tärkein asia investointien

9 viennin IMuSSA Profile Vehiclen liikevaihdosta 65 70 prosenttia tulee viennistä. 11 MentoroInnILLA yritys tutuksi Bisnesenkeli panostaa yrityksen nopeaan arvonnousuun. KESÄKUU NRO 2 2012 tärkein asia investointien ja yritysten syntymiselle on yrittämistä tukeva ilmapiiri, ei verotus. Finnveran hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola 6 olen poiminut hallitukseen vain hyviä ja itseäni parempia henkilöitä. Lappset Oy:n toimitusjohtaja Johanna Ikäheimo 3 Finnvera Oyj:n yritys- ja sidosryhmäuutiskirje www.finnvera.fi

Pääkirjoitus Suomi luo nahkaansa Kevät on kääntynyt kesäksi ja olemme uuden kasvukauden alussa. Ekonomistit ja muut talousennustajat seulovat kasvun tai taantuman merkkejä talouden mittareista. Viestit ovat sekavia, joten ilmassa on melkoisesti epävarmuutta maailmantalouden tulevasta suunnasta. Olen seurannut mielenkiinnolla Suomen talouselämässä havaittavia muutoksen merkkejä. Pörssiyhtiöiden hallituspaikat ovat reippaassa kierrossa: uusi joukko kansainvälisiä osaajia nimitettiin viime keväänä yhtiöiden hallituksiin. Startup- ja kasvuyrittäjyyden ympärillä on valtavasti positiivista energiaa ja ennennäkemätöntä aktiivisuutta. Hallinnon puolella ilmassa on aitoa halua tarkastella nykyisten rakenteiden tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Hallitus on teettänyt selvityksiä investoinneista, pääomamarkkinoiden toiminnan edellytyksistä sekä ulkosuhteiden hoidosta. Lisää selvityksiä on työn alla. Johtopäätökset ovat pöydällä ja uskomme, että tehdyillä selvityksillä on merkitystä ja niiden pohjalta syntyy myös hallintoa hyvään suuntaan vieviä päätöksiä. Nämä ovat signaaleja siitä, että Suomi luo nahkaansa. Uskon, että haasteiden edessä Suomella on erinomainen valmius uudistaa rakenteita, etsiä polkuja kasvuun ja hyödyntää tässä työssä kaikki se osaaminen, mikä meillä on. Finnverassa olemme joka päivä mukana uudistustyössä, kun rahoitamme ennen kaikkea aloittavia sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkiviä yrityksiä. Käymme tiivistä vuoropuhelua pankkien kanssa markkinoiden tilanteesta varmistuaksemme siitä, että Finnveran panokset kohdistuvat sellaisiin rakenteita uudistaviin hankkeisiin, joissa niitä eniten tarvitaan. Angry Birdsin reseptillä pienetkin pärjäävät maailmalla: pitää olla nopea, nokkela ja miksei vähän vihainenkin. Hyvää kesää! 2 info Annamarja Paloheimo liiketoimintajohtaja, Finnvera Oyj Lasten mielikuvitus pääsee valloilleen Lappset Funparkissa Rovaniemellä. Lappset avasi keväällä Särkänniemeen Angry Birds Landin.

Suunnannäyttäjä Isän jalanjäljillä Kun Antero Ikäheimo jäi yhdeksän vuotta sitten perheyritys Lappset Groupin johdosta eläkkeelle, esikoistytär Johanna tarttui puikkoihin. teksti Mia Sivula kuvat Kaisa Sirén Leikkipaikkavälineitä valmistavan Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo marssii pitkin tehdashallin käytävää. Käsi kohoaa tuon tuosta tervehdykseen. Miten sun olkapää voi? Joko se laite on suostunut kanssasi yhteistyöhön? Paljonko on tullut hiihdettyä? Äläkä sinä putoa sieltä trukin päältä, hän huutelee haalaripukuisille työmiehille oikealle ja vasemmalle. Lappset Group on yksi maailman johtavia leikkipaikkavälineiden valmistajia. Viime vuonna konserni pyöräytti reilun 46 miljoonan euron liikevaihdon. Yrityksen kotipaikka on ollut, ja tulee Ikäheimon mukaan aina olemaankin, Rovaniemi. Joskus kuulen sanottavan, että kun te olette siellä syrjässä. Oikeasti olemme kaiken keskellä ja meille tärkeimmän raaka-aineen, puun, alkulähteillä. Kun Koillisväylä tulevaisuudessa aukeaa, myös meille avautuu suuria mahdollisuuksia, Ikäheimo maalailee. Hallitus tuo lisäarvoa Lappset Group vie lapsille ja nyt myös senioreille suunnattuja liikkumiseen kannustavia välineitä yli neljäänkymmeneen maahan. Reilu kaksi kolmasosaa konsernin liikevaihdosta tulee ulkomailta. Sanottua Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi varaston inventaarioon. Ne laittoivat minut heti ylähyllylle ja sanoivat, että sinä olet ainoa, jonka pää kestää. Olen oikea porsasnukkuja. Kun nukun, niin nukun. En valvo yöllä ja murehdi työasioita. Luottamustehtävissä saan olla tekemisissä pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenten kanssa. Olen siitä hyvin kiitollinen, sillä siinä ei voi olla oppimatta koko ajan uutta. Johanna Ikäheimo 2 2012 3

Suunnannäyttäjä Viime vuosien maailmantaloudellinen epävarmuus on saanut monen suomalaisyrityksen varovaiseksi. Lappset Group on porskuttanut rohkeasti kohti tulevaa. Viime vuonna yhtiö teki kaksi merkittävää investointia. Se aloitti oman metallikomponentteja valmistavan tehtaan rakentamisen Viroon ja hankki Hollannista seitsemännen tytäryhtiönsä. Strategisten päätösten hetkillä on ympärillä oltava oikeanlaisia ihmisiä. Yhtiömme hallituksessa istuu aivan loistava porukka. Jokainen jäsen tuo päätöksentekoon omaa arvokasta tietämystään. Yksi ymmärtää kansainvälistymisen haasteet, toinen numerot ja rahoituskuviot, kolmas markkinoinnin ja brändiosaamisen, Ikäheimo luettelee. Resepti pätevän hallituksen rakentamiseen on yksinkertainen. Olen poiminut joukkoon aina vain hyviä ja itseäni parempia henkilöitä, Ikäheimo sanoo. Kuoppia ja myötämäkeä Kun Lappset haki 1970-luvulla ensimmäistä rahoitustaan Keralta, päätös oli kielteinen. - Isä kertoi, että Keran esittelijä ei ollut uskonut puukapuloihin perustuvaan moduulijärjestelmään, Ikäheimo sanoo. Toinenkin rahoitushakemus oli Lappsetille ongelmallinen, sillä se olisi edellyttänyt yhteisyrityksen perustamista silloisen alihankkijan kanssa. Siihen ei haluttu ryhtyä. - Myöhemmät päätökset ovat olleet positiivisia, ja yhteistyö Finnveran kanssa on ollut moitteetonta, Ikäheimo sanoo. 1980-luvun puolivälissä elettiin yhtä käännekohtaa Lappsetin historiassa. Yritys halusi parantaa rahoitusasemaansa ja myi osake-enemmistön kehitysyhtiö Sponsorille. Kun pankkikriisi sittemmin puhkesi, pääomasijoittaja päätti myydä omistamiaan yrityksiä. Myös Lappset joutui myytävien listalle. Reilu kolmannes yrityksen osakkeista päätyi CapManille. Muutamaa vuotta myöhemmin yrityksen johto päätti Antero Ikäheimon johdolla lunastaa takaisin omat osakkeensa. Lappset oli jälleen perheyritys, ja päätöksentekoelimet olivat lähellä - oman katon alla. Tärkeät taustajoukot ja kumppanuudet Lappset Group avasi tänä keväänä Särkänniemeen Angry Birds Landin, aktiviteettipuiston, jonka konseptin on tarkoitus laajentua myöhemmin myös ulkomaille. Puisto tarjoaa perheille mahdollisuuden leikkiä, pelata virtuaalipelejä ja viettää aikaa mobiilipeleistä tuttujen Angry Birds -pelihahmojen innoittamassa maailmassa. Konsepti, jossa digitaalinen ja fyysinen maailma yhdistyvät, kehitettiin vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Yhteistyökuvio Rovio Entertainmentin kanssa syntyi nopeasti. Idean syntymisestä siihen, kun mallisto oli valmis, kului puoli vuotta. Meillä oli mahtava pöhinä hankkeen suunnitteluvaiheessa. Sitä oli mukava katsoa. Antero-isä, joka perusti yrityksen 42 vuotta sitten, on edelleen tyttärensä paras sparraaja. Hän kuskaa minua autolla ympäriinsä, ja matkalla juttelemme. Isä ja äiti lukevat paljon kirjoja ja lehtiä, joita he sitten kantavat minulle valmiiksi alleviivattuina. Se on hirveän hyvä systeemi! Isän perintöä on, että tytär ei halua takertua liian pitkäksi aikaa sellaisiin sanoihin kuin lama, pettymys tai epäonnistuminen. Jos sellaisia on joskus vastaan tullut, on ollut paras vain jatkaa eteenpäin. Ja aina pitää muistaa varata aikaa sille, että ei tee mitään muuta kuin makaa sohvalla ja tuijottaa kattoon. Parhaat oivallukset syntyvät juuri silloin, ja vain harvoin pakotettuina. Lappset Group Oy Antero Ikäheimo perusti yrityksen vuonna 1970. Yrityksen toimitusjohtaja on vuodesta 2008 ollut Juha Laakkonen. Konsernin liikevaihto 2011 oli 46,5 miljoonaa euroa. www.lappset.com 4 info

Aloittava yrittäjä Yritys hyötyy pankin ja Finnveran yhteistyöstä teksti Taru Keltanen kuva Thinkstock Miksi Finnvera edellyttää riskinjakoa? Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita, ei kilpaile muiden rahoittajien kanssa. Finnveraa koskeva lainsäädäntö ja EU-valtiontukisäädäntö perustuvat riskinjakoon. Riskinjaossa pyritään siihen, että Finnveran yritykselle myöntämä lainaosuus on yleensä 50 %. Korkein riskinotto kohdistetaan kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Finnveran takaus on yleensä 50 % pankin yritykselle myöntämästä lainasummasta. Pienrahoituksessa Finnvera voi olla ainoa rahoittaja. Finnveran tehtävänä on täydentää rahoitusmarkkinoita. Näin ollen pankit ovat tavalla tai toisella mukana kaikissa niissä rahoitushankkeissa, joihin osallistumme. Aloittavat pienyritykset ovat poikkeus tähän sääntöön, mutta pankin nekin tarvitsevat maksuliikenteensä hoitamiseen. Jos pankkilainaa hakevalla yrityksellä ei ole riittäviä omia vakuuksia, Finnvera voi tulla avuksi myöntämällä lainalle takauksen heikoimmillakin vakuuksilla. Jos taas pankki on halukas myöntämään yritykselle vain osan sen tarvitsemasta lainasta, Finnvera voi täydentää rahoitusta omalla lainaosuudellaan. Näin jaamme rahoitukseen liittyviä riskejä pankin kanssa. Finnveraa tarvitaan avuksi etenkin silloin, kun yrityksen rahoitustarpeet ovat tavallista suuremmat. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi omistusvaihdokset, investoinnit tai kansainvälistymisprojektit. Uskon, että yrityksen, pankin ja Finnveran välinen kolmikantayhteistyö toimii kaikissa näissä tilanteissa yrityksen eduksi. Kun kolme osapuolta istuu yhteiseen pöytään pohtimaan yrityksen rahoitustarpeita, tulee neuvotteluissa esiin enemmän vaihtoehtoja ja näkemyksiä. Yhteistyöstä on hyötyä myös silloin, kun yritys tarvitsee joustoa vaikkapa maksuaikatauluihin. Silloin kun pankki pystyy hoitamaan yrityksen rahoituksen omin voimin, Finnvera pysyttelee taustalla. Asiantuntijana aluejohtaja Tarja Tikkanen Finnvera, Kuopion aluekonttori 2 2012 5

Päättäjä Uudistumisella alkaa olla kiire Suomen talous on kohtuullisessa kunnossa ja rahoitusmarkkinat toimivat, mutta suuret rakenteelliset ongelmat vaativat ratkaisuja. Finnveran hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjolan mukaan riskinä on, että uudistusten välttämättömyyteen ei havahduta ajoissa. teksti Hasse Härkönen kuva Sarri Kukkonen Tuoreissa talousennusteissa näkymät ovat hieman valoisammat kuin aikaisemmin. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti maailmantalouden kasvuennustettaan huhtikuussa julkaistussa talouskatsauksessa. Paitsi omista toimista Suomen kehitys on riippuvainen maailmantalouden käänteistä, kuten Iranin tilanteen aiheuttamasta hintapaineesta öljyyn ja Kiinan talouskasvun mahdollisesta hidastumisesta. Markku Pohjolan mukaan Suomen talouden tilanne näyttää kuitenkin aavistuksen paremmalta kuin tähän asti on ajateltu. Rahoitusmarkkinoiden tilanne on Suomessa kohtalaisen hyvä verrattuna muuhun Eurooppaan, suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa. Tuoreiden lukujen mukaan yritysrahoitus on kasvussa eikä yrityksillä ole yleisesti akuuttia likviditeettipulaa, Nordean entinen varakonsernijohtaja Pohjola listaa positiivisia tekijöitä. Pankkien kiristyvien vakavaraisuusvaatimusten vaikutusta ei hänen mukaansa pidä kuitenkaan aliarvioida. Suomessa on suuria rakenteellisia ongelmia, jotka pitää saada ratkaistua pian. Eläkkeelle siirtymisen ikä ja siihen liittyvät kestävyyshaasteet sekä kuntasektorin uudistaminen ovat isoja kysymyksiä. Eläkeuudistuksen kohdalla puuttuu vahva yhteinen tahtotila. Tuntuu erikoiselta, että ratkaisua ei ole löydetty, vaikka tarve ratkaisulle on ilmeinen. Hyvät ehdotukset käytäntöön Pohjolan mukaan Suomen talouden suuri uhka on se, että uudistumisen välttämättömyyttä ei ymmärretä. Hiljattain hallitukselle on annettu useampi talouden kehitystarpeita käsittelevä selvitys, ja niiden antia Pohjola pitää erinomaisena. Erityisesti Jorma Elorannan investointistrategiaa ja Matti Alahuhdan vientiä käsittelevien selvitysten toimenpide-ehdotukset ovat todella hyviä. Poliittinen päätöksenteko on kuitenkin pullonkaula, kyky ja halu toteuttaa toimenpiteitä ontuu, Pohjola sanoo. Jos pian ei tehdä jotain, huomaamme liukuvamme alamäkeä. Pitää tehdä rohkeasti uusia valintoja, ja siinä maan hallitus on keskeisessä roolissa paitsi konkreettisten toimenpiteiden myös esimerkin näyttämisen kautta. Kevään kehysriihi oli kokonaisuutena Pohjolalle pieni pettymys. Hallituksen linjauksissa on talouselämän kannalta lupaavia ituja, mutta ne pitäisi saada kasvamaan käytäntöön asti. Pohjola sanoo ymmärtävänsä, että tulos on poliittisten kompromissien hedelmä, mutta tiukoissa paikoissa päättäjien pitäisi pystyä näkemään, mikä on välttämätöntä. Jos isoja päätöksiä lykätään eteen- päin, niiden tekeminen on yhä vaikeampaa mitä myöhemmin ne tehdään. Vaihtoehdot vähenevät ja korjaamisen tarve lisääntyy. Pohjolan mukaan huomiota kannattaisi kiinnittää myös siihen, että Suomen viennistä valtaosa menee Euroopan unionin alueelle, vaikka talouskasvu painottuu nykyään vahvasti muualle kuten Aasiaan. Heikko Eurooppa ei kannattele Suomea. Asenne yrittäjyyteen ratkaisee Yksi keskeinen asia tulevaisuuden suhteen on suomalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen. Pohjolan mukaan maata vaivaa yrityskielteinen ilmapiiri, jota viime aikojen kohu-uutiset yritysjohtajien palkkioista ovat ruokkineet. Tärkein asia investointien ja yritysten syntymiselle on yrityksiä ja yrittämistä tukeva ilmapiiri, ei verotus. Totta kai verotukselliset asiat ovat tärkeitä, mutta ne eivät ratkaise, hän sanoo. Pienet ja suuret yritykset ovat kaikki olennainen osa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämistä. Rahat eivät tule mistään muualta kuin yritystoiminnasta, siitä että syntyy tuotteita ja palveluita, joita joku haluaa ostaa. Myönteisenä merkkinä Pohjola pitää Aalto-yliopiston opiskelijoiden intoa perustaa uusia it-alan yrityksiä. Vastaavanlaista yrittäjähenkeä ja innovaatioita kaivattaisiin muillekin toimialoille. 6 info

Asenne yrittäjyyteen ratkaisee, sanoo Markku Pohjola. PuuStA uutta KASvuA Markku Pohjola nostaa esiin puun uudenlaisen jalostamisen tulevaisuuden alana. Suomen pitkäkuituisessa puussa on ainutlaatuisia ominaisuuksia, ja puulle pitäisi keksiä erilaisia käyttötarkoituksia. Puurakentamisen nousu ja puisten rakennuselementtien kehittäminen ovat lupaavia alkuja, joista voi kasvaa vientituotteita. Pohjolan mukaan kehitystä on jarruttanut se, että puuinnovaatioiden ympärille syntyvät markkinat ovat aluksi niin pieniä, että ne eivät oikein istu suurten metsäteollisuusyritysten palettiin. Uudet markkinat vaativat uusia yrittäjiä ja pääomasijoittajia, ja siinä Finnveralla on oma roolinsa. Tärkeä päätös on lisäksi se, että Finnvera ryhtyy itse rahoittamaan vientiluottoja, Pohjola sanoo. 2 2012 7

Ajankohtaista LYHYET Tutustu yritystarinoihin verkkosivuillamme! www.finnvera.fi Tukea hankeselvityksiin Venäjällä Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) alkaa kesällä 2012 myöntää tukea pk-yritysten kansainvälistymishankkeisiin Venäjällä. Tukea voi hakea muun muassa investointia edeltäviin esiselvityksiin, liiketoimintasuunnitelman laatimiseen ja toiminnan käynnistämisen yhteydessä myös venäläisen henkilökunnan koulutuskustannuksiin. Tavoitteena tulee olla tuotannollista tai palvelutoimintaa harjoittavan tytär- tai osakkuusyhtiön perustaminen Venäjälle tai merkittäviä panostuksia vaativan tuotannollisen yhteistyön käynnistäminen venäläisen yrityksen kanssa. Tuki on tarkoitettu pääsääntöisesti suomalaisten pkyritysten hankkeisiin, mutta myös enintään 1 000 henkilöä työllistävät yritykset voivat hakea tukea. Tuki on korkeintaan 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista tai 60 000 euroa. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat korvaus oman henkilökunnan hankkeeseen käyttämästä työajasta, ulkopuolisten konsulttien kustannukset sekä matka- ja majoituskulut. Tukihakemus jätetään Finnveralle, joka neuvoo yrityksiä hakuprosessissa ja laatii hankkeesta arvion ministeriölle. TEM tekee varsinaisen tukipäätöksen Finnveran arvion pohjalta. Tuesta voidaan maksaa puolet ennakkona ja toinen puoli loppuraporttia ja tilintarkastajan lausuntoa vastaan. Tytäryrityksen perustaminen Venäjälle, kuten mille tahansa uudelle markkina-alueelle vaatii paljon suunnittelua: on tunnettava alueen erityispiirteet, selvitettävä liiketoimintalogiikat, kartoitettava markkinat ja arvioitava mahdolliset riskit. Samalla pitää miettiä, millaisia taloudellisia resursseja liiketoiminnan laajentaminen vaatii. Asiakasmäärä ylitti 30 000 Finnveran asiakasmäärä on nyt yli 30 000. Yhtiön kolmaskymmenestuhannes asiakas sai myönteisen rahoituspäätöksen huhtikuun lopussa. Asiakkaiden määrä on viiden viimeisen vuoden aikana kasvanut tasaisesti. Vuosittain muun muassa noin 3 500 yritystä on aloittanut toimintansa Finnveran pienrahoituksen avulla. Viime vuoden vaihteessa asiakkaista 68 prosenttia oli mikroyrityksiä, 11 prosenttia pk-yrityksiä, vajaa prosentti suuryrityksiä ja 20 prosenttia yrittäjiä, joille on myönnetty yrittäjälainaa sijoitettavaksi yrityksen osakepääomaan tai yhtiöpanokseen. Yritys-Suomi palvelee Yritys-Suomi kokoaa julkiset yrityspalvelut yhden brändin taakse ja auttaa asiakasta löytämään oikean palvelun. Palveluita tarjotaan monikanavaisesti: - Verkossa www.yrityssuomi.fi - Puhelinpalvelussa 010 19 4680 (ma pe klo 9 16) - Yritys-Suomi -palveluverkoston toimipisteissä kautta maan; Yritys-Suomi -palveluperheeseen kuuluvia toimijoita ovat ELY-keskukset, Tekes, TE-toimistot, Finnvera, Keksintösäätiö, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomen Teollisuussijoitus ja Finpro, Verohallinto sekä Tulli sekä seudulliset yrityspalvelutoimijat. Palvelukokonaisuuden kehittämistä johdetaan työja elinkeinoministeriöstä. 8 info

Rahoitus avainasia ambulanssiviennissä Iisalmelaisen Profile Vehiclesin ambulansseja on käytössä eri puolilla maailmaa. Toimitusjohtaja Marko Revon mukaan rahoitusratkaisut ovat keskeinen osa yrityksen vientiä, koska erikoisajoneuvojen valmistus sitoo paljon pääomaa. teksti Hasse Härkönen kuvat Profile Vehicles Vientikauppa Rahoituksen toimiminen on Profile Vehiclesille olennaisen tärkeää. Ambulanssien vieminen tarkoittaa investointeja, ja ulkomaankaupassa riskit ovat suuremmat kuin kotimaan markkinoilla. Auton tekeminen vaatii teknistä osaamista, auton myyminen ulkomaille taas rahoitusosaamista, toimitusjohtaja Repo tiivistää. Tuotteiden suhteen asiakkaat ovat nykyään hyvin vaativia. Meidän tuotteemme on hyvä, joten sen markkinoiminen on sinänsä helppoa. Hintakysymys on haastavampi, koska ambulanssit tehdään pitkälti käsityönä ja työn kustannukset ovat Suomessa korkeat. Erikoisajoneuvoja valmistavan Profile Vehiclesin liikevaihdosta 65 70 prosenttia tulee viennistä, ja ambulanssit muodostavat noin 80 prosenttia koko liikevaihdosta. Kotimaassa ja Pohjoismaissa yhtiön markkinaosuus on vahva, joten kasvua haetaan muualta. Päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta ambulansseja viedään myös muun muassa Kiinaan ja Lähi-itään. Ambulanssien valmistus sitoo pääomaa. Ensin ostetaan ajoneuvon alusta autovalmistajalta, sitten tavarantoimittajilta materiaalit muutostöitä varten sekä hoitolaitteet niiden valmistajilta. Auton alusta maksaa keskimäärin noin 40 000 euroa, Profilen tekemän muutostyön hinta on 50 000 60 000 euroa ja hoitolaitteista tulee 20 000 30 000 euron kustannukset. Uuden ambulanssin varusteluhinta kohoaa siis 120 000 130 000 euroon. 2 2012 9

vientikauppa Ambulanssin valmistaminen sitoo paljon pääomaa. Suurin osa liikevaihdosta tulee viennistä, sanoo toimitusjohtaja Marko Repo. Vieressä eräs asiakkaista. vientiä jo 20 vuotta Tarvitsemme erilaisia vientitakuita. Asiakas voi maksaa osan kaupasta etukäteen, ja käymme remburssikauppaa. Kyseeseen saattaa tulla myös asiakkaan rahoittaminen, jos esimerkiksi jälleenmyyjä haluaa sijoittaa esittelyautoihin ja maksaa ne pitkällä maksuajalla, Repo sanoo. Isoissa, useamman kymmenen ambulanssin sarjoissa asiakas maksaa lopullisen kauppasumman yleensä vasta kun viimeinen auto on toimitettu. Silloinkin maksuehto voi olla 30 tai 40 päivää, joten yrityksen on itse rahoitettava valmistuksesta tulleet kulut siihen asti. Profile Vehicles tekee harvoin kauppaa suoraan ambulanssien loppukäyttäjien kanssa vaan useimmiten välissä on paikallinen maahantuoja. Paikallisesta osaamisesta on hyötyä, koska asiakkaat ovat yleensä julkisia tahoja, ja valtioiden hankintakäytännöt vaihtelevat paljon maasta toiseen ja jopa maiden sisällä. 30-vuotias yritys alkoi panostaa vientiin 1990-luvun alussa, kun markan devalvointi avasi mahdollisuuksia ulkomaankaupassa. Ensimmäiset vientimaat olivat Norja ja Saksa. Meille 1990-luvun lama ei ollut läheskään niin kova isku kuin monelle muulle yritykselle. Ambulansseja tarvitaan aina, koska autoilla on tietty elinikä. Profile Vehicles on ollut alusta asti kasvuyritys, vuosittainen kasvu on ollut 10 15 prosentin luokkaa, Repo kertoo. nopea reagointi tarpeen Profile Vehicles on mukana Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelmassa, ja ohjelmaan kuuluva koulutuspäivä pidettiin yritykselle huhtikuun puolivälissä. Revon mukaan ensimmäinen askel oli tutustua oikeisiin ihmisiin Finnverassa ja pankissa, jotta heidän kanssaan voitiin käydä läpi tarjolla olevia rahoitusinstrumentteja. Vientikaupassa pitää usein pystyä reagoimaan nopeasti, koska tarjouspyynnöt saattavat tulla lyhyellä varoitusajalla. Meillä täytyy olla erilaisia rahoitusinstrumentteja ja taitoa valita niistä asiakkaan tilanteeseen parhaiten sopiva vaihtoehto, joten tarvitsemme hyvää rahoitusosaamista. Revon mukaan yrityksen hyvä pankkisuhde on tärkeä asia viennin suhteen. Se on koko liiketoiminnan perusta. Yrityksellä pitää olla luotettavat ja toimivat välit pankkiin ja sen henkilökuntaan. www.profilevehicles.com ratkaisu Neuvoja viennin rahoituskysymyksiin Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelma alkoi tänä vuonna. Mukana ohjelmassa on 24 yritystä, jotka hakevat kasvua suorasta viennistä. Ohjelmaan osallistuville yrityksille tarjotaan perustietoa vientikaupan rahoituksesta ja erilaisista rahoitusratkaisuista. Ohjelman avulla halutaan parantaa pk-yritysten valmiuksia hankkia rahoitusta vientikauppoihin ja sitä kautta lisätä vientiä. Yrityksille pidetään koulutuspäivä, jossa ovat mukana yrityksen avainhenkilöt, yrityksen pankin edustajia ja Finnveran asiantuntijoita. Keskeisintä ohjelmassa on konkreettisiin vientikauppoihin liittyvä yhteistyö yrityksen, pankin ja Finnveran kesken. Yksityiset pankit ovat aina pääosassa vientikauppojen rahoituksen järjestämisessä, Finnvera taas toimii järjestelyissä takaajana. Ohjelman yhteistyökumppaneina ovat myös Fintra ja Kansainvälinen kauppakamari ICC. Ohjelman seuraava hakuaika on syksyllä 2012. 10 info

Kasvuyritys enkelin siipien suojassa Bisnesenkelin suuri anti kohdeyritykselle on rahoituksen lisäksi osaaminen ja verkostot. Ari Korhosella on viiden vuoden kokemus enkelisijoittajana ja hänet on juuri valittu Euroopan bisnesenkeliverkoston, EBAN:n hallituksen jäseneksi. teksti Katri Koskela kuva Kreetta Järvenpää Kysymys: Miten olet päätynyt enkeliksi ja mitä se on käytännössä? Ari Korhonen: Myytyäni yritykseni 20 vuoden kehittämisen jälkeen halusin toimia pienten yritysten parissa, startup-kentässä. Mentorointi on yksi hyvä tapa tutustua yrityksiin, joihin suunnittelee sijoittamista. Portfoliossani on nyt 20 yritystä, joissa 12:ssa olen aktiivisesti mukana esimerkiksi hallituksen jäsenenä. Enkeli on keskustelukumppani ja sparraaja, ei niinkään operatiivinen tekijä. Kysymys: Minkä alan ja vaiheen yrityksiä etsit? Mistä niitä löytyy? AK: Päätoimialani on ICT mukaan lukien pelit, mobiilin ja internetin. Cleantech on toinen, 20 yrityksestä kolme on siltä saralta. Kannattaa toimia niillä toimialoilla, joissa itsellä on osaamista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa menee mukaan, sitä suurempi riski, mutta myös tuottomahdollisuus. Yrittäjät ottavat paljon suoraan yhteyttä. Myös enkeliverkostojen, kuten Finnveran bisnesenkeliverkoston, ja muiden enkelisijoittajien sekä erilaisten tapahtumien kautta löytyy kontakteja. Kysymys: Mistä tunnistaa hyvän kohteen? AK: Minulla on kolme kriteeriä. Ensinnäkin täytyy puntaroida, millainen yrittäjä tai yrittäjätiimi on kyseessä. Löytyykö esimerkiksi toisiaan täydentävää osaamista, tai onko kyse sarjayrittäjästä, joka on onnistunut jo aiemmin? Toiseksi markkinan pitää olla todella nopeasti kasvava. Kolmanneksi bisnesmallin on oltava skaalautuva, eli liikevaihdon kasvaessa kulut eivät kasva, kuten esimerkiksi ladatessa pelejä älypuhelinten sovelluskaupoista. Kysymys: Millainen sijoitusmuoto enkelisijoittaminen on? AK: Varmaankin riskialttein, mutta onnistuessa tuotto-odotus on huomattavan suuri. Enkelit eivät sijoita osinkoja varten, vaan kaikki panostetaan yrityksen nopeaan arvonnousuun ja osakkeiden myynnin kautta syntyvään ansaintaan. On tutkittu, että sijoituksista noin 57 prosenttia epäonnistuu. Yhdeksän prosenttia tuo pääoman 10-kertaisena ja kolme prosenttia jopa 30-kertaisena takaisin. Kannattaa siis olla mukana useammassa yrityksessä pienemmällä kuin harvemmassa suurin panoksin. Itselläni on jo yksi onnistunut irtaantuminen. Enkelisijoittamisella on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Uudet työpaikat syntyvät vain kasvuyrityksiin, ja jotta kasvuyrittäjä pääsee vauhtiin, hän tarvitsee rahoitusta. Nyt hallitus teki päätöksen bisnesenkeleiden verokannustimista. Se on askel oikeaan suuntaan, ja vie meitä lähemmäs Euroopan maiden tasoa tässä asiassa. 2 2012 11

rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Vaihde 029 460 11. Huomaa muuttuneet numerot. Puhelinpalvelu 029 460 2580 Sähköposti etunimi.sukunimi@finnvera.fi Pääkonttorit Helsinki Kuopio Aluekonttorit Helsinki Joensuu Jyväskylä Kajaani Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Asioi sähköisesti! Rahoitushakemuksen voit tehdä turvallisesti ja luotettavasti www.finnvera.fi > Asioi sähköisesti. Palveluun voit kirjautua henkilökohtaisella pankkivarmenteellasi tai Katso-organisaatiotunnisteella. Edustusto Pietari Julkaisija: Finnvera Oyj, Eteläesplanadi 8 (PL 1010), 00101 Helsinki Toimitus: Tuula Surkka, puh. 029 460 2423 Osoitteenmuutokset: osoite@finnvera.fi Taitto: Alma 360 Painopaikka: Erweko Oy