Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä



Samankaltaiset tiedostot
Sote- ja aluehallintouudistuksen jatkovalmistelua koskevat hallituksen tarkentavat linjaukset

Maakunnat ja palvelut

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Lapin sivistysjohtajien syyspäivät

Sote-järjestäminen-tuottaminen

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Maakunta- ja soteuudistus

SOTE linjauksista+ POPSTERista Pohjois-Suomen neuvottelukunta

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Sote-uudistuksen tilanne Uusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia

Maakuntauudistus. Yleisesitys

Oma Häme kuntakierros Forssa

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Johtaminen uudistuvissa sote-palveluissa

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Maakuntahallinto Pohjois-Savon kuntapäivät

Maakuntauudistus. Pertti Rajala

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallintouudistuksen linjaukset

Muutokseen valmistautuminen etenee Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju

Etelä- Pohjanmaan. Työryhmien yhteinen seminaari

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Maakunta- ja soteuudistus

Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Sote edistyy kansallisella tasolla Lapin Sotea rakentamassa Lapin keskussairaala Ounasrinteentie 22, Rovaniemi

Sote-uudistus ja vammaispalvelut. Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT

Sote- ja maakuntauudistuks en tilanne Riina Nevamäki Pääministerin poliittinen erityisavustaja

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Kansalaisjärjestöt ja tulevaisuuden hyvinvointikunta

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. Hallituksen info

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ

Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Kohti lapsiystävällisiä maakuntia!

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus ja sen vaikutus työsuojeluhallintoon Työsuojelulautakuntien seminaari

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Kunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

Maakunta- ja soteuudistus ja kunnat

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Miten valtio tukee sotekehittämistä. tulevaisuudessa. Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Toiminnan ja talouden neuvottelupäivät ja tilannekuvan valmistelu

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Sote- ja maakuntauudistus

Hallituksen sote-linjaukset vaikutusten arviointia VSSHP:n kannalta. Kuntaneuvottelut Hallintojohtaja Lauri Tanner

Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Sote- ja maakuntauudistus

Mistä miljardisäästöt tulevat?

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Sote- ja maakuntauudistus

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Maakunta- ja soteuudistus

Lausuntopyyntö STM 2015

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala

Sote- ja maakuntauudistus. Sairaanhoitajakoulutusta120 vuotta juhlaseminaari Hannu Leskinen Selvityshenkilö Shp johtaja, TtT

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Kuntamarkkinat

Presentaation nimi Esittäjän nimi, päivämäärä. Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Transkriptio:

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan liitto 14.4.2016

Sote- ja aluehallintouudistuksen aikataulu

Kunta - maakunta -valtio tulevaisuuden työnjako kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. Kunnalla on edelleen vastuu seuraavista: osaamisen ja sivistyksen edistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, liikunta-, kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka, maankäyttö, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu. maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Valtion hallintotehtävissä on periaatteena valtakunnallinen toimivalta silloinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa. Toisena periaatteena valtion hallintotehtävissä on valtakunnallisesti yhtenäisen toimintatavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen.

Aluejako Perustetaan 18 maakuntaa (itsehallintoaluetta), joilla sote-järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu Viisi yhteistyöaluetta nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta Suurta väestöpohjaa ja volyymiä sekä erikoistumista vaativien ja harvainaisempien ja kalliimpien palveluiden valtakunnallinen ja alueellinen kokoaminen

Integraatio järjestämisen integraatio: yksi vahva järjestäjä joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, viranomaistoiminnoista, sote-palveluiden alueellisesta vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista sekä käyttäjien valinnanvapauden tukemisesta rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus kulkee järjestäjän kautta ja järjestäjällä on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto) tiedon integraatio: asiakas/hoitosuhteessa ja siihen liittyvässä analyysissä tieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta palveluketjujen integraatio: hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin tuotannollista integraatiota, jossa palveluita tarjotaan kustannusvaikuttavina selkeinä palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia. Lisäksi tuotannollista integraatiota toteutetaan yksittäisissä palveluyksiköissä.

Valinnanvapaus ja sen edellytykset Maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta. Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Luodaan valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa sen, että käyttäjä valitsee itse julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan väliltä ( 4 vaihtoehtoa, Brommels et. al ) Maakunta erottaa aidosti järjestämisen ja tuotannon eri organisaatioihin (oikeushenkilöihin). Se voi tapahtua hyödyntäen yhtiömuotoa.

Tuotannon monipuolisuus Hallituksen tavoitteena sote-palveluiden tuotannon monipuolistaminen, mikä toteutetaan yhdessä maakuntien kanssa Tavoitteena on, että tuleva valinnanvapausmalli tukee PK-yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä uusia innovatiivisia ja digitaalisia palvelumalleja Valtioneuvosto varmentaa ja maakunnat huolehtivat monipuolisen tuotantorakenteen toteutumisen yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä palvelutuotantoa konseptikilpailutukset uudistumiseen

Julkisen ja yksityisen tuotannon tasapuoliset mahdollisuudet Julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluntuotannon tasapuoliset toimintaedellytykset Maakunnan tehtävänä varmistaa, että kaikkialla saatavilla palveluita sekä huolehtia palveluiden vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta tuottamisesta Maakunnan markkinoilla tapahtuvaa toimintaa koskee EU-oikeuden mukainen yhtiöittämisvelvoite

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Osallisuus ja kolmas sektori Rajapinta peruskuntiin (mm. varhaiskasvatus, opetus, liikunta, nuoriso, kulttuuri, asuminen...) Uudet asiakaslähtöiset sote-palvelumallit Kansalaisen oma osuus: omahoito /-vastuu Digitalisaatio, sähköiset palvelut, teknologia Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat / integraatioasiakkaat Osaaminen ja työnjako Opetus/koulutus, tutkimus, kehittäminen Vaikuttavuus, tuottavuus: (tieto)johtaminen, mittarit, ohjausmekanismit Järjestämistavat: monituottajuus ja valinnanvapaus Palveluverkko: (fyysiset) lähi- ja keskitetyt palvelut, tilat, asiakasmaksut

Kustannusten alueellisen vertailun haasteet: Kuntien ja alueiden erilainen koko Erilaisuus väestörakenteessa ja väestön sosioekonomiset erot vaikuttamassa palvelujen tarpeeseen Toiminnan organisoinnin vaihtelu kuntien välillä

Kuntien (pl.ahvenanmaa) sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2014, ero (%) maan keskiarvosta Kartassa on esitetty kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menoerot poikkeamana koko maan keskiarvosta. Menoerot on laskettu vähentämällä kunnan tarvevakioitujen menojen indeksistä maan keskiarvo.

Mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3134