjestö (vapaaehtoistyövoimin tai muuten vähin henkilövoimin toimiva) > aktiivijäseniä täytyy kuitenkin olla riittävästi, jotta vastuunjako olisi mahdollista > halua kehittää etelän yhteistyötä ja kehittyä organisaationa > kehitysyhteistyö ja/tai kansainvälisyyskasvatus on päätoimintojanne > hanke- tai muun muotoista yhteistyötä etelän yhteistyökumppanin kanssa mitä kepa tarjoaa? tukea järjestön organisaation ja yhteistyön kehittämiseen: > fasilitointiapua prosessin eri vaiheissa, esim. työpajat, seminaarit jne. > verkostoitumisapua kepan kontaktien kautta, esim. kampanjat, muut samassa maassa tai alueella toimivat järjestöt > vinkkejä eteenpäin koulutusta ja neuvontaa (jos järjestönne tarvitsemaa koulutusta ei ole kepassa tarjolla, pyrimme mahdollisuuksien mukaan tukemaan järjestönne osallistumista muuhun koulutukseen) > omalta osaltaan avoimen kommunikaation ja aktiivisen sitoutumisen yhteiseen oppimisprosessiin. Tässä vaiheessa toivomme kiinnostuksen osoituksia Kepan jäsenjärjestöiltä. Kokeiluvaiheessa voimme valita 2-3 järjestöä oppimispolkuun ensi vuodeksi. Jos kokemukset ovat molemminpuolin hyviä, jatkamme oppimispolkua uusien järjestöjen kanssa vuoden kuluttua. Uskomme että Oppimispolku palvelisi parhaiten sellaisia järjestöjä ja etelän kumppaneita, jotka toimivat Kepan ohjelmamaissa. Kuitenkin kaikki jäsenjärjestöjen kiinnostuksen osoitukset ovat tervetulleita 14.10.2005 mennessä. > Lisätietoja Oppimispolku-ideasta saa hankeneuvoja Helena Nevalaiselta, helena.nevalainen@kepa.fi, puh. 09-58423229 kik i rahvir a h v i posti p o s t i 9/ 9 / 2 0 0 45
Järjestöt Kuinkas kävikään? jokainen kehitysyhteistyötä tehnyt on joutunut oppimaan asioita kantapään kautta. afrikassa työskennelleet kertovat yllätyksistään. > meitä oli kolmen hengen innokas mutta kokematon seurue hankevalmistelumatkalla. Kumppanilla oli kokemusta ulkomaisista rahoittajista, mutta suomalaiset olivat heille uusi tuttavuus. Matka sujui kaikin puolin mukavasti ja itsevarmoina emme huomanneet tarpeeksi painottaa sitä mahdollisuutta, että ulkoministeriö ei rahoittaisikaan hanketta. Tämä ajatus ei ollut edes käväissyt mielessämme, sillä ainahan meidän järjestömme oli hanketuen saanut ja raportointikin oli aina hoidettu mallikkaasti. Viimeisenä päivänä hankematkalla teimme jo esisopimuksen kumppanin kanssa. Siellä oli kohta, että yhteistyö varmistuu vasta rahoituspäätöksen tultua, mutta ohitimme sen kohdan lähinnä muodollisena ja näin ei siis ole koskaan käynyt. Voitte varmasti arvata kuinka kävi! Hämmästys oli suuri niin täällä kuin kumppaninkin päässä, kun jo varmana pidetty yhteistyö tyssäsikin ulkoministeriön kielteiseen rahoituspäätökseen. Kumppani syytti meitä takeettomista lupauksista, emmekä me voineet kuin ihmetellä tilannetta. Onni onnettomuudessa oli, että sinä vuonna UM rahoitti hankkeita lisärahoituskierroksella, ja siihen meidän hankkeemme mahtui mukaan. Huonosti alkanut yhteistyö ei kuitenkaan luonut parasta mahdollista pohjaa kumppanuuden rakentamiselle. > tapasin ensimmäistä kertaa joukon somalialaisia miehiä. Menin reippaasti käsi ojossa tervehtimään. Yksi miehistä kieltäytyi kuitenkin kättelemästä selittäen, ettei heillä ole tapana kätellä naisia. Harmistuneena harkitsin mielenosoituksellista marssia ulos ovesta. Nielin kuitenkin kiukkuni, ja yritin keskittyä työhön, jota meidän piti aloittaa yhdessä. > olin kymmenkunta vuotta sitten mukana valitsemassa kehitysapukohdetta > Jatkuu sivulla 11 uutta verta järjestöihin > etelän vapaaehtoisohjelman (Etvo) kautta lähtee vuosittain kymmeniä suomalaisia 4-12 kuukaudeksi vapaaehtoistöihin ruohonjuuritason järjestöihin eri puolille maailmaa. Lähtijöiden tavoitteena on yhdessä oppiminen ja kokemusten jakaminen etelän järjestöjen kanssa. Moni vapaaehtoistöissä etelässä ollut on Suomeen palattuaan kiinnostunut jatkamaan järjestötoimintaa myös kotimaassa. Palanneilla on tarjota järjestöille uutta näkökulmaa ja tuoretta kokemusta ruohonjuuritason työstä etelässä. Etvo tekee parhaillaan kartoitusta siitä, mitkä suomalaiset järjestöt ovat kiinnostuneita palanneiden vapaaehtoisten ottamisesta mukaan toimintaan. Järjestöiltä toivotaan tietoja siitä, millaista toimintaa uusille vapaaehtoisille on tarjolla. Myös palanneiden vapaaehtoisten toiveita on kartoitettu. Kiinnostuneet järjestöt voivat pyytää lisätietoja Etvon koordinaattorilta Sari Markkaselta, p. 09-584 23 250, sari.markkanen@kepa.fi. tuhansia näkökulmia kehitykseen kepan kirjasto on kehitysalan tieteellinen erikoiskirjasto. kirjasto avasi remontin jälkeen syyskuussa ovensa uusituissa tiloissa. kirjastosta löytyy kirjallisuutta, lehtiä ja videoita kaikille maapallon kehityksestä, kehitysmaista, ympäristöstä ja kansalaisjärjestöistä kiinnostuneille. aineistoa on tarjolla sekä teoreettisesta että ruohonjuurinäkökulmasta. saatavilla on myös kaunokirjallisuutta. kirjasto on kaikille avoin. pääkaupunkiseudulla asuvat voivat lainata kirjastosta kirjoja sen aukioloaikoina. muut taas voivat kaukolainata oman paikkakuntansa kirjaston kautta. kirjasto on avoinna ma-ti 10-18, ke 12-18 ja to 9-16 osoitteessa töölöntorinkatu 2. sisäänkäynti omasta ulko-ovesta töölöntorinkadun ja döbelninkadun kulmasta. kokoelmia voi selata internetissä osoitteessa www.kepa.fi/kirjasto 6 ki rahvi posti 9/ 2 0 0 5
teema: Hankesuunnittelu vältä hankesuunnittelun karikot > mitä kannattaa ottaa huomioon kehitysyhteistyötä aloittaessa? Useimmiten järjestöjen tekemän kehitysyhteistyön taustalla on suomalaisen ihmisen henkilökohtainen suhde johonkin kehitysmaahan, sen kansalaiseen tai ryhmään. Hanketta ei voi taikoa käyntiin tyhjästä, vaan pohjalla on jonkinlainen side, joka yhdistää eri puolella maailmaa asuvia ihmisiä. Kumppanuutta ei voi rakentaa pelkän hankkeen varaan, kiteyttää Suomen Lähetysseuran hankekoordinaattori Saara Kalaluka. Ennen hankesuunnittelun aloittamista kumppani tulisi tuntea. Mutta henkilökohtaisten suhteiden lisäksi tarvitaan myös objektiivisuutta. Vaarana on, että ihminen ajaa niin vahvasti jotakin henkilökohtaista asiaa, ettei kysy paikallisilta, vaan luulee tietävänsä paremmin. Jos suhtautuu asiaan liian tunteellisesti, ei osaa olla kriittinen eikä ennakoida mahdollisia vaikeuksia. Ei ehkä myöskään osaa tarttua tarpeeksi jämäkästi asioihin, jos esimerkiksi raportti on myöhässä, Kalaluka sanoo. Kalaluka kouluttaa työnsä ohella järjestöjä hankesuunnittelussa muun muassa Kepan kursseilla. Hankesuunnittelukurssilla käydään läpi listaa siitä, millaisia asioita järjestön pitäisi miettiä ennen kehitysyhteistyöhankkeeseen ryhtymistä. Hanke kannattaa tehdä hyvin ja se vie aikaa. Pitää siis miettiä, miten pitkäksi aikaa on valmis sitoutumaan, paljonko rahaa järjestöllä on laittaa hankkeeseen, miten pitkällä yhteistyösuhteessa ollaan ja osaako kumppani tarpeeksi, jotta hanke voidaan vetää läpi, listaa Kalaluka. Tavallinen hankesuunnittelun ongelma on, että joku toinen puhuu hyödynsaajien äänellä. Tarpeen on oikeasti noustava ruohonjuuritasolta, Kalaluka muistuttaa. Vaikka hankkeen hyödynsaajia olisivat lapset, heidänkin äänensä kuulemiseen on monta keinoa. Ei se välttämättä helppoa ole, mutta ainakin pitää yrittää. Jo pienetkin lapset tietävät mitä tahtovat ja osaavat sanoa sen. Esimerkiksi katulapset ovat jo isompia ja osaavat hyvin ottaa kantaa asioihin, Kalaluka sanoo. Toinen suunnitteluvaiheen karikko on se, ettei mietitä tavoitteiden mitattavuutta. Jotta hankkeen tulokset voidaan myöhemmin raportointivaiheessa osoittaa, niiden on oltava määrällisesti tai laadullisesti mitattavissa. paljonko on tarpeeksi? Järjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä on joskus kritisoitu kestävyyden puutteesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että hanke luo riippuvuuden suomalaisiin tukijoihin. Ulkopuolelta tuodusta hankkeesta on vaikea saada kestävää. Jos hyödynsaajat ovat olleet alusta asti mukana suunnittelemassa, on paljon paremmat mahdollisuudet saada hankkeesta kestävä ja tuloksellinen. Hankesuunnitelmassa pitää pohtia, mitä tapahtuu hankkeen jälkeen, Kalaluka toteaa. Mikä sitten olisi yhdelle järjestölle riittävä panos? Voisiko se olla pienenkin ihmisjoukon auttaminen rajallisen ajan? On suhteellista mikä riittää, kun hätä on rajaton. Pitäisi lähteä miettimään järjestön omista resursseista, mitä se pystyy tekemään. Jos on järkevästi suunniteltu hanke, joka auttaa vaikka vain yhtäkin ihmistä, niin ajattele jos se ihminen olisit sinä tai lapsesi, joka pelastuu nälkäkuolemalta, Kalaluka pohtii. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön roolina on täydentää valtion tekemää kehitysyhteistyötä. Järjestöt pääsevät helposti lähelle ruohonjuuritasoa ja kansalaisryhmiä. Samaan aikaan kun tehdään hanketyötä, on tärkeä puhua myös rakenteellisista vääristymisistä, jotta köyhyyden kierre ei jatku loputtomiin. Suomalainen järjestö voi tukea etelän kumppaniaan, jotta se voi vaikuttaa rakenteisiin. sini kuvaja janne sivonen Kepan poliittisen verkoston jäsenet Tytti Nahi, Carla Bush ja Henri Myrttinen suunnittelivat työtä yhdessä Sambiassa. k i r a h v i p o s t i 9 / 2 0 0 5
teema: Hankesuunnittelu hanketuen abc > mikä on hanke? Kehitysyhteistyötä tehdään useimmiten hankkeen eli projektin muodossa. Hankkeessa pyritään saamaan aikaan muutosta jossain tietyssä asiassa, ennalta sovitun ajan puitteissa. Hankkeen kesto vaihtelee. > mitä hanke tarkoittaa käytännössä? Suomalaiset kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt toteuttavat yleensä hankkeita yhdessä jonkin kohdemaassa sijaitsevan järjestön kanssa. Tavallisimmin suunnitelmat ja seuranta tehdään yhdessä, rahoitus tulee suomalaisen järjestön hakemana suomalaiselta taholta ja käytännön työn toteuttaa pääosin kumppanijärjestö kehitysmaassa. > mistä järjestö? Julkisin varoin toteutettavien hankkeiden suomalaisena osapuolena on oltava suomalainen, rekisteröity järjestö. Jos olet kiinnostunut kehitysyhteistyöhankkeen toteuttamisesta, voit joko liittyä jo olemassa olevaan järjestöön tai perustaa muiden samoin ajattelevien kanssa oman järjestön. Mikäli jo kuulut johonkin järjestöön, voi kehitysyhteistyöhankkeen aloittaminen olla mahdollista sen järjestön puitteissa, mikäli järjestön hallitus sitä puoltaa. > millaisiin projekteihin hanketukea voi hakea? Tukea voi hakea hankkeisiin, joita toteutetaan kehitysmaissa. Hankkeiden sisällön tulee olla sopusoinnussa Suomen kehityspoliittisen ohjelmalinjauksen kanssa. Suomen kehityspoliittinen ohjelmalinjaus löytyy osoitteesta global.finland.fi/kehityspolitiikka/. > kuka voi hakea hanketukea? Hanketukea voi hakea suomalainen järjestö, joka on ollut yhdistysrekisteriin merkittynä vähintään vuoden ajan. janne sivonen > milloin hanketukea haetaan? Hanketukea voi hakea vain kerran vuodessa. Hakuaika päättyy vuosittain toukokuun lopussa seuraavaa vuotta koskevien hakemusten osalta. Vuoden 2006 toukokuussa haetaan siis tukea vuonna 2007 alkaville hankkeille. > mistä hakukaavakkeet? Hakukaavakkeet löytyvät osoitteesta global.finland.fi/ jarjestoille. Hakukaavakkeita voi myös tilata ulkoministeriöstä. Hakukaavakkeet ovat osa hanketuen käsikirjaa. > mikä on hanketuen käsikirja? Hanketuen käsikirja koostuu kahdesta osasta: suunnitteluoppaasta ja hakuoppaasta. Lisäksi oppaaseen kuuluvat hankkeen suunnittelussa ja tuen hakemisessa tarvittavat kaavakkeet. Käsikirja kertoo perustiedot hanketuesta sekä yksityiskohtaiset ohjeet niin hankkeen suunnittelusta kuin hakemisestakin. Hanketuen käsikirja on ulkoministeriön julkaisu. > mikä on valmistelumatka? Järjestöt voivat hakea ulkoministeriöstä tukea hankkeen valmistelumatkaan. Tukea voidaan hakea, kun järjestöllä on selkeä hankeidea ja yhteistyössä kumppanimaan järjestön kanssa tehty alustava suunnitelma hankkeesta. Valmistelumatkatukea voi hakea suomalainen järjestö, joka on ollut yhdistysrekisteriin merkittynä vähintään vuoden ajan. Tukia myönnetään rajoitetusti. Lisätietoja löytyy osoitteesta global.finland.fi/jarjestoille/ va_matka.html. > mistä tietoa muiden hankkeista? Päätökset ulkoministeriön tukemista kansalaisjärjestöhankkeista ovat julkista tietoa. Lista kunakin vuonna tukea saaneista hankkeista kootaan kirjaksi vuosittain. Kirja on saatavissa ulkoministeriöstä. Tiedot tukea saavista hankkeista löytyvät myös verkosta osoitteesta global.finland.fi/oikopolku/jarjestoille.php?kieli=1 kohdasta Hankkeet. > mistä tarkempia neuvoja? Lisää tietoa hankkeiden valmistelusta löytyy Kepan hankeneuvontasivuilta osoitteesta www.kepa.fi/toiminta/hankeneuvonta/. Neuvoja saa myös Kepan hankeneuvojalta Helena Nevalaiselta, helena.nevalainen@kepa.fi, puh. (09) 584 23 229. Ulkoasiainministeriön omat järjestöhankesivut löytyvät osoitteesta global.finland.fi/jarjestoille/. Varsinaista hankeneuvontaa ministeriö ei tarjoa, vaan kehottaa järjestöjä käyttämään Kepan hankeneuvontaa. EU:n rahoitusmekanismeista lisätietoja tarjoaa Kehys ry, www. kehys.fi. Kehyksen EU-hankeneuvoja on Saara Lehmuskoski, saara.lehmuskoski@ kehys.fi, puh. (09) 2315 0561. > riittävätkö omat rahkeet vielä kolmen vuoden päästäkin? Hanketta suunniteltaessa kannattaa miettiä realistisesti oman järjestön voimavaroja ja mahdollisuuksia sitoutua pitkäkestoiseen hanketoimintaan. Todellisen kumppanuuden luominen ja kehittäminen vaatii paljon työtä ja aikaa myös tulevaisuudessa. ki rahvi posti 9/ 2 0 0 5
teema: Hankesuunnittelu anita lintula Jari Lanki soveltaa laatimaansa haastattelurunkoa Guinean Malissa. Haastatteluilla kiinni kyläläisten arkeen kehitysmaayhdistys indigo keräsi guineassa monipuolisesti tietoa ihmisten arjesta toimintaympäristöanalyysiin. > Osallistuin toimintaympäristöanalyysin laatimiseen Guinean Malissa maalis-toukokuussa 2004. Kehitysmaayhdistys Indigo suunnitteli tuolloin uutta kolmivuotista maaseudun kehittämishanketta. Analyysiä tekivät kanssani guinealaiset yhteistyökumppanit sekä Indigon hallituksen jäsen Jari Lanki. Toimintaympäristön analyysillä tarkoitan hankealueen ja myös laajemman ympäristön sosiaalisia, taloudellisia, historiallisia ja kulttuurisia ominaisuuksia ja dynamiikkaa. Pyrimme omassa analyysissämme ottamaan huomioon myös jopa globaaleja taloudellisia reunaehtoja. Indigon pitkäaikaisessa työssä alueella on välillä edetty yritysten ja erehdysten kautta. Hankesuunnittelussa on tukeuduttu paikallisten toiveisiin, osallistaviin menetelmiin, järjestön guinealaisten työntekijöiden ja suomalaisten vapaaehtoisten analyyseihin sekä viranomaisten kanssa käytyihin keskusteluihin. Kaikki näistä ovat yksinään helposti hanketta yksipuolistavia ja vinouttavia toimintaympäristön analyysimenetelmiä. Siksi kannattaakin käyttää erilaisia tiedonkeruumenetelmiä. tietoa joka puolelta Guineasta ei ole Suomessa saatavilla juurikaan kirjallisuutta ja jopa ranskankielistä tutkimustietoa on maan aiemman eristyneisyyden vuoksi yllättävän vähän. Luimme sitä, minkä saimme käsiimme sekä yleisesti Afrikkaa käsittelevää kirjallisuutta. Keskustelimme Indigon työntekijöiden, viranomaisten ja muiden järjestöjen edustajien kanssa. Yksi hyvä keino oli myös alustavien hankeideoiden esittäminen guinealaisille työntekijöille. Useimmat näistä ideoista tyrmättiin, mutta näin saimme oleellista tietoa siitä, mikä ei ainakaan toimi. sato pilalla, mitä teet? Pääasiallinen tarvekartoituksen menetelmä oli teemahaastattelut, joissa pyrittiin saamaan esille kyläläisten arkielämän tarpeet prioriteettijärjestyksessä. Haastattelujen tavoitteena oli saada kyläläiset priorisoimaan arkielämänsä rajoituksia ja ongelmia haastattelurungon ohjaamana. Emme siis kysyneet pelkästään: Mitkä ovat maatalouden ongelmat? vaan myös: Mitä tekisitte, jo sato tuhoutuu? ja Miten voisitte lisätä tulojanne ja mitä tekisitte näillä lisääntyneillä tuloilla? Eri elämänalueita koskevilla kysymyksillä saimme ihmisten arkielämän ja toimeentulon suurimpien ongelmien lisäksi kuvaa siitä, mitä kyläläiset jo itse tekevät niiden ratkaisemiseksi ja mitkä ongelmat ovat liian isoja heidän voimavaroillaan ratkaistavaksi. Menetelmän heikkous on se, että väkisinkin haastatteluun osallistuu varsin pieni joukko ihmisiä tässä tapauksessa yhdeksän. Kun haastatteluja kuitenkin täydentää havainnoilla, vapaamuotoisilla keskusteluilla ja kirjallisuudella, tämä heikkous lievenee. Varsinkin pienten kansalaisjärjestöjen rahalliset ja ajalliset resurssit ovat usein pienet. UM:n jakama hankesuunnittelumatkatuki on hyvä väline, mutta toimintaympäristön analyysiä on syytä tehdä sekä ennen että jälkeen hankesuunnittelumatkan Suomessa ja kohdemaassa. Sähköpostitse yhteistyökumppanit voivat jakaa ajatuksia ja tietoa keskenään. Toimintaympäristön analyysissä ja hankesuunnittelussa on yksi nyrkkisääntö. Aikaa ei ole koskaan liian paljon. Koska resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja hanke halutaan usein käynnistää mahdollisimman pian, niin hankkeen ensimmäiselle toimintavuodelle olisi hyvä varata aikaa ja resursseja toimintaympäristöanalyysin syventämiseen. anita lintula k i r a h v i p o s t i 9 / 2 0 0 5
teema: Kansaivälisyyskasvatus Hankesuunnittelu KEHY-avaimilla parempaan kehitysyhteistyöhön Kirahviposti haastatteli Kepan koulutussuunnittelijaa Antti Turakkaa KEHY-avaimista. mitä ovat kehy-avaimet? KEHY-avaimet on yhdeksän peruskurssin sarja. Kurssit luovat hyvän pohjan kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelulle ja toteutukselle. Kaikki yhdeksän peruskurssia järjestetään vähintään kerran vuodessa. keille kurssit on suunnattu? Suomalaisille järjestöille, jotka tekevät kehitysyhteistyötä. Pyrimme vastaamaan erityisesti pienten järjestöjen tarpeeseen, mutta kursseista hyötyvät kaikenkokoisten järjestöjen ihmiset. mitä kursseilla vaaditaan? Kuinka aloitan kehitysyhteistyön? -kurssilla riittää mielenkiinto aiheeseen, mutta esimerkiksi hankesuunnittelukurssista saa eniten hyötyä, jos on jo jonkinlainen ajatus kehitysyhteistyöhankkeesta tai muusta yhteistyöstä. KEHY-avaimet > Kuinka aloitan kehitysyhteistyön? > Hankesuunnittelun peruskurssi > Hankkeen toimintaympäristö ja valmistelu > Hankkeen budjetointi > Gender-peruskurssi > Yhteistyösopimukset > Hankeraportointi > Indikaattorit ja hankkeen seuranta > Hankearviointi miksi vapaaehtoistyönä kehitysyhteistyötä tekevän henkilön kannattaisi opiskella? Kursseista on hyötyä kaikille, jotka tekevät kehitysyhteistyötä. Kursseilla oppii suunnitelmallista työskentelyä ja ymmärtämään kumppanuutta eli sitä miten työskennellään etelän kumppanin kanssa. Vapaaehtoisvoimin toimivan järjestön ei välttämättä ole helppoa täyttää UM:n hanketuen ehtoja. Kursseilta saa tähän tukea. Niillä ei kuitenkaan ajatella pelkästään hanketukea, vaan sitä, että yhteistyö olisi mahdollisimman antoisaa, laadukasta ja hyödyttäisi niitä ryhmiä tai ihmisiä, joita on tarkoitus tukea. Kursseilla mietitään myös paljon periaatteellisia kysymyksiä kehitysyhteistyöstä ja sen vaikutuksista, jotka voivat olla myönteisiä tai haitallisiakin. Esimerkiksi sitä, onko työ kestävää vai aiheuttaako se riippuvuutta ulkopuolisesta tuesta. missä järjestyksessä kurssit kannattaisi käydä? Mielellään voisi aloittaa Kuinka aloitan kehitysyhteistyön? -kurssista. Muuten voi käydä siinä järjestyksessä, mikä on luontevaa hankkeen kullekin vaiheelle. Ei ole itsetarkoitus, että koko paketti pitäisi suorittaa. Hankesuunnittelukurssi olisi paras käydä viimeistään edellisenä syksynä, jos on keväällä jättämässä hanketukihakemusta UM:lle. millaisia opetusmenetelmiä kursseilla käytetään? Käytämme osallistavia menetelmiä. Kursseilla opitaan tekemällä, ryhmätöiden ja harjoitusten avulla. miten verkkokurssit eroavat tavallisista kursseista? Verkkokurssille osallistuminen vaatii ehkä jopa enemmän aikaa kuin lähikurssille. Esimerkiksi kuukauden mittaiselle kurssille osallistuvan kannattaisi varata muutama tunti viikossa opiskeluun. Tänä syksynä meillä on gender-verkkokurssi. Sen teema on läpileikkaava, sillä sukupuoliroolien vaikutus tulee ottaa huomioon hankkeen kaikissa vaiheissa toimintaympäristön analysoinnista raportointiin ja arviointiin saakka. lokakuussa on kehitysyhteistyöhankkeen budjetointikurssi. kerro siitä. Kurssi täydentää hankesuunnittelun peruskurssia. Kurssilla laaditaan käytännön esimerkin avulla hankkeen budjettia. Kouluttajat hallitsevat sekä taloussuunnittelun että kehitysyhteistyön. Hankkeen budjetoinnissa on olennaista se, että budjetoidaan kaikki mitä hankkeessa halutaan tehdä. Budjetti on siis hankkeen suunnitelma euromääräisenä. entä jos on vaikea löytää aikaa kurssille lähtemiseen? Jos pystyy käyttämään kurssiin aikaa päivän tai pari, säästää varmasti aikaa jossain muussa vaiheessa hankkeen suunnittelua tai toteutusta. 10 ki rahvi posti 9/ 2 0 0 5
teema: Hankesuunnittelu janne sivonen hankeneuvoja järjestöjen tukena kentällä Kepan yhteystoimitsijana työskennellyt Esa Salminen tutustui suomalaisten tukemaan Disacare-pyörätuolityöpajaan Sambiassa. > kommunikointi kumppanijärjestön kanssa maapallon toiselta laidalta toiselle tuo usein haasteita hankkeen alkuvaiheeseen. Tyhjyyttä ammottava sähköpostilaatikko voi mietityttää myös hankkeen toteutuksen aikana, mutta erityisesti hanketta suunniteltaessa, kun kumppania ja vuoropuhelun tapoja ei tunneta, etäisyys saattaa tuntua toivottomalta. Samalla kokous- ja valmistelumatkan tukihakemusaikataulut Suomessa painavat päälle. Kepan kentällä toimivien hankeneuvojien ja yhteystoimitsijoiden tehtävä on kuroa Suomen ja etelän välistä etäisyyttä pienemmäksi. Kommunikaation teknisten linkkien varmistamisen lisäksi suomalainen edustus kentällä pystyy välittämään kulttuurista ymmärrystä molemmille järjestöille. Kulttuurisen tiedon jakaminen voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun tasa-arvoiset suomalaiset eivät ota huomioon naisten ja miesten eriarvoista asemaa kumppanijärjestössä ja -maassa. Tai silloin, kun etelän kumppani tulkitsee Suomesta tullutta järjestelmällisen yksityiskohtaista hanke-ehdotusta kirjaimellisesti ajatellen, että kyse on heidän osaltaan enää vain hyväksynnästä. Todistetusti myös pelkästään samanlaisilta kuulostavien suomalaisten nimien eritteleminen etelän kumppanille on vienyt yhteistyötä eteenpäin. Jos hankkeen suunnitteluun ei liity valmistelumatkaa, on hyvä, että hankeneuvoja voi käydä tapaamassa kumppanijärjestöä ja edustaa silloin Suomea ja suomalaista järjestöä. Kasvokkain asiat selviävät tehokkuudella, johon sähköpostiviestit eivät yllä. Toisaalta valmistelumatkaa varten hankeneuvoja voi antaa sekä käytännön ohjeita että jakaa kokemuksia monipuolisen suunnittelun piirteistä. Hankeneuvoja ohjaa, tukee, selittää ja edustaa. Mikään ei kuitenkaan voita järjestöjen suoraa vuoropuhelua keskenään. Tärkein neuvo kentältä onkin, että aikaa ja kärsivällisyyttä kannattaa varata sekä itse hankkeen suunnitteluun että siihen liittyvään sähköpostitteluun. senja väätäinen > Hankeneuvojien ja yhteystoimitsijoiden yhteystiedot sivulla 2 > Jatkoa sivulta 6 isohkolle suomalaiselle järjestölle. Kehitysyhteistyö oli vain pieni osa järjestön toimintaa, ja kohteen valintaa valmisteli vapaaehtoisryhmä. Saimme käsiteltäväksemme afrikkalaisen hanke-ehdotuksen, joka aiheensa puolesta olisi hyvin sopinut järjestön tuettavaksi. Hankkeen budjettia lukiessamme kuitenkin kauhistuimme. Meistä näytti siltä, ettei hankkeessa tehtäisi juuri muuta kuin matkusteltaisi pitkin maakuntaa. Myöhemmin päädyin vuosiksi töihin kyseiselle alueelle. Hylkäämämme hanke muistui mieleen, kun olin itse suunnittelemassa hanketta, jossa melkoinen osa kuluista budjetoitiin matkoihin paikallistasolla. Hankkeen kannalta oli tärkeää saada tieto ja kokemus leviämään kylästä toiseen, mutta suurin osa paikallisten järjestöjen jäsenistä oli lukutaidottomia. Puhelinlinjat eivät tähän maaseudun kolkkaan yltäneet, ja postilaitos oli lähinnä huhu. Tieto ja uusi oppi saatiin kulkemaan kylästä toiseen vain ihmisten mukana. Riittävä määrä rahaa kylästä toiseen matkustamista varten osoittautui ehdottomaksi edellytykseksi onnistuneelle hankkeelle. > kun asiat menee puihin ja kaikki raivostuttaa, huuto ei ole hyvä mutta parempi kuitenkin kuin itku. Itku ainakin tansanialaisella työpaikalla saa kaikkien pasmat sekaisin. > sambiassa ollessani puheilleni tuli nuori mies, joka kertoi, että hänen edustamansa nuorisojärjestö haluaisi kovasti saada yhteistyökumppanin Suomesta. Lupasin kertoa heidän järjestöstään suomalaisille järjestöille ja välitinkin viestiä. Vasta myöhemmin tulin ajatelleeksi, että minun olisi pitänyt itse tietää järjestöstä jotakin ennen kuin suosittelen sitä muille. Viestini vastaanottajat varmaan kuvittelivat, että tunsin järjestön. Myös sambialainen mies sai vääriä odotuksia, kun lupasin välittää hänen viestinsä ja kyseli minulta päivittäin, joko olen löytänyt heille suomalaisen rahoittajan. Mies oli hyvin pettynyt kun sellaista ei löytynyt. > matkattiin Afrikassa pakolaisleirille pikkukoneella. Kun oli oltu hetki ilmassa, tuli valtava pissahätä. Kone ei ollut maailman pienin ja vessakin näytti olevan peräosassa. Niinpä sitä kohti. Vessa oli kuitenkin täynnä kaikenlaista rompetta ja rahtitavaraa, > Jatkuu sivulla 12 kik i rahvir a h v i posti p o s t i 9/ 9 / 2 0 0 5 11
teema: Hankesuunnittelu > Jatkoa sivulta 11 eikä sitä oltu käytetty hetkeen helpotustarkoitukseen. Palasin paikalleni paljastamaan tilanteen paikalliselle nuorelle matkakumppanilleni. Itsellä ei ollut paljon vaihtoehtoja mielessä ja lentokoneen laskeutumispaikka oli aivan liian kaukana. Kollegan neuvosta otin muovisia oksennuspusseja, pari päällekkäin ja siirryimme käytävän takaosaan. Onneksi oli monikäyttöinen kahden metrin kangaskappale mukana. Kollega piti kangasta näkösuojana ja minä tähtäsin pieneen pussiin. Onneksi kone lensi tasaisesti. Pilotti katseli uteliaana peilistä. Muut matkustajat yrittivät kohteliaasti keskittyä päivän aviisiin. Kun oli rullattu ruohokentälle, pussit viskattiin kuivaan pöpelikköön. Poistuimme vikkelästi meitä odottavaan Toyotaan. > suomalainen kohtelias tapa luottaa siihen, että asia hoidetaan, kun siitä on kerran sovittu, ei monestikaan maailmalla toimi. Opin, että on kuitenkin virhe myös alkaa itse tehdä toisen työt, koska sitten ne saa tehdä yksin siitä eteenpäinkin ja toisaalta se on epäluottamuslausekin toiselle. > olen silloin tällöin kuullut valitettavan, että kehitysyhteistyötä vaivaa kuivan kauden syndrooma. Sillä viitataan yleensä siihen, että hankkeiden suunnitteluun ja seurantaan liittyvät, rahoittajan tekemät matkat ajoitetaan yleensä parhaaseen matkustuskauteen. Kuivalla kaudella huonokuntoinenkin savitie on ajettavassa kunnossa, ja savilattiainen talo vaikuttaa asumukselta, jossa voisi itsekin tovin viettää. Ainakin kylistä saa kauniita kuvia. Hankkeiden raportointi ei vain aina ajoitu siihen samaan helpon matkustamisen kuivaan kauteen. Olen kerran yrittänyt vierailla aivan afrikkalaisen pääkaupungin kyljessä olleessa lastenkodissa sadekauden lopulla. Kunnon autostakaan ei ollut apua, kun asvaltin loppuessa kuivalta kaudelta tutun tien paikalla oli vain silmänkantamattomiin jatkuva mutavelli. Kuivallakin kaudella tien kuopat piti tuntea, jos halusi päästä kahden kilometrin matkan lastenkodille autoa hajottamatta. Sillä kertaa raportin saaminen jäi odottamaan joko kuivaa kautta tai sitä, että joku urhea kahlaisi puolireiteen ulottuvassa mudassa asvalttitielle asti. kuulostaako tutulta? kerro kantapään kautta opitusta muillekin. lähetä lyhyt tarinasi kirahvipostin toimitukseen osoitteella: sini.kuvaja@kepa.fi kirjoja hankesuunnittelun tueksi > kepan kirjastosta löytyy materiaalia tukemaan järjestöjen hankesuunnittelua. Kokoelmista voi tehdä hakuja kirjaston verkkosivuilta löytyvällä hakulomakkeella (http://www.kepa.fi/toiminta/kirjastopalvelut/haku/). Alla muutama esimerkki hankesuunnittelua käsittelevistä julkaisuista. impact assessment for development agencies : learning to value change Roche, Chris Oxfam ; Novib, Uusi p. 2001 Kirja käsittelee vaikutusten arviointia sekä osoittaa miten ja miksi se pitäisi integroida osaksi kaikkia kehitysyhteistyöhankkeiden vaiheita. Kirjan peruslähtökohta on, että arviointia ei pitäisi liittää vain projektien välittömiin tuloksiin, vaan kaikkiin pysyviin tai merkittäviin muutoksiin joihin projekti on vaikuttanut. Kirjassa käsitellään mm. arviointiprosessin suunnittelua sekä välineitä ja metodeja. Siinä esitellään tapoja, joilla eri organisaatiot ovat yrittäneet institutionalisoida vaikutusten arviointiprosesseja ja haasteita, joihin järjestöt ovat tässä yhteydesä törmänneet. kuka pelkää genderiä? : sukupuoliroolit hankeyhteistyössä Airaksinen, Kirsi; Pönni, Anne; Seppo, Maija Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa) ; FINNWID Naiset kehitysyhteistyössä ry, 2001 http://www.kepa.fi/tekstit/f4000_suomi/raportit/46_gender.pdf Julkaisu on tarkoitettu suomenkieliseksi johdannoksi gender-kysymyksiin. Tavoitteena on perustella, miksi gender-näkökulma on kehitysyhteistyössä oleellinen sekä antaa ideoita ja käytännön ohjeita gender-näkökulman soveltamisesta. Näkökulma ei ole tärkeä ainoastaan kehitysyhteistyöhankkeissa vaan myös järjestöjen toiminnassa Suomessa. managing for a change : how to run community development projects Davies, Anthony Intermediate Technology Publications, 1997 Teos ohjaa lukijan läpi hankkeen eri vaiheiden. Kirjassa käsitellään esimerkiksi mahdollisten ongelmien tunnistamista ja projektissa mukana olevien motivoimista. Lisäksi esitellään kustannusten arviointia, rahoitusta, kirjanpitoa, projektin valvontaa ja käytännön toteutusta sekä projektien valmistumisen jälkeistä seurantaa. project planning and analysis for development Potts, David Lynne Rienner Publishers, 2002 Kirja on käytännön opas kehitysmaissa toteutettavien projektien suunnitteluun ja arviointiin. Teoksen ensimmäisessä osassa keskitytään projektisuunnittelun perusteisiin, toisessa osassa niiden rahoitukseen ja kolmannessa osassa taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Neljännen osan aiheena ovat epävarmuustekijät ja riskianalyysi. 12 ki rahvi posti 9/ 2 0 0 5
teema: Hankesuunnittelu Mahtuuko elämä kaavakkeeseen? > en ole koskaan sietänyt kaavakkeita. Mitä pidempi ja monimutkaisempi kaavake on, sen mieluummin sysään sen mielestäni. Erityisen inhoni on saanut niskaansa hankesuunnittelussa käytetty looginen viitekehys -raukka. Sitä mollaan surutta ja suureen ääneen. Elävän elämän tunkeminen selkeärajaisiin laatikoihin osoittaa mielestäni vain putkinäköä, todellisuudesta vierautuneisuutta ja insinöörin mielenlaatua. Todellista elämää ei taitavimminkaan tehty looginen viitekehys voi kuvata, sillä elämän monimutkaisuus ja arvaamattomuus ei ole puristettavissa ennalta määritellyiksi, yhdensuuntaisiksi kausaalisuhteiksi. Kaikesta huolimatta tarpeeksi puhistuani ja kiukuteltuani istun alas ja täytän ne kaavakkeet ja suunnitelmat. Käynhän minä hammaslääkärissäkin. Olen oppinut, että sekä kaavakkeiden että hammaslääkärikäyntien hyödyt ovat itselleni kuitenkin haittoja suuremmat. Kun erilaisista taustoista ja kulttuureista tulevien kesken tehdään yhteisiä suunnitelmia, ovat työkalut tarpeen. Sanoja ja käsitteitä on helppo ymmärtää eri tavoin jo samasta kulttuurista tulevien kesken. Monta kulttuuria ja koulutustasoa saman pöydän ääressä nostaa väärinymmärrysten mahdollisuutta entisestään. Mitä monimutkaisempi suunniteltava prosessi on, sen arvokkaammiksi yhteisesti sovitut työkalut ne kaavakkeet ja viitekehykset nousevat. Yhteinen hanke voi onnistua vain jos kaikki mukana olevat ovat yhtä mieltä siitä, mitä on sovittu tehtäväksi ja miten. Motivaatio voi paremmin, jos kaikki ovat yhtä mieltä myös siitä, miksi juuri tämän asian tekeminen on tärkeää. Loogista viitekehystä kasaan neuvoteltaessa on mahdotonta välttää yhdessä pohtimasta sitä, miksi tehdään juuri sitä mitä tehdään. Vaikka kaavakkeet ja suunnitelmat tuntuvat joskus latistavan hienon ja värikkään idean, niiden avulla välttää monta päänsärkyä tulevaisuudessa. Järjestelmällinen suunnitteluprosessi auttaa varmistamaan, että kaikki tarvittava tuli muistettua hanketta suunniteltaessa. Onko vaikka tilintarkastajan palkkioihin muistettu budjetoida rahaa tai tuliko tehtyä kirjallinen sopimus siitä, kuka saa hankkeelle hankitun tietokoneen projektin päätyttyä. Vanhat suunnitelmat nousevat arvoon arvaamattomaan silloin, kun hanke kestää vuosia. Harva muistaa tarkalleen, mitä kolme vuotta sitten yhdessä sovittiin, ellei asiaa ole suunnitelmiin kirjattu. Usein hanketta toteuttavat eri vaiheissa eri ihmiset. Toisen ihmisen muistiin on paha mennä kurkistamaan. Kaiken tunteen ja sydämen palon ohella hankkeet ovat myös taloudellista toimintaa. Jos hanke saa tukea julkisista varoista, on vain reilua, että rahojen käyttöä seurataan. Ei kuitteja pidetä ojennuksessa vain tilintarkastajia varten, vaan siksi että yhdessä voidaan varmistaa kaiken menneen niin kuin pitikin. Suomen verovaroista tuetaan sellaisiakin asioita, joihin en välttämättä maksamiani veroja haluaisi käytettävän. Kaavakesuossa tarpoessa lohduttaudun sillä, että samassa suossa tarpovat muidenkin alojen hankkeita tekevät. pia laine kik i rahvir a h v i posti p o s t i 9/ 9 / 2 0 0 5 13
teema: Hankesuunnittelu Siemenpuu tukee etelän ympäristötyötä siemenpuu-säätiö saa vuosittain satoja hakemuksia etelän järjestöiltä. kuinka tuettavat hankkeet valitaan? > Etelä-Intian Tamil Nadussa järjestöverkosto kampanjoi perinteisten vedenkeruumenetelmien elvyttämisen puolesta. Filippiineillä tuetaan käsityötuotteiden valmistamista vaihtoehtoisena elinkeinona puunhakkuulle. Sambiassa Green Living Movement nostaa ympäristöaiheita opiskelijoiden tietoisuuteen julkaisemalla lehteä. Kaikkia näitä hankkeita yhdistää suomalainen Siemenpuu-säätiö. Siemenpuu-säätiö on tukenut kolmen vuoden aikana noin 80 ympäristöhanketta Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hankkeet vaihtelevat konkreettisesta kylätason työstä poliittiseen työhön, joka pyrkii vaikuttamaan ympäristölainsäädäntöön ja -politiikkaan. Hankekoordinaattori Kaisu Tuominen arvioi, että tällä hetkellä järjestö saa noin 300 hanke-ehdotusta ideapaperin muodossa vuosittain. Kriteeristön kehittäminen tuettavien hankkeiden valintaan on iso haaste. Jos tukisimme vain parhaita järjestöjä, joilla on jo monia tukijoita, se olisi ehkä tehokkain tapa päästä tuloksiin. Tavoitteena on kuitenkin myös etelän kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, Tuominen kertoo. Siemenpuu pohtiikin kumppanuussopimusten tekoa etelän yhteistyöjärjestöjen kanssa. Nämä kumppanit voisivat auttaa lausuntojen antamisessa hakemuksista sekä tukea paikallisia ruohonjuuritason toimijoita. Tärkeä kriteeri on se, että hanke on paikallistason ihmisten omistama, suunnittelema, toteuttama ja arvioima. Suosimme hankkeita, jotka vaikuttavat ihmisten mahdollisuuteen osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon, Tuominen listaa kriteerejä. Siemenpuussa on päätetty antaa etusija ympäristöpolitiikkaan keskittyville hankkeille. Toisten edelle pääsevät myös innovatiiviset hankkeet. Päätöstä tehdessä kiinnitetään lisäksi huomiota järjestön hallinnollisiin taitoihin. Suurin osa hakemuksista tulee Intiasta. Vahvasti edustettuina hakijamaiden joukossa ovat myös Uganda, Indonesia ja Filippiinit. Pyydämme järjestöiltä ensin 3 4-sivuisen ideapaperin ja varsinaisen hakemuksen vasta kriteerit täyttäviltä järjestöiltä. Säätiön hallitus tekee lopulliset tukipäätökset, Tuominen kertoo prosessista. Säätiö selvittää hakevien järjestöjen taustat tarkasti. Se ei itse osallistu aktiivisesti hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä on haastavaa, koska suunnittelu määrää hankkeen kulun. Hakuvaiheessa voimme kysyä järjestöiltä lisätietoja, mutta emme koskaan sano heille, että hanke olisi paljon parempi tällä tavalla. Kyse on kuitenkin etelän järjestöjen omasta työstä, Tuominen kertoo. Tukea järjestöt saavat kolmessa osassa. Viimeinen 10 prosenttia maksetaan vasta takautuvasti, kun loppuraportti on tullut. Ensi vuodesta alkaen järjestöjen on katettava 7,5 prosentin omavastuuosuus työnä, rahana tai muuna panoksena. Suomalaiset kontaktit ovat meille tärkeitä tässä työssä. Pyrimme hoitamaan osan seurantamatkoista verkostojen kautta. Työmme kautta saamme myös hyviä yhteyksiä, joista kertoisimme mielellämme Suomessa. Etelän poliittiseen vaikuttamiseen keskittyvät toimijat haluaisivat linkittyä Suomeen, Tuominen kertoo. kai vaara Siemenpuun tukeman intialaisen ODAM-järjestön naisryhmäläiset osallistuivat kokoukseen, jossa naiset analysoivat osallistavilla toimintatavoilla omia ongelmiaan ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja. kehitysmaita tukevat säätiöt Suomessa perustettiin vuonna 1998 kolme säätiötä, jotka myöntävät suoraan tukea kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Abilis tukee vammaishankkeita. www.abilis.fi Kios myöntää tukea ihmisoikeuksien edistämiseen. www.kios.fi Siemenpuu-säätiö tukee ympäristöhankkeita. www.siemenpuu.org 14 ki rahvi posti 9/ 2 0 0 4
kepan koulutus syksy 2005 Köyhyyden kasvot Köyhyyden kasvot on koulutus-ja keskustelutilaisuuksien sarja, jossa tutustutaan maailman epävirallisen enemmistön todellisuuteen. Tilaisuuksissa pohditaan köyhyyden luonnetta, sen taustatekijöitä ja seurauksia. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään ihmiskunnan enemmistön elämää yhteiskunnan laitamilla. Osallistujat etsivät keinoja köyhdyttämisen lopettamiseksi. Tilaisuuksiin voi osallistua sarjana tai yksittäin. Tilaisuudet keskiviikkoisin klo 15 19. 19.10. Lapset ja köyhyys (ilmoittautumiset 10.10. mennessä) 16.11. Valta ja luonnonvarat (ilmoittautumiset 7.11. mennessä) 14.12. Naiset ja AIDS (ilmoittautumiset 7.12. mennessä) > hinta 10/15/20 euroa/kerta 15.10. la klo 9 16 Kehitysyhteistyöhankkeen budjetointi Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein laatimaan kehitysyhteistyöhankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Kurssi on tarkoitettu järjestöille, jotka hakevat ulkoasiainministeriön hanketukea. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 5.10. mennessä 11. 12.11. pe la klo 9 16 Hankearviointi Kurssilla tutustutaan kehitysyhteistyöhankkeiden arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin ja hankesuunnittelun keskinäiseen yhteyteen, indikaattoreihin, arviointimenetelmiin ja arvioinnin valmisteluun. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset 1.11. mennessä Ilmoittautuminen & hinnat > ilmoittaudu sähköpostitse kurssisihteeri@kepa.fi, osoitteessa www.kepa.fi/koulutus tai puhelimitse kurssisihteerille 09-584 23 261. Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, yhteystietosi sekä järjestösi tai yhteisösi nimi. > kurssihinnat on ilmoitettu muodossa: Kepan jäsenjärjestöjen jäsenet / muista järjestöistä tulevat ja opiskelijat / muut. Kurssimaksut laskutetaan jälkikäteen. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia, muussa tapauksessa perimme osallistumismaksun. Kepa korvaa Suomen rajojen sisällä osallistujien matkakulut pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. > kurssit järjestetään Kepan koulutustiloissa osoitteessa Töölöntorinkatu 2 a, Helsinki ellei toisin ilmoiteta. > Lisätietoja koulutussuunnittelija Antti Turakka 09-584 23 249 tai Suvi Halttula 09-584 23 248 tai www.kepa.fi/tapahtumat 8.11. pe klo 9 16 Kampanjakoulutus Työkaluja tavoitteellisen kampanjan suunnitteluun ja toteutukseen. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 8.11. mennessä 17.11. 11.12. Gender-peruskurssi verkossa How to involve gender in NGO development work? Gender equality is an important goal for development co-operation worldwide. It is also one of the guiding principles of Finnish development policy, and therefore also concerns Finnish NGOs involved in development co-operation. Since the course is conducted in the web, you can take part in it at any place and at any time most suitable to you. All you need is an internet connection and email address. The course will introduce the basic concepts and methods of gender equality in development co-operation. The participants will be guided throughout a more gender-sensitive project cycle and some exercises are used in order to conceptualize the issues. Emphasis is on discussions and web-based group work is done by the participants. The language of the web-course is English but the participants may also use Finnish, if needed. > course fee 33/50/67 euros > registration by 7th November 26.11. la klo 9 16 Hankkeen toimintaympäristö ja valmistelu Kurssi on tarkoitettu järjestöille, joilla on hanke suunnitteilla mutta taustaselvitysten teko ja toimintaympäristön analysointi vielä kesken. Tilaisuudessa käydään myös läpi hankesuunnittelumatkalla huomioon otettavia asioita sekä kerrotaan ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöjen valmistelumatkatuesta. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 16.11. mennessä > Lisää kursseja Kepan verkkosivuilla www.kepa.fi/koulutus > Muutokset kurssikalenteriin mahdollisia. k i r a h v i p o s t i 9 / 2 0 0 5 15
tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa www.kepa.fi/tapahtumat 11.10. keskustelutilaisuudet eu:n maatalouspolitiikka sekä wto ja kauppapolitiikka Kepa on teettänyt selvityksen EU:n maatalouspolitiikan vaihtoehdoista ja sen kehitysaspekteista. Selvityksen pohjalta järjestetään keskustelutilaisuus. Maatalouskeskustelun jälkeen jatketaan kauppapolitiikalla. Tarjolla on lyhyt päivitys kauppapoliittisesta tilanteesta sekä WTO:hon ja kauppapolitiikkaan liittyvän toiminnan suunnittelua. > Keskustelutilaisuus EU:n maatalouspolitiikasta klo 14 16 > Keskustelutilaisuus WTO:sta ja kauppapolitiikasta 16.30 17.30 > Paikka Dialogi, Kepan toimisto, Töölöntorinkatu 2 A, Helsinki > Ilmoittautuminen 7.10. mennessä osoitteeseen matti.hautsalo@ kepa.fi tai miia.toikka@kepa.fi 11. 14.10. seminaarisarja suomi ja namibia 135 vuotta kumppanuutta. kulttuuri ja tutkimus oppaina kansainvälistymisessä. Suomi-Namibia-Seura ja Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitos järjestävät kolmen illan mittaisen seminaarisarjan, jonka aiheita ovat Namibian itsenäisyystaistelu, itsenäisyyden ajan haasteet sekä yhteistyö kulttuurin ja tutkimuksen saralla. Namibialaisia puhujavieraita ovat opetusministeri Nangolo Mbumba, professori Peter Katjavivi ja suurlähettiläs Panduleni Kaino Shingenge. Tilaisuuksissa kuullaan myös musiikkia. Tilaisuudet on kaikille avoimia. > Lisätietoja www.helsinki.fi/kalenteri/ > seppo.kalliokoski@icenet.fi tai 040-7743504 14.10. intialainen ilta Tilaisuudessa intialaista musiikkia, tanssiesityksiä, tarjoilua ja mahdollisuus tutustua Sahaja Yoga meditaatioon. Vapaa pääsy. Järjestäjä: Sahaja Unlimited. > klo 20 22, Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14, Helsinki 15.10. klubi Cross Borders World Music Club. Zero Drama -yhtye. Vieraileva Dj. Robin DeWanin ja Jason Carterin isännöimä maailmanmusiikki-ilta. Vierailevia artisteja ja tiskijukkia. > klo 21 01, Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14, > Liput: 5 17.10. 10.11. kurssi järjestölehti, tehokas tiedotuskanava Kurssi on suunnattu järjestölehtien toimittamisessa mukana oleville henkilöille. Kurssilla käsitellään järjestölehden toimittamisen pääkohdat sekä teorian että käytännön kautta. Lähiopetuskertojen lisäksi kurssilla tehdään kaksi harjoitustyötä, jotka arvioidaan ja joista annetaan henkilökohtainen palaute. Lähiopetuskertojen aiheita ovat: millainen on hyvä järjestölehti, miten teen kiinnostavan haastattelun, miten laadin selkeän uutisen ja kannattaisiko järjestölehti siirtää verkkoon. Kurssin vetäjänä toimii FM toimittajakouluttaja Kaarina Järventaus. Järjestäjä Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus ViSiO. > Kurssipäivät: ma 17.10., to 27.10., to 3.11. ja to 10.11. > Klo 17.15 19.45 Rikhardinkadun kirjasto (kokoushuone), Rikhardinkatu 3, paitsi to 3.11. Töölön kirjasto (kokoushuone), Topeliuksenkatu 6 > Hinta 85 euroa > Ilmoittautumiset keskiviikkoon 5.10. mennessä kurssit@kaapeli.fi tai (09) 6129 120 17.10. tapaaminen naisten kansainvälinen olohuone Olohuone on maahanmuuttajanaisten ja suomalaisten naisten vapaamuotoinen tapaaminen. Ohjelmassa aina keskustelua, esitelmä, kulttuuriohjelmaa ja ruokaa. Vapaa pääsy. > Ilmoittautumiset puh. 169 3984 tai oge.eneh@hel.fi > klo 14 17, Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C/Vuorikatu 14, Helsinki 20.10. kurssi matkailu eettisenä valintana Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus ViSiO järjestää Matkailu eettisenä valintana -kurssin. Kohderyhmä ovat matkanjärjestäjät, matkailijat ja kaikki kestävästä matkailusta kiinnostuneet. Käsiteltävinä aiheina matkailu yhtenä suurimmista teollisuudenaloista, kestävän matkailun periaatteet, matkustajan etiikka matkan suunnittelussa ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä > Kello 15.30 19.30, Rikhardinkadun kirjaston kokoushuone, Rikhardinkatu 3, Helsinki > Hinta 18 euroa yksityishenkilöiltä, 30 euroa yrityksiltä > Ilmoittautuminen 5.10. mennessä sähköpostitse kurssit@kaapeli.fi, puhelimitse (09) 6129 120 tai kotisivujen kautta www.visili.fi. (Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita seuraavat tiedot: nimesi, postiosoitteesi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi sekä laskutusosoite, jos eri kuin postiosoitteesi) 21. 22.10. seminaari african voices Perjantaina ohjelmassa seminaariesityksiä ja keskusteluita aiheesta Afrikkalaisten maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen. Lauantaina vuorossa on kulttuuriohjelmaa, musiikkia, tanssia, teatteria, elokuvaa, taidetta ja kirjallisuutta. Tapahtumassa on tarjolla afrikkalaista ruokaa. Vapaa pääsy. Tapahtuman järjestää African Civil Society in Finland yhdessä Caisan kanssa. > Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14, Helsinki > Lisätietoja: www.africaone.org/events.htm 19.12.2005 7.1.2006 matka työprikaati kuubaan Suomi-Kuuba-seura kutsuu solidaariset ja seikkailunhaluiset osallistumaan kansainväliseen työprikaatiin. Prikaatin hinta tulee olemaan n. 1800 euroa. Luvassa on työntekoa sokeriruokopellolla ja sitrusviljelmillä Havannan lähistöllä, tutustumiskäyntejä, luentoja, kulttuuriohjelmaa sekä matka provinssiin. Lähtijöille pidetään prikaatiseminaarin ennen matkalle lähtöä. Prikaatimaksusta maksetaan 100 euroa ilmoittautumismaksua ilmoittauduttaessa, 1375 euroa seuran tilille viikon sisällä varauksesta ja 325 euroa leirin kassaan Kuubassa leirimaksua. > Lisätietoja: Suomi-Kuuba-seura, Kolmas linja 28, 00530 Helsinki, puhelin (09) 773 3633, sähköposti: info@kuubaseura.fi, internet: www.kuubaseura.fi päätoimittaja sini kuvaja (09) 584 23 219 to i m itussihteeri pia laine (09) 584 23 233 ta itto sanna ylitensiö painopaikka uusimaa, porvoo tilaukset heli mäki-hakola (09) 584 233 tai info@kepa.fi toimituksen osoite töölöntorinkatu 2 a, 00260 helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn 1795-8032 16 ki rahvi posti 9/ 2 0 0 5 Päivitä tietosi: www.kepa.fi