Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)



Samankaltaiset tiedostot
Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Kylvöalaennuste Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. SFS-ISO sertifioitu

KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

VYR kylvöalaennuste 2016

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Arvio vuoden 2014 viljasadosta ja sen käytöstä. Selvityksen tulokset uutisjutut

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen ruokaketju

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viljatutkimus 10/2007

Kuva: Matti Teittinen

SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA

Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin

Sertifioidun siemenen käyttö

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Maatilojen Kehitysnäkymät tutkimuksen tavoite

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Tavoitteena innostaa uusia viljelijöitä aloittamaan siementuotanto ja motivoida nykyisiä jatkamaan.

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys Csaba Jansik

Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke

KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari , Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Mallasohranviljelijän puheenvuoro TAMPERE Esa Similä

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

VILJAVUOSI Julkaisupäivämäärä

Miten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? Stina Hakulin

TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Työvoimatiedustelu marraskuussa Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2022

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Tervetuloa! Välkommen! T.G

MAATALOUSTILASTOTIEDOTE

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Transkriptio:

Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1

Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti oli noin 27 Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde: ETT DataLaari- nimistö Tiedonkeräys Kenttätyö 20.2.-3.3.2013 Tiedonkeräysmenetelmänä yhdistetty puhelin- ja internetkysely, vastaajille lähetettiin sähköpostitse tai kirjeitse kutsu sekä kysymyslomake Tiedonkeräys ja -käsittely toteutettiin SFS-ISO 20252 -standardia noudattaen 2

Tutkimusnäytteen rakenne Alkuperäinen osuus Painotettu osuus Suuralue 614 kpl % % Etelä-Suomi 113 18 18 Lounais-Suomi 193 31 32 Itä-Suomi 150 24 25 Pohjanmaa 68 11 11 Pohjois-Suomi 82 13 12 Yhteensä peltoa, ha Alle 20 ha 125 20 40 20-49 ha 245 40 34 50-99 ha 177 29 19 100 - ha 65 11 7 Päätuotantosuunta Maidontuotanto 117 19 17 Muu kotieläintuotanto 117 19 12 Viljanviljely 263 43 47 Muu kasvintuotanto 89 14 21 Muu tuotanto 28 5 4 3

Tutkimuksessa käytetty aluejako Työvoima- ja elinkeinokeskukset 1 Uudenmaan 2 Varsinais-Suomen 3 Satakunnan 4 Hämeen 5 Pirkanmaan 6 Kaakkois-Suomen 7 Etelä-Savon 8 Pohjois-Savon 9 Pohjois-Karjalan 10 Keski-Suomen 11 Etelä-Pohjanmaan 12 Pohjanmaan 13 Pohjois-Pohjanmaan 14 Kainuun 15 Lapin Pohjois-Suomi Pohjanmaa 12 11 10 15 13 8 14 9 Itä-Suomi Lounais-Suomi 3 2 5 1 4 6 7 Etelä-Suomi 4

1 Kyselyn tulokset 5

Kylvöaikomusten mukaiset ennusteet vuoden 2013 viljelyaloiksi TIKEn syksyllä tekemän kyselyn mukaan syksyllä kylvetty ruisala on noin 14 tuhatta hehtaaria. Kevätrukiin kylvöala on arvioitu mukaan kokonaisalaan, joten rukiin kokonaisala on ennusteessa hieman syysrukiin kylvöalaa suurempi. Rukiin kokonaisalaksi tulee ennusteen mukaan 17,2 tuhatta hehtaaria, 19 % vähemmän kuin edellisvuonna. Syysvehnäala pieneni TIKEn ennakkotilaston mukaan 12 %, noin 20 tuhanteen hehtaariin. Kevätvehnäala puolestaan kasvaa kylvöaikomusten mukaan hieman viime vuodesta, ollen noin 223 tuhatta hehtaaria Vehnän kokonaisala, noin 243 tuhatta hehtaaria olisi hyvin lähellä vuoden 2012 tasoa (+ 1%). Kesantona, viherlannoitusnurmena tai luonnonhoitopeltona oleva peltoala tulisi ennusteen mukaan pienenemään edellisvuodesta noin 8 %, yhteensä hieman reilulla 22 tuhannella hehtaarilla 6

Kylvöaikomusten mukaiset ennusteet vuoden 2012 viljelyaloiksi Ohran yhteenlaskettu viljelyala kasvaa edelleen, aikomusten mukaan noin 5 %, ollen noin 526 tuhatta hehtaaria. Rehuohra-ala kasvaa ennusteen mukaan noin 5 %, ollen noin 423 tuhatta hehtaaria. Mallasohran viljelyalan kasvu on aikomusten toteutuessa 3 %, noin 102 tuhanteen hehtaariin. Kauran viljelyala olisi aikomusten kasvamassa 3 %, hieman reiluun 360 tuhanteen hehtaariin. Rypsin osalta viljelyala olisi edelleen pienenemässä, ennusteen mukaan jopa 10 %, jääden vajaaseen 48 tuhanteen hehtaariin. Rapsin viljelyala sen sijaan olisi hieman lisääntymässä, noin 17 %, ennusteen ollessa 18 tuhatta hehtaaria. Härkäpapua kylvettäisiin ennusteen mukaan noin 19 % vähemmän kuin 2012 Herneen viljelyala pysyy ennusteen mukaan viime vuoden tasolla, hieman vajaassa 5 tuhannessa hehtaarissa 7

Toteutuneet pellonkäytön pinta-alat 2012 ja ennuste 2013 Rehuohra Kaura 352,6 363,8 403,4 5% 423,7 3% Kevätvehnä 219,0 223,0 2% Rypsi 53,3 47,8-10% Mallasohra Ruis 21,4 17,2 99,2 102,3 2012 2013 ennuste 3% -19% Syysvehnä 23,2 20,4-12% Rapsi 15,4 18,0 17% Kesanto (LHP, viherlannoitusnurmi, muu kesanto) 266,9 244,4-8% 0 100 200 300 400 500 1 000 ha 8

Toteutunut kylvöpinta-ala 2012 ja ennuste 2013 -ohra Etelä-Suomi 104,6 106,8 2% Lounais-Suomi 141,6 147,3 4% Itä-Suomi 61,9 63,4 2012 3% Pohjanmaa 131,5 144,4 2013 ennuste 10% Pohjois-Suomi 63,1 64,1 2% KOKO MAA 502,6 5% 526,0 0 100 200 300 400 500 600 1 000 ha 9

Toteutunut kylvöpinta-ala 2012 ja ennuste 2013 -kaura Etelä-Suomi 87,9 91,2 4% Lounais-Suomi 112,1 116,9 4% Itä-Suomi 48,3 50,6 2012 5% Pohjanmaa 71,8 70,9 2013 ennuste -1% Pohjois-Suomi 32,4 34,1 5% KOKO MAA 352,6 363,8 3% 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 1 000 ha 10

Toteutunut kylvöpinta-ala 2012 ja ennuste 2013 -vehnä Etelä-Suomi 98,7 100,7 2% Lounais-Suomi 106,9 107,1 0% Itä-Suomi 8,7 8,0 2012-8% Pohjanmaa 25,0 24,4 2013 ennuste -2% Pohjois-Suomi 2,8 3,2 12% KOKO MAA 242,2 243,4 1% 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 1 000 ha 11

Toteutunut kylvöpinta-ala 2012 ja ennuste 2013 -rypsi Etelä-Suomi 16,4 15,3-7% Lounais-Suomi 17,4 14,9-15% Itä-Suomi 4,4 4,5 2012 3% Pohjanmaa 12,9 11,1 2013 ennuste -14% Pohjois-Suomi 2,2 2,2 0% KOKO MAA 47,8 53,3-10% 0 20 40 60 80 100 1 000 ha 12

Kesanto + luonnonhoitopelto 2012 ja ennuste 2013 (sis. kaikki kesannot, viherlannoitusnurmi ja luonnonhoitopellot) Etelä-Suomi 75,4 71,3-5% Lounais-Suomi 64,3 56,8-12% Itä-Suomi 53,0 50,4 2012-5% Pohjanmaa 43,7 35,6 2013 ennuste -19% Pohjois-Suomi 30,6 30,3-1% KOKO MAA 266,9-8% 244,4 0 50 100 150 200 250 300 1 000 ha 13

Tärkeimmät kylvöpäätöksiin vaikuttavat tekijät Viljelijöitä pyydettiin mainitsemaan kolme kylvöpäätöksiin eniten vaikuttavaa tekijää. Viljelykierto ja eläinten rehuntarpeet olivat useimmin mainitut vaikuttavat tekijät. Vähiten vaikuttava tekijä listassa oli jäljellä olevat varastot. Alla olevassa taulukossa on esitetty tulokset maatilojen päätuotantosuunnan mukaan jaoteltuna. Mitkä tekijät vaikuttavat eniten päättäessänne siitä, mitä kasveja kylvätte? Kaikki yhteensä Maidon tuotanto Naudan-li han tuotanto Sika-talo us Muu kotieläintalous Muu Viljanviljely kasvintuotanto Viljelykierto 52% 41% 69% 62% 40% 55% 52% Eläinten rehuntarpeet 36% 94% 94% 95% 98% 9% 18% Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat 24% 8% 3% 5% 6% 40% 15% Ajankohdan viljamarkkinanäkymät 23% 4% 1% 25% 2% 40% 13% Perinteet, tavat, tottumukset 22% 13% 18% 3% 12% 27% 25% Maan rakenne 20% 13% 14% 8% 2% 25% 20% Tukipolitiikka 19% 12% 6% 3% 11% 21% 30% Viljelytekniikka 13% 4% 13% 5% 2% 18% 13% Muu, mikä? 10% 4% 1% % 11% 11% 16% Jäljellä olevat varastot 7% 11% 9% 12% 11% 6% 3% 14

Viljatiloilla viljamarkkinoiden vaikutus kylvöpäätöksiin selvästi suurempaa kuin muilla tiloilla Mitkä tekijät vaikuttavat eniten päättäessänne mitä kasveja kylvätte? vastaajilla mahdollisuus nimetä enintään kolme tekijää Viljelykierto 52 55 Ajankohdan viljamarkkinanäkymät Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat 23 24 40 40 Perinteet, tavat, tottumukset 22 27 Maan rakenne Tukipolitiikka Viljelytekniikka 13 20 21 19 18 25 Viljatilat Kaikki yhteensä Muu, mikä? 11 10 Eläinten rehuntarpeet 9 36 Jäljellä olevat varastot 6 7 % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 15

Viljamarkkinoiden vaikutus viljatilojen kylvöpäätöksiin on edelleen lisääntynyt - Viljatilojen vastaukset 2010-2013 kyselyissä Viljelykierto Ajankohdan viljamarkkinanäkymät Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat Perinteet, tavat, tottumukset Maan rakenne Tukipolitiikka Viljelytekniikka Muu syy Eläinten rehuntarpeet Jäljellä olevat varastot 51 51 44 35 36 40 31 32 37 40 30 27 30 27 17 19 20 25 23 12 28 21 17 13 18 18 13 13 8 11 14 20 11 9 11 4 3 6 58 55 Viljatilat 2010 Viljatilat 2011 Viljatilat 2012 Viljatilat 2013 % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 16

Sadon aiottu käyttötarkoitus vehnällä ja kauralla - Aiottu käyttötarkoitus % osuudella ko. kasvia viljelevistä - HUOM, vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi sadon käyttötarkoitus Rehu Elintarvike Muu käyttö Syysvehnä 20 73 7 Kevätvehnä 23 76 5 Kaura 82 18 5 0 20 40 60 80 100 120 17

Kirjallisen viljelysopimuksen yleisyys eri kasveilla - Kirjallisen sopimuksen tekevien %- osuus ko. kasvia viljelevistä Mallasohra Rapsi Rypsi 75 74 78 Kevätvehnä Syysvehnä 50 52 Ruis 33 Kaura Rehuohra 22 25 0 20 40 60 80 100 18

Kiinnostus kiinteähintaisiin sopimuksiin alhaisempaa kuin aiempina vuosina Aiotteko sitoa tulevan satokauden viljasatoa osittain tai kokonaan kiinteähintaisiin sopimuksiin jo ennen sadonkorjuuta? -vertailu eri vuosien kyselyiden tuloksista Kyllä En En osaa sanoa Kaikki yhteensä 2013 2012 2011 2010 2009 2008 Viljatilat 2013 2012 2011 2010 2009 2008 3 5 6 6 2 2 4 6 8 9 3 3 87 82 81 82 85 90 87 79 76 73 81 88 10 13 13 12 12 8 9 15 15 19 16 9 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 19

Hinnan kiinnittämisestä kiinnostuneita eniten Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä yli 100 ha tiloilla Aiotteko sitoa tulevan satokauden viljasatoa osittain tai kokonaan kiinteähintaisiin sopimuksiin jo ennen sadonkorjuuta? - tilan peltoalan ja suuralueiden mukaan tarkasteltuna Kyllä En En osaa sanoa Kaikki yhteensä 3 87 10 Tilakokoluokka: alle 20 ha 20-50 ha 51-99 ha 100 - ha 2 2 2 5 86 86 92 87 13 12 7 8 Suuralue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi 5 3 3 1 81 90 92 88 81 15 8 5 12 18 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 20

Sertifioidun siemenen käyttöaikomukset - Ohralla, kauralla ja rukiilla sertifioidun siemenen käyttöaikomukset ovat edellisvuotta suuremmat, vehnällä viime vuoden tasolla Rypsi 96 92 93 96 Ruis 43 55 52 52 Rehuohra 39 47 49 46 Kaura Mallasohra 19 32 24 30 22 43 41 36 2010 2011 2012 Rehuvehnä 22 29 28 28 2013 Myllyvehnä 21 25 21 37 0 20 40 60 80 100 21

Myllyvehnän ja mallasohran omalle siemenelle tehdään eniten kunnostustoimenpiteitä 100% Mitä toimenpiteitä olette suorittaneet ei-sertifioidulle siemenelle? 90% 80% 86 88 77 78 72 85 84 81 80 73 86 81 77 81 70% 64 66 60% 56 54 50% 47 40% 30% 29 35 27 33 34 20% 10% % Kaura Rehuvehnä Myllyvehnä Rehuohra Mallasohra Ruis Lajiteltu Itävyys mitattu Tuhannen siemenen paino mitattu Peitattu 22

Viljan myyntikanavat Mihin myytte viljaa nykyisin? % 20% 40% 60% 80% 100% 120% 140% Kaikki yhteensä 30% 13% 34% 38% Viljanviljely 44% 18% 60% 3% Toiset maatilat Jalostava teollisuus Kauppa- tai välitysliikkeet Ei myydä viljaa Entä miten arvioisitte seuraavien myyntikanavien osuuden tilanne viljasadon myynnissä kehittyvän lähivuosina? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KAIKKI YHTEENSÄ Toiset maatilat Jalostava teollisuus Kauppa- tai välitysliikkeet VILJATILAT 19 14 7 66 87 73 19 8 6 Lisääntyy Pysyy ennallaan Vähenee Toiset maatilat 20 74 6 Jalostava teollisuus 14 64 23 Kauppa- tai välitysliikkeet 5 89 6 23