TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Keskeiset tavoitteet ja sisällöt: Taiteen perusopetuksen tavoitteena on: 1. Herättää oppilas havainnoimaan ja tutkimaan ympäristöään, sen eettisiä ja esteettisiä arvoja ja siten ohjata oppilasta arvostamaan, vaalimaan ja kehittämään omaa ympäristöään (rakennettua ja rakentamatonta). 2. Virittää oppilaan kiinnostus taiteeseen. 3. Tukea oppilaan itsetunnon kehitystä taiteellisen työskentelyn avulla. 4. Rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään työskentelyn ilon, luontaisen ilmaisuvoiman ja herkkyyden säilyttäen. 5. Ohjata oppilas omaksumaan monipuolisesti kuvaamataidon työskentelymenetelmiä. Taiteen perusopetuksen osa-alueet ovat: 1. Kuvan tekemisen keinot 2. Kuvaviestintä 3. Ympäristöestetiikka 4. Taiteentuntemus Taiteen perusopetuksen oppiaines on jokaisella luokka-asteella jaoteltu 5 ryhmään, jotka ovat: 1. Piirtäminen 2. Maalaaminen 3. Rakentelu 4. Muovailu 5. Painanta Lisäksi oppiainekseen on vielä lisätty valokuva, elokuva, televisio ja video sekä kuudennelle luokalle tietotekniikka (ja videokuvaus). Kunkin ryhmän sisällä oppiaines on jaoteltu käytettävien materiaalien ja tekniikoiden mukaan. Taiteen perusopetuksen keskeinen sisältö luokka-asteittain: Opetuksen lähtötaso määräytyy oppiaineksen mukaan, joten sisällöt ovat vain viitteellisiä.
3. 4. LUOKKA KUVAN TEKEMISEN KEINOT Tilatajun kehittäminen piirtämällä: piirrosmenetelmiin tutustuminen eri piirtimien (esim. lyijykynä, grafiittikynä, liitu, huopakynä, sivellin) avulla, värien tummuusasteet, elävän viivan harjoittelu. Tutustutaan viivan monipuolisiin ominaisuuksiin, piirretään viivoja nopeutta, paksuutta, tummuutta ja suuntaa vaihdellen. Etsitään viivojen välittämiä tunnelmia, kuvitellaan viivoille luonteenpiirteitä, viiva rytmin ilmaisijana. Harjoitellaan havaintopohjaista piirtämistä, aihetta tutkitaan luonnostelemalla. Tutkitaan valoa ja varjoa, tutustutaan käsitteeseen valööri. Tuotetaan tummuusasteita eri piirtimin. Etukuva-profiili-yläkuva. Muotojen etsintää piirtämällä: pyöritellään ympyrää, kierretään neliötä, geometriset perusmuodot. Harjoitellaan viivaimen ja harpin käyttöä, viivaimen käyttö kulmien ja geometristen muotojen piirtämisessä. Viivasommitelmia. Harjoitellaan ruutusuurennosta. Sormipainanta: vesi- ja sormivärit, toisto, rivittäminen, järjestys. Palikkapainanta: perusmuodot, ryhmittely. Grafiikka-käsittelyn oppiminen, leimasinpainanta, eristyspainanta. Perehdytään piirtämiseen elämyksellisyyden ja toiminnallisuuden pohjalta, luonnostelu. Muototajun kehittäminen muovaillen ja rakentaen: kolmiulotteisiin materiaaleihin (muovailuvaha, savi, lumi, paperi, pahvi, kartonki) tutustuminen, tuntoaistin harjaannuttaminen, muovailun ja rakentelun perusteet, muoto- ja tilatajun kehittäminen. Materiaalina savi, muovailuvaha, lumi, paperi, pahvi, folio. Massan tiivistäminen (pallo, pötkö), kädelle ikävä/mieluisa muoto. Muovaillaan savea mm. venyttämällä, peukalo-, yksinkertainen laatta- ja makkaratekniikka, saven muokkaus, helpot liitännät, saven poistamis- ja Lisäämistekniikat. Paperintaitteluharjoituksia (Japanilainen origami). Folion pakottaminen. Pahviliitännät, pahvirakentelu.
Väritajun kehittäminen maalaamalla: tutustutaan monipuolisesti siveltimen käyttöön, perehdytään väriopin perusteisiin, erilaiset maalaustekniikat, - asetelmat ja muotokuvamaalaukseen tutustuminen. Käytössä sormivärit, peitevärit, valmiit väriseokset, liidut, siveltimet. Sivellintekniikan perusteet: vedot, painallukset, (siveltimen vaihteleva käyttö). Pinnan maalaaminen, pintojen laveerausharjoituksia. Värien ja veden määräsuhde vesivärimaalauksessa, maalaustekniikat: kuiva kuivalle, kostea kostealle. Väripinnan läpikuultavuuden ja peittävyyden vaihtelu. Siveltimellä luonnostelu. Maiseman etu- ja taka-ala. Luonnostelu ja hahmottelu liidulla. Maalausvälineiden huolto. Värioppi: Värien tummuusasteiden ja vivahteiden vertailu. Värien nimeäminen mielikuvien pohjalta, päävärit, välivärit, kylmät ja lämpimät värit, värien sekoittamisharjoituksia, värien taittaminen. KUVAVIESTINTÄ Valokuva, elokuva, televisio ja video: todellisuus ja kuvitteellisuus elokuvissa, TV:ssä ja valokuvissa, kuvakoot ja kuvakulmat, liikkeen syntyminen. Esimerkkejä työskentelytavoista: Tutustuminen kuvan liikkeen syntyyn: selailukuva, plärä (sarjakuva liikkeeseen) Keskustelu erilaisten kuvien todellisuuspohjaisuudesta ja kuvitteellisuudesta: uutiskuva, satukuva, sarjakuva jne. Kuvakoot: kokokuva, puolikuva, lähikuva. Kuvasarja sarjakuva. Kuvittaminen, harjoitellaan kuvien erittelyä (sisältö, muoto). Tutustutaan kuvien eri käyttötapoihin: viesti monelle henkilökohtainen muisto. Tutkitaan kotoa tuotuja ja itse otettuja valokuvia. Mitä ja miten kuvat kertovat, arviointiharjoituksia. Tutustuminen valokuvakerrontaan. YMPÄRISTÖESTETIIKKA Pohjautuu Ympäristökeskuksen Lähiympäristö tutuksi opetuspakettiin, jota todennäköisesti käytetään monilta osin sellaisenaan. Rakentamaton- ja rakennettu ympäristö Tarkastellaan lähipiirin ympäristöä. Tarkastellaan Suomen ja Pohjoismaiden ympäristöä.
TAITEENTUNTEMUS Taidehistoria ja kuvan tarkastelu: taidekuvat elämysten ja kokemusten virittäjänä, taiteen tarkastelun alkeet, taiteilijaelämäkertoihin tutustuminen. Materiaalina diat, taidepostikortit, julisteet, lehtikuvat, museoissa ja näyttelyissä käynnit (paikallisuus). Tutustuminen kuvataiteen menetelmiin: piirustus, maalaus, kuvanveisto, grafiikka, valokuva, elokuva. Taidekuvan aiheen sisällön tarkastelu. Keskustelu kuvan herättämistä tunnelmista ja tunteista. Kuvan elämyksellinen kokeminen. Tutustuminen käsitteisiin taide, taiteilija ja taideteos. Tutustuminen taidemaalarin työhön, työvälineisiin ja työtiloihin (tyrnäväläinen taiteilija). Suomalainen taiteilija (omalta paikkakunnalta). Kuukauden taiteilija -näyttely. Viikon taideteos näyttely (oppilas valitsee taideteoksen, jonka esittelee muille).
5-6 LUOKKA KUVAN TEKEMISEN KEINOT Tilatajun kehittäminen piirtämällä: piirrosmenetelmiin tutustuminen eri piirtimien, esim. tussipiirtimien ja hiilen avulla, tummuusasteikot. Harjoitellaan suunnittelua, hahmottelua ja luonnostelua eri piirtimin. Hiilityöskentelyn tekniikka. Havaintopohjista esineiden ja ympäristön piirtämistä (maisematutkielmia, asetelmia). Henkilöaihe piirtäen. Harjoitellaan sisätilojen havaintopohjaista kuvaamista (suuntien kaltevuudet). Tutustuminen kulmaviivaimeen. Yhdensuuntaisia viivoja. Sommitellaan viivatihennyksiä erilaisia viivaimia käyttäen. Harjoitellaan mittoihin perustuvan kuvan suurentamista. Valmistetaan passeportout eli ikkunakehys (omaa maalausta tai grafiikan työtä varten). Sablonpainanta eli kaaviopainanta. Linoleikkaus. Muototajun kehittäminen muovaillen ja rakentaen: muotojen kehittäminen, tilatajun kehittäminen. Kipsi. Rautalanka. Rauta- ja kukkalangan taivuttelu (ihmisaihe liike). Tilaratkaisuja (pahvi, rautalanka). Lavastussuunnitelmia. Esineiden suunnittelua (näyttö- ja käyttöominaisuudet). Esineen kuvaaminen eri suunnista. Väritajun kehittäminen maalaamalla: erilaiset maalaustekniikat, maisemamaalaukseen tutustuminen. Peiteväritekniikka, peittävä ja läpikuultava käsitteet, tasaisten pintojen tuottaminen. Muotokuva-aiheeseen tutustuminen. Henkilöaihe sivellinpiirroksena. Asetelmamaalausta, tasapaino. Luonnostelu siveltimellä. Ilmaperspektiivi maisemamaalauksessa. Sommittelutehtäviä kollaasitekniikalla, esim. maisema silkkipaperista (suunnittelun tärkeys). Väriympyrä. Taitetut ja murretut värit. Harjoitellaan annetun värin sekoittamista. Värisommitelmia eri väriyhdistelmin (sama aihe, eri värivalikoimat). Valöörimaalauksia.
KUVAVIESTINTÄ Valokuva, elokuva, televisio ja video: kuvakoot ja kuvakulmat, liikkeen syntyminen. Camera obscuran rakentaminen ja kokeilu, valokuvauksen menetelmään tutustuminen. Kuvakulmat (ylä-, normaali- ja alakulma). Käsitteet trikkikuva, uutiskuva, mainos. Harjoitellaan valo- ja elokuvien, sekä TV-ohjelmien arviointia. Oman videon kuvaaminen. Taide ja tietotekniikka. YMPÄRISTÖESTETIIKKA (Ympäristökeskuksen Lähiympäristö tutuksi vihjepaketti). Rakentamaton- ja rakennettu ympäristö Tarkastellaan suomalaista arkkitehtuuria. Tarkastellaan arkkitehtuuria historiallisesta perspektiivistä. Vertaillaan suomalaista ja esim. Keski-Eurooppalaista luonnonympäristöä. Luonnonympäristön tila meillä ja muualla, pohditaan mahdollisia vaikutusmahdollisuuksia. TAITEENTUNTEMUS Taidehistoria ja kuvan tarkastelu: taiteen tarkastelun alkeet, taiteilijaelämänkertoihin tutustuminen. Egybtin, antiikin ja keskiajan taiteilijoiden kuvat ihmisaiheesta. Tutustuminen maisema- ja asetelma-aiheisiin kuvataiteessa. Suomalainen kuvanveistäjä (esim. paikkakunnalta tai läheltä). Julkinen veistos (paikallisuus). Taideteollisuus käsite (muotoilun yhteydessä). Suomalainen arkkitehti ja muotoilija (paikallisuus, esim. Maija Niemelä ja Tyrnävän julkisten rakennusten arkkitehtuuri).
7-9 luokat Yleistä: Tyrnävän kunnan taiteenopetuksen syventäviä opintoja (7-9 lk) tarjotaan oppilaille syyslukukaudesta 2002 alkaen. Oppilaat otetaan taiteen perusopetuksen syventäviin opintoihin ilmoittautumisjärjestyksessä, mutta etusija on niillä oppilailla, jotka ovat jo 3-6 luokilla osallistuneet kuvataiteen perusopetukseen. Opetusryhmien minimikoko on 8 oppilasta ja maksimikoko 16 oppilasta. Opetus toteutetaan opettajan harkinnan mukaan aihealueen sisällöstä riippuen esimerkiksi kerran viikossa pidettävinä kolmen tunnin opetuskokonaisuuksina ja/tai työpajoina. Taiteen perusopetuksen syventävää opetusta annetaan vähintään 100 h lukuvuodessa. Lukukausimaksu on 35 euroa/lukukausi. Tavoitteet 7-9 lk oppilaille tarjottavien opintojen tavoitteena on syventää Tyrnävän kunnan arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuspainotteisen kuvataideopetuksen valmentavien opintojen ja perusopintojen tavoitteita. Lisäksi syventävien opintojen tavoitteissa painotetaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa kuvataiteelle asetettujen tavoitteita: Kuvallisen ilmaisun kehittäminen Arkkitehtuurin ja ympäristöestetiikan perustuntemuksen laajentaminen Arkkitehtuuriin ja maisemaan liittyvien visuaalisten elementtien sekä niiden luonteen ja sovellusmahdollisuuksien tutkiminen Oppilaiden itsenäisen ja ryhmämuotoisen työskentelyvalmiuden syventäminen Sisällöt: Syventävät opinnot järjestetään Tyrnävän kunnan arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuspainotteisen kuvataideopetuksen valmentaviin opintoihin ja perusopintoihin pohjautuen. Syventävät opinnot voivat suuntautua opettajan harkinnan ja käytettävissä olevien resurssien mukaan arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuspainotteisesti esimerkiksi maalaukseen, piirustukseen, grafiikkaan, valokuvataiteeseen, kuvanveistoon,
rakennustaiteeseen, maisemansuunnitteluun, ympäristötaiteeseen, viestintään tai taideteollisuuteen. Syventävien opintojen aikana tutkitaan valmentavien opintojen ja perusopintojen rakenteen mukaisesti (kuvan tekemisen keinot, kuvaviestintä, ympäristöestetiikka ja taiteen tuntemus) kuvallisen ilmaisun peruskäsitteitä kulloinkin valitun kuvataiteen alueen näkökulmasta.