ELÄMÄÄ JA ESTEITÄ VAI ELÄMÄÄ ILMAN ESTEITÄ? Yhteisöllisen vertaistoiminnan seminaari Setlementtiliitto Parkano

Transkriptio

1 Yhteisöllisen vertaistoiminnan seminaari Setlementtiliitto Parkano ELÄMÄÄ JA ESTEITÄ VAI ELÄMÄÄ ILMAN ESTEITÄ? Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

2 ESTEETTÖMYYS (1) YK:n vammaisten oikeuksien sopimus: Esteettömyys (universal design, accessibility) tarkoittavan sitä, että esineet, ympäristöt, palvelut ja tuotteet ovat mahdollisimman suuressa määrin kaikkien käytettävissä ilman tarvetta yksilölliseen mukauttamiseen. Vaasan yliopisto: Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen yksilö voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa

3 ESTEETTÖMYYS (2) Esteettömyys / esteellisyys Fyysinen esteettömyys entä psyykkinen, sosiaalinen, kulttuurinen, emotionaalinen, Objektiivinen vs. subjektiivinen? Aineellinen vs. kokemuksellinen? Absoluuttinen, suhteellinen Lähikäsitteitä: Saatavuus, käytettävyys, osallisuus

4 OSALLISUUS Eläminen, mukana-, läsnäolo ja vaikuttaminen oman elämän arjessa, vuorovaikutuksessa läheisiin ja lähiympäristöön, paikallisyhteisöön ja koko yhteiskuntaan asuinpaikasta ja asumisen tavasta riippumatta! Yksilöinä, osana yhteisöjä, väestöryhmänä Aktiivinen, passiivinen / aktuaalinen, potentiaalinen Valtioneuvosto (2002): Tieto-, suunnittelu-, päätös-, toimintaosallisuus

5 IKÄIHMISET Kuka, miten vanha on ikäihminen? Miten käsitteellistää: Ikääntyvä, iäkäs, ikääntynyt, seniorikansalainen, vanhus? Valtava kirjo: Hyväkuntoisuus, krooniset sairaudet, muistisairaudet, aivo-, ym. infarktit, tapaturmat, HR-oireyhtymä Stereotypiat, ikäsyrjivät yleistykset! Miten ikäihmiset nähdään? Millaisina tunnistetaan ja tunnustetaan?

6 VANHEMINEN PROSESSINA

7 TOIMIJUUS Inhimillisen toimijuuden periaate: (Mukaillen Elder, Kirkpatrick & Crosnoe 2003) Ikääntyvät ihmiset tarkkailevat, pohtivat ja rakentavat elämänkulkuaan, elämäntilanteitaan ja vanhenemistaan toimien ja tehden tulkintoja ja valintoja niissä rakenteellisissa ja kulttuurisissa - niin rajoja, esteitä kuin mahdollisuuksiakin luovissa - ajallispaikallisissa puitteissa, joissa he elämäänsä ikääntyessään elävät. Muistisairas? Liikuntakyvytön? Kuoleva? Tunnistaminen/tunnustaminen?

8 TOIMIJUUS ANALYYSIVÄLINEENÄ Kolme perspektiiviä, näkökulmaa: Elämänkulku Rakenteet Tilanteelliset modaliteetit Sisäkkäisyys/sisäisyys: aika -> paikka -> tilanne Elämänkulun ja rakenteiden läsnäolo arjessa ja arkitilanteissa!

9 ELÄMÄNKULKU Eletty elämä Ajallis-paikallinen sijainti Linkittyneet elämät Rajoitukset, esteet Reflektoiva, toimiva yksilö tässä ja nyt Mahdollisuudet, kannusteet Ennakoitu tuleva (Mukaillen Giele ja Elder 1998)

10 ELÄMÄNKULKU JA ESTEELLISYYS Esteellisyys / esteettömyys: suhteessa mihin? Ulkopuoliset tapahtumat, omat valinnat, satunnaisuus Elämänkulullinen hyötyjen ja haittojen kasautuminen Theory of cumulative inequalities Elämänkulullinen esteettömyys/esteellisyysmaisema

11 RAKENNEKOORDINAATIT (PAIKANTAMINEN) Ikä Sukupuoli Ajankohta sukupolvi Kohortti, TOIMIJUUS Ympäristö Yhteiskuntaluokka Kulttuurinen tausta, etnisyys

12 RAKENTEET JA ESTEELLISYYS Anthony Giddens: rakenteiden kaksinaisuus rajoittavat ja tukevat Fyysiset rakenteet, resurssirakenteet Institutionaaliset rakenteet Kulttuuriset rakenteet Rutinoituneet, itsestään selvät rakenteet Ulkoiset / sisäiset Missä määrin rakenteet luovat esteitä? Ylittäminen, kiertäminen

13 TILANTEELLISET MODALITEETIT Ruumiilliset kykenemiset Taidot, tiedot Pakot, välttämättömyydet, esteet, rajoitteet Tavoitteet, päämäärät, motivaatiot Mahdollisuudet, vaihtoehdot Tunteet, arviot, arvostukset

14 ARKITILANTEET JA ESTEELLISYYS Objektiivisuus, subjektiivisuus Esteellisyys reaalimaailmana / mielen maisemana Koettu, ennakoitu: En minä kykene, en minä osaa, Tulkinnallisuus, mutta kuka tulkitsee: Ei tuo kykene, ei tuo osaa, Tunteet esteinä Esteettömyyskuntoutus?

15 REFLEKSIIVISYYS POHDINNALLISUUS Margaret Archer: No reflexivity, no society Kommunikatiivinen refleksiivisyys, autonominen refleksiivisyys, metarefleksiivisyys, särkyvä (fractured) refleksiivisyys Elämänkulku-, rakenne-, tilannerefleksiivisyys Refleksiivisyyden tunnistaminen ja tunnustaminen Refleksiiviset interventiot

16 KOTIANALYYSI Kyetä Koti fyysisenä, teknologisena, tilallisena ympäristönä Osata Koti tiedollisena ja taidollisena ympäristönä Täytyä Koti arkisten välttämättömyyksien ja pakkojen ympäristönä Haluta Koti toiveiden, tavoitteiden ja päämäärien ympäristönä Voida Koti mahdollisuuksien, vaihtoehtojen ja valintojen ympäristönä Tuntea Koti arvioinnin, arvotusten, kokemisen ja tunteiden ympäristönä

17 TEKNOLOGINEN TOIMIJUUS? ELÄMÄNTILANNEANALYYSI Arkitilanne, elämäntilanne? Toimijuusongelmat? Toimijuusstrategian neuvottelu ja valinta? Tilanteeseen soveltuvan teknologian käyttöönotto?

18 TEKNOLOGINEN TOIMIJUUS? TEKNOLOGIA-, LAITEANALYYSI Ruumiilliset kykenemiset? Taidot, tiedot? Tavoitteet, päämäärät? Rajoitteet, esteet? Vaihtoehdot, mahdollisuudet? Tunteet? Ikkunahaaste, -ongelma?

19 TEKNOLOGINEN TOIMIJUUS SEURAUSANALYYSI Käyttöönoton, käytön seuraukset: tarkoitetut, tarkoittamattomat? näkyvät, näkymättömät Arkivaikutukset, elämäntilannevaikutukset: välittömät, lyhyet, pitkät Uudet mahdollisuudet, second chances? Toimijuuden tukeminen, vahvistaminen?

20 PALVELUTARVE JA TOIMIJUUS TOIMIA-HANKE Palvelutarpeen arvioinnissa tarkastellaan asiakkaan toimijuutta, arjesta suoriutumista ja elämäntilannetta laaja-alaisesti ja moniulotteisesti. Toimijuus viittaa asiakkaan kyvykkyyteen ja mahdollisuuksiin käyttää jäljellä olevaa toimintakykyään arkielämässään, tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja ja näin elää toimintakyvyn heiketessäkin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaista elämää.

21 ESTEETTÖMYYS JA TOIMINTA Ei elämää ilman esteitä! Miten elää esteiden kanssa? Joustavuus ja avoimuus: minäkuva, päämäärät, suunnitelmat Autonomia ja keskinäinen riippuvuus (interdependence) Second chances / toiset mahdollisuudet!

22 VIITTEITÄ Jyrkämä, J (2013) Vanheneminen, arkitilanteet ja toimijuus. Teoksessa: Heikkinen, Eino & Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina (toim.) Gerontologia. 3. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. Jyrkämä, J (2013) Kolmas ikä, sukupuoli ja toimijuus. Teoksessa: Ojala, Hanna & Pietilä, Ilkka (toim.) Miehistä puhetta. Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Tampere: Tampere University Press. Jyrkämä, J (2013) Muistisairaus, arkitilanteet ja toimijuus. Teoksessa: Virjonen, Kaija (toim.) Muistisairauksien palvelukokonaisuus kehittämisestä toimivaan arkeen. Jyväskylä: PS-Kustannus. Jyrkämä, J (2014) Ikäihmiset, teknologia ja toimijuus. Teoksessa: Leikas, Jaana (toim.) Ikäteknologia. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Koivula R (2013) Muistisairaan ihmisen omaisena terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla. Tutkimus toimijuudesta. Tutkimus 108. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Virkola E (2014) Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja. Muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

23 KIITOS!