POHJOIS-SAVON SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUIDEN TUOTTAMINEN TUKIPALVELUTYÖRYHMÄ

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUIDEN TUOTTAMINEN TUKIPALVELUTYÖRYHMÄ Väliraportti PUHEENJOHTAJA PETTERI RISTIKANGAS, TERVO SIHTEERI HANNA HELASTE, KEITELE

2 1 (8) Sisällysluettelo Siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalveluiden nykytilakuvaus Siivouspalvelut Ravintopalvelut Sairaalatekninen huolto (apuvälinepalvelut, vahtimestarit) Kiinteistönhoito, sisäalueet Kiinteistönhoito, ulkoalueet Logistiikkapalvelut Siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalveluiden tuotantovaihtoehdot VE 1 Nykytilan mukaiset tuottajat VE 2 Alueellisen eriytymisen malli VE 3 Sote-tukipalveluita tuottava yksikkö VE 4 Maakunnallinen tukipalveluiden tuottaja VE5 Monituottajamalli... 7

3 2 (8) Siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalveluiden nykytilakuvaus Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden nykyisiä toimintatapoja tukipalveluissa selvitettiin sähköpostilla tehdyllä kyselyllä. Kyselyn tavoitteena oli saada yleisluontoinen käsitys maakunnan alueella tuotettujen sote-tukipalvelujen volyymeista ja henkilöstöresursoinnista. Kysely postitettiin ja se pyydettiin palauttamaan mennessä. Kyselyyn saatiin vastauksia noin puolelta vastaajista. Kyselylomakkeena toimi excel-taulukko, jossa tukipalvelut olivat eriteltyinä osioinaan. Osiot olivat siivous, ruokahulto, sairaalatekninen huolto, kiinteistönhuolto sisä- ja ulkoalueet, välinehuolto, hankinnat ja logistiikka. Osioista pyydetiin volyymitietoja, oman tuotannon arvoa ja ostopalvelujen arvoa. Ostopalvelut pyydettiin erittelemään ostoina muilta julkisyhteisöiltä ja ostoina yksityiseltä sektorilta. Lisäksi pyydettiin ilmoittamaan ulkopuolelle myytävien palveluiden arvo, henkilöstöresurssit ja edellisen tilinpäätöksen ja vuoden 2015 talousarvion summat. Tukipalvelutyöryhmä päätti kokouksessaan kysyä osalta vastaajista tarkennuksia kyselyyn. Volyymeista neljän suurimman toimijan osuus arvioitiin olevan noin % kokonaisuudesta, joten työryhmä totesi, että pienimpien toimijoiden osuuksia on mahdollista arvioida ilman merkittävää vaikutusta lopputulokseen. Kattavan selvityksen aikaansaamiseksi olisi työryhmä tarvinnut merkittävästi enemmän resursseja työn toteuttamiseen. Esimerkkinä mainittakoon, että Pohjois-Karjalan Siun sote- hankkeessa tietoja selvitettiin pienten alatyöryhmien kuntakierroksilla, jotta voitiin varmistaa tietojen mahdollisimman hyvä yhteismitallisuus ja oikeellisuus. Posoten tukipalvelutyöryhmä on koostanut kokonaisuutta sellaisten tietojen varassa, joiden oikeellisuutta ei ole voitu varmistaa Siivouspalvelut Siivouspalveluista esimerkkinä käytetään Ylä-Savon sotea ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä. Ylä-Savon soten siivouspalvelun volyymi on m2 ja se tehdään kokonaisuutena omana työnä. Kustannukset ovat euroa ja henkilöstöresurssin suuruus on 79,5 htv. Ulkopuolelle palveluita myydään noin eurolla vuodessa. Sairaanhoitopiirin siivouspalvelut kattavat volyymiltaan m2:n kokonaisuuden. Sairaanhoitopiiri hankkii palvelun pääasiallisesti Servicalta ja kustannukset ovat euroa vuodessa. Lisäksi yksityiseltä toimijalta ostetaan vuodessa n euron arvosta Ravintopalvelut Ruokahuollon palveluita Ylä-Savon sote tuottaa omana työnään eurolla ja ostaa lisäksi jäsenkuntien tuottamia ruokahuollon palveluita eurolla. Henkilöstöresurssi omassa palveluksessa on 19,5 htv. Sairaanhoitopiiri ostaa ruokahuollon palvelut Servicalta. Ostopalvelun arvo on noin euroa. Vertailuna todettakoon Tervon kunnan ruokahuollon kustannukset, jotka ovat noin euroa vuodessa.

4 3 (8) 1.3. Sairaalatekninen huolto (apuvälinepalvelut, vahtimestarit) Ylä-Savon soten sairaalatekninen huolto toteutetaan omana työnä ja on arvoltaan noin euroa. Sairaanhoitopiirille sairaalateknistä huoltoa tuottaa Servica noin euron ostopalveluja ja yksityinen toimija noin euron ostopalveluna Kiinteistönhoito, sisäalueet Ylä-Savon sote vastaa omana työnään sisäalueiden kiinteistönhoidosta m2. Oman tuotannon arvo on noin euroa. Lisäksi yksityisiltä toimijoilta ostetaan palvelua euron arvosta. Sairaanhoitopiirin sisäalueiden kiinteistönhuolto kattaa noin m2:n alan, josta valtaosan tuottaa Servica. Servicalta ostetun palveluna arvo on noin euroa ja yksityiseltä toimijalta hankitun palvelun arvo noin euroa Kiinteistönhoito, ulkoalueet Ylä-Savon sote vastaa ulkoalueista noin neliömetrin laajuudella ja yksityinen toimija vastaa noin neliömetrin alasta. Yksityisen ostopalvelun kustannus on noin euroa vuodessa. Sairaanhoitopiirin ulkoalueiden kiinteistöhuolto ostetaan pääasiassa yksityiseltä toimijalta ja pieniltä osin Servicalta. Yksityisen tuottajan palvelun arvo on noin euroa ja Servican tuottaman noin 5500 euroa Logistiikkapalvelut Sote palveluiden alaisuuteen kuuluu useita logistiikkapalveluita kuljetusten ja varastoinnin osalta. Kunnat järjestävät muun muassa: - (vammaispalvelulain) mukaisia kuljetuspalveluita - (sosiaalihuoltolain) mukaisia kuljetuspalveluita - ja vammaispalvelun päivätoiminnan ryhmäkuljetuksia kakuljetuksia - ja lääkekuljetuksia - ja keskusvarastotavaroiden varastointia Sotesektorin henkilökuljetuksiin käytetään noin xx miljoonaa euroa vuodessa. Kuljetuspalvelujen vastuut jakautuvat kunnissa useille vastuuhenkilöille. Päätoimisia työntekijöitä on vähän. Kuntien osalta vastauksia logistiikan palveluiden kustannuksista ja volyymeista saatiin erittäin vähän. Valtaosa palveluista kuuluu peruskuntien järjestämisvastuulle, joten saaduista vastauksista on vaikea arvioida kokonaiskustannuksia. Sairaanhoitopiirin logistiikkakustannukset ovat noin euroa. Logistiikkapalvelut tuottaa pääasiassa Servica noin euron ostopalveluina ja yksityiset toimijat euron ostopalveluina. Ylä-Savon soten logistiikkakustannuksiksi on ilmoitettu euroa ja palvelu ostetaan mm. Servicalta ja Itellalta. Kuopion kaupungin logistiikan kustannukset ovat noin euroa.

5 4 (8) 2. Siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalveluiden tuotantovaihtoehdot Palvelutuotantomallien vaihtoehtoja käytiin läpi tukipalvelutyöryhmän pienryhmässä Vaihtoehtoja todettiin olevan lukuisia ja niistä valittiin 4 jatkovalmistelun pohjaksi. Vaihtoehdot ja niiden karkea arviointi on raportin liitteenä. Tukipalvelutyöryhmässä luotiin monituottajamalli, joka päätettiin ottaa jatkovalmistelun pohjaksi. Mallia on arvioitu oheisen mukaisesti VE 1 Nykytilan mukaiset tuottajat

6 5 (8) 2.3. VE 2 Alueellisen eriytymisen malli 2.4. VE 3 Sote-tukipalveluita tuottava yksikkö

7 6 (8) 2.5. VE 4 Maakunnallinen tukipalveluiden tuottaja

8 7 (8) 2.6. VE5 Monituottajamalli

9 Vahvuudet Edistää eheää palvelukokonaisuus avoin päätöksen teko läpinäkyvyys Resurssien joustava käyttö Muuntautuvuus Mahdollistaa lähipalvelujen kehittämisen - Esimiestaso lähellä - Jo aloitetut palveluprosessit etenevät - Henkilöstölle ei niin iso muutos - Valinnan mahdollisuus sopeutettuna tarpeeseen - Ostopalvelut antavat joustavuutta palvelutarpeen muutoksiin Monituottajamalli SOTE KY (Hallinnoi, tilaa ja/tai tuottaa itse) Valitut palvelut / parhaan mallin mukaan / ylimaakunnallinen / maakunnallinen / alueellinen / kunnallinen / oma / ulkoistettu Heikkoudet Olemassa olevien investointien kattamien muutosjohtamisen hallinta Tuotantokustannusten mahdollinen vaihtelu Hajanaisuus tuotannon ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta Syntyykö yhtenäistä työkulttuuria erilaisissa tuotantotavoissa Toimintamallien rakentaminen pitkä prosessi Vaatii ammattitaitoisen ostajaorganisaation Yhtenäisten kriteereiden laadinta työlästä Sisäisen työn määrä lisääntyy; sopimukset, raportoinnit yms.. Vaatii vahvaa omistajaohjausta / resurssia Mahdollisuudet kuntien oman työn tehostamien- tapa tehdä toisin tehtävien monipuolistuminen ajattelumalli yhtenäinen hallinto henkilöstön sitoutuminen Alueellisten resurssien käyttö Toiminnan optimointi osa-alueittain Henkilöstölle mahdollisuuksia Kunta 1 Tukipalvelu kuntayhtymä Yritys 1 Kunta 2 Yhteisö Yritys 2 Uhat tukipalvelujen pirstaloituminen oman palvelutuotannon näivettyminen kilpailutusten määrä valvonnan lisääntyminen Eri tuottamistavat, ei yhteismitallista palvelua - Kilpailutustilanne julkisen yksityisen kesken Muutosten jalkauttaminen eri tuottamismalleihin Saadaanko tehostamisen hyöty vai kasvavatko kulut? Jäsenkuntien ja elinkeinoelämän intressit voivat olla eri kuin kuntayhtymän intressit