MAPOLIS toisenlainen etnografia



Samankaltaiset tiedostot
Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

Kaupunkitilan esteettisyys kohtaamisen alustana

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)

Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa

Demokratian merkityksen kokonaisuus

Liitetaulukko 1. Kyselyyn vastanneiden nuorten kaksoiskansalaisten (n=194) taustatietoja

Verkottaja-päivät, Helsinki, Markku Salo, YTT, vapaa tutkija ja toimittaja.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät

Kansalaisuuden kynnykset

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

URAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?

Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ Menetelmän historiaa ja laajennuksia

Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 2 Miten tietoisuutta lisätään?

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Mitä on hankkeiden takana? Toimijuus ja institutionaalinen yrittäjyys (alue)kehittämisessä

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen

Keski-Suomen vammaisstrategia

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Tutkimustiedosta päätöksentekoon

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua. Johanna Hurtig HY

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Opetuksen tavoitteet

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Loppuseminaari

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ

Toimijuuden esteet ja eteneminen. Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät Mikael Leiman Emeritusprofessori Laudito Oy

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Johdatus historiatieteeseen

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

TOIMIJUUS, ARKI (JA VANHUSTENHOITO)

Kooste maahanmuuttajanaisten kehollisuusryhmän ohjaajien kokemuksista

Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Katri Vataja HTT.

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto (c) Juho Saari

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

Kipinää, liekkiä ja roihua

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Venäjän turvallisuuspolitiikka

ELÄMÄÄ JA ESTEITÄ VAI ELÄMÄÄ ILMAN ESTEITÄ? Yhteisöllisen vertaistoiminnan seminaari Setlementtiliitto Parkano

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

ETENE 20 VUOTTA. ETENEn kesäseminaari Jaana Hallamaa

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Transkriptio:

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset, tunteet, sisäistetyt moraliteetit, jne., johdattavat kokemukselliseen ymmärrykseen Opiskelu, uutisten seuraaminen, asioista selvän ottaminen, jne., johdattavat tiedolliseen ymmärrykseen Eletty maailma jäsentyy monenlaisten ulottuvuuksien kautta (tilallinen sijoittuminen) Territoriaaliset alueet (kotipiha, asuinalue, kuntakeskus, kaupunki/maakunta, maa, maanosa, maapallo) Institutionaaliset paikat (koti, päiväkoti, terveysasema, sairaala, koulu, kunta, valtio) Arkiset ihmissuhteet (perhe, ystävät, sukulaiset, naapurit, kouluyhteisö, naapurusto, oman kaupungin asukkaat) Liikkuminen (työ- ja koulumatkat, mökkeily, harrastaminen, turismi, työperäinen muutto, pakotetut siirtymät) Virtuaaliympäristöt (yksityiset keskusteluryhmät, avoimet some-ympäristöt, globaali uutismedia, erilaiset viihdemediat) Erilaiset asiat ovat tärkeitä eri ihmisille (subjektiivinen politisoituminen) Erilaisten arkisten kohtaamisten ja tapahtumien kautta rakentuu jokaiselle kokemuksia asioiden merkittävyydestä; nämä tuottavat henkilökohtaista ymmärrystä poliittisuudesta*, jota tukevat erilaiset tietoperustaiset oppimisen prosessit Tärkeät asiat ovat aina enemmän tai vähemmän jaettuja muiden kanssa; samalla henkilökohtainen suhde on olennainen politisoitumisen prosessissa *Poliittisuus: Inhimillisen yhdessä elämisen ulottuvuus, kaiken yhteisöllisen elämän edellytys

TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT MAPOLIS PERUSTUU TILA-, POLITIIKKA JA SOSIAALITEOREETTISELLE AJATTELULLE Tilateoreettiset lähtökohdat Elämme maailmassa, jossa tilan hallinta perustuu pääasiassa territoriaalisuuteen, mutta tilan käyttö on suhteellista Territoriaalisuus järjestää alueellisesti; suhteellisissa tilallisuuksissa sijoittuminen tapahtuu erilaisten yhteyksien kautta Politiikkateoreettiset lähtökohdat Arendtlainen tulkinta: politiikka on inhimillinen olotila, johon sisältyy mahdollisuus puhua ja vastustaa Fenomenologinen tulkinta: poliittisuus on toiminnallinen kyvykkyys, joka kaikilla ihmisillä on Poliittisuudessa on kysymys tärkeistä asioista, niinkuin ne kussakin yhteisössä tai prosessissa määrittyvät Henkilökohtaiset kokemukset tuovat yksityisen ja julkisen poliittisen elämän yhteen Sosiaaliteoreettiset lähtökohdat Ihmiset ovat intersubjektiivisesti rakentuvia olentoja (what), mutta samalla ainutkertaisia yksilöitä (who) Poliittinen subjektiviteetti on subjektin sisäinen dynamiikka; suhteellinen autonomia (I) sosiaalisesti rakentuneesta olennosta (me) Poliittinen toimijuus on subjektin tarkoituksellista toimintaa hänen poliittisessa todellisuudessaan

MAPOLIS TUTKIMUSMENETELMÄNÄ KOETTUJEN MAAILMOJEN, POLITISOITUMISEN JA TOIMIJUUDEN TUTKIMISTA Maailma Miten maailma on olemassa; miten minä ja muut ihmiset ovat maailmassa? Territoriaaliset sijainnit; suhteelliset kuulumiset Poliittisuus Mikä on tärkeää; miten tärkeät asiat, ihmiset ja tapahtumat sijoittuvat suhteessa toisiinsa? Miten asiat ovat politisoituneet; miten asioita voi politisoida? Toimijuus Millaisia tulemisen tiloja voidaan tunnistaa ihmisten elämästä, i.e. tilanteita jotka haastavat ihmisenä? Miten ihmiset reagoivat näissä tilanteissa, i.e. toteuttavat poliittista toimijuuttaan?

MAPOLIS TUTKIMUSMENETELMÄNÄ NELJÄ EMPIIRISEN AINEISTONKERUUN MENETELMÄÄ Karttaharjoitus Merkitään tärkeitä asioita karttapohjille; kokemuksia, näkemyksiä, tietoa Erottelu mukavien, neutraalien ja ikävien tärkeiden välillä Keskustelu Eletystä maailmasta keskusteleminen karttamerkintöjen pohjalta (poliittinen todellisuus) Yhteyksien luominen paikkojen, ihmisten, asioiden, jne., välille; myös katkokset (tilallinen sijoittuminen) Huomio erityisesti ristiriitaisiin ja tunteellisiin kytköksiin (tulemisen tilat) Toimijuuden ulottuvuuksien tunnistaminen erityisen merkittävissä tilanteissa (poliittinen toimijuus) Taideilmaisu Syvennetään, laajennetaan, selvennetään, jne., karttapohjaisia biografioita Työryhmät Erilaisia ryhmätyöskentelyn muotoja, joissa luodaan kollektiivisia narratiiveja

MAPOLIS TUTKIMUSMENETELMÄNÄ AINEISTOJEN KÄSITTELY Karttaharjoitus ja taideilmaisu Karttojen, piirrosten, kirjoitelmein ym. skannaus Kaikkien materiaalien arkistointi Taustatietojen kerääminen Keskustelut ja työryhmät Litterointi Arkistointi AINEISTOJEN ANALYSOINTI Tilallisen hahmottamisen analyysi Missä elämä tapahtuu ja miten eri asiat, ihmiset ja tapahtumat liittyvät toisiinsa? Poliittisuuden analyysi Mitkä asiat, ihmiset ja tapahtumat ovat tärkeitä ja miten ne liittyvät toisiinsa? Temaattiset analyysit; riippuen kiinnostuksen kohteista

MAPOLIS toisenlainen etnografia