15.4.2011 Kaupunkiympäristön palvelualue: Tekninen toimi ja ympäristötoimi Yleiskuvaus Kaupunkiympäristön palvelualueeseen kuuluvat: kaupunkiympäristön suunnittelu; rakentaminen ja kunnossapito; ympäristö- ja rakennusvalvonta sekä maaomaisuuden hallinta. Toiminnot linkittyvät läheisesti toisiinsa ja muodostavat monilta osin yhteneväisen toimintaresurssin. Rakennusvalvonta ja jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät ovat siirtyneet vuoden 2011 alusta alueellisesti/seudullisesti hoidettavaksi ja niistä on tehty erilliset selvitykset eikä niitä tässä yhteydessä käsitellä. Siivous on käsitelty tukipalvelujen yhteydessä eikä sitä käsitellä tässä yhteydessä kuin tilastollisesti. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet 1) Toimintaan käytettävissä olevat resurssit ja organisoitumistavat v. 2011 TOIMINNAN ORGANISOINTI Suonenjoella kaikki teknisen toimen toiminnot kuuluvat nykyisin tekniseen osastoon ja kuuluvat teknisen lautakunnan alaisuuteen. Kuopiossa teknisen toimen toiminnot sijoittuvat kaupunkiympäristön palvelualueeseen, tilakeskukseen, Kuopion Kuntatekniikka Liikelaitokseen ja Kuopion Vesi Liikelaitokseen. Toiminnot jakautuvat seuraavasti KAUPUNKIYMPÄ- TILAKESKUS KUOPION VESI RISTÖN PALVELU- ALUE Suunnittelupalvelut siivous suunnittelu Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut kiinteistönhoito veden tuotanto Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut rak.kunnossapito jäteveden puhdistus Maaomaisuuden hallintapalvelut LVIS-kunnossapito verkosto tilakeskus muut palvelut Kaupunkirakennelautakunnan lisäksi Kuopiossa luottamusmiesorganisaatioon teknisen toimen osalta kuuluvat Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunta, Kuopion kaupungin kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunta ja Tilahallinnon johtokunta sekä alueellinen jätelautakunta. 1
Suonenjoella ympäristötoimen toiminnot kuuluvat hallinnollisesti tekniseen osastoon, mutta ovat ympäristölautakunnan alaisia. Rakennusvalvontatehtävät hoidetaan vuoden 2011 alkaen Kuopion alueellisessa rakennusvalvonnassa. Suonenjoella ympäristöterveydenhuolto asiat hoidetaan Sisä-Savon kuntayhtymässä. Kuopiossa ympäristötoimen toiminnot on organisoitu kaupunkiympäristön palvelualueelle ja ne ovat ympäristölautakunnan alaisia. Rakennusvalvonta-asiat kuuluvat myös kaupunkiympäristön palvelualueeseen, mutta ne ovat alueellisen rakennuslautakunnan alaisia. Kuopiossa maa-aines- ja maisematyöluvat sekä niiden valvonta kuuluvat ympäristönsuojelun tehtäviin, Suonenjoella maa-ainesluvat ja niiden valvonta ovat siirtyneet 1.1.2011 alkaen ympäristönsuojelun tehtäviin. Maisematyöluvat puolestaan kuuluvat edelleen rakennusvalvonnan tehtäviin. JO PÄÄTETYT / SUUNNITTEILLA OLEVAT MUUTOKSET ORGANISAATIOISSA JA TOIMINTAVA- VOISSA Jätekukko Oy:n alueella yhteinen jätelautakunta 2011 Kuopion alueellinen rakennuslautakunta alkaen 2011 Tukipalvelujen liikelaitoskuntayhtymä 2012 (Kuopio) Kuopion Kuntatekniikka liikelaitos 2011 (Kuopio) Kunnossapidon alueurakointi (Kuopio) Lisäksi Kuopiossa osa toiminnoista siirtyy muille palvelualueille. Eläinlääkintähuolto v. 2011 alusta ostopalveluna (Kuopio) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue 2012 (Suonenjoki) HENKILÖSTÖN MÄÄRÄT V. 2010 Suonenjoki Kokonaistyöaika (htv) Vakituiset Tilapäiset Työllistetyt Yhteensä TEKNINEN TOIMI 56,5 4 60,5 Hallinto 2 2 Kunnallistekniikka 16,5 1 17,5 Kiinteistö- ja mittaustoimi 3 3 Kaavoitus 1,5 1,5 Tekn. os. muut 1 1 siivous 13 3 16 kiinteistönhoito 7,5 7,5 rak.kunnossapito 1,5 1,5 LVIS-kunnossapito 1 1 tilakeskus muut 2 2 Vesihuolto, suunnittelu 0,2 0,2 veden tuotanto 2 2 jäteveden puhdistus 2 2 verkosto 2 2 palvelut 1,3 1,3 2
YMPÄRISTÖTOIMI 1 1 ympäristösihteeri vastaa kaikista ympäristönsuojelulainsäädännön sekä maa-aineslain mukaisista tehtävistä, ympäristöterveydenhuollon tehtävät hoidetaan Sisä-Savon kuntayhtymässä.. Kuopio Kokonaistyöaika (htv) Vakituiset Tilapäiset Työllist. Yhteensä KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE YHT. 159,7 9 1 169,7 Johdon tukipalvelut 21,0 0,0 0,0 21,0 Maaomaisuuden hallintapalvelut 42,2 1,0 1,0 44,2 Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut 30,5 4,0 0,0 34,5 Suunnittelupalvelut 37,5 2,0 0,0 39,5 Ympäristö ja rakennusvalvontapalvelut 28,5 2,0 0,0 30,5 KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOS 167 8 2 177 TILAKESKUS YHT 240,4 10,7 18,1 269,2 Arkkitehtitoimisto 7,6 0,4 0,0 8,0 Rakennuttajatoimisto 10,1 0,2 0,0 10,3 Siivous 109,6 2,9 16,6 129,1 Toimitilajohtaminen 7,9 1,3 0,0 9,2 Viestintä- ja hallintopalvelut 9,0 0,0 0,0 9,0 Ylläpito 96,2 5,9 1,5 103,6 KUOPION VESI YHT 67,4 3,1 0,0 70,5 Suunnittelu 8,9 0,1 0,0 9,0 Veden tuotanto 18,6 1,2 0,0 19,8 Jäteveden puhdistus 16,2 0,5 0,0 16,7 Verkosto 17,4 1,3 0,0 18,7 Palvelut 6,3 0,0 0,0 6,3 BUDJETTI Talouslukuja 2010 Kuopio Suonenjoki Rakennusten tasearvo ( ) 165 796 607 26 257 011 Maaomaisuuden tasearvo ( ) 89 969 309 6 597 537 Maaomaisuuden pinta-ala (ha) 24 366 734 -maata omassa kunnassa 13 662 734 -maata muissa kunnissa 1 954 0 -vesialueita 8 750 43 Maaomaisuuden myyntitulot ( ) 2 383 546 93 896 Metsän myyntitulot (brutto) 1 489 874 39 191 Maaomaisuuden vuokratulot 11 092 246 241 978 Maanhankinta 3 129 420 60 250 3
Investoinnit vuonna 2010 Kuopio Suonenjoki Talonrakennus 12 279 326 2 089 634 Urheilualueet 1 489 000 14 197 Puistot 1 118 000 55 905 Satamat 69 500 12 401 Kadut 12 127 000 577 749 Vesihuolto 8 136 625 370 095 HAASTEET TOIMINNASSA Molemmissa kaupungeissa lähivuosien eläköityminen antaa mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen, mutta uuden, osaavan henkilökunnan rekrytointi käy yhä haasteellisemmaksi erityisesti pienissä yksiköissä. Suonenjoen osalta erityisen haavoittuvia ovat toiminnot, jotka ovat yhden tai kahden henkilön varassa. Jo nyt on syntynyt tilanteita, jossa tehtäviä ei ole aina oikea-aikaisesti voitu hoitaa. Investointitarpeet ovat molemmissa kaupungeissa suuria ja peruskorjausvelkaa on erityisesti kiinteistöjen osalta, mutta myös verkostojen osalta molemmissa kaupungeissa. Kiinteistöjen omistajaohjauksen ja elinkaaren hallinnan tehostaminen on myös tarpeen. Ilmastonmuutoksen, energiatehokkuuden ja ympäristövaatimusten yleinen lisääntyminen edellyttää asiantuntemuksen lisäämistä suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa, ympäristönsuojelussa sekä viranomaistoiminnassa. Kiristyvä kuntatalous pakottaa miettimään vaihtoehtoisia palvelun tuottamistapoja joka tapauksessa. Luku B; Yhteisten palvelualueiden muodostamisen mahdollisuudet VAIHTOEHTOISET TOIMINTAMALLIT Yhteistyötä ja toimintaa on mahdollista kehittää seuraavien vaihtoehtojen muodossa. Vaihtoehtojen kohdalla on esitetty joitakin niiden vaikutuksia ja edellytyksiä. VE 0: Toimitaan nykyisellään. Yhteistyötä tehdään epävirallisilla tavoilla ja organisointi hoidetaan molemmissa nykyisillä tavoilla. VE 1: Tiivistyvän yhteistyön malli. Yhteistyötä syvennettäneen joka tapauksessa, kuten esimerkiksi yhteinen kaupunkirakennesuunnitelman muodossa. Voidaan tehdä yhteistyötä tarvittaessa esim. sijaistuksissa. Voidaan myydä palveluja toisillemme hankinnoissa, asiantuntijapalveluissa, mikäli käytössä olevat resurssit sen mahdollistavat, sillä ne on molemmissa kaupungeissa mitoitettu nykyisten tarpeiden mukaan. Sähköistä asiakaspalvelua voidaan kehittää yhteistyössä. 4
VE 2: Yksittäisten toimintojen yhdistäminen isäntäkuntamallilla, kuten rakennusvalvonnassa ja jätehuollossa, tai vaihtoehtoisesti liikelaitoskuntayhtymämuodossa tai yhtiönä. Nykyisestä organisaatiomallista johtuen tietyt toiminnot ovat helpommin yhdistettävissä kuin toiset. Erityisesti Suonenjoen osalta haavoittuvaisia ovat yhden hengen varassa olevat toiminnot. Kapenevan organisaation aiheuttamat ongelmat on helpompi ratkaista yhdessä. Edellytyksenä on yhteisten toimintamallien ja järjestelmien käyttöönotto yhdistettävissä toiminnoissa. Tarvitaan myös yhteisiä linjauksia, kuten vesihuollon kehittämissuunnitelmien yhtenäistäminen. VE 3: Yhteisen palvelualueen muodostaminen isäntäkuntamallilla. Yhteisen palvelualueen muodostamisessa kaikki kaupunkiympäristön palvelualueelle kuuluvat toiminnot hoidetaan yhteisessä organisaatiossa. Osa teknisten palveluiden järjestämistoiminnoista ja ympäristötoimen tehtävistä on Kuopion palvelualueuudistuksessa siirtymässä muille palvelualueille, joten mahdollisen yhteisen palvelualueen muodostamiseen vaikuttavat myös muiden yhteisten palvelualueiden muodostumiset. Ratkaistavaksi tulee Suonenjoen osalta myös niiden tuotantotoimintojen tulevaisuus, jotka Kuopiossa liikelaitostetaan. Mahdollisesti tutkittavaksi tulevat myös kysymykset liikelaitoskuntayhtymien muodostamisesta. Kapenevan organisaation aiheuttamat ongelmat on helpompi ratkaista yhdessä; myös yhteisen asiakaspalveluorganisaation muodostaminen on tarpeen. Mallissa on mahdollista toiminnan tehostaminen toimenkuvia selkeyttämällä. Edellyttää maksujen, taksojen, avustusperiaatteiden ja rekisterijärjestelmien yhtenäistämistä. Erityisesti viranomaistehtävien osalta ovat yhteiset käytännöt ja toimintatavat tarpeellisia. Mallissa strategiset linjaukset ja investointipäätökset tehdään edelleen kummassakin kunnassa itsenäisesti, mutta palvelujen järjestämisorganisaatio ja suunnittelutuotanto ovat yhteisiä. Kuntien teknisten toimien seudullisia ja alueellisia yhteisorganisaatiomalleja selvitetään valtakunnan tasolla suurimpien kaupunkien ns. KUPERA hankkeessa v. 2010-2012. ARVIO TOIMINTOJEN YHDISTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA On mahdollista edetä yksittäisten toimintojen yhdistämisen (tai alueellistamisen) tiellä tai yhdistyä yhteiseksi palvelualueeksi. Molemmissa tapauksissa mahdollisuuksiin vaikuttavat myös muilla palvelualueilla tehtävät ratkaisut. Luku C: Muutosten vaikutus Suonenjoelle SUONENJOEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN SIJOITTUMINEN MUKAAN KUOPION PALVELURAKENTEEN Suonenjoen kaupungin henkilöstö sijoittuu Kuopion palvelualuerakenteen mukaan seuraavasti: Kaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun henkilökunta sijoittuu kaupunkiympäristön suunnittelupalveluihin. Ympäristösihteeri sijoittuu ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluihin. Kiinteistö- ja mittaustoimen henkilöstö sijoittuu maaomaisuuden hallintapalveluihin. 5
Useampaan avainprosessin kuuluvien henkilöiden sijoittuminen tulee ratkaistavaksi yhteisen palvelualueen muodostamisen myötä. Kunnallistekniikan rakentamisen ja ylläpidon henkilökunta työnjohtajineen sijoittuu joko Kuntatekniikka liikelaitokseen tai tehtävät hoidetaan alueurakointimallilla, jolloin henkilökunta siirtyy urakointia hoitavan yrityksen palvelukseen. Vaihtoehtoisesti Suonenjoen kaupunki voi perustaa tehtäviä hoitavan yksikön joka ei kuulu palvelualuerakenteeseen. Kiinteistönhoito- ja rakennusten kunnossapitohenkilöstö sijoittuvat tukipalvelujen liikelaitoskuntayhtymään tai tehtävät voidaan hoitaa vastaavasti kuin edellä kunnallistekniikan henkilöstön yhteydessä on esitetty. Rakennuttamistehtävissä oleva henkilöstö voi sijoittua asuin- ja toimintaympäristön rakentamis- ja kunnossapitopalveluihin tai Tilakeskukseen. Vaihtoehtoisesti henkilöstö voi sijoittua Suonenjoen kaupungin yksikköön tai yhtiöön. Energia- ja korjausavustusasiat voidaan hoitaa keskitetysti Kuopion kaupungin organisaatiossa. Vesihuollosta Suonenjoella voidaan perustaa oma yhtiö tai liikelaitos. Vaihtoehtoisesti voidaan neuvotella Kuopion ja Suonenjoen vesihuoltolaitosten yhdistymisestä. Tehtävien tilaamisesta, strategisesta maankäytön suunnittelusta ja maapolitiikasta vastaava henkilöstö jää Suonenjoen kaupungin organisaatioon. Teknisen toimen toimistohenkilökunta voi sijoittua niin palvelualueelle kuin edellä esitettyihin muihin organisaatioihin tai osin jäädä Suonenjoen kaupungin palvelukseen. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN Lähtökohtana yhteisen palvelualueen muodostamiselle on se, että palvelut tuotetaan isäntäkuntamallilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suonenjoen kaupungin palvelualueelle kuuluva henkilöstö siirtyy Kuopion kaupungin palvelukseen. Toiminnan kannalta erityisesti suunnittelutehtäviä varten olisi järkevää toimia yhteisessä suunnitteluyksikössä, jonka toimipaikka käytännössä olisi Kuopiossa. Tehtävien suorittamisen ja asiakaspalvelun vuoksi olisi kuitenkin tarpeen, että käytännön suunnittelutehtäviä tekevät henkilöt olisivat tiettyinä ajankohtina tavattavissa myös Suonenjoella. Yhteisessä suunnitteluyksikössä olisi mahdollisuus koota tehtäviä mielekkäämmiksi ja erikoistuneemmiksi kokonaisuuksiksi työtekijöiden kannalta. Muussa tapauksessa toiminta jatkuu nykyisellään ja vain palkanmaksaja muuttuu. Kiinteistö- ja mittaustoimen tehtävistä suurin osa on sellaisia, että niiden suorittaminen ei riipu paikasta. Työtehtävien kannalta myös näiden osalta olisi järkevää toimia yhteisessä yksikössä, jolla kuitenkin olisi säännöllinen asiakaspalvelu Suonenjoella. Maastomittaustehtävien osalta Suonenjoen kiinteistö- ja mittaustoimen tehtävät eivät yksin edellytä täysipäiväistä mittaryhmää, mutta yhdessä kunnallisteknisten mittausten kanssa kokonaisuus vaatii sitä, että Suonenjoella on joustavasti käytettävissä mittaryhmä Suonenjoella tehtäviä mittauksia varten. 6
Ympäristösihteeri siirtyisi Kuopion kaupungin palvelukseen siten, että päätoimipaikka olisi Kuopiossa, mutta asiakaspalvelu järjestettäisiin edelleen Suonenjoella. Valittavasta mallista riippumatta kunnallistekniikan rakentamisen ja ylläpidon tehtäviä hoitavan henkilöstön tukikohta säilyy Suonenjoella, kuten myös kiinteistönhoito- ja rakennusten kunnossapitohenkilöstön. Vesihuollon osalta vaikutukset henkilöstön asemaan riippuvat valittavasta mallista. Joka tapauksessa laitoskäyttöhenkilöstön työpaikka sijaitsisi Suonenjoella, koska tehtävät vaativat läsnäoloa paikkakunnalla. Tehtävien tilaamisesta, strategisesta maankäytön suunnittelusta ja maapolitiikasta vastaavan henkilöstön toimipaikka olisi jatkossakin Suonenjoella, mutta tehtävät muuttuisivat suurelta osin osan nykyisistä tehtävistä siirtyessä yhteisesti hoidettaviksi. Kokonaisuudessaan muutos edellyttää joustavuutta henkilökunnalta, jotta yhteisen palvelualueen muodostamisella saavutettaisiin tavoiteltuja hyötyjä. Vastapainoksi työntekijöiden tehtäväkuvia voidaan saada mielekkäämmiksi ja mahdollistaa kehittyminen työuralla. HYÖDYT JA HAITAT MUUTOKSESTA Hyödyt yhteiseen palvelualueen muodostamisesta syntyvät paremmista mahdollisuuksista erikoistua, toiminnan tehostumisesta, volyymihyödyistä hankinnoissa ja erityisesti toimintavarmuuden parantumisesta mm. lomien ja sairaslomien aikana. Etujen saaminen edellyttää monessa tapauksessa toimintojen keskittämistä yhteen paikkaan, koska muutoin toimintaa kehittäviä muutoksia ei voida tehdä, vaan toiminta jatkuu entisellään, vaikka työnantaja muuttuisikin. Asiakaspalveluun osan toiminnoista siirtyminen Kuopioon ei välttämättä aiheuttaisi suurta heikennystä, koska tällöin asiakaspalvelupäivät Suonenjoella olisi todella varattu asiakaspalveluun eikä aika kuluisi muihin tehtäviin. Mahdollisesti myös asiakaspalvelun laatu erikoisosaamista vaativissa asioissa voi parantua. Asiakaspalvelun toteuttamisella myös Suonenjoella varmistetaan se, että asukkailla on edelleen mahdollisuus saada palvelut Suonenjoelta, vaikka henkilöstö pääasiallisesti toimisikin Kuopiossa. MUUTOKSEN KUSTANNUSVAIKUTUKSISTA Yhteisen palvelualueen muodostamisesta aiheutuvat kustannukset ovat pääosin järjestelmäkustannuksia, joita aiheuttavat mm. samaan suunnittelu- ja paikkatietojärjestelmään siirtyminen. Monet muut aiheutuvat kustannukset ovat sellaisia, jotka Suonenjoella olisivat edessä joka tapauksessa, mutta yhteisen palvelualueen muodostamisen myötä tulisivat aikaisemmin toteutetuiksi. Pidemmällä aikavälillä yhteisen palvelualueen muodostaminen mahdollistaa toiminnan tehostumisen myötä kustannusten hallinnan siten, että samalla rahalla saadaan enemmän aikaan. Myös toimintavarmuuden parantumisesta saatavat säästöt voit olla melkoisia. 7
MUUTOSTEN AIKATAULUSTA Nopeimmin voidaan edetä korjaus- ja energia-avustustehtävien sekä ympäristönsuojelutehtävien osalta, joista korjaus- ja energia-avustustehtävien yhteiseen hoitamiseen voitaisiin siirtyä vuoden 2012 alusta ja ympäristönsuojelutehtävien osalta vuoden 2012 tai vuoden 2013 alusta. Muiden toimintojen osalta järjestelmämuutokset ja muut tarpeelliset tehtävät ennen yhteisen palvelualueen muodostamista vievät hiukan enemmän aikaa, jolloin yhteisen palvelualueen toiminta voisi alkaa vuoden 2014 alusta. Samalla aikataululla tulisi toteuttaa myös mahdolliset liikelaitos- tai yhtiöratkaisut. 8