Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki



Samankaltaiset tiedostot
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Psykoositietoisuustapahtuma

Skitsofrenia Osa 2: Hoito ja kuntoutus skitsofreniassa

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Eettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

Pohjanmaa-hankkeen avulla uusia malleja mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen (Esa Nordling)

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI Tanja Laukkala

Skitsofreniapotilaiden seudullisen avokuntoutuksen kehittäminen v Loppuraportti

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

ASIAKKAAN ÄÄNI; MIKÄ ON AUTTANUT, MITÄ PARANNETTAVAA PALVELUISSA?

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Toipumisen erilaiset käsitteelliset lähtökohdat; toipumisen tarkastelu kliinisen työn tavoitteiden kautta ja henkilökohtaisen kokemuksen perusteella

(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

PALKOn avoin seminaari

Dementian varhainen tunnistaminen

Psykiatrinen hoitotahto

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Mielenterveysbarometri 2015

Haja-asutusalueella toiminta vaatii useamman kunnan yhteistyötä sekä ryhmätoiminnan järjestämistä internaattimuotoisina kokoontumisina.

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Mielenterveyden häiriöt

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Sopimusvuoren kotikuntoutus

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Psyykkinen toimintakyky

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Palvelulinjakohtaiset standardit

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

Oma väylä Mistä kaikki alkoi?

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli alkaen

Muokkaa opas omaksesi

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Hakuohje Nuorten perhekursseille

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari Seppo Kettunen, ylilääkäri

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

Skitsofreniapotilaan osastohoito Niuvanniemen sairaalassa. Riitta Keskitalo

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

1. Skitsofrenia ei ole harvinainen sairaus, se on kuitenkin sairaus, josta ei puhuta kovin paljon... 2

Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen

Transkriptio:

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007

Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen sairaaloiden potilaista on skitsofreenikkoja vuoden aikana 15 % skitsofreniapotilaista saa sairaalahoitoa tietyllä hetkellä 5 % skitsofreniapotilaista on sairaalahoidossa

Skitsofrenian hoidon tavoitteet

Skitsofrenian hoidon tavoitteet: oireiden lievitys: positiiviset negatiiviset depressio-oireet kognitiiviset oireet parempi siedettävyys, tuloksena parempi hoitomyöntyvyys käyttökelpoisuus pitkäaikaishoidossa uusiutumisvaiheiden esto hyvä toimintakyky asiakastyytyväisyys: potilas, omaiset

Skitsofrenian hoitotuloksen osa-alueita psykopatologia: positiiviset, negatiiviset oireet, hajanaisuus kognitiivinen toiminta: attentio, toiminnanohjaus, muistitoiminnot neurologiset oireet: EPS, akatisia, tardiivi dyskinesia sosiaalinen toimintakyky: koulutus/työ, omatoiminen selviäminen perheen kuormitus elämänlaatu itsemurhariski aggressio-ongelmat hoitomyöntyvyys

Avokuntoutuksen kehittämisprojekti - lähtötilanne potilaat keski-ikäisiä (eniten 35-44- vuotiaita) enemmistö miehiä (19 vs. 15 naista) suurin ryhmä yli 15 vuotta sairastaneet (14/34) sairaalahoitoja 5-9 (11/35) edellisestä hoitokerrasta yli vuosi (27/34)

Avokuntoutuksen kehittämisprojekti lähtötilanne intervallihoidossa ollut 11/34 (ei ollut 23) kokemus osastohoidosta: hoito auttanut suuresti 15/34, hyvin vähän 1/34 saanut tietoa sairaudesta tai sen hoitomahdollisuuksista: vähän 13-16/34 saanut tietoa lääkityksestä: vähän 13/34 saanut tietoa sairauden pysyväisoireista: jonkin verran 12/35 (ei lainkaan 10/35)

Avokuntoutuksen kehittämisprojekti lähtötilanne saanut tietoa sairauden varomerkeistä:jonkin verran 15/35 saanut tietoa mtt:n hoito- ja tukipalveluista: vähän 14/35 sosiaalisista etuuksista: vähän 16/35 saanut mielestään riittävästi hoito- ja kuntoutuspalveluita: 15/35 tyytyväinen em. palveluihin 28/35

Avokuntoutuksen kehittämisprojekti lähtötilanne tiedätkö paikkakuntasi yleisistä tapahtumista: vähän 13/35 oireet hallitsevat arkipäivän elämää: vähän 15/35 koettu terveydentila: kohtalainen 15/35 terveydentila samanlainen kuin vuosi sitten 15/35 oireet haitanneet kanssakäymistä: vähäisessä määrin 13/35

Skitsofrenia ja psykoterapiat Käypä hoito -suositus ryhmäpsykoterapia: vähän tutkimuksia luovat terapiat: vähän tutkimuksia, musiikkiterapia vähentää negat.oireita arkielämän ja sosiaalisten taitojen harjoittelu: voi parantaa sosiaalista toimintakykyä kognitiiviset kuntoutusohjelmat: vähän tutkimuksia

Arkielämän taitojen harjoittelu Skitsofreniapotilaiden sosiaaliset vuorovaikutustaidot samoin kuin arkielämässä selviytymisen kannalta välttämättömät elämisen taidot ovat usein puutteellisia. Parhaiten ryhmäterapian eri muodot soveltuvat avohoidossa eläville potilaille, joiden sairaus on remissiovaiheessa. Monet skitsofreniapotilaat hyötyvät erityisesti käytännönläheisistä, toiminnallisista ryhmistä, jotka samalla tarjoavat myös riittävästi tukea.

Kuntoutujien osallistuminen kuntoutusryhmiin seutukunnittain. Seutukunta: Kutsuttu Osallistujia Keskeytti Poissaoloja Ryhmäpäiviä Länsi-Lappi 10 9-3 75 Itä-Lappi 23 19 1 7 207 Pohjois-Lappi 21 15 2 5 132 Rovaseutu 1 16 15 2 3 168 Rovaseutu 2 16 14-7 144 Yhteensä 86 72 5 25 726 Kutsutuista osallistumisprosentti: 90,6 % Ryhmiin osallistumisprosentti: 96,8 Keskeyttäneitä: 6,9 %

Omaisten osallistuminen omaisryhmiin seutukunnittain Seutukunta Kutsuttu Osallistujia kutsutuista Ryhmätapaamiset 1 / II / III Ryhmäpäivät Länsi-Lappi 15 13 9 / 8 / 8 50 Itä-Lappi 24 15 14 / 6 / 5 50 Pohjois-Lappi 27 9 9 / 2 / 2 26 Rovaseutu 44 23 13 / 14 / 9 72 Yhteensä 110 60 45 / 30 / 24 198

Muutos I vähän paljon Alkuvaihe n (%) Sairaalaosastolla saatu hoito auttanut 18 (43) 24 (57) Loppuvaihe n (%) 18 (44) 23 (56) Tietoa sairaudesta vähän paljon 28 (62) 17 (38) 19 (42) 26 (58)

Muutos II Tietoa hoitomahdollisuuksista vähän paljon 31 (69) 14 (31) 24 (53) 21 (47) Tietoa lääkityksestä vähän paljon 28 (62) 17 (38) 29 (64) 16 (36) Tietoa varomerkeistä vähän paljon 38 (84) 7 (16) 20 (44) 25 (56)

Kuntoutusryhmien tuloksista Toimintatapa on ajankohtaisten hoitosuositusten mukainen Erityisesti sairautensa vakiintuneessa vaiheessa olevat potilaat hyötyivät Mahdollisuus vastata potilaiden tiedontarpeisiin Omaisten näkökulmasta kurssit ja niiden tarjoama vertaistuki koettiin hyödyllisiksi