KORJAAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA

KORJAAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA PEKKA PAJAKKALA JOHTAVA NEUVONANTAJA, FORECON OY ARA PÄIVÄ, HELSINKI, 20.1.2015

ESITYKSEN SISÄLTÖ Forecon Korjausrakentamisen markkinoiden analysointia isolla tasolla lähtökohtana, että markkinatietämys parantaa suunnitelmallisuutta mm. resurssien, osaamisen, palvelujen että teknologioiden kehittämisessä. Rakennettu ympäristö Korjausrakentamisen muutosvoimat ja ilmiöt Asuntojen korjausrakentamisen määrä Suomi kansainvälisessä valossa Yhteenveto ja kehittämisajatuksia

Yksityinen yritys - toimipaikka Teknologiakeskus Hermia Tampere, - henkilöstöä 6, toistaiseksi kaikki entisiä VTT-läisiä - EUROCONSTRUCTin, RAKSU-ryhmän ja RAKLIn suhdanneryhmän jäsen Tuotamme tietoa päätöksenteon tueksi - rakentamisen markkinat ja liiketoimintaympäristö sekä niiden kehityksen ennakointi - Suomi, Venäjä, Baltia, Pohjoismaat, Eurooppa - budjetointi, strategiasuunnittelu, yrityskaupat, vaikuttavuus Päätuote räätälöidyt ennakointipalvelut rakentamisen ja siihen liittyvien tuotteiden kysynnän ennakointi, uudis- ja korjausrakentamisen tarve ja mahdollisuudet alueelliset markkinat www.forecon.fi

Asuntokorjausten muutosvoimat Talouden kehitys ja sen antamat mahdollisuudet Rakennusten ikääntyminen/korjaustarve Rakennusten kyky vastata tarpeisiin Väestökehitys, määrä, ikä Kaupungistumisen kehitys, palvelujen saatavuus Hyvinvointiin liittyvät arvostukset Kestävä kehitys Uudet toimintatavat ja teknologiat

Missä kunnossa ovat rakennukset ROTI-hanke, Rakennusten kunto Omistaja-arvio, Tilastokeskus huono tyydytt hyvä eritt. hyvä Rakennusten kunto on tyydyttävä. Kansalaiskysely 2013 antoi saman arvosanan kuin asiantuntijaraati.

Rakennuskanta ikäluokittain vuonna 2013 ei sisällä vapaa-ajan asuntoja, maatalouden rakennuksia eikä talous- ja saunarakennuksia Lähde: Tilastokeskus tulo 50 vuoden ikään 2015 2025 2035 2045 7

Kerrostaloasuntojen rakentamismäärä eri vuosina ja siitä mallilla laskettu putkiremonttien tarve / korjausikään Valmistuneet Kerrostaloasunnot tulevien putkijärjestelmien ja putkiremonttien määrä tarve 50 000 as. kpl 50 vuotta 40 000 30 000 Uudisrakentamisen määrä Kertaalleen uusittujen korjaus 6%/a 1%/a 20 000 8%/a 10 000 Putkiremonttien määrä 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Lähde: Tilastokeskus, VTT =>putkiremonttien määrä kasvaa reippaasti vielä 10 vuotta =>vastaavasti voidaan mallintaa muiden rakenteiden ja rakennusosien tulo uusimisikään

Demografia vaikuttaa korjaamiseenkin Suomen väestö kasvaa 400 000 henkilöllä vuoteen 2030 Maahanmuutto merkitsee ¾ kasvusta.

Maassamuutto ja kaupungistuminen Maassamuutto ja kaupungistuminen painottavat korjausrakentamista kasvualueille. Tiloille on käyttäjiä, ostajia ja vuokralaisia Belgia Britannia Hollanti Saksa Tanska Ruotsi Espanja Ranska Norja Italia Suomi Sveitsi Irlanti KAUPUNKIVÄESTÖN OSUUS 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Potentiaali n. 10 % eli vielä n. 500 000 ihmistä muuttaa kaupunkeihin Lähde: Tilastokeskus, Timo Aro Kasvavat alueet sinisellä

Henkilöitä Väestön ikääntyminen edellyttää suuria muutoksia koko rakennetun ympäristön toimivuuteen ja palvelukykyyn Yli 65 vuotiaan väestön määrä Miljoona esteetöntä asuntoa 2030 1 600 000 65-74 vuotta 75 + vuotta 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: Tilastokeskus Neljännes suomalaisista on yli 65 vuotiaita 2030, (nyt 20 %) ja yli 80 vuotiaiden määrä tuplaantuu vuoteen 2030. Lähde: Erja Väyrynen, YM Ikääntyvän väestön asuminen edellyttää esteettömien asuntojen sekä lähi-, tuki ja kotipalvelujen voimakasta kasvattamista.

Asumisen tulevaisuus: seinien lisäksi palveluita - yhä useampia palveluntuottajia, aiemmin asukkaat/omistajat tuottivat itse valtaosan - korjauksen yhteydessä on huomioitava palvelujen toteuttaminen jatkossa Viranomaiset -kunnat -valtio Asuntovälittäjät Sijoittajat Sisustus- ja rautakauppa Pankki Omistaja asumisen ydintoiminnot Suunnittelijat Kiinteistöpalvelun- palvelut tuottaja Käyttäjä/ asukas Kiinteistö- Asukaspalvelunpalvelut tuottaja Rakentajat Isännöinti ja huolto --sähkö, tele --lämpö, vesi --siivous, --huolto ja korjaus --turva ja vartiointi --kotipalvelut --tietoverkkoyhteydet --etätyö --ruokailupalvelut --terveydenhoitopalv. --liikuntapalvelut --virkistyspalvelut --asiointipalvelut --ostosten toimitus --liikkumispalvelut

Kaikkia asuntoja ei tulla korjaamaan - tyhjien asuntojen määrä 2013 lopussa Tilastokeskus Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Koko maa Yhteensä Kaikki asunnot 1 164 774 11111 395 562 1111 1 290 215 1111 Vakinaisesti asuttu 1 046 214 11111 358 458 1111 1 147 643 1111 Ei vakinaisesti asuttu 118 560 10 % 37 104 9 % 142 572 11% Ei vakinaisesti asutuissa on ns aktiivinen varauma (väliaikaisesti tyhjänä myynnin tai vuokrauksen takia, työ/tilapäisasunto tai tyhjillään korjauksen takia. Aktiivivarauma on 4-8 % kannasta. Passiivinen varauma sisältää pitkäaikaisesti tyhjät asunnot: ei saa myydyksi tai vuokratuksi, lähellä poistumaa. Määrä on 4-8 prosentin ylimenevä osa. Karkea arvio asunnoista, joita ei tulla korjaamaan on 7 prosentin aktiivivaraumalla laskettuna välillä 100 000 150 000 asuntoa eli 4..5 % kannasta. In US the share of vacant housing units is 11..13 %. (Harvard University, Boston)

Mitä tarkoitetaan korjausvelalla Alasajovaihtoehto RAPAL, VTT

Rakennuskannan energiankulutus eri vuosikymmeninä rakennetuissa rakennuksissa 30 000 25 000 20 000 GWh/a sähkö 15 000 10 000 lämmitys energia 5 000 0 Source:VTT Miten saada 70- ja 80-lukujen rakennusten energiakulutus alemmaksi? => Edessä olevien suurten remonttien yhteydessä Miten saada omistajat tekemään energiatehokkuusremontteja => Helppoja kustannustehokkaita ratkaisuja

Energiatehokkuuden parantamisen potentiaali rakennuskannassa Suomi Source:VTT Teknologinen = teknologisesti mahdollinen Taloudellinen = taloudellisesti mahdollinen, kohtuullinen takaisinmaksuaika Sosiaalinen = mahdollista toteuttaa ilman ilman määräyksiä Potentiaali vaihtelee asenteiden, energian hinnan, teknologioiden ym. mukaan

ESITYKSEN SISÄLTÖ Forecon Korjausrakentamisen markkinoiden analysointia isolla tasolla lähtökohtana, että markkinatietämys parantaa suunnitelmallisuutta mm. resurssien, osaamisen, palvelujen että teknologioiden kehittämisessä. Rakennettu ympäristö Korjausrakentamisen muutosvoimat ja ilmiöt Asuntojen korjausrakentamisen määrä Suomi kansainvälisessä valossa Yhteenveto ja kehittämisajatuksia 20.1.2015

Rakennustuotannon arvo Suomessa vuonna 2013 Rakennusten korjaamiseen käytettiin vuonna 2013 enemmän rahaa kuin uudistalonrakentamiseen. => niin myös jatkossa

Talonrakentamisen arvo vuonna 2013 yhteensä 22,4 mrd 8 000 korjausrakentaminen 11,3 mrd uudisrakentaminen 11,1 mrd 7 000 6 000 uudis 5 000 4 000 3 000 korjaus 63 % 2 000 1 000 0 42 % omakotitalot Lähde: Tilastokeskus ja Forecon Oy rivi- ja kerrostalot Asuntojen korjauksiin käytettiin yhteensä 6,4 mrd.. 39 % liike- ja toimistorakennukset 65 % julkiset rakennukset 46 % teollisuus- ja varastorakennukset 29 % muut rakennukset

Talonrakentamisen volyymi Suomessa 2000=100 Korjausrakentamisen vaihtelut ovat pienet verrattuna uudisrakentamiseen Toimitilakorjausten määrä ei ole kasvanut 2010-luvulla

Asuntorakentaminen Euroopassa asuntojen korjausrakentaminen yhteensä asuntojen uudisrakentaminen Korjausrakentaminen ei sukeltanut 2008 finanssikriisin jälkeen, kun uudisrakentaminen lähes puolittui. Uudisrakentaminen jää jatkossakin alle vuoden 2008 tason.

Rakentamisen osuus BKT:stä 24 % 22 20 18 16 14 12 10 8 6 Suomi Norja Tanska Pohjoismaat Länsi - Eurooppa Ruotsi 4 2 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Lähde: Euroconstruct

Asuinrakennusten korjaamisen osuus BKT:stä 5,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % Tanska Saksa Suomi 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % Eurooppa Norja Ruotsi 1,0 % 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 2018 Lähde: Euroconstruct

Asuinrakennusten korjaamiseen liittyviä tunnuslukuja Asuinrakennusten korjaaminen per henkilö/a Asuinrakennusten korjaaminen per asuntokannan asunto / a Suomi on noussut muiden Pohjoismaiden ja Saksan tasolle, selvästi Euroopan keskiarvon yläpuolelle. Suomen taso on korkea, nousuvauhti tuskin jatkuu samana. Tanska ja Norja ovat kalliita maita. USAssa summa omistusasunnoissa on 2400 USD/a.

ASUNTOKANNAN IKÄJAKAUMA EUROOPASSA -1945 1946-1970 1971-1980 1981-1990 1991- Denmark United Kingdom ennen vuotta 1945 rakennettu kanta France Sweden Belgium Lithuania Malta Italy Austria Czech Republic Hungary Germany Latvia Estonia Slovenia Poland Ireland Netherlands Spain Portugal Finland Slovak Republic Greece 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Suomessa 90 % asuntokannasta on rakennettu vuoden 1945 jälkeen, Tanskassa 65 %. Siksi korjaamisen kasvu on nopeinta Euroopassa. Suomi on saavuttamassa tason, jolla monet vauraat maat ovat olleet jo pitkään.

Rakentamisen kehitys Pohjoismaissa vuoteen 2025 200 180 160 140 määrä GDP R&M 12,00 10,00 8,00 % BKT:sta Building total 120 100 80 60 New Building 6,00 4,00 2,00 R&M New Building 40 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Lähde: EUROCONSTRUCT, Praha 2013, Pekka Pajakkala 0,00 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Pohjoismaissa rakentaminen kasvaa hitaammin kuin BKT vuoteen 2025. Uudisrakentaminen pysyy selvästi vuoden 2007 huipun alapuolella. 26 Pääosa rakentamisesta on korjaamista, joka kasvaa lähes BKT:n vauhtia.

Yhteenveto 1. Suomen rakentaminen on ahtaassa raossa lähivuosina - Talouskasvu on hidasta ja jo nyt Suomi käyttää paljon rahaa rakentamiseen => Rakentamisen määrä kasvaa hitaammin kuin BKT, eli BKT-osuus laskee lähemmäksi muita Euroopan maita ja Pohjoismaita 2. Suomen korjausaktiviteetti on korkea ja all time high, sen takia rakentaminen ei ole pohjamudissa - korjausrakentamiseen käytetään tulevaisuudessa 55..60 % talonrakentamiseen käytetystä rahamäärästä, ei enempää, koska uusien asuntojen tarve jatkuu kasvunvaraa rakentamiseen syntyy, kun BKT kääntyy kasvuun Erityistä korjausboomia ei tule 2020-luvulla, resurssit kasvavat kysynnän myötä 3. Kaikkea korjausvelkaa ei ole mahdollista eikä järkevääkään poistaa => Priorisointi oleellista, elinkaariosaaminen korostuu 4. Uusien ja laajempien korjauskohteiden tuleminen panostusten kohteeksi, - keskusta, kortteli, lähiö, lähiympäristö/piha, esteetön ympäristö 5. Korjaamisella on luotava mahdollisuudet palvelujen lisääntyvää käyttöön niin asumis- kuin työtiloissa

Suomen rakennuskannan ominaisuuksia Rakennukset ovat tyydyttävässä kunnossa - Ylläpitokulttuuri kohtuullisen hyvää ilmaston asettamien vaatimusten takia Korjaustarpeet ovat yleisesti kasvussa - Rakennuskannasta merkittävä osa saavuttamassa 50 v iän. Päätöksenteko on pilkkoutunutta - Yhdellä rakennuksella voi olla monta omistajaa (as.oy., ) Suomen rakennukset on tehty kylmän ilmanalan ilmastoon => Ei tarvetta lämmitysjärjestelmien rakentamiseen, kuten on monissa muissa maissa, kaikki lämmitettävät rakennukset on eristetty Vaipan energiatehokkuuden parannustarpeet vähäisemmät kuin monissa muissa maissa Rakennuskannan energiatehokkuuden parantamis/uusimisvauhti hidasta Suomi lähti takamatkalta, mutta saanut kiinni => Vauhditusta tarvitaan 29

Suomen korjausrakentamismarkkinoiden ominaisuuksia Uudisrakentamista palveleva kehitys ja kulttuuri ei ole tukenut korjausrakentamisen kehitystä pienillä yrityksillä rajalliset kehittämismahdollisuudet Markkina pilkkoutuu pieniin osiin pieni hankekoko, toimenpidekohtaisuus, talotyypit, omistajat, korjauslajit, Rakennuskanta maantieteellisesti hajautunut, erityisesti pienrakennukset Edelleen vahva DIY kulttuuri Pienten rakennusten korjauksissa omistajan rooli suuri Yritysten kasvava rooli korjausten toteuttajana - Pienet rakennusliikkeet ja erikoisurakoitsijat tekevät paljon korjausrakentamista -Toimenpidekohtaisten korjausten kasvu (replacement firms) -- LVIS-, katto-, ikkuna-, parveke-, hissi-..., remontit, yrityksiä löytyy yhä paremmin Korjauskohteita ei suunnitella yhtä hyvin kuin uudiskohteita Prosessinomainen, teollinen toteutus vähäistä 30

Korjausrakentamiseen liittyviä kehittämistarpeita Tilastoihin lisää monipuolisuutta tukemaan päätöksentekoa - Korjaustilastoihin tullut/tulossa hyvä parannus (määrät, syyt, ) - Lisää tietoa millaisia ovat korjaaja-asuntokunnat ja millaisia ei-korjaavat sekä miten viimemainittuja voi aktivoida - Lisää julkista hintatietoa, korjausurakoiden tarjoushintaindeksi sekä tarjousaktiivisuus alueittain Tulevien korjausmarkkinoiden teknistaloudellinen ennakointi - Resurssien riittävyys, millaisiin korjauksiin on varaa, salkutus kuntatasolla Kustannustehokkaat korjausmenetelmät - tekohengityskorjaus menetelmät elinkaaren jatkamiseksi 5..15 vuodeksi - Energiakorjauksiin ESCO-menettelyjä, maksu energiakustannusten säästöillä Palvelujen lisääminen korjausprosesseihin Tukimenettelyjen selkeyttäminen - käynnistysavustus, saa asioita liikeelle - kotitalousvähennys myös valittuhin kerrostalokorjauksiin?, Lähiöiden arvon ja arvostuksen parantaminen, paljon menossakin

Keskeiset kehittämisasiat Valtio: - Laaja näkökulma korjaamisen tukemiseen ja kehittämiseen: hyvä elinympäristö, turvallisuus ja terveellisyys, kestävä kehitys, verotus, kilpailukyky, työllisyys, teknologia,.. monipuolisten pilottien kehittäminen, toimintamallit, teknologiat, kustannustehokkaat toimintatavat - Osaamisen ja riittävien resurssien turvaaminen - Kunnilta edellytetään toimenpiteitä valtion tukien saamiseksi esimerkki: ratikkarahoitus edellyttää lisäkaavoitusta vastaavia kaupunkien kehittämisen edellytysten parantamiseen Kunnat: - Tuki ryhmäkorjausten edistämiseen - Lähiöiden uudistaminen ja elinvoiman kasvattaminen, lisää palvelutarjontaa, investointiedellytyksiä yrityksille/yksityiselle rahalle - Kannustus ja kevennys täydennys- ja lisärakentamisprosesseihin Rakennusala: - Korjaamiseen kehitetty, monipuolinen, asiakaslähtöinen palvelutarjonta suunnittelu, tuoteteollisuus, rakentaminen, kauppa, isännöinti, muut palvelut - Osaava, vaativa rakennuttaja kehittää koko alaa - Kustannustehokkaat menetelmät, kysyntää on

Putkiremontin hinta per vastikeneliö syksy 2014 Lähde: Isännöintiliitto Putkiremonttibarometri, syksy 2014 Hintahaarukka mahdollistaa putkiremontin teon myös melko edullisesti

Korjausrakentaminen on avainasia kaupunkien ja alueiden vetovoiman ja toiminnan kehittämisessä Lämmön ja sähkön yhteistuotanto: bioenergia Kaupunkikuvan kehittäminen ja yhtenäistäminen Maamerkit, mistä kunta/seutu tunnetaan Uusiutuvan energian hyödyntäminen Älykäs liikenne, liikkuminen, liikenneyhteydet, logistiikka Tehokas jätehuolto ja kierrätys Pysäköintiratkaisut, julkinen liikenne VTT EkoGrad-hanke, Pietari, Venäjä Kestävän kehityksen mukaiset uudet ja olemassa olevat rakennukset Energian tuotanto rakennuksissa Käyttäjälähtöisyys: asuminen, hyvinvointi, ympäristön viihtyisyys Korjausrakentaminen on painottuu, koska uusia alueita syntyy Suomessa vähän

Hyvä rakennettu ympäristö on keskeinen asia niin hyvinvoinnille kuin taloudelle KIITOS Täsmätiedolla tuloksiin - A company for Forecasting Construction -