3 Pohjois-Savon maakunnan kehittämisrahastohankkeen eteneminen / väliraportti 31.3.2015

Muistio 5/2015 1 (4) 4.5.2015 D128/00.04.01.02/2014 Pohjois-Savon SOTE ohjaus- ja seurantaryhmä Aika maanantai 4.5.2015 klo 11.05 12.55 Paikka Läsnä jäsenet: Paikalla muut: 1 Kokouksen avaus Hotelli Scandic, 70100 KUOPIO (x) Kääriäinen Seppo, kansanedustaja, puheenjohtaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus (x) Leskinen Pekka, toiminnanjohtaja, varapuheenjohtaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus (x) Eestilä Markku, kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntavaltuusto (x) Kivelä Kimmo, kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus (x) Koikkalainen Raimo, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (x) Ojala Kari, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (x) Rajamäki Kari, Pohjois-Savon maakuntavaltuuston pj (x) Reijonen Minna, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus (x) Rossi Markku, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus (-) Tikkanen Sari, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (x) Virtanen Erkki, kansanedustaja, Parlamentaarinen ohjausryhmä (x) Huttunen Jussi, maakuntajohtaja, esittelijä (x) Miettinen Tarja, sote-hankejohtaja, sihteeri liite 2 osallistujaluettelo Ohjaus- ja seurantaryhmän puheenjohtaja Seppo Kääriäinen avaa yhteiskokouksen. Todetaan paikalla olevat ohjaus- ja seurantaryhmän jäsenet, koska yhteiskokous on samalla ohjaus- ja seurantaryhmän varsinainen kokous. Päätös: Puheenjohtaja toivotti yhteiskokousedustajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Läsnäolo todetaan kokouksessa kerättävästä osallistumisluettelosta. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksytään edellisen kokouksen 2.2.2015 muistio, joka on sovitulla tavalla julkaistu www.pohjois-savo.fi/sote sivuilla. Päätös: Muistio hyväksyttiin muutoksitta. 3 Pohjois-Savon maakunnan kehittämisrahastohankkeen eteneminen / väliraportti 31.3.2015 Pohjois-Savon SOTE palveluiden tuottaminen hanke rahoitetaan Pohjois-Savon maakunnan kehittämisrahastosta (maakuntahallitus 27.10.2014 108). Hankkeen hyväksytty toteutusaika on 1.11.2014 30.6.2015 ja kokonaiskustannusarvio yhteensä 99.900. Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 70101 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

Muistio 5/2015 2 (4) 4.5.2015 D128/00.04.01.02/2014 SOTE ohjaus- ja seurantaryhmä toimii myös hankkeen ohjausryhmänä, joka vastaa hankkeen ohjauksesta ja seurannasta. Hankkeen rahoittajan kanssa on sovittu, että ohjausryhmässä todetaan vähintään puolivuosittain hankkeen toteutumisen tilanne. Ehdotus: Todetaan ja hyväksytään tilannekatsauksena Pohjois-Savon SOTE-palveluiden tuottaminen hankkeen osalta seuraavaa: - Hankkeen 1. maksatushakemus on tehty ajalta 1.11.2014 31.12.2014 yhteensä 10.732,37. Saatu rahoituspäätös on hyväksytty 100 %. - Hankkeen toteutuminen ajalla 1.1.2015 31.3.2015 on 17.103,65, mikä on toteutumana jonkin verran suunniteltua korkeammalla tasolla. Korkeampaa kustannuskehitystä yhteisarvoltaan n. 3.500 selittävät luottamushenkilöille maksetut kokouspalkkiot ja omalla kustannuksellaan työskenteleville sisältötyöryhmille yhteensä n 150 henkilöä kokouksiin järjestetyt kahvitarjoilut. Päätös: Todettiin ja hyväksyttiin PoSote hankkeen tilannekatsauksessa esitetyt asiat ehdotuksen mukaisesti. 4 Sisältötyöryhmien väliraportit Kuullaan sisältötyöryhmien puheenjohtajien esittelystä työskentelyn väliraportit, 5-8 min / esittely. Painopisteeksi asetettu sosiaalihuollon integraatio asiakkuuksien kannalta Perheiden, lasten ja nuorten palvelut pj Mari Antikainen perusturvajohtaja Kuopio Ikääntyvien palvelut pj Olli Lappalainen ylilääkäri Sisä-Savon terveydenhuollon ky. Yhteiset palvelut pj Janne Forsberg terveysjohtaja/johtava ylilääkäri Ylä-Savon sote SOTE-tukirakenteiden kehittämisen tarpeet Koulutus, tutkimus- ja kehittäminen pj Petteri Paronen kaupunginjohtaja Kuopio ICT, tietohallinto pj Mika Sivula kunnanjohtaja Pielavesi Henkilöstö, HR pj Matti Raatikainen kunnanjohtaja Leppävirta Tilat, kiinteistöt pj Juha Piiroinen kaupunginjohtaja Suonenjoki Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 70101 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

Muistio 5/2015 3 (4) 4.5.2015 D128/00.04.01.02/2014 Talous- ja rahoitus pj Vesa Lötjönen kunnanjohtaja Siilinjärvi Tukipalvelut pj Petteri Ristikangas kunnanjohtaja Tervo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pj Pekka Vähäkangas palvelualuejohtaja Kuopio Ehdotus: Päätös: Merkitään saadut väliraportit tiedoksi. Kuultiin työryhmien puheenjohtajien esittelystä ryhmien väliraportit ja ehdotukset työskentelystä (liite 3). Merkittiin tiedoksi. 5 Miten jatkamme PoSoTe:ssa? Kuullaan ehdotukset PoSoTe kehittämistyön ja hanketyön jatkon osalta SOTE-palveluiden osalta ehdotukset esittelee pj Markku Tervahauta SOTE-tukirakenteiden osalta kunkin ryhmän pj:n esitys on kerrottu esityslistan kohdassa 4. Ehdotus: Päätös: Sovitaan PoSoTe hankkeen jatkamisesta. SOTE-yhteistyöryhmän pj. Markku Tervahauta totesi ryhmien tehneen erinomaista työtä PoSoTe-hankkeen lähtökohtien selvittämiseksi ja ehdotuksiksi jatkotyölle kartoitettujen mahdollisuuksien pohjalta (asiakas keskiöön, palvelut lähipalveluina ja liikkuvina palveluina, myös osaaminen liikkuu, tiedolla johtaminen jne). Huomionarvoista on jatkossa myös kansallinen sote-ict-kehitystyö. Ohjaus- ja seurantaryhmältä odotetaan jatkotyöhön ryhdyttäessä päätöksiä siitä, onko uudistettava toimintarakenne yhteinen kuten esim nykyisin on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vai eriytetty. Lisäksi olisi syytä pohtia, voidaanko joku alue ottaa kokeilu- tai pilotointialueeksi vapaaehtoisuuden pohjalta. Millä intensiteetillä jatketaan, tai missä määrin jäädään odottelemaan? Myös Pohjois-Savon kuntien kanta hanketyöhön käytettävien resurssien osalta olisi syytä tarkistaa. Miten suhtaudutaan muihin yhteistyöstä kiinnostuneiden mahdollisiin osallistumis-/ yhteistyöpyyntöihin? Puheenjohtaja teki yhteenvedon saatujen väliraporttien pohjalta seuraavasti: 1. Työtä jatketaan rauhallisesti valmistelussaan kesken olevissa ryhmissä. Työryhmät, joiden työ on jo saatettu väliraportin osalta valmiiksi jäävät hetkeksi odottamaan. Valmiit aineistot julkistetaan www.pohjois-savo.fi/sote sivustolla ko. työryhmän aineistoissa. Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 70101 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

Muistio 5/2015 4 (4) 4.5.2015 D128/00.04.01.02/2014 2. Ryhmät, joiden työ vielä kesken jatkavat työnsä loppuun suunnitelmiensa mukaisesti. Valmistuneet aineistot julkistetaan www.pohjois-savo.fi/sote sivuilla niiden tultua valmiiksi. 3. Maakuntahallituksessa 25.5.2015 käydään keskustelua ryhmien puheenjohtajilta yhteiskokouksessa kuullun ja mahdollisen jatkovalmistelun pohjalta PoSotehankkeen jatkotyön osalta (huomioidaan myös mahdollinen hallitusohjelmatyö). 4. Hallitusohjelmatyön myötä ratkaistaan ja sovitaan PoSoTe hanketyön jatkamisesta, myös siitä millä ryhmillä ja foorumeilla asioita edistetään. 6 Muut asiat Savonlinnan kaupunki on toimittanut Pohjois-Savon liitolle 1.4.2015 sähköpostilla Savonlinnan kaupunginvaltuuston 30.3.2015 päätöksen (liite 1), jonka mukaan he esittävät Pohjois-Savon alueen kunnille ja Pohjois-Savon liiton sote-palveluiden tuottamisen ohjaus- ja seurantaryhmälle kaupungin toiveen saada liittyä alueella meneillään olevaan sote-palveluiden tuottamistapavalmisteluun. Savonlinnan kaupunki on valmis nimeämään tarvittaviin valmisteluryhmiin edustajat. Päätös: Savonlinnan ehdotus merkitään tiedoksi. Maakuntahallitus käy osaltaan 25.5.2015 asiasta keskustelun. 7 Seuraava kokous Päätös: Seuraava ohjaus- ja seurantaryhmän kokous 22.6.2015 klo 11.00 12.00 8 Kokouksen päättäminen Päätös: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.55. Seppo Kääriäinen puheenjohtaja Tarja Miettinen sihteeri/hankejohtaja Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 70101 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

PoSoTen perhepalveluiden tuottaminen Perheet, lapset ja nuoret sisältötyöryhmä Pohjois-Savon liiton yhteiskokous 4.5.2015

PoSoTen perhepalveluiden asukaslähtöiset painopisteet Perheiden pärjääminen Palvelujen saavutettavuus ja sujuvuus Lähipalveluperiaate peruspalveluissa Asioinnin helppous Entä miten uudistus voi toteutua? 1. Tunnistamme sellaiset vaativat erityispalvelut, jotka edellyttävät huomattavaa erityisasiantuntemusta, ja joita käytetään suhteellisen harvoin, ja jotka on järkevä tuottaa yhteisistä resursseista 2. Turvaamme laadukkaat lähipalvelut uudistamalla lähipalvelun tuottamisen tapoja ja kokoamalla eri palveluja yhteen = PoSoTessa on vain yhteisillä resursseilla tuotettuja erityispalveluja ja lähipalveluja 29.4.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

PoSoTen palveluissa perhe on keskiössä Työtapa muuttuu Monialainen ensineuvonta ml. nettipalvelut = uusi tuote Tavoite toteutuu Perhelähtöinen ensikohtaaminen = matalan kynnyksen palvelulupaus Monialainen palvelutarpeen arviointi = kootaan perheiden tarpeiden perusteella osaajat yhteen Perheen pärjäämisen tunnistaminen = kokonaisvaltainen poikkihallinnollinen palvelupakettien kokoaminen Monialainen yhden johdon alla toimiva tiimimalli ja liikkuva, jalkautuva ja sähköinen/videovälitteinen konsultaatio = hyvät käytännöt vahvistetaan virallisesti käyttöön alueellisesti Perheiden peruspalvelut kootaan yhteen = palvelut tuotetaan monialaisena palvelukokonaisuutena ja osaamista vahvistetaan liikkuvilla erikoisosaajilla 29.4.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

Muutoksen suunta Painopiste on peruspalveluissa, jotka tavoittavat lapsiperheet (päivähoito-neuvola-kouluterveydenhuolto-koulu jne.) PoSoTessa kehitetään ja nivotaan yhteen palvelupaketiksi lapsen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli sektorirajojen Erityispalvelut tukevat peruspalveluja ja ne tuodaan suoraan lasten kasvuympäristöihin kuten koti, koulu, päivähoito, vapaa-aika (verkostotyön malli, monialainen yhteistyö) Järjestöjen työpanosta lisätään Perheiden osallisuus varmistetaan 29.4.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

Asiakasvolyymi Erityisosaamisen kohdentumisen tarve ------------------- LAPSIPERHEEN PROSESSI ------------------ -- Palvelupaketit 75% PoSoTe yleiset perhepalvelut päivähoito koulu nuorisotyö läheisverkosto yhteisöt ja järjestöt 15% POSOTE perhetiimin tuki Mielenterveys-, päihde- ja sosiaalityön vahvistaminen Perhekeskeinen konsultatiivinen tuki peruspalvelutyöhön 5 10% ESH ja vaativat erityispalvelut mm. lastensuojelu ESH-tiimin tuki

POSOTE alatyöryhmä Olli Lappalainen, pj 4.5.2015

IKÄÄNTYVÄ JA HÄNEN ELINYMPÄRISTÖNSÄ Ihmisläheisyys: yksilöllinen tarpeen arviointi ja räätälöinti Toimintakyky: ennakoitavuus, kuntoutus, itse- ja omahoidon keinot käyttöön Palveluohjaus Lähi- tai yhteiset palvelut (teknologiaa hyödyntäen) Koti kulkee ihmisen mukana

Moniammatillisen riittävän ja osaavan henkilöstön liikkuvuus palveluissa ilman rajoja Palvelujen tuottamisen uudet muodot (mm. liikkuvat palvelut, tuettu kotisaattohoito, ensihoidon integroiminen kotihoitoon) Kolmannen sektorin, läheisten ja esim. kyläyhteisön mukana olo

Toimintakeskus Ja yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Geriatrinen osaaminen Sosiaalipalvelut Erikoissairaanhoidon palvelut Sosiaaliasiamies Gerontologinen sosiaalityö Sosiaalipäivystys Sosiaalinen tuki Päivätoiminta Lähipalvelut Kolmas sektori Palveluohjaus Erittäin vaativa kuntoutus Perustason kuntoutus Kotikuntoutus Kuntoutussuunnittelu ja ohjaus Teknologiset ratkaisut Palveluasuminen tavallinen, tuettu, tehostettu Ikääntyvät PoSOTE - malli Erityisryhmien asumispalvelut Vammaiset Päihde ja mielenterveys Monimuotoinen asuminen Hyvinvointiteknologia Geriatrinen arviointi ja kuntoutus Yhteisöteknologia Geriatrinen hoitotyö Räätälöity kodin turvaja viriketeknologia Kansalaisen palveluväylät, virtuaaliklinikat Kotona asuva ikääntyvä Pa Hyvinvoinnin edistäminen Perhe - Sijaishoito Intervalli ( lyhytaikainen hoito) self-, care-, case management Akuutti vastaanotto Päivystys 24/7 Digitalisaatio Sähköinen asiointi Mobiiliviestintä Kotisaattohoito Alueelliset muistihoita jat Lyhytaikainen akuuttihoito Kotisairaala Seniorineuvola Laboratorio Suun th Erityistyöntekijät Päihde- ja mt työ Vammaisten erityispalvelut Kuvantaminen Terveyden ja sairaanhoito Erittäin vaativa palliatiivinen hoito Kuntouttava ja hoitava osasto Saattohoito Muistisairaiden hoidon koordinointi ja vaikeahoitoisten hoito Psykogeriatrinen laitoshoito Sairaalapalvelut Muistisairaan hoito

Asuu 30 km päässä kuntakeskuksessa Kantovesi, uuni, sähköpatterit, Sepe-kissa Ei omaisia Alkaa höpertyä, kaatuu, lonkka murtuu Iso sairaala korjaa lonkan Siirretään pikkusairaalaan petipotilaana viikon päästä Paraneminen viivästyy, uusia tauteja, sairauksia Kukaan ei tiedä Martan maksukykyä tai mökin tilannetta, laskut jäävät hoitamatta

Kuukauden päästä kotipalvelu käy katsomassa mökin: kauheaa Martta asetetaan hoitokotijonoon, kotipalvelu ei voi käydä kuin kerran päivässä arkisin Sepelle käy huonosti Edunvalvonta ja mökki myydään naapurin isännälle metsineen Martalle jää muutama kymppi kahvirahaa jäljelle Martta pötköttää hoitokodin huoneessa 5, ikkunapaikalla, oma taulu seinällä

Martta asuu mökissään, vointia tarkistaa kyläpartio Havaitaan ongelmia arkiasioissa, yhteydenotto kotihoitoyksikköön Nopea arviokäynti Martan luvalla, sovitaan apukäynnit siivouksen ja peseytymisten suhteen, keppi kaveriksi, aloitetaan Martan toiveesta kerhokäynnit, tukiasiat kuntoon Kylältä järjestyy juttu- ja lenkkiseuraa säännöllisesti Muuttoa kylälle ei tarvitse miettiä Tulevaisuutta mietitään hyvissä ajoin ja rauhassa

Yhteiset palvelut: perusperiaatteet Ihminen ja hänen omat voimavaransa keskiöön ( Ratkaisun avaimet ovat asiakkaan taskussa ) Palveluohjaus on avainasemassa ja sen tulee olla helposti saavutettavissa matalan kynnyksen lähipalveluna! Case manager toiminta on otettava käyttöön läpi kaikkien palvelukokonaisuuksien ja palveluiden suurkäyttäjien / riskissä olevien tunnistamista tulee kehittää Palvelut ja päätöksenteko aina niin lähellä asiakasta/potilasta, kuin se kohtuudella on mahdollista ( yhteiset ja tarpeen mukaan jalkautuvat resurssit ) Palvelujen yhdenvertaisuus, myös saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta (väestötiheys ja välimatkat huomioiden) Osaamiskeskusajattelu. Kunkin palvelukokonaisuuden perustehtävään kuuluu oman alansa osaamisen vahvistaminen ja toimintamallien kehittäminen sekä kouluttaminen Osaoptimoinnin minimoiminen erityisesti rajapinnoilla: avopalvelut vs. laitos/asumispalvelut, ennaltaehkäisevät vs. korjaavat palvelut, perusterveydenhuolto vs. erikoissairaanhoito 0

Yhteiset palvelut: palvelukokonaisuudet VAMMAISPALVELUT Vammaisten, vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palvelukokonaisuus MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT SEKÄ AIKUISSOSIAALITYÖ VASTAANOTTOPALVELUT KUNTOUTUSPALVELUT HOITO- JA HOIVAPALVELUT PÄIVYSTYSPALVELUT Mielenterveys- ja päihdepotilaiden sekä aikuissosiaalityön asiakkaiden palvelukokonaisuus Avoterveydenhuollon potilaan palvelukokonaisuus Avoterapia- ja laitoskuntoutuspotilaan sekä apuvälinepalveluiden asiakkaan palvelukokonaisuus Lyhytaikaisosastohoito- ja perustason osastokuntoutus Kiireellisen hoidon ja avun tarpeessa olevan potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan palvelukokonaisuus CASE MANAGER- TOIMINTA JA MONIALAISET HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMAT VAATIVA ERIKOISSAIRAANHOITO Erityisen kalliin ja/tai vaativan erikoissairaanhoidon tarpeessa olevan potilaan palvelukokonaisuus KLIINISET TUKIPALVELUT Varsinaisia asiakaspalvelukokonaisuuksia tukeva laboratorio ja kuvantamistoiminta

Yhteiset palvelut: asiakkaan palveluprosessi ASIAKAS VÄESTÖN HYVINVOINNIN- JA TERVEYDENEDISTÄMISTYÖ PALVELUOHJAUS Case manager -toiminta / monialaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat PÄIVYSTYSPALVELUT VASTAANOTTOPALVELUT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT SEKÄ AIKUISSOSIAALITYÖ KUNTOUTUSPALVELUT VAMMAISPALVELUT VAATIVA ERIKOISSAIRAANHOITO HOITO- JA HOIVAPALVELUT 2

Petteri Paronen: Tutkimus, koulutus ja kehittäminen Kaksi kokousta ja laaja sähköinen taustatyöskentely, josta erillinen muistio Kolmas kokous on 20.5. Tehtävänä POSOTEn tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen rakenteet Valtakunnallisessa SOTEn valmistelussa nämä asiat on sivuutettu -> jätetty alueiden valmistelun varaan /odottamaan jatkolinjauksia Työryhmä on jäsentänyt asiaa viiteen tasoon: 1.tutkimus 2. SOTE-ammatteihin kouluttaminen 3. työssä olevan henkilöstön lisäkouluttaminen/ammatillin en lisäpätevöityminen 4. HR-toiminta, ammatillinen kehittäminen, työolosuhteiden parantaminen, työtekniikoiden kehittäminen, palveluprosessien tehostaminen, laatutoiminta 5. integroiva toiminta

Tutkimus, koulutus, kehittäminen POSOTElle pohdinnassa olevia rakenteita: Toimintayksiköiden kehittäminen osana arkityötä Kehittämisyksikkö lähellä/osana johtoa Neuvottelukunta tukemaan isoa strategiaa Alueellinen SOTEkehittämisyksikkö/osaamiskes kus (noin 5 Suomessa) Jatkotyössä paneudutaan nykyisten tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen rakenteiden hyödyntämiseen Sairaanhoitopiiri, kuntayhtymät ja isäntäkunnat ISOn toiminta muut erillisrakenteet/toimijat alueella Miten muilla alueilla edetään Valtakunnalliseen työhön osallistuminen Rajapintaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön

Tutkimus, koulutus ja kehittäminen Työryhmä jatkaisi ns. rauhallisesti työtään, koska työllä on: * Kriittinen yhteys alueen vetovoimaan, kilpailukykyyn ja pärjäämiseen * Strateginen sisältö- ja ohjausvaikutus alueellisen tuottavuuden lisäämiseen * Merkitys alueeltamme tulevaan valtakunnallisen aloitteellisuuteen

Pohjois-Savon SOTE ICT-palveluiden nykytila ja siitä tehdyt huomiot

Nykytilakartoitus, iso kuva Ratkaistava ICT-palveluiden tuottamismalli POSOTEn osalta Kuntien osalta Vai sittenkin molempien osalta yhdessä? Ratkaistava hallinto- ja tukipalveluiden järjestämismalli POSOTEn osalta Kuntien osalta Vai sittenkin molempien osalta yhdessä? ICT:n (erityisesti järjestelmät) vaiheistus osaksi Roadmapia

Nykytilakartoitus ICT Istekki suorittaa syvennetyn tietojärjestelmäkartoituksen PSSHP:n aluetietojärjestelmärahoituksella (ATJ-rahoitus) Kartoitus suoritetaan osana Kokonaisarkkitehtuurityötä ja vähimmäistasolla sen mukaisesti. Näin myös kunnat hyötyisivät selvityksestä suoraan. Tietojärjestelmätiedot kunnilta tarvitaan mm. hallinto- ja tukipalvelujärjestelmien osalta, jotta saadaan käsitys ja mahdolliset kustannustiedot tietojen konvertoimisesta POSOTEn tai sille palveluita tuottavien yhtiöiden järjestelmiin.

ICT-volyymin muutokset kunnille Kunnilta siirtyy erilasia volyymejä 30-60 % POSOTElle Työasemia ja muita käyttölaitteita Henkilöstöä Euroja Jne. Sovelluksista siirtyy vain sote-sovellukset Muut jäävät kunnille, koska tarvitsevat niitä jäljelle jäävässä toiminnassa Kuntien ICT-kustannukset eivät laske kaikissa tapauksissa volyymin muutoksen suhteessa Sopimuksissa on usein hankintahintaan perustuvia ylläpitokustannuksia, jotka eivät muutu käyttövolyymin mukaisesti -> sopimusten uudelleen neuvottelu tai kohteen kilpailutus

Järjestelmien siirto POSOTElle Kunta Taloushallinto Asianhallinta Sosiaali Henkilöstöhallinto Terveys Asianhallinta Taloushallinto Sosiaali POSOTE Terveys Henkilöstöhallinto

ICT-palveluntuottaja Nykytila erittäin hajanainen Istekki Ylä-Savon ICT-palvelut Kuntien omat Tiera Kaupallisia toimijoita Jne. Ja näitä tuottajia samalla tilaajalla jopa samoissa toiminnoissa kaksi tai enemmän Aiheuttaa (piilo)kustannuksia Palvelukyky ja -sisältö vaihtelee (huom. mm. ICT-päivystys)

ICT-palveluntuottaja Lähtökohtaisesti POSOTElle yksi palveluntuottaja Sisäinen? Erillinen julkisomisteinen ICT-yhtiö? Kaupallinen yhtiö? Vai Synnytetäänkö maakunnallinen ICT-palveluntuottaja Pohjois-Karjalan tavoin? Istekki + muut vastaavat alueen yhtiöt ja kuntien ICT viedään osaksi (uutta) yhtiötä. Tietohallinto jää kuntiin

ICT-palveluntuottaja, Istekki? Äänivaltaisten osakkeiden ongelma PSSHP osaksi POSOTEa Kuopion sote osaksi POSOTEa -> Miten äänivaltaiset osakkeet ratkaistaan/jaetaan? Nähdään ongelmallisena, kun äänivalta ja siten ohjaus keskittyy. Ohjausvallan ja omistajuuden maakunnallistaminen Vaatii kuntien äänivaltaisen omistuspohjan uusjakoa/laajentamista Tarvitseeko liiketoimintasuunnitelma tarkastelua?

Hallinto- ja tukipalvelut Näitä järjestelmiä tarvitaan heti alussa Asianhallinta Taloushallinto Henkilöstöhallinto Ei voida siirtää POSOTElle kuin korkeintaan PSSHP:n osalta Ratkaistava Hoitaako POSOTE itse talous- ja henkilöstöhallinnon? Ulkoistetaanko palveluntuottajalle? Jos ulkoistus Palveluntuottaja hankkii itse käytettävät järjestelmät

Tietojärjestelmien valinta ICT-työryhmä ei voi valita käytettäviä sovelluksia itsenäisesti, vaan tietojärjestelmät valittava käyttäjien tarpeiden mukaan Myös muissa ryhmissä on pohdittu järjestelmävalintoja Jos työtä (joskus) jatketaan, ICT-ryhmän on syytä osallistua muiden ryhmien toimintaan. Vaatimusmäärittely tehdään niissä ryhmissä ja ICT-ryhmä toimii ryhmissä ja vaatimusmäärittelyssä osaltaan. KYSin erityistoiminta huomioon ottaen valintoja katsottava myös KYS ERVA tasolta

Tietojärjestelmät, järjestelyvaihtoehtoja 1. POSOTE omistaa järjestelmät itse ja hankkii niille tarvittavat konesalipalvelut ICT-yhtiöltä 2. POSOTE omistaa järjestelmät itse ja järjestää konesalipalvelut itse (sisäinen ICT-palvelutuottaja) 3. ICT-yhtiö omistaa järjestelmät ja myy palveluna POSOTElle. Omistamiseen liittyy myös rahoitusvastuu eli omistajataho rahoittaa tarvittavat hankinnat ja kehittämistoimet (siis hoitaa investoinnit).

Perustietotekniikkajärjestelyn vaihtoehtoja 1. POSOTE järjestää tietotekniikan itse (sisäinen ICTpalvelutuottaja) 2. POSOTE vuokraa tietotekniikan osaomistamaltaan kunnalliselta yhtiöltä 3. POSOTE vuokraa tietotekniikan yksityiseltä palveluntuottajalta Järjestämisvastuuseen liittyy myös rahoitusvastuu eli palvelun järjestäjä rahoittaa tarvittavat hankinnat ja kehittämistoimet (siis hoitaa investoinnit).

Microsoft Voi liittyä merkittävä kustannuseriä sekä vaikutuksia, kun ympäristö siirretään POSOTElle CAL-lisenssien tilanne, onko siirrettävissä uudelle toimijalle? Toimialueiden looginen järjestely Istekki selvittää nämä asiat osana nykytilakartotusta.

Kysymyksiä ICT-ryhmälle (+ muille) Kuka tekee päätökset mahdollisista valinnoista tai linjauksista? ICTryhmä varmaankin ainakin esittää. Missä mitassa huomioimme kuntien ICT- ja järjestelmätilanteen? Katsotaanko televiestintä (puhelimet, puhelinjärjestelmät jne.) kuuluvan ICT-selvitykseen? Missä mitassa on tahtotila lähteä kilpailuttamaan tietojärjestelmien hankintaa perustamisvaiheen yhteydessä ja miltä osin? Pitäisikö olla edustus muissa ryhmissä?

Kysymykset muihin ryhmiin Ratkaistava taloushallinnon järjestäminen Ratkaistava henkilöstöhallinnon järjestäminen Ratkaistava tukipalveluiden järjestäminen (Ruokapalvelut, sairaalatekninen huolto, tekninen huolto, kiinteistöhuolto, laitoshuolto jne.) Näissä yhteinen nimittäjä on, että niiden ICT- ja tietojärjestelmäpalveluiden ratkaisutapa muuttuu sen mukaan, ovatko POSOTEn omaa toimintaa vai ulkoistettua. Ja missä mitassa kyseiset kohdat on toteutettavissa yhdessä kuntien vastaavien palveluiden kanssa, myös ICT-tasolla.

HENKILÖSTÖSELVITYS Henkilöstötyöryhmän väliraportti

TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT Toimeksiannon mukaan henkilöstötyöryhmän 1. Tavoitteena on valmistella yhdenmukaiset HR käytännöt sekä henkilöstön vähennykset pääosin eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman kautta 2. Tehtävänä on suunnitella ja laatia ehdotukset henkilöstöstrategiasta ja osaamisen johtamisen strategiasta 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT Henkilöstön osallistamisesta organisaation rakentamiseen HR organisaatiosta yhden kuntayhtymän mallissa Palkkauskäytännöistä ja periaatteista Palkkojen harmonisoinnin ennakoiduista kustannusvaikutuksista Työterveyshuollon ja tyhy toiminnan toimintamalleista Irtisanomissuojasta ja periaatteista siirtymäkauden henkilöstöpolitiikalle Henkilöstön yhteiskäyttösäännöksistä Valmisteluajan toiminta- ja rekrytointikäytänteistä 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

VÄLIRAPORTIN SISÄLTÖ Toimeksiannon kaikkiin kysymyksiin ei ole pystytty tai niihin ei ole ollut tarkoituksenmukaista ottaa kantaa valmistelun tässä vaiheessa Väliraportti on Karkean tason kuvaus PoSoTe alueen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön nykytilasta ja HR käytännöistä Henkilöstötyöryhmän näkemys palkkojen yhteensovittamisesta Henkilöstötyöryhmän toimenpide-ehdotukset siirtymäkaudelle 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

VÄLIRAPORTIN SISÄLTÖ Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT... 3 3. HENKILÖSTÖN NYKYTILAN KUVAUS... 4 3.1. HENKILÖSTÖ... 4 3.1.1. Henkilöstön määrä 31.12.2014... 4 3.1.2. Tehtävänimikkeet... 5 3.1.3. Talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstö... 5 3.1.4. Perustoimeentulotukea käsittelevä henkilöstö... 5 3.1.5. Sote -lain ulkopuolinen henkilöstö... 6 3.1.6. Palvelussuhteen lajit... 6 3.1.7. Sopimusalat... 7 3.1.8. Työaikamuodot... 7 3.2. PALKAT JA HENKILÖSIVUKULUT... 8 3.3. ELÄKEPOISTUMAENNUSTE... 8 3.4. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN... 9 3.5. KÄYTÖSSÄ OLEVAT HENKILÖSTÖTIETOJÄRJESTELMÄT... 11 3.6. TYKYTOIMINTA... 12 3.7. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 12 3.8. PALKKAUSJÄRJESTELMÄT... 12 3.8.1. Tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä... 12 3.8.2. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä... 13 3.8.3. Tulospalkkausjärjestelmä... 13 3.9. PAIKALLISET VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSET... 13 4. PALKKOJEN YHTEENSOVITTAMINEN... 13 5. TYÖRYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SIIRTYMÄKAUDELLE... 14 5.1. Henkilöstöpolitiikka... 14 5.2. ICT ratkaisut... 14 5.3. Hallinto- ja tukipalvelut sekä lakimuutoksen ulkopuoliset palvelut... 14 5.4. Yhteistoiminta... 15 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

NYKYTILAN KARTOITUS Tiedot kerättiin maaliskuussa 2015 Jokaista organisaatiota pyydettiin vastaamaan sähköpostilla toimitettuun tiedonkeruulomakkeeseen toimittamaan palkkajärjestelmästä tulostamansa raportin 31.12.2014 palveluksessa olleesta sote henkilöstöstä Tietopyyntö lähetettiin organisaatioiden hallintojohtajille tai vastaaville Kaikki organisaatiot vastasivat tietopyyntöön ainakin osittain 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

PALKKASUMMAT 2014 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

ELÄKEPOISTUMAENNUSTE 2015-2021 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

ELÄKEPOISTUMAENNUSTE 700 Eläköitymisennuste 2015-2021 600 500 400 300 Lkm 200 100 0 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

NYKYTILAN KUVAUS Erilaisia tehtävänimikkeitä noin 400 kpl Työterveyshuollon palvelut tuotettu joko omana toimintana tai ostopalveluna Soisalon työterveydeltä (Varkauden kaupungin liikelaitos) Työterveyshuollon bruttokustannukset vuonna 2014 noin 4,6 M, keskiarvo 414 /työntekijä Käytetyin tykytoiminnan muoto erilaiset liikuntaja kulttuurisetelit Paikallisia virka- ja työehtosopimuksia käytössä 10:ssä organisaatiossa yhteensä 52 kpl 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

PALKKOJEN YHTEENSOVITTAMINEN Työryhmän näkemys harmonisoinnista: Ennen palkkojen harmonisointia on uuden perustettavan organisaation henkilöstölle rakennettava uusi palkkausjärjestelmä ja systemaattinen tehtävien vaativuuden arviointi Uusi palkkausjärjestelmä kehitetään organisaation perustamisesta kahden vuoden kuluessa Tehtäväkohtaiset palkat harmonisoidaan kahden vuoden kuluessa palkkausjärjestelmän perustamisesta 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SIIRTYMÄKAUDELLE Henkilöstöpolitiikka Ratkaistava mm. siirtyvän henkilöstön sijoittamisen periaatteet, palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistaminen, työterveyshuollon järjestämistapa, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö jne. Uuden organisaation avainhenkilöstön valinta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Paikallisten sopimusten irtisanominen Avainvirkojen ja tehtävien täyttäminen määräaikaisena uuden organisaation käynnistymiseen saakka Pidättäytyminen harkinnanvaraisista palkantarkistuksista 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SIIRTYMÄKAUDELLE ICT ratkaisut Pidättäytyminen uusista HR tietojärjestelmähankinnoista Henkilöstötietojärjestelmän valinta Hallinto- ja tukipalvelut sekä lakimuutoksen ulkopuoliset palvelut Keskitetysti hoidettujen tehtävien työpanoksen määrän kohdentaminen sote-palveluihin Palkanlaskentapalveluiden tuottamistavan ratkaiseminen Keskitetyn koulutus- ja rekrytointiyksikön perustaminen Kiinteistö- ja laitoshuollon tehtävien uudelleenorganisointi Lakimuutoksen ulkopuolelle jäävien palveluiden järjestäminen (mm. ympäristöterveydenhuolto) 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SIIRTYMÄKAUDELLE Yhteistoiminta Nykyiset organisaatiot vastaavat Muutoksen yhteistoiminnallisesta käsittelystä sekä viestinnästä henkilöstölle Säännöllisestä viestinnästä muutoksen etenemisvaiheista Lain edellyttämästä yhteistoimintamenettelystä Johtajien ja esimiesten sitouttamisesta uudistuksen läpiviemiseen 5.5.2015 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

POSOTE TILATYÖRYHMÄ Väliraportti 4.5.2015

TYÖRYHMÄN KOKOONPANO PJ Juha Piiroinen Suonenjoki Jäsenet: Mikko Hollmén (KYS), kiinteistöjohtaja, Markku Miettinen (Varkaus), työpäällikkö Marja-Liisa Honkanen (Varkaus), Jukka Kellokumpu (S-järvi), tilapalvelupäällikkö Janne Airaksinen (Kuopio), konserniohjausjohtaja Janne Forsberg (Ylä-Savo), johtaja lääkäri Juhani Räisänen (Iisalmi), tekninen johtaja Jari Sihvonen (Sonkajärvi) Paavo Rautiainen (KYS), henkilöstön edustaja Hannu Lahti (KYS), sihteeri

TYÖSKENTELY JA TAVOITTEET Pohjois-Savon SOTE-kiinteistöjen perustiedot koottu, osa kuntien tiedoista vielä puuttuu Ehdotetaan, että työtä jatketaan, tuloksena: P-S Liitto vie toimipaikat paikkatietojärjestelmään SOTE-kiinteistöjen korjausvelka ja investointitarpeet yhteenveto Kiinteistöjen tasearvot yms. Loputkin kuntien tiedot tarvitaan Organistointimallia selvitetty Varainsiirtoveroasia selviää lakiesityksen jälkeen

ORGANISOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Kuntayhtymä tarvitsee riittävän oman pääoman (n. 20% liikevaihdosta), taloustyöryhmä pyytänyt pohtimaan 4 eri vaihtoehtoa: VE1 - kaikki kiinteistöt Kuntayhtymälle VE2 - kaikki kurantit kiinteistöt Kuntayhtymälle VE3 - ei mitään kiinteistöjä Kuntayhtymälle VE4 - nyk. yhteisesti omistetut (= SHP) kiinteistöt Kuntayhtymälle, muut vuokralle VE2 johtaa määrittelyongelmiin ja kuntien kannalta ongelmallinen VE 3 ei mahdollinen pääomavaateen vuoksi => tutkittu VE 1 ja VE 4

VE1 VS. VE4 VERTAILU VE1 omistus-malli arvonmääritysongelma omaisuuden siirrossa + kuntien tase kevenee kuntayhtymälle raskas tase + iso tase = iso omapääoma suurempi velkataakka? mitä kunta saa omaisuuden siirrossa tulos ja tase + kiinteistöstä luopumispäätöksellä voimaa - kuntayhtymä kiinteistöistä luopumisen vaikeus kunnalle tarvitaan suuri kiinteistöhallintoorganisaatio, mutta kunnat eivät voi vähentää VE4 vuokraus-malli + SHP:n purkaminen ei tuota ongelmaa + epäkurantti tavara ei siirry + kiinteistön jalostus helpompaa kunnalle käyttötarkoituksen muutos + vuokra tuo tasaisen tulovirran + vuokratiloista helpompi luopua + ei arvonmääritysongelmaa omaisuuden siirrossa arvonmääritys vuokralaskentaan investointi vastuu kunnalla kunnan kyky investoida mahdolliset viiveet Toimipisteiden sijainti palveluverkon näkökulmasta!

JATKOTYÖHÖN VALITTIIN VE 4 SHP kiinteistöt (ml. SHP:n kiinteistöyhtiöt) siirtyvät POSOTEn hallintaan, tasearvo 2016 alussa n. 240Me + Mustinlammen kiinteistöt 75Me Kuntien omat SOTE-kiinteistöt vuokrataan POSOTElle, vuokrausperiaatteet yhteneväiset kuntien kesken (mallia esim. P-S aluepelastuslaitokselta) Tiettyjen kunnalle nyt vuokrattujen kohteiden osalla voitaneen harkita vuokrasopimuksen siirtoa suoraan POSOTEn vastuulle Vertailua tehty suoraan POSOTEn omistukselle, POSOTEn omistamalle KiinteistöOy:lle sekä suoraan kuntien omistamalle KiinteistöOy:lle Näistä suoraan kuntien omistama KOY ei mahdollinen pääomavaateen vuoksi, eikä muutoinkaan tarkoituksenmukainen

ESITYS ORGANISOINNIN JA OMISTUKSEN OSALTA POSOTE-Kuntayhtymälle siirretään joko suoraan tai KOY-muodossa SHP:n nyt omistamat kiinteistöt => jatkoselvityksen kohde POSOTE vuokraa tarvitsemansa muut kiinteistöt kunnilta yhdenmukaisin periaattein ja yhtenäisin sopimusmallein Kiinteistöhallinnon organisaatio selvitetään jatkovaiheessa

PoSoTe,talous ja rahoitus Vesa Lötjönen,pj Tilannekatsaus 04.05.2015

Posote talous-ja rahoitus Tavoitteena työryhmällä on taloushallinnon toimintamalli keskitettynä tukipalveluna Tehtävät : Kansallisten ratkaisujen yhteensovittaminen Laskutus, tuotteistus, kustannuslaskenta,rahoitus,pääoma ja sopimustenhallinta

Posote talous-ja rahoitus Kansalliset ratkaisut auki: - maakuntamalli? - kuntayhtymämalli? - kuntalaskutuksen peruste? - investointien rahoitus?

Posote talous ja rahoitus Tavoitteena on yhtenäinen johdon raportointi ja taloushallinto Uuden järjestelmän rakentaminen vie 3 vuotta Väliaikaisratkaisut välttämättömiä, mikäli tuotanto aloitetaan esim 2018 Vaihtoehtona oma tuotanto tai ostopalvelut

Posote talous-ja rahoitus Posoten palvelut tulisivat perustumaan pääosin tuotteistukseen. Erikoissairaanhoidon osalta tuotteistus on olemassa. Perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen osalta tuotteistus laaditaan. PoSoTeen siirtyy noin 60 taloushallinnon henkilöä, noin 0,5 % henkilöstöstä. Osa taloushallinnon palveluista on ostopalveluja

Posote talous ja rahoitus Ennen palvelutuotannon aloittamista uusi kuntayhtymä tarvitsee kunnilta oman pääoman ja valmisteluun liittyvän rahoituksen Aloittava oma pääoma voisi olla esim 1,0 M ja valmistelevien toimien rahoitus esim 2-3 M

Aloittava tase PoSoTen toiminnan tuotot tulee olemaan noin 1000 M Toiminnan tuottojen ja oman pääoman suhde esim 10-20 %, oma pääoma min 100 M

Posote talous ja rahoitus Posotelle siirrettävä riittävä määrä kiinteistöjä, jotta kuntayhtymälle saadaan riittävä oma pääoma

EIPin lainat Euroopan Investointipankki rahoittanut KYSin kiinteistöjä 100 M :lla EIPin rahoitettamia kiinteistöjä ei voine siirtää kiinteistöyhtiölle Selvitettävä jatkossa tarkemmin

Taloudelliset tavoitteet PoSoTen menokehitys täytyy olla vähäisempien kuin nykyisen usean toimijan mallin Menokehitys pitää olla myös vähäisempi kuin yleinen hintatason nousu

POHJOIS-SAVON SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUIDEN TUOTTAMINEN TUKIPALVELUTYÖRYHMÄ Väliraportti 04.05.2015 PUHEENJOHTAJA PETTERI RISTIKANGAS, TERVO SIHTEERI HANNA HELASTE, KEITELE

Tukipalvelutyöryhmän väliraportti 1 (8) 4.5.2015 Sisällysluettelo Siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalveluiden nykytilakuvaus... 2 1.1. Siivouspalvelut... 2 1.2. Ravintopalvelut... 2 1.3. Sairaalatekninen huolto (apuvälinepalvelut, vahtimestarit)... 3 1.3. Kiinteistönhoito, sisäalueet... 3 1.4. Kiinteistönhoito, ulkoalueet... 3 1.4. Logistiikkapalvelut... 3 2. Siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalveluiden tuotantovaihtoehdot... 4 2.2. VE 1 Nykytilan mukaiset tuottajat... 4 2.3. VE 2 Alueellisen eriytymisen malli... 5 2.4. VE 3 Sote-tukipalveluita tuottava yksikkö... 5 2.5. VE 4 Maakunnallinen tukipalveluiden tuottaja... 6 2.6. VE5 Monituottajamalli... 7 Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

Tukipalvelutyöryhmän väliraportti 2 (8) 4.5.2015 Siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalveluiden nykytilakuvaus Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden nykyisiä toimintatapoja tukipalveluissa selvitettiin sähköpostilla tehdyllä kyselyllä. Kyselyn tavoitteena oli saada yleisluontoinen käsitys maakunnan alueella tuotettujen sote-tukipalvelujen volyymeista ja henkilöstöresursoinnista. Kysely postitettiin 27.2.2015 ja se pyydettiin palauttamaan 13.3. mennessä. Kyselyyn saatiin vastauksia noin puolelta vastaajista. Kyselylomakkeena toimi excel-taulukko, jossa tukipalvelut olivat eriteltyinä osioinaan. Osiot olivat siivous, ruokahulto, sairaalatekninen huolto, kiinteistönhuolto sisä- ja ulkoalueet, välinehuolto, hankinnat ja logistiikka. Osioista pyydetiin volyymitietoja, oman tuotannon arvoa ja ostopalvelujen arvoa. Ostopalvelut pyydettiin erittelemään ostoina muilta julkisyhteisöiltä ja ostoina yksityiseltä sektorilta. Lisäksi pyydettiin ilmoittamaan ulkopuolelle myytävien palveluiden arvo, henkilöstöresurssit ja edellisen tilinpäätöksen ja vuoden 2015 talousarvion summat. Tukipalvelutyöryhmä päätti kokouksessaan 20.03.2015 kysyä osalta vastaajista tarkennuksia kyselyyn. Volyymeista neljän suurimman toimijan osuus arvioitiin olevan noin 75-80 % kokonaisuudesta, joten työryhmä totesi, että pienimpien toimijoiden osuuksia on mahdollista arvioida ilman merkittävää vaikutusta lopputulokseen. Kattavan selvityksen aikaansaamiseksi olisi työryhmä tarvinnut merkittävästi enemmän resursseja työn toteuttamiseen. Esimerkkinä mainittakoon, että Pohjois-Karjalan Siun sote- hankkeessa tietoja selvitettiin pienten alatyöryhmien kuntakierroksilla, jotta voitiin varmistaa tietojen mahdollisimman hyvä yhteismitallisuus ja oikeellisuus. Posoten tukipalvelutyöryhmä on koostanut kokonaisuutta sellaisten tietojen varassa, joiden oikeellisuutta ei ole voitu varmistaa. 1.1. Siivouspalvelut Siivouspalveluista esimerkkinä käytetään Ylä-Savon sotea ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä. Ylä-Savon soten siivouspalvelun volyymi on 70 000 m2 ja se tehdään kokonaisuutena omana työnä. Kustannukset ovat 3 281 000 euroa ja henkilöstöresurssin suuruus on 79,5 htv. Ulkopuolelle palveluita myydään noin 100 000 eurolla vuodessa. Sairaanhoitopiirin siivouspalvelut kattavat volyymiltaan 121 000 m2:n kokonaisuuden. Sairaanhoitopiiri hankkii palvelun pääasiallisesti Servicalta ja kustannukset ovat 10 256 000 euroa vuodessa. Lisäksi yksityiseltä toimijalta ostetaan vuodessa n. 133 000 euron arvosta. 1.2. Ravintopalvelut Ruokahuollon palveluita Ylä-Savon sote tuottaa omana työnään 1 800 000 eurolla ja ostaa lisäksi jäsenkuntien tuottamia ruokahuollon palveluita 4 530 000 eurolla. Henkilöstöresurssi omassa palveluksessa on 19,5 htv. Sairaanhoitopiiri ostaa ruokahuollon palvelut Servicalta. Ostopalvelun arvo on noin 5 000 000 euroa. Vertailuna todettakoon Tervon kunnan ruokahuollon kustannukset, jotka ovat noin 150 000 euroa vuodessa. Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

Tukipalvelutyöryhmän väliraportti 3 (8) 4.5.2015 1.3. Sairaalatekninen huolto (apuvälinepalvelut, vahtimestarit) Ylä-Savon soten sairaalatekninen huolto toteutetaan omana työnä ja on arvoltaan noin 330 000 euroa. Sairaanhoitopiirille sairaalateknistä huoltoa tuottaa Servica noin 72 000 euron ostopalveluja ja yksityinen toimija noin 770 000 euron ostopalveluna. 1.3. Kiinteistönhoito, sisäalueet Ylä-Savon sote vastaa omana työnään sisäalueiden kiinteistönhoidosta 22 000 m2. Oman tuotannon arvo on noin 127 000 euroa. Lisäksi yksityisiltä toimijoilta ostetaan palvelua 76 000 euron arvosta. Sairaanhoitopiirin sisäalueiden kiinteistönhuolto kattaa noin 200 000 m2:n alan, josta valtaosan tuottaa Servica. Servicalta ostetun palveluna arvo on noin 2 136 000 euroa ja yksityiseltä toimijalta hankitun palvelun arvo noin 340 000 euroa. 1.4. Kiinteistönhoito, ulkoalueet Ylä-Savon sote vastaa ulkoalueista noin 25 000 neliömetrin laajuudella ja yksityinen toimija vastaa noin 19 000 neliömetrin alasta. Yksityisen ostopalvelun kustannus on noin 35 000 euroa vuodessa. Sairaanhoitopiirin ulkoalueiden kiinteistöhuolto ostetaan pääasiassa yksityiseltä toimijalta ja pieniltä osin Servicalta. Yksityisen tuottajan palvelun arvo on noin 315 000 euroa ja Servican tuottaman noin 5500 euroa. 1.4. Logistiikkapalvelut Sote palveluiden alaisuuteen kuuluu useita logistiikkapalveluita kuljetusten ja varastoinnin osalta. Kunnat järjestävät muun muassa: - (vammaispalvelulain) mukaisia kuljetuspalveluita - (sosiaalihuoltolain) mukaisia kuljetuspalveluita - ja vammaispalvelun päivätoiminnan ryhmäkuljetuksia kakuljetuksia - ja lääkekuljetuksia - ja keskusvarastotavaroiden varastointia Sotesektorin henkilökuljetuksiin käytetään noin xx miljoonaa euroa vuodessa. Kuljetuspalvelujen vastuut jakautuvat kunnissa useille vastuuhenkilöille. Päätoimisia työntekijöitä on vähän. Kuntien osalta vastauksia logistiikan palveluiden kustannuksista ja volyymeista saatiin erittäin vähän. Valtaosa palveluista kuuluu peruskuntien järjestämisvastuulle, joten saaduista vastauksista on vaikea arvioida kokonaiskustannuksia. Sairaanhoitopiirin logistiikkakustannukset ovat noin 1360 000 euroa. Logistiikkapalvelut tuottaa pääasiassa Servica noin 880 000 euron ostopalveluina ja yksityiset toimijat 480 000 euron ostopalveluina. Ylä-Savon soten logistiikkakustannuksiksi on ilmoitettu 50 000 euroa ja palvelu ostetaan mm. Servicalta ja Itellalta. Kuopion kaupungin logistiikan kustannukset ovat noin 370 000 euroa. Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

Tukipalvelutyöryhmän väliraportti 4 (8) 4.5.2015 2. Siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalveluiden tuotantovaihtoehdot Palvelutuotantomallien vaihtoehtoja käytiin läpi tukipalvelutyöryhmän pienryhmässä 18.3.2015. Vaihtoehtoja todettiin olevan lukuisia ja niistä valittiin 4 jatkovalmistelun pohjaksi. Vaihtoehdot ja niiden karkea arviointi on raportin liitteenä. Tukipalvelutyöryhmässä 20.3. luotiin monituottajamalli, joka päätettiin ottaa jatkovalmistelun pohjaksi. Mallia on arvioitu oheisen mukaisesti. 2.2. VE 1 Nykytilan mukaiset tuottajat Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

Tukipalvelutyöryhmän väliraportti 5 (8) 4.5.2015 2.3. VE 2 Alueellisen eriytymisen malli 2.4. VE 3 Sote-tukipalveluita tuottava yksikkö Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

Tukipalvelutyöryhmän väliraportti 6 (8) 4.5.2015 2.5. VE 4 Maakunnallinen tukipalveluiden tuottaja Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

Tukipalvelutyöryhmän väliraportti 7 (8) 4.5.2015 2.6. VE5 Monituottajamalli Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

Vahvuudet Edistää eheää palvelukokonaisuus avoin päätöksen teko läpinäkyvyys Resurssien joustava käyttö Muuntautuvuus Mahdollistaa lähipalvelujen kehittämisen - Esimiestaso lähellä - Jo aloitetut palveluprosessit etenevät - Henkilöstölle ei niin iso muutos - Valinnan mahdollisuus sopeutettuna tarpeeseen - Ostopalvelut antavat joustavuutta palvelutarpeen muutoksiin Monituottajamalli SOTE KY (Hallinnoi, tilaa ja/tai tuottaa itse) Valitut palvelut / parhaan mallin mukaan / ylimaakunnallinen / maakunnallinen / alueellinen / kunnallinen / oma / ulkoistettu Heikkoudet Olemassa olevien investointien kattamien muutosjohtamisen hallinta Tuotantokustannusten mahdollinen vaihtelu Hajanaisuus tuotannon ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta Syntyykö yhtenäistä työkulttuuria erilaisissa tuotantotavoissa Toimintamallien rakentaminen pitkä prosessi Vaatii ammattitaitoisen ostajaorganisaation Yhtenäisten kriteereiden laadinta työlästä Sisäisen työn määrä lisääntyy; sopimukset, raportoinnit yms.. Vaatii vahvaa omistajaohjausta / resurssia Mahdollisuudet kuntien oman työn tehostamien- tapa tehdä toisin tehtävien monipuolistuminen ajattelumalli yhtenäinen hallinto henkilöstön sitoutuminen Alueellisten resurssien käyttö Toiminnan optimointi osa-alueittain Henkilöstölle mahdollisuuksia Kunta 1 Tukipalvelu kuntayhtymä Yritys 1 Kunta 2 Yhteisö Yritys 2 Uhat tukipalvelujen pirstaloituminen oman palvelutuotannon näivettyminen kilpailutusten määrä valvonnan lisääntyminen Eri tuottamistavat, ei yhteismitallista palvelua - Kilpailutustilanne julkisen yksityisen kesken Muutosten jalkauttaminen eri tuottamismalleihin Saadaanko tehostamisen hyöty vai kasvavatko kulut? Jäsenkuntien ja elinkeinoelämän intressit voivat olla eri kuin kuntayhtymän intressit

POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Hyvinvointi ja terveyden edistäminen / kunta-sote työryhmä