Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017?
Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24 kuntaa Etelä-Karjala 132 355 9 kuntaa Kymenlaakso 174 466 6 kuntaa KYS erva 817 782 as. 68 kuntaa Pohjois-Savo 248 233 20 kuntaa Etelä-Savo 104 803 9 kuntaa Itä-Savo 44 881 4 kuntaa Keski-Suomi 250 369 21 kuntaa Pohjois-Karjala 169 496 14 kuntaa OYS erva 739 475 as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa 400 959 29 kuntaa Kainuu 77 435 8 kuntaa Keski-Pohjanmaa 78 237 10 kuntaa Lapin 118 189 15 kuntaa Länsi-Pohja 64 655 6 kuntaa TAYS erva 1 106 115 as. 67 kuntaa Pirkanmaa 518 157 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa 198 944 19 kuntaa Kanta-Häme 175 472 11 kuntaa Päijät-Häme 213 542 14 kuntaa TYKS erva 865 184 as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi 472 139 29 kuntaa Satakunta 224 934 20 kuntaa Vaasa 168 111 13 kuntaa Ahvenanmaa 28 501 as. 16 kuntaa 27.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 2 Aluerajat MML, 2013
Miten Jokilaaksojen 17 kunnan ja nykyisen 6 sotetuottajan tulisi valmistautua uuteen lakiin? Mikä on tuleva tuotanto- /tuottajarakenne?
Pohjois-Pohjanmaa 403 555 asukasta Kuusamo Hailuoto 999 Kempele 16 605 Liminka 9 577 Lumijoki 2084 Muhos 8 998 Tyrnävä 6 642 YHTEENSÄ 44 905 Ii Pudasjärvi Taivalkoski Alavieska 2 740 Kalajoki 12 644 Merijärvi 1 153 Oulainen 7 772 Pyhäjoki 3 356 Raahe 25 507 Siikajoki 5 198 YHTEENSÄ 58 370 Pyhäjoki Hailuoto Kempele Muhos Lumi-joki Liminka Tyrnävä Siikajoki Raahe Merijärvi Siikalatva Kalajoki Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Sievi Nivala Reisjärvi Haapajärvi Oulu 193 798 as Kärsämäki Pyhäjärvi Pyhäntä Utajärvi Haapajärvi 7 616 Haapavesi 7 241 Kärsämäki 2 721 Nivala 10 942 Pyhäjärvi 5 731 Pyhäntä 1 545 Reisjärvi 2 928 Sievi 5 198 Siikalatva 5 857 Ylivieska 14 748 YHTEENSÄ 64 527 Ii 9 610 Kuusamo 15952 Pudasjärvi 8 537 Taivalkoski 4 251 Utajärvi 2 945 Vaala 3 193 YHTEENSÄ 44 488
ASIAKKAAT Avoasiakkuuksia 280 000 Hoitopäiviä 930 000 Esh 153 000 avok 100 000 hpv Väestö 123.000 asukasta JokiSote (luvut ovat vain suuntaa antavia) Resurssit ja osaaminen kohdennettava asiakastarpeiden kannalta optimaalisesti Asiakasanalyysi määrä, rakenne, asiakkuuden syy, asiakkaan todellinen tarve, miten palvelu vastaa tarpeeseen HENKILÖSTÖ 3 600 vakinaista, 900 määräaikaista 192 milj PALVELUJEN OSTOT Sairaanhoitopiiri 120 milj Muut ostot 70 milj TALOUSARVIO Menot 426 milj TARVIKKEET 22 milj MUUT MENOT 0,7 milj 190 milj POISTOT JA RAHOITUS 1 milj AVUSTUKSET 20 milj
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto (luvut ovat vain suuntaa antavia) ASIAKKAAT Avoasiakkuuksia 900 000 Hoitopäiviä 3 000 000 Shp esh 550 000avok/260 000hpv Väestö 403.500 asukasta Resurssit ja osaaminen kohdennettava asiakastarpeiden kannalta optimaalisesti HENKILÖSTÖ 20 000 henkilöä 1 000 milj PALVELUJEN OSTOT 230 milj MUUT MENOT 2 milj TARVIKKEET 150 milj POISTOT JA RAHOITUS 50 milj AVUSTUKSET 68 milj Asiakasanalyysi määrä, rakenne, asiakkuuden syy, asiakkaan todellinen tarve, miten palvelu vastaa tarpeeseen TALOUSARVIO Menot 1 500 000 Kuntien osuus 1 350 000 Muut tulot 150 000
Esitys jatkotoimenpiteiksi Jokilaaksojen kunnat päättävät käynnistää valmistelun SoTe-palvelujen tuotantorakenteen luomiseksi alueelle siten, että - alueella jo oleva osaaminen ja resurssit voidaan parhaiten hyödyntää - tuotannosta saadaan kustannustehokasta ja vaikuttavaa - tuotantoalueratkaisu tukee alueen osaamisen ja sitä tukevan koulutuksen vahvistamista - tuotantoalueratkaisua valmistellaan kiinteänä osana maakunnallista valmistelutyötä
Valmistelun organisointi ja resurssit Valmistelutyön käytännön toteutuksesta vastaavat alueen sotejohtajat Valmistelutyötä ohjaamaan nimetään nykyisiltä yhteistoimintaalueilta kultakin yksi luottamushenkilö ja yksi kuntajohtaja Valmistelutyön ensimmäinen vaihe tulee olla valmis vuoden 2014 loppuun mennessä sisältäen ehdotuksen alueen tuotantorakenteeksi, johon kunnat voivat ottaa kantaa tammihelmikuun 2014 aikana Tämän valmistelutyön käynnistämistä koskevan esityksen kunnat käsittelevät omissa hallituksissaan kuluvan syyskuun loppuun mennessä Valmistelutyöhön resurssoinnista vastaavat yhteistoiminta-alueet mahdollisen maakunnan kehittämisrahan tukemana