Haja-asutusalueella toiminta vaatii useamman kunnan yhteistyötä sekä ryhmätoiminnan järjestämistä internaattimuotoisina kokoontumisina.
|
|
- Topi Järvenpää
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Skitsofreniapotilaiden seudullinen avokuntoutusryhmä (Päivitetty: :54) Aihealue: kuntoutus ja työllistyminen mielenterveys Tyyppi: ehkäisevä toiminta korjaava työ/kuntouttava Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa: Kuntoutusryhmiin osallistuvilla tavoitteena on ajanmukaisen tiedon saaminen sairaudesta ja sen oireista, vertaistuki, uusien selviytymis- ja hallintakeinojen löytäminen ja niiden käyttöönotto sekä sairauden hyväksyminen osaksi omaa elämää. Haja-asutusalueella toiminta vaatii useamman kunnan yhteistyötä sekä ryhmätoiminnan järjestämistä internaattimuotoisina kokoontumisina. Hyvän käytännön toteuttaminen Mitä toimijoita, resursseja ja prosesseja edellyttää: Harvaan asutulla seudulla avokuntoutusryhmän toteuttaminen edellyttää mielenterveystyön ammattilaisten seudullista verkostoitumista Avokuntoutusryhmä on tarkoitettu mielenterveyspotilaille, joiden diagnoosina on skitsofrenia ja joiden oireet ovat vakaassa vaiheessa, mutta joilla kuntoutustulos on jäänyt vajaaksi ja jäännösoireet häiritsevät päivittäistä toimintaa. Yhden avokuntoutusryhmän ihanteellinen koko on kahdeksan potilasta ja kaksi tai kolme (kisälli)ohjaajaa. Käytännön toteuttajina eli ryhmien ohjaajina voivat toimia mielenterveystyön ammattilaiset: kuntien, erikoissairaanhoidon, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelutuottajien ja seurakuntien sosiaali- ja hoitotyöntekijät, psykiatrian erikoislääkärit, terveyskeskuslääkärit, psykologit sekä järjestöjen ja seurakuntien mielenterveystyöntekijät. Haja-asutusalueella toiminta edellyttää työntekijöiden seudullista verkostoitumista. Seudullisessa verkostoitumisessa lähdetään liikkeelle lähikuntien kesken muodostetusta yhteistyöalueesta. Harvaan asutulla seudulla väestöpohjan olisi hyvä olla n asukasta, jolloin saadaan koottua ryhmään riittävä määrä potilaita ja saadaan muodostettua lähikuntien työntekijöistä työparit, jotka ohjaavat potilasryhmiä. Lisäksi asiantuntijoina käytetään saatavilla olevaa moniammatillista tiimiä.
2 Toiminnan joustavuuden kannalta on hyvä nimetä toiminnan koordinoijaksi esimerkiksi joku ryhmän ohjaajista. Ohjaajilta edellytetään ryhmänohjaus- ja menetelmäosaamista Ohjaajien tulee perehtyä "Psykoottisten oireiden hallintakurssi" - menetelmään (Helsingin terveyskeskus, 2004), stressi-haavoittuvuusteoriaan, ryhmätyöteoriaan sekä "Mielekäspäivä" - ohjelmaan (rekisteröity tavaramerkki, Lilly). Kuntien ja erikoissairaanhoidon työntekijöitä on koulutettu ko. menetelmien hallintaan. Perehdytys ohjaajana toimimiseen voi tapahtua myös "kisälli"-menetelmällä eli osallistumalla "apuohjaajana" kokeneemman ohjaajan vetämään kuntoutusryhmään. Ryhmän ohjaajille tulee turvata työnohjaus. Ryhmäläisille hankitaan "Psykoottisten oireiden hallintakurssin" työkirjat. Työkirjan on kehittänyt Helsingin terveyskeskuksen Auroran sairaalan kuntoutuspoliklinikan työryhmä. Avokuntoutusryhmän toiminta toteutetaan internaattikursseina Ryhmät voivat kokoontua esimerkiksi hiihtokeskuksissa sekä kuntien ja seurakuntien kurssikeskuksissa. Ryhmäkokonaisuudelle tehdään etukäteen kustannusarvio ja sovitaan toimijoiden kesken kustannusten jakamisesta. Kuntoutujien matka- ja majoituskuluihin internaattijaksolle haetaan KELA:n SV- korvausta. Toiminnan koordinoija kilpailuttaa majoitus- ja ravitsemusyrittäjät ja valitsee kurssipaikat. Kuntien mielenterveysyksiköt valitsevat potilaat ryhmiin yhdessä ko. ryhmän ohjaamisesta vastaavien ohjaajien kanssa. Ohjaajat kutsuvat potilaat ryhmiin ennen jokaista kokoontumiskertaa. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla määritellään yhdessä potilaiden kanssa potilaiden omat ja ryhmän tavoitteet sekä suunnitellaan seuraavat 3-4 kokoontumiskertaa ja niille sisältörungot. Sisältörungot pohjautuvat työkirjaan. Kokoontumiskertojen väli on noin 2-3 kuukautta ja yhden internaattijakson kesto on 3 vuorokautta. Viitekehyksenä skitsofrenian suhteen toimii stressi-haavoittuvuusteoria ja ryhmän ohjauksessa sovelletaan myös ryhmädynamiikan yleisiä periaatteita. Ryhmän sisältöön sisällytetään liikuntaa ja ravitsemusta sisältävät osiot. Ryhmät toteutetaan ennalta suunnitellun lukujärjestyksen mukaisesti. Liite: esimerkki yhden avokuntoutusryhmän kokoontumiskerran ohjelmasta (word-tiedosto) Kurssikokonaisuuteen sisällytetään asiantuntijaluennot: skitsofrenia ja sen hoito (psykiatri) mielenterveyskuntoutujien etuudet (sosiaalityöntekijä) vertaistuki (koulutettu kokemusasiantuntija) mielenterveyspotilaiden järjestötoiminta (järjestöedustaja MTKL / SMS) Muita asiantuntijoita kutsutaan ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Näitä voivat olla esimerkiksi ravitsemusterapeutti, liikunnanohjaaja tai seurakunnan edustaja. Ryhmän jäsenet voivat itse myös olla aktiivisia ja huolehtia asiantuntijoiden kutsumisesta.
3 Miten aiotaan levittää ja juurruttaa: Ryhmien ohjaajat rekrytoitiin kuntien, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin työtekijöistä. Nämä työntekijät jatkoivat toimintamallin sovellusta omissa työyksiköissään projektin päättymisen jälkeen. Lapin sairaanhoitopiiriin esitettiin palkattavaksi toiminnan koordinointiin työntekijä tai työpari. Kuntiin on lähetetty raportit projektista ja erilaisilla kuntakäynneillä on informoitu kuntien eri tasojen työntekijöitä toimintamallista. Projektin päättymisen jälkeen yksittäisissä kunnissa on jatkettu projektin aikana mallinnettujen skitsofreniapotilaiden avokuntoutusryhmien toteuttamista, mutta seudullisesti toteutettuna toiminta ei toistaiseksi ole jatkunut. Lapin sairaanhoitopiirin Muurolan sairaalassa on osastoilla otettu käyttöön ns. oireenhallintaryhmät, joissa käytetään projektin mallin mukaista toimintaa. Projektissa mukana olleille työntekijöille on järjestetty täydennyskoulutuspäiviä Mielekäspäivä - ohjelmasta ja Psykoottisten häiriöiden hallintakurssista jatkohankkeiden aikana. Jatkohankkeessa mallinnettiin samanlainen ryhmätoiminta myös depressiopotilaiden depressiokouluryhmissä ja kehittämistä jatkettiin edelleen toteuttamalla depressiokoulu videovälitteisesti. Yksittäisissä keskusteluissa kuntien mielenterveystyöntekijöiden kanssa on käynyt ilmi, että kunnan mielenterveysyksiköissä on otettu projektin mukainen työmuoto vaihtelevasti ja sovellettuna käyttöön. Käyttöönoton laajuutta selvitetään vuoden 2009 syksyllä laajemmalla seurantakyselystutkimuksella. Hyvän käytännön arviointi Käytännön vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on: ammattilaistietoa (AM) asiakkaan/käyttäjän tietoa (AS) tutkijan/arvioijan tietoa (T/A) Miten tieto on kerätty ja mitä se osoittaa: Arviointi toteutettiin itsearviointeina. Jokaisen ryhmätapaamisen jälkeen potilaat ja ohjaajat arvioivat ko. ryhmän ja edellisen ryhmäkokoontumiskerran välistä aikaa. Potilaat täyttivät ensimmäisellä ja viimeisellä kokoontumiskerralla itsearviointikyselyn: Terveydentila tänään (Euro Qol instrumen), SF36 TM Health Survey, Symptom check list 90 (SCL- 90) sekä projektissa laaditun lomakkeen, jossa kartoitettiin potilaiden sairaalahoitoa sekä sairaalaaikaisia kokemuksia ja tietoa sairaudesta. Potilaiden omaisille suoritettiin seurantakysely ryhmien päätyttyä omaisten ryhmissä.
4 Työmuodon toimivuudesta ja käytettävyydestä on kysytty kuntien ja kolmannen sektorin mielenterveystyöntekijöiltä ja työryhmiltä. Potilaille ja ryhmänohjaajille suoritettiin tyytyväisyyskyselyt kurssikokonaisuuden päätyttyä. Projektin aikana tehtiin kaksi ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Projektin alussa ja sen päätyttyä potilaille suoritettiin samansisältöinen kyselytutkimus heidän psykososiaalisesta toimintakyvystä. Projektin päätyttyä laskettiin ryhmissä mukana olleiden potilaiden erikoissairaanhoidon käyttöä ennen avohoitojakson alkua, ryhmän aikana ja ryhmän päätyttyä. Ennen ja jälkeen -seurantajaksot olivat kestoltaan avokuntoutusryhmäjakson mittaisia. Tulokset Ryhmän potilaiden koettu terveydentila kohentui ryhmäkokonaisuuden aikana. Kokoontumisilla julkisilla paikoilla, kuten hiihtokeskuksessa oli potilaille terapeuttinen merkitys. Koetulla vertaistuella oli voimaannuttava merkitys potilaille ja he myös oppivat tunnistamaan omia oireitaan. Omaisten havaintojen mukaan suhtautuminen sairauteen oli tullut positiivisemmaksi mikä näkyi mm. lääkehoitomyönteisyytenä. Samoin omaisten mielestä suhteet omaisiin olivat parantuneet sekä suuntautuminen kodin/asunnon ulkopuolelle oli lisääntynyt. Sekä kuntoutujat että kurssiohjaajat pitivät neljää tapaamiskertaa sopivimpana ryhmätapaamisten lukumääränä. Yhden ryhmäkokoontumiskerran kesto (3 vrk) oli sekä potilaiden että ohjaajien mukaan hyvä. Ryhmäkokonaisuuden kestona noin puoli vuotta oli arvioinnin mukaan parempi kuin vuoden kestävä ryhmäkokonaisuus. Ryhmäläisten erikoissairaanhoidon käyttöä seurattiin seuraavasti: Vuoden kestäneen ryhmän osalta vuosi ennen ryhmää ja vuosi ryhmän jälkeen. Tällä ryhmällä hoitopäiviä vuodenaikana ennen ryhmää oli 408, ryhmän aikana 193 ja vuoden aikana ryhmän jälkeen 376 hoitopäivää. Puoli vuotta kestäneen ryhmän osalta puoli vuotta ennen ryhmää ja puoli vuotta ryhmän jälkeen. Tällä ryhmällä oli hoitopäiviä ennen ryhmää 176, ryhmän aikana 173 ja ryhmän jälkeen 17 hoitopäivää. Tässä ryhmässä kolme potilasta oli samanaikaisesti hoidossa sairaalassa. Ryhmätoiminnalla tuettiin heidän avohoitoon siirtymistä. Opinnäytetyönä toteutetun arvioinnin mukaan potilaiden psykososiaalinen toimintakyky oli avokuntoutusryhmän päätyttyä pääsääntöisesti parempi kuin alkutilanteessa. Ryhmäläisten omaiset arvioivat suhteiden omaisiin parantuneen. Kokemukset kuntoutujien ja omaisten välisten suhteiden muutoksista olivat osittain ristiriitaisia, sillä osoittautui, että muutaman kuntoutujien kokemana parisuhde ja suhteet lapsiin näyttäytyivät ryhmän loputtua huonompina kuin alkutilanteessa. Hyvän käytännön taustaa Missä kehittynyt ja kokeiltu:
5 Kehittämisprojekti toteutettiin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaaminen -ohjelman rahoituksella vuosina Projektin rahoitus koostui Sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksesta (50 %) ja Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osuudesta (50 %). Projektin toteuttajana ja hallinnoijana oli Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalue. Projektiin palkattiin yksi päätoiminen työntekijä ja muut toteuttajat tulivat Lapin sairaanhoitopiirin alueella toimivista julkisen ja kolmannen sektorin mielenterveystyön työntekijöistä ja asiantuntijoista sekä muiden yhteistyötahojen toimijoista. Projektissa toteutettiin skitsofreniapotilaiden seudullisia avokuntoutusryhmiä. Samanaikaisesti oman ryhmäkuntouksensa kanssa ryhmäläiset nimesivät kutsuttavaksi omaisten seudullisiin ryhmiin omaisia, läheisiä tai tukihenkilöitä, joille järjestettiin omaisten ryhmät saman seutukuntajaon mukaan kuin potilaille. Myös kuntien mielenterveysyksiköt nimesivät osallistujia ryhmiin. Projektin tavoitteina olivat: 1. Kehittää toimintamalli skitsofreniapotilaiden kuntoutukseen, heidän kuntoutustarpeen arviointiin ja tukemaan heidän selviytymistään avohoidossa, parantamaan heidän sosiaalisia ja muita elämänhallinnan taitojaan ja vähentämään heidän erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tarvettaan. 2. Tukea skitsofreniapotilaiden omaisten ja lähiverkoston jaksamista. 3. Perusterveydenhuollon, sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen ja III sektorin yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen ja toteuttaminen. 4. Luoda yhtenäinen koulutus ja työnohjaus perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen työntekijöille. 5. Etsiä Lapin-, Länsipohjan- ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kesken toimivia koulutus-, työnohjaus- ja muita yhteistyötapoja sekä syventää jo olemassa olevia yhteistyömuotoja. Olettamukset käytännön vaikutuksista: Skitsofreniapotilaiden elämänlaatua ja elämänhallinnan taitoja voidaan parantaa järjestämällä kuntoutusta todellisessa arkiympäristössä ("ihmisten ilmoilla") ja ryhmämuotoisesti. Ryhmämuotoisuus on myös Käypä hoito -suositusten mukaista toimintaa. Psykoedukaation, vertaistuen ja strukturoidun ohjelman avulla voidaan edistää paitsi skitsofreniapotilaiden elämänlaatua ja kuntoutumista niin myös vähentää sairaalahoitojen tarvetta. Seudullinen toimintamalli luo kokonaan uudenlaisen mahdollisuuden hoitaa ja kuntouttaa pitkäaikaispotilaita Lapin alueen vaativissa olosuhteissa (pitkät etäisyydet ja pienet väestöpohjat). Malli tiivistää toimijoiden välistä yhteistyötä ja vähentää päällekkäistä toimintaa. Ryhmämuotoinen seudullisesti toteutettu hoito säästää työntekijäresursseja haja-asutusalueella. Työmuodon teoreettisena viitekehyksenä ovat stressi-haavoittuvuus malli, psykoedukaatio, ryhmädynamiikan yleiset periaatteet sekä psykoottisten oireiden hallintakurssin sisältöön kuuluva tietoinen voimavarojen ja selviytymiskeinojen etsiminen sekä toisten kokemusten hyödyntäminen. Miten asiakkaiden näkökulma on huomioitu:
6 Projektia edeltänyt pilotointi suoritettiin erillisellä määrärahalla vuonna Pilotoinnissa toteutettiin kaksi seutukunnallista ryhmää, joissa koottiin ryhmään osallistuneiden potilaiden ja ohjaajien mielipiteet. Projektin aikana koottiin jokaisen kokoontumisen jälkeen ryhmäläisten mielipiteet, odotukset ja toiveet, joita pyrittiin huomioimaan toteutuksessa. Projektin toteutuksessa tehtiin tiivistä yhteistyötä potilas- ja omaisjärjestöjen kanssa. Asiantuntijoina ryhmissä käytettiin kokemusasiantuntijoita ja heidän omaisiaan. Yhteystiedot: Jorma Posio Lapin sairaanhoitopiirin ky, Psykiatrisen hoidon tulosalue Totontie 9, 97140Muurola Puh.: , S-posti:
Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse
Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotAsiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta
Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Lisätiedot(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake
(OPI) Kuntoutun arvioitilomake 01. Ohan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä 03. Kuntoutuslaitos 1. Kiipula 2. Verve 04. Monesko toteutunut kurssi on kyseessä? Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs 05.
LisätiedotKokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona
Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017, Lahti Vastaava kokemusohjaaja, YTL Mervi Piiroinen 1. Mitä kokemusohjaus on? - Uusi mielenterveys-
LisätiedotMielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari
Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:
LisätiedotMielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta
LisätiedotSeinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa
Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotASIAKKAAN ÄÄNI; MIKÄ ON AUTTANUT, MITÄ PARANNETTAVAA PALVELUISSA?
ASIAKKAAN ÄÄNI; MIKÄ ON AUTTANUT, MITÄ PARANNETTAVAA PALVELUISSA? Alueellinen mielenterveyspäivä 28.3.2017 Kokemusasiantuntija Raija Kauranen LAITA UUSI NIMI Alueellinen mielenterveys päivä 21.11.2016
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotDialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Hankkeen koordinoinnista vastasi hanketyöntekijä Marjukka Miettinen Esityksen on koonnut kuntoutuspäällikkö Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs,
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotMielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat
Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus
LisätiedotOMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY
OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN
ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotMittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula
Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus Kehittämispäällikkö Seija Sukula Standardien mittarit Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotMittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä
Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
Lisätiedotihdetyö Lapissa, selvityksessä esiin nousseita tuloksia ja kehittämisehdotuksia
Mielenterveys- Ja PäihdetyP ihdetyö Lapissa, selvityksessä esiin nousseita tuloksia ja kehittämisehdotuksia Sirkku Valve, hanketyöntekij ntekijä,, esh Mielenterveys- ja Päihdetyön kehittämishanke sirkku
LisätiedotKotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotKokemusasiantuntijuuden ABC
Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa
LisätiedotTIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ
TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-
LisätiedotSateenvarjo-projektin osahanke SUUN TERVEYDENHUOLTO Projektisuunnitelma
Sateenvarjo-projektin osahanke SUUN TERVEYDENHUOLTO Projektisuunnitelma Marja-Liisa Haavio Heikki Murtomaa Lauri Kuosmanen SISÄLLYS 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Toteutus 4. Aikataulu 5. Organisaatio 6. Menot
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminnan käyttöönotto Keski-Suomessa. -meidän tarina. Nina Peränen ja Annukka Harjula
Kokemusasiantuntijatoiminnan käyttöönotto Keski-Suomessa -meidän tarina Nina Peränen ja Annukka Harjula 16.9.2014 Ensimmäinen koulutus käynnistyy tammikuussa 2013 ja päättyi syyskuussa 2013 koulutus kesti
Lisätiedottilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info
14.3.2017 tilanne Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info 20.3.2017 Mielenterveyspalvelujen järjestelyt/ PPSHP eteläinen alue Avo-osasto Oulaskankaan sairaalaan Nuorten tukitalo (Ylivieska)
LisätiedotElämäniloa-kurssi henkilöille, joiden omaishoitotilanne on päättynyt hoidettavan kuolemaan
Elämäniloa-kurssi henkilöille, joiden omaishoitotilanne on päättynyt hoidettavan kuolemaan (Päivitetty: 6.3.2012 8:42) Aihealue: mielenterveys terveys vanhuus muu: kuntoutus Tyyppi: varhainen tuki ja puuttuminen
LisätiedotAvokuntoutuksen aika on tullut
Avokuntoutuksen aika on tullut Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti Janne Jalava, 27.8.2015 1 Tehdään selvä ero Kela-kuntoutukseen Selkeä ero on tehtävä lakisääteisen ja RAY-rahoitteisen toiminnan
LisätiedotMistä saa tietoa, tukea ja palveluja?
Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.
LisätiedotAIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu
Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotAIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä
AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä 01. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä Vastaan tiedot 02. Olen......työterveyshuollon edusta...julkisen terveydenhuollon avohoitoyksikön
LisätiedotDiabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta
LisätiedotKOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO
KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ 13.9.2018 JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO YHTEISTYÖTÄ PSYKIATRISELLA OSASTOLLA OYSIN PSYKOOSILINJAN
LisätiedotKP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida
LisätiedotKotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke
Kotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke Lahja Harju, projektipäällikkö Teija Rousu, kehittäjätyöntekijä 4.9.2018, tuloseminaari Toimiva kotihoito
LisätiedotSosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys
Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Terveyssosiaalityö Terveydenhuollon organisaatiossa toteutettua sosiaalityötä
LisätiedotPsykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä
AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotTanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014
Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon
LisätiedotRyhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä
Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen
LisätiedotPSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA
PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE
Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen
Lisätiedot1. Mikä on suhteesi kuntoutukseen osallistuvaan kuntoutujaan?
1 Hankkeeseen osallistuvan kuntoutujan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): Vastauspäivämäärä: / 2011 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotEnsitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat
LisätiedotIrti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö
Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö Käytännön tarkoitus Tavoitteena on edistää ikääntyvien omaisten hyvinvointia, kun heidän läheisellään
LisätiedotNäkemyksiä kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttavuudesta
Näkemyksiä kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttavuudesta Esa Nordling, PsT Mielenterveysyksikkö Kehittämispäällikkö 22.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kokemusasiantuntijatoiminnan vaikutuksia voidaan
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotRyhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.
Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotVaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla
Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä $timestamp-j.n.y$ Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla Eletäänkö paremmin - seminaari
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotHoitotakuu lastenpsykiatriassa
Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain
LisätiedotKokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa
Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotYstäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön
Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Heidi Rytky, projektityöntekijä, Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Yksinäisyys
Lisätiedotmenetelmäkyselyyn Maria Martin
Näkymiä mielenterveys- ja päihdehankkeiden (Mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella ja Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen
LisätiedotHarvinaiset-verkosto
Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotVALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa
VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,
LisätiedotVertaisarviointikäytäntö vaikuttamiseen ja vaikuttamisen arviointiin asumispalvelussa
Vertaisarviointikäytäntö vaikuttamiseen ja vaikuttamisen arviointiin asumispalvelussa (Päivitetty: 15.3.2010 13:37) Aihealue: asuminen ja elinympäristö mielenterveys monikulttuurisuus ja vähemmistöt vammaisuus
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotOrganisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä
Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan
LisätiedotÄäreishermo- ja lihassairaudet -kurssi
Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Palveluntuottajien koulutus Anita Ketola suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Lasten perhekurssi Nuorten osittainen
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotMistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?
Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille
LisätiedotNuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan
LisätiedotPalkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät
Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät 8.3.2019 JARNO HEINO, PSYNAPSI OY PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS Sidonnaisuudet Psynapsi Oy: Salon
LisätiedotKUTSU: DRPRESSIOKOULUN OHJAAJAKOULUTUKSEEN ja ALOITUSSEMINAARIIN
KUTSU: DRPRESSIOKOULUN OHJAAJAKOULUTUKSEEN ja ALOITUSSEMINAARIIN Aika : Avoin aloitusseminaari 1.8.2007 (ks. ohjelmaliite 1) Depressiokoulun ohjaajakoulutus, erillinen ohjelma (ks. liite 2) Paikka : Kohderyhmä
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
Lisätiedot