SOTE linjauksista+ POPSTERista Pohjois-Suomen neuvottelukunta

Transkriptio

1 SOTE linjauksista+ POPSTERista Pohjois-Suomen neuvottelukunta Hannu Leskinen selvityshenkilö TtT

2

3

4

5

6

7

8

9

10 MITÄ LISÄKSI Päivystysasetus

11

12 Hallituksen linjaukset : tuli vastauksia; meni kuntoon; tuli uusia haasteita;ei mennyt kuntoon

13 Henkilöstön asema ja omaisuus Henkilöstön siirrot liikkeenluovutuksen periaattein ja hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti Henkilöstö keskeisessä asemassa uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa - henkilöstöjärjestöt ja henkilöstö mukaan toteutukseen Muutostilanteissa huolehditaan henkilöstön asemasta Omaisuusjärjestelyt suppean jakautumismallin periaatteiden mukaisesti

14 Integraatio järjestämisen integraatio: yksi vahva järjestäjä joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, viranomaistoiminnoista, sotepalveluiden alueellisesta vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista sekä käyttäjien valinnanvapauden tukemisesta rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus kulkee järjestäjän kautta ja järjestäjällä on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto) tiedon integraatio: asiakas/hoitosuhteessa ja siihen liittyvässä analyysissä tieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta palveluketjujen integraatio: hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin tuotannollista integraatiota, jossa palveluita tarjotaan kustannusvaikuttavina selkeinä palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia. Lisäksi tuotannollista integraatiota toteutetaan yksittäisissä palveluyksiköissä.

15 Asiakaskeskeinen palveluintegraatio Asiakkaan tarpeita voidaan arvioida kokonaisuutena. Eri sote-ammattilaisten osaamista ja eri sotepalveluita ja toimenpiteitä voidaan joustavasti ja oikea-aikaisesti yhdistää asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman kustannusvaikuttavasti vastaavaksi kokonaisuudeksi.

16 Valinnanvapaus ja sen edellytykset Maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta. Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Luodaan valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan Maakunta erottaa aidosti järjestämisen ja tuotannon eri organisaatioihin (oikeushenkilöihin). Se voi tapahtua hyödyntäen yhtiömuotoa. Lainsäädäntöön myös vaihtoehtoisia tapoja järjestämisen ja tuotannon erottamiseen

17 Julkisen ja yksityisen tuotannon tasapuoliset mahdollisuudet Julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluntuotannon tasapuoliset toimintaedellytykset Maakunnan tehtävänä varmistaa, että kaikkialla saatavilla palveluita sekä huolehtia palveluiden vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta tuottamisesta Maakunnan markkinoilla tapahtuvaa toimintaa koskee EU-oikeuden mukainen yhtiöittämisvelvoite

18 Tuotannon monipuolisuus Hallituksen tavoitteena sote-palveluiden tuotannon monipuolistaminen, mikä toteutetaan yhdessä maakuntien kanssa Tavoitteena että tuleva valinnanvapausmalli tukee PKyritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä uusia innovatiivisia ja digitaalisia palvelumalleja Valtioneuvosto varmentaa ja maakunnat huolehtivat monipuolisen tuotantorakenteen toteutumisen yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä palvelutuotantoa konseptikilpailutukset uudistumiseen

19 Hallituksen linjaukset Ict? Hankinnat? Valinnanvapaus? Järjestäjä - Tuottajat Yhtiöittäminen?Miten käy integraation (ja kustannusten) Tieto, asiakas,

20 POPSTERIN TAVOITTEET Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon optimaalisten palveluprosessien: Asiakaslähtöisyyden varmistaminen kaikissa alueen väestölle tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon teemojen (ks. kohta 6.1.) ja palvelukokonaisuuksien määritys tehdään hankkeessa asiakaslähtöisyyden pohjalta. Eri palvelujen kehittämisen, suunnittelun ja tuottamisen osalta integraatiohyötyjen varmistaminen sekä (eri palvelukokonaisuuksien ja prosessien välillä ja osana)

21 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuuden, vaikuttavuuden ja säästöjen suunnittelu ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan alueella alueen eri osat (niiden erityispiirteet ja olemassa oleva infrastruktuuri, yksityinen ja kolmas sektori ym.) ja asukkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen Tavoitteena on alueen asukaskohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nettokasvun puolittaminen pysyvästi palvelujen taso (=laatu ja määrä suhteessa tarpeeseen) turvaten Pohjois-Pohjanmaan osalta tavoitteena on tarvevakioitujen (THL) sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen indeksiluku max. 95 (koko maa = 100).

22 HANKKEEN RAJAUKSET Hankkeessa ei käsitellä IHA:n johtamisjärjestelmää Henkilöstön hallinnollista asemaa (siirtymistä ) Tukipalveluja (osin) omaisuutta rahoitusta yms. vastaavia asiakokonaisuuksia Em. asiat valmistellaan ja päätetään osana IHA:n muodostamista erikseen

23 SOSIAALI JA TERVEYDEN- HUOLLON TARVEVAKIOIDUT MENOT /AS. SH-PIIREITTÄIN V KESKIARVO PPSHP:n ALUEEN SÄÄSTÖ YHT. NOIN 80 MILJOONAA EUROA VUODESSA VERRATTUNA SIIHEN, ETTÄ KULUT OLISIVAT MAAN KESKIMÄÄRÄISELLÄ TASOLLA Perusdatan lähde ja tarvevakiointi: THL Pasi Parkkila 2015 OYS ervan sh-piirit

24 AALTO-yliopisto (1/2015): Kaikkein tehokkaimpien kuntien pohjalta laskettu rationointipotentiaali sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteensä / vuosi sh-piireittäin Sairaanhoitopiirien vertailu tehokkaimpien 15 kunnan tasoon / as Nettokustannukset 2013 M Nettokustannukset / as 2013 laskeva Väestö 2013 Tarvekerroin Manner-Suomi Itä-Savon Lapin Kainuun Etelä-Savon Pohjois-Savon Kymenlaakson Länsi-Pohjan Pohjois-Karjalan Etelä-Pohjanmaan Keski-Pohjanmaan Vaasan Satakunnan Päijät-Hämeen Keski-Suomen Varsinais-Suomen Etelä-Karjalan Pirkanmaan Kanta-Hämeen Pohjois-Pohjanmaa Helsingin ja Uudenm Sairastavuusindex Tehokkaimpien kustannustaso, tarvekertoimella kohdistettuna M Tehokkaimpien kustannustaso / as Rationointipotentiaali M

25 Sote-menojen kasvu /vuosi Pohjois-Pohjanmaalla Hallitusohjelman mukainen tavoite vähentäisi sote:n kustannuskasvua Pohjois- Pohjanmaalla n. 35 M /v. *) ERO n. 35 M Kasvu 2,5 % / v. (abs.) *) Suuntaa antava laskelma, ottaen huomioon väestörakenteen muutoksen vaikutuksen Kasvu 5,0 % / v. V Ka. 5,2% / v. (abs.)

26 KUSTANNUSKEHITYS VE 1 : +5% VE 2 : +2,5% VE 1: 1,3/2015 2,7/2030 VE 2: 1.3/2015 1,9/2030

27 Työsuunnitelman työstöä:

28 Muut kokonaisuudet, esim. toimintakyky ja kuntoutus Maakunnallinen ja kansallinen toimintaympäristö Valmistelua ohjaavat linjaukset ja teemat Strategia Johtaminen Palvelurakenne Vaikuttavuus, tehokkuus Asenne, Digitalisaatio, sähköiset palvelut orientaatio Osaaminen ja kehittäminen Mistä syntyy hyvinvointi Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonai suudet ASIAKAST ARPEET Asiakkuuksien hallinta ja segmentointi Moniasiakkuudet Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelu t Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto

29 PoPSTer valmistelun vaiheistus Poliittinen ohjausryhmä Johtoryhmä Sote-johtajat Selvityshenkilöt Työryhmät OHJAAVAT LINJAUKSET Arvot (yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys) Visio ja strategia Talouden raamit Monituottajuus, palveluverkon periaatteet Rajapintayhteistyö (kunnat ja muut sidosryhmät) Nykytila ja sen analyysi JÄRJESTÄMINEN ohjaa ja mahdollistaa TUOTANTO tekee TOTEUTUS / Väliaikaishallinto 2/2016 5/2016 Väliraportti 10/ /2016 Työryhmien loppuraportit 2/2017 PoPSTerloppuraportti 6/2017

30 Palvelukokonaisuudet Vaihe 1: Järjestämi nen Vaihe 2: Palvelutu otanto Esim. lapset ja perheet NYKYTILA Palvelutarve, integraatiopotenti aali, ongelmat, optimointivara,, tehokkuus, vaikuttavuus KUKA Monituottajuus,, tehokkuus, vaikuttavuus TAVOITTEET Palvelutarve, palvelurekenne, trendit,, tehokkuus, vaikuttavuus MITEN Missä,, tehokkuus, vaikuttavuus TOTEUTTAM IS- VAIHTOEHD OT Monituottajuus,, tehokkuus, vaikuttavuus Esim. /alle 18 v. tavoite -3% Millä keinoilla?

31 Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Välitön avun tarve Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Organisointi ja vastuut Y S h S h Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatiop Tukipalv T T R det eluty T T T T R R R R Digitalisaatio, sähköiset palvelut Vaikuttavuus, tehokkuus? Rajapinnat Asiakassegmentointi Lähipalvelut Palvelukokonaisuu T R T R T R T R P T R P T R S h R P Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspa lvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöp alvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantamin en Lääkehuolto Välinehuolto T R P T R = työryhmä = pientyöryhm T P Y = työpari = yhden miehen komitea S h S h R = selvityshenk ilö =

32 Toimeksianto Toime ksianto: yleine n ja erityis Linjauks et et ja teemat

33 aikataulutusta sparrausryhmä klo > klo 9-11 ICT klo työsuunnitelman runko sote-ryhmällä / työpaja ja Siun sote esittely? työpajan tuotosten työstö, palvelupaketit 3.5. Jory + hankeohry (=ohryn pj:t + muiden puolueiden edustajat) klo sote-ryhmän työpaja ory Syksy Jory Syksy ory tiimikokoukset + työryhmien vetäjät Työryhmien väliraportti raportit 5-6./2017: loppuraportti selvityshenkilöryhmältä

34 Johtaminen Millainen organisaatio uudesta maakunnasta syntyy? Luonne? Rooli? Miten sote siellä?

35 ROOLIMUUTOKSIA KUNNAT MAAKUNTA Erityisesti suurille ja keskisuurille kunnille uutta VALTIO - MAAKUNNAT (sote) KUNTA - KUNTA MAAKUNTA - SOTE

36 Maakunta/kunnat -suhde luotava heti vuoropuhelun muodot maakunnilla kiirettä muutosprosessissa -> jää helposti vähälle muu vuoropuhelu maksajanarisijakunnasta tulee kuntalaisten edustaja: VAATIJAKUNTA kun rahoitusjärjestelmä muuttuu tapahtui jo kansanterveystyön kuntainliitossa ja ensihoidossa kiinteistönomistajakunta yrittää myydä kaiken + hakee tuloa itselleen lisää (vuokrina ja vuokrien korotuksina) sote voi irrottautua terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä

37 Uusi organisaatio: Rooli + luonne? orientaatio: kunta vai SHP Kainuu: kuntatyyppinen päätöksenteko monitoimialaisuus: mikä valittuja päättäjiä kiinnostaa? 2 erilaista kokemusta tulevista valtuutetuista suurin osa varmaan on myös kunnanvaltuuston jäseniä tai ainakin kouluttautunut siellä toimivatko maakuntavaltuutetut oman kunnan intressistä käsin vai? oletettavasti poliittiset ryhmät ovat yhteisiä tahdon muodostajia ja näin ollen pelko yhden kunnan alueen valtuutettujen ylivallasta on tarpeeton. valtiollinen kela-tyyppinen kankea/innovatiivinen kunnallinen ketterä

38 ROOLIMUUTOKSIA KUNNAT MAAKUNTA Erityisesti suurille ja keskisuurille kunnille uutta VALTIO - MAAKUNNAT (sote) KUNTA - KUNTA MAAKUNTA - SOTE