PERUSPALVELULIIKELAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2015 30.4.2015 1. LIIKELAITOKSEN TOIMINTA JA TALOUSTILANNE 30.4.2015 Peruspalveluliikelaitos on toiminut alkuvuoden asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen pyörteessä kuten koko toimiala. Muutosten suunnittelussa tahti vain tuntuu kiristyvän. Taloudelliset paineet koko yhteiskunnassa ja Jyta-alueen kunnissa pakottavat miettimään erilaisia tehostamistoimia kaikilla toiminnan tasoilla. Asiakasmäärät ovat kasvaneet jyrkimmin työllisyysasioissa, kuntien vastuiden lisääminen pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa on näkynyt erityisesti sosiaalipalveluissa ja perheiden tukemisen tulosalueella. Liikelaitoksessa aloitti vuoden alussa hoidon ja hoivan palvelupäällikkönä Piia Kurikkala. Hänen vastuualueenaan ovat olleet erityisesti hoitotyön asiat, kehittämishankkeiden eteenpäin vieminen käytännön tasolla ja tulosyksikköjohtajien työn tukeminen. Palvelupäällikkö on ottanut hoidettavaksi myös monia koko Jytan yhteisiä kehittämisasioita, jotka ovat hallinnollisen ja kehittämistyöhön keskittyvän henkilökunnan vähäisyydestä johtuen jääneet kahden viimeisen vuoden aikana vähemmälle huomiolle. Liikelaitoksen talousarvio on toteutunut pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti, mutta taloustilanne on kuitenkin tiukka ja haasteellinen neljän kuukauden käytön perusteella, kun ajattelee koko toimintavuotta. Kustannukset ovat nousseet edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 6,5 %. Palkkakustannuksissa erillislisien normaalia suurempi vuodelle 2015 kohdistunut meno vaikuttaa nousuprosenttiin merkittävästi. Palveluissa erikoissairaanhoidon käyttö on ollut suurta alkuvuoden aikana ja siellä toteumaprosentti on varsin korkea 36,4 %. Erikoissairaanhoidon kustannukset saattavat tosin vaihdella suuresti eikä iso käyttö alkuvuonna välttämättä tarkoita, että käyttö on yhtä korkea koko vuoden ajan. Varsinaiset liikelaitoksen asiakaspalveluiden ostot ovat laskeneet edellisestä vuodesta noin 114.000 euroa. Toteumaprosentit ovat henkilöstömenojen osalta pysyneet talousarviossa, samoin palveluiden osalta erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta. Suurin yksittäinen nousu ja talousarvion ylittyminen on avustuksissa, joissa toteumaprosentti on jo 42,7 % ja nousua edelliseen vuoteen on 18,9 %. Avustuksissa vammaispalvelulain mukaiset etuudet ovat nousseet 48 % viime vuodesta, tässä mukana on muutamia yksittäisiä menoja asunnon muutostöissä, joissa kulutus ei ole koko vuoden ajan samanlainen. Työmarkkinatuen kuntaosuus on noussut 112 % viime vuodesta. Toimeentulotuki on noussut 16,8 % viime vuodesta. Työllisyysmenoihin joudutaankin varaamaan lisää määrärahoja jo tässä vaiheessa vuotta. Kuntien maksuosuudet ovat nousseet yhteensä 6,5 %. Tässä on suuria kuntakohtaisia vaihteluita, korkein nousu on Halsualla 17,7 %. Toholammin kuntaosuuksien 13,5 %:n nousu johtuu edellisen vuoden yksittäisestä maksuerästä, jota tänä vuonna ei enää ole tullut, Toholammin todellinen nousu on 6 %. Kannus on noussut myös 6 %. Kaustisella kuntaosuuksien nousua tuli 3,5 %, Lestijärven ja Vetelin nousu oli pienin eli 1,9 %. Kuntien maksuosuuksien nousua aiheuttavat erityisen kalliit yksittäisten asiakkaiden menot. Halsualla nousua on tullut erityisesti hoidon ja hoivan alueella, 126.000 euroa. Kannuksessa aikuissosiaalityön kustannukset ovat nousseet yli 60.000 euroa, merkittävä osa tästä on työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta aiheutunutta. Toholammilla hoito ja hoiva on kasvanut yli 100.000 eurolla edellisestä vuodesta. Vetelissä sen sijaan hoito ja hoiva on laskenut muutamalla tuhannella eurolla viime vuodesta.
2. PERHEIDEN PALVELUT Asiakas- ja potilasnäkökulma Asiakasnäkökulmasta katsottuna toimintavuoden tavoitteena ovat palveluiden saatavuus, palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin joustavasti ja määräaikojen puitteissa, palvelut ovat laadukkaita ja vaikuttavia. Palvelut on pystytty tuottamaan määräaikojen puitteissa hyödyntäen henkilöstöresursseja yli kuntarajojen. Palveluista on tiedotettu kuntalaisille ja palveluesitteet sekä palveluiden prosessimallinnukset ovat ajan tasalla. Palveluiden saatavuuden osalta on myös tehty suunnitelmat kesäkaudelle, jonka myötä palveluiden saatavuus on turvattu henkilöstön vuosilomista huolimatta. Erityisenä haasteena alkuvuonna on ollut psykologi- ja puheterapiapalveluiden järjestäminen alueella. Vakansseja ei ole saatu täysimääräisesti täytettyä. Puheterapiapalveluissa tilanne on parantunut ja paranee entisestään syksyllä, kun kaikki kolme puheterapeuttia ovat työssä. Toinen perheneuvonnan psykologin vakansseista on täyttämättä ja se on vaikeuttanut palvelujen järjestämistä. Kiireellisimmät tapaukset on pystytty hoitamaan ostopalveluilla. Ennalta ehkäisevän työn merkitys on nostettu vahvasti esille ja sitä on pyritty yllä pitämään ja tehostamaan kaikissa perheidenpalveluiden tulosyksiköissä. Qpro-asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole vielä otettu käyttöön. Asiakkaita on ohjattu itsehoitopalveluihin niiltä osin kuin se on ollut mahdollista. Kanta-arkiston myötä muun muassa äitiys- ja lastenneuvola-asiakkaiden on ollut mahdollista päästä katsomaan omia terveystietojaan jo joiltakin osin. Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämis- ja palvelurakenneohjelma hyväksyttiin keväällä 2013 peruspalvelulautakunnassa ja sen täytäntöönpanotyö on jatkunut toivotulla tavalla. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelussa oli 38 asiakasta ja mielenterveyskotihoidon piirissä oli kahdeksan asiakasta. Lisäpanostuksena mielenterveystyön palveluissa on ollut 3-4 päivänä viikossa määräaikainen psykiatrian sairaanhoitaja Halsua-Kaustinen-Veteli-alueella. Kannuksen avotyötoiminta siirtyi keväällä uusiin toimitiloihin. Muutoksen myötä mahdollistui uudenlainen yhteistyö eri toimijoiden kesken. Samassa toimitilassa toimii SPR:n kirpputori sekä Kannuksen nuorten työpajatoiminta. Toimitilojen muutoksen myötä avotyötoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille on avautunut uusia toiminnan ja työskentelyn mahdollisuuksia. Yhteistyössä Kokkotyö-säätiön kanssa on käynnistetty huhtikuun alusta Kaustisen seutukunnan alueelle pajatyötoimintaa, mihin on tarkoituksena ohjata ko. seutukunnan pitkäaikaistyöttömiä. Kaustisen Eken ja toimintakeskuksen osalta on aloitettu selvitys/suunnittelutyö Markkulan tilojen hyödyntämisestä yksikköjen toimintatilana. Selvitykset ovat vielä kesken ja suunnittelu jatkuu. Kehitysvammahuollossa palveluita tarjotaan toimintakeskuksissa ja asumispalveluyksiköissä koko alueen asukkaille. Kaustisen Evankelisen opiston kanssa on edelleenkin tehty tiivistä yhteistyötä aikuisiässä olevien kehitysvammaisten opintojen tukemiseksi. Opiston järjestämään Waude -koulutukseen osallistui kevätlukukaudella 2015 yhteensä kahdeksan Jytakuntien kehitysvammaista. PSYKIATRINEN PALVELUASUMINEN Ostetut asumisvuorokaudet Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli 2015 120 720 960 720 360 840 2014 145 1509 979 853 446 563 2013 120 1791 978 933 600 811 2
Lastensuojeluilmoitukset Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho 2015 9 38 21 4 13 9 9 2014 4 25 38 4 5 20 15 2013 1 37 46 0 11 13 9 LASTENSUOJELU Perhekotihoitopäivät Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho 2015 0 275 180 0 91 0 210 2014 30 285 323 0 37 168 218 2013 0 139 498 0 122 332 301 Prosessit Asiakaspalvelu ja huolenpito toteutuvat asiakaslähtöisesti. Kustannustehokkaasti toimivat ja asiakaslähtöiset palveluprosessit. Varhainen avoin yhteistoiminta ehkäisee korjaavien palveluiden tarvetta. Varhaisen avoimen yhteistyömallin mukaan on ohjattu asiakaslähtöiseen, moniammatilliseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön. Lähtökohtana on ollut tarttua huolta herättäviin asioihin mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä niin asiakkaiden kuin muiden työntekijöiden ja ammattiryhmien kanssa. Tätä toimintaa tukemaan on kehitetty ja jatkotyöstetään yhteistyössä äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kuntien sivistystoiminen kanssa Lapset puheeksi -menetelmää, jonka myötä on tarkoitus vakioida kaksiportainen lapset puheeksi menetelmään perustuva palvelurakenne. Sen keskeinen idea on pitää huolta lapsen tai nuoren normaalista kehityksestä silloin, kun perheen, lapsen tai nuoren elämäntilanteeseen liittyy tavanomaista kehitystä uhkaavaa painetta. Varhaista avointa yhteistoimintaa on myös osaltaan tukenut perheohjaajien ja neuvolan välinen yhteistyö, joka on alkanut löytää vakiintuneita toimintamuotoja ja jonka myötä perheohjaajien asiakaskäynnit ovat koko ajan lisääntyneet. Vuoden alusta aloitettiin neuvottelut yksiportaisen toimintamallin käyttöönotosta psykososiaalisten palvelujen, aikuispsykiatristen palvelujen sekä molempien jokilaaksojen psykiatristen aluepoliklinikoiden välillä. Toiminnan tavoitteena on yhdessä tehostaa ja helpottaa aikuispsykiatristen palvelujen toimintaa. Perheneuvolan sosiaalityöntekijä kuuluu Jytan edustajana Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaiseen työryhmään, joka on valmistellut MARAK-toimintamallin käyttöönottoa Kokkolan ja Jytan alueella. Jyty-alueen perheneuvoloiden sosiaalityöntekijät ovat myös mukana Tuomioistuinten perheasiain sovittelutoiminnassa ja Eroneuvoja-ryhmien toiminnassa. Keski-Pohjanmaan päihde- ja mielenterveysstrategia on päivitetty hyväksyttyjen toimintastrategioiden mukaisesti toukokuussa 2015. Sonetbotnian vammaissosiaalityön kehittämisverkostossa on jatkettu vammaistyön seudullista verkostoitumista ja yhteistyö on edelleen vahvistunut. Yhteistyön myötä on pystytty tarkastelemaan uusien lakien ja niiden muutosten vaikutuksia vammaissosiaalityössä ja sen palveluiden tuottamisessa/järjestämisessä. Erityislainsäädännön osalta odotetaan uutta lakia, joka on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Vammaispalvelujen tulosyksikössä koulutuksissa on kuluvana vuonna erityisesti panostettu kehitysvammahuollon kouluttautumiseen (kehitysvammakoulutus, itsemääräämisoikeuskoulutus) sekä uudistuneen sosiaalihuoltolain koulutuksiin. Henkilöstö 3
Toimintavuoden tavoitteena on ammattitaitoinen ja työhönsä positiivisesti suhtautuva henkilöstö. Täydennyskoulutuspäiviä on toteutunut alkuvuonna jokaisen työntekijän kohdalla aikataulun mukaisesti. Koulutustarjontaa on ollut alkuvuonna hyvin ja joidenkin työntekijöiden kohdalla 3 koulutuspäivää on jo täyttynytkin. Suunnitellut työnohjaukset ovat toteutuneet alkuvuoden osalta ja tulosyksikön esimiehille on ollut järjestettynä oma ryhmätyönohjaus. Tulosyksikössä on järjestetty kehittämispäiviä, jonka pääotsakkeina on ollut mm. työhyvinvointi, johtaminen/esimiestyöskentely ja mahdolliset organisaatiomuutokset. Yksikkökohtaisesti asioiden työstämistä tullaan jatkamaan toimintakauden aikana. Kehityskeskustelut ovat toteutuneet osittain ja niitä tullaan jatkamaan kesälomien jälkeen. Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu kuukausittain saatujen raporttien avulla. Henkilöstö on tietoinen oman yksikkönsä talous- ja toimintasuunnitelmasta. Vammaispalvelun ja sosiaalityön osalta erityisenä haasteena on lakisääteisten palvelujen tuottaminen, taloudellisten säästöjen tuottamisen ristipaineessa. Lakisääteisten palvelujen tuottamisessa ja kohdentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota vammaispalvelun kriteerien täyttymiseen sekä erilaisiin palvelujen tuottamisen malleihin, joilla pyritään hakemaan tarvittavia kustannussäästöjä. Erilaisten palvelujen tuottamisen uudelleen organisoinnilla voidaan pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna saada aikaan selkeitä säästöjä, verraten nykyisesti käytössä oleviin malleihin. Periaatteellisesti vain selkeillä lakimuutoksilla voitaisiin nykyistä enemmän vaikuttaa palvelujen tuottamisen kuntakohtaisiin kustannuksiin. Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan osalta on noudattaen hallintosäännön ja kuntayhtymähallituksen ohjeistusta 15.6.2009. Sisäisessä valvonnassa on kiinnitetty huomioita talousraportteihin ja niihin tehtyihin kirjauksiin. Maisemamallin raporttien syöttäminen on ollut vielä aikaa vievää eikä kyseinen ohjelma kaikilta osin toimi joustavasti. Tilastointivirheitä tapahtuu edelleen paljon ja niiden oikeellisuuteen pitää jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. 2. KOTIHOITO JA PALVELUASUMINEN Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalueella on jatkettu avohoidon kehittämistä ja palveluasumisen muutoksia. Kotihoidossa joulukuussa 2014 käyttöön otetut mobiilikirjaus- ja optimointiohjelmat on saatu toimimaan jokapäiväisessä työssä. Mobiilikirjaus on parantanut kotihoidon toimintaa ja vähentänyt toimistolla tehtävää työtä. Tarkemmat raportit mobiilien ja optimoinnin vaikutuksista mm. välittömän asiakastyön määrään valmistuvat myöhemmin tänä vuonna. Optimointi ja mobiilit ovat lisänneet aikaa asiakkaan luona, koska lyhyet kirjaamiset ja tilastoinnit voidaan tehdä puhelimen kautta. Asiakkailta on tullut hyvää palautetta mobiilin käytöstä ja he ovat olleet kiinnostuneita, mitä hoitaja siihen näppäilee. Mobiilin käyttö lisää asiakasturvallisuutta, koska asiakkaan tiedot kulkevat hoitajan mukana. Mobiilin kaikkia hyötyjä ei vielä voida ottaa vanhan Effica-version takia käyttöön. Effica-päivityksen myötä tulee mahdollisuudet nähdä edellisiä kirjauksia laajenevat. Myös viestimahdollisuudet ovat uudessa versioissa laajemmat ja edelleen lisäävät mobiilin hyödynnettävyyttä ja parantavat asiakasturvallisuutta. Kotihoidossa on ollut paljon koulutuksia SenioriKaste-hankkeen järjestämänä. Suuri yhteinen koulutushanke Kunnonhoitaja-täydennyskoulutus on alkanut. Koulutuksen saavat kaikki Jytan kotihoidon ja tilapäishoitoyksiköiden työntekijät. Koulutuksen tavoitteena on antaa työkaluja asiakkaiden fyysisen kunnon hoitamiseen kotihoidossa ja tilapäishoidossa. Asiaan liittyen kotihoidossa ja tilapäishoidossa otettiin käyttöön yhteisesti sovitut mittarit fyysisen kunnon mittaamisessa. Asiakas ja potilasnäkökulma Hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat ajan tasalla ja niihin myös kirjattuna ns. kultainen hetki ja sen toteutuminen. Ulkoilu jää edelleen joidenkin kohdalla toteutumatta varsinkin talvella. Asiakasnäkökulma on esillä hoito ja palvelusuunnitelmissa. 4
Kotikuntoutus on toiminut entiseen tapaan ja on erittäin hyvä ja toimiva palvelutuote, josta tulee hyvää asiakaspalautetta ja se vaikuttaa kotona pärjäämiseen. Kotikuntoutuksen ryhmät ovat saaneet hyvää palautetta asiakkailta. Kannuksessa on ollut esimerkiksi seuraavat ryhmät: miesten ja naisten yli 75-vuoitaiden kuntosaliryhmät ja tasapainoryhmät. Kotikuntoutuksen osalta on mietitty palvelun suuntaamista, keskeisen tärkeitä asiakasryhmiä, toiminnan koordinointia, työjakoa kotihoidon ja palveluasumisen kesken, jne. Raportti kotikuntoutuksen työkuvasta valmistuu kesäkuussa. Sen pohjalta tehdään tarvittaessa muutoksia kotikuntoutuksen palveluihin ja työntekijöiden toimenkuviin. Tarkoituksena on vahvistaa ja lisätä kotikuntoutusta ja ryhmätoimintaa. Halsualla asiakas- ja käyntimäärät ovat olleet suhteellisen vakiintuneet, tämä on tilanne sekä säännöllisessä että tilapäisessä kotihoidossa. Painetta tulee ajoittain, kun useita huonokuntoisia kotiutuu samaan aikaan. Kannuksessa kotihoidon asiakastalouksia on kuukausittain noin 60 asiakastaloutta. Käyntejä on ollut 10.709 kpl. Suurin osa asiakkaista on yli 75-vuotiaita. Säännöllisten asiakkaiden määrä on pysynyt suunnilleen samana kuin edellisenä vuonna, mutta vaativuutta aiheuttavat muutamat erittäin paljon hoivaa ja hoitoa tarvitsevat sekä saattohoidot. Kotisairaanhoito oli alkuvuodesta erittäin kuormittunut ja kotisairaanhoidon käyntejä oli 641 käyntiä. Kotisairaanhoidon henkilöstö tilanne oli haastava, kun sairaanhoitajia ei ollut saatavilla esim. sairausloman sijaisuuksiin. Kaustisella asiakasmäärä on pysynyt ennallaan, poistuvien asiakkaiden tilalle tulee samaa vauhtia uusia asiakkaita. Saattohoitoa on ollut satunnaisesti ja sen järjestelyissä on kehittämistä. Säännöllisiä asiakkaita kotihoidossa oli 76, joista kerrallaan palveluiden piirissä noin 60-64 kotitaloutta. Tilapäistä kotihoitoa on saanut 16 asiakasta kotipalvelussa ja 72 kotisairaanhoidossa. Yksikön lääkehoitosuunnitelma on päivitetty ja perehdyttämiskansion päivitys on työn alla. Ajoittain työtilanteet kotihoidossa ovat olleet erittäin kuorimittavia ja ne ovat aiheuttaneet paineita henkilöstölle. Lestijärvellä asiakasmäärä säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä on kasvanut, vuosi sitten 24 taloutta ja tänä vuonna 33 kotitaloutta. Toholammin asiakasmäärä on pysynyt ennallaan ja jopa laskenut säännöllisessä kotihoidossa. Toholammilla on kotihoidossa ollut esimiesvaihdoksia alkuvuoden aikana, mutta sijaisuudet on saatu hyvin järjestettyä. Kotihoidossa pitkäaikaisten asiakkaiden määrä on hieman laskenut edellisestä vuodesta, hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä oli 82 taloutta. Vetelin kotihoidossa käyntimäärät ovat lisääntymään päin ja säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä on vaihdellut +/- kymmenellä asiakkaalla suuntaansa. Kotihoidon omais- ja asiakasneuvoston perustaminen on työn alla. Vetelin henkilöstötilanne koetaan tiukaksi ja sellaiseksi, ettei näillä resursseilla ole mahdollista päästä tavoiteprosentteihin tehostetun palveluasumisen osalta. Henkilöstöresurssit eivät riitä tavoitteellisten, kuntouttavien hoito- ja palvelusuunnitelmien toteuttamiseen. Asiakaslähtöisyyttä ja yksilöllisyyttä on vaikeata toteuttaa nykyisellä työmäärällä, aika ei yksinkertaisesti riitä tavoitteiden toteuttamiseen. Prosessinäkökulma Perhehoitoon on tehty maakunnallista toimintamallia ja valmisteltu perhehoidon tuloa yhdeksi palvelumuodoksi. Kolme työntekijää on osallistunut perhehoitajavalmennuksen kouluttajakoulutukseen. SenioriKaste-hankkeen myötä tullut paljon erilaisia kehittämistyöryhmiä ja nimenomaan kuntouttavaan asiakastyöhön on panostettu. Muistisairauksien hoitoon saatiin lisäresursseja, kun Lestinjokilaakson muistihoitaja aloitti tehtävässään keväällä. Koko alueella muistityö sai tästä ja SenioriKasteen kehittämistyöstä uutta voimaa. Muistihoitajien työnkuvaa ja työ sisällön kehittämistä on tehty. Kotihoidon omavalvontasuunitelma on tehty ja perehdytyskansiot päivitetty tai ovat työn alla. 5
Ikäneuvolatoiminnassa Lestijokilaaksossa on aloitettu toiminnan yhtenäistämisen suunnittelu. Ikäneuvolapalvelut ovat liian pirstoutuneet usealle työntekijälle. Halsua-Kaustinen-Veteli-alueella toiminta on yhdellä henkilöllä ja se takaa paremmin palveluiden saatavuuden ja laadun kuin usealle työntekijälle hajautettu järjestelmä. Muuten ikäneuvoloissa on jatkettu ennalta ehkäiseviä terveystarkastuksia, matalan kynnyksen palvelujen tarjoamista sekä omaishoitajien terveystarkastuksia. Myös ikäneuvolatoiminnassa suunnitellaan ryhmien lisäämistä, jotta tavoitetaan enemmän ihmisiä ja samalla voidaan viritellä vertaistoimintaa asiakkaiden kesken. Palveluasumisessa on viety eteenpäin ympärivuorokautisen hoidon ohjelmaa. Vuoden 2014 aikana tapahtuneita suuria palvelutalomuutoksia Halsua-Kaustinen-Veteli-alueella ja alkuvuonna on ko. alueella vielä sopeuduttu uuteen palvelukeskusten sijoittumiseen ja hieman uusiin palveluprofiileihin. Alueella on toiminnassa kolme tehostettua palveluasumista antavaa palvelukeskusta, jotka sijaitsevat kunkin kunnan kuntakeskuksessa. Lautakunnan tekemään ohjelmaan pohjautuen on alkuvuoden aikana pudotettu Kannelman palvelukeskuksen ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärä 28 paikkaan (aikaisemmin 34 paikkaa). Asumispalvelupaikat ovat Vetelissä ja Kaustisella olleet täynnä, Halsualla on ollut ajoittain jonkin verran väljempää. Lestijokilaaksossa Kannuksen paikat ovat olleet täynnä. Lestijärven Kotipirtissä on jatkuvasti vapaana 4-6 paikkaa ja Männistön palvelukeskuksen palveluasumisessa noin neljä paikkaa. Lautakunta irtisanoi ostopalvelusopimuksen Toholammilla sijaitsevan Mirjamituvan kanssa maaliskuun alusta 2016 alkaen. Palveluiden osto on jatkunut Mirjamituvalta edelleen, mutta uusia pitkäaikaisia sijoituksia ei ole enää tehty, vaan vapautuneita paikkoja on käytetty tilapäishoidon tarpeisiin. Entiset pitkäaikaiset asiakkaat ovat toistaiseksi jatkaneet asumista Mirjamituvalla, koska sopimus jatkuu vielä maaliskuuhun 2016 saakka. Palveluasumisessa on kehitetty SenioriKasteessa mm. tilapäishoitoa ja paneuduttu erityisesti kuntouttavaan hoitoon. Palveluasumisen peittävyys (yli 75-vuotiaiden prosenttiosuus tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa) on ollut osavuosikatsauksen ajanjaksolla Maisemamallin mukaan seuraava: Halsua 8,7 % Kannus 10,5 % Kaustinen 9,2 % Lestijärvi 15,4 % Perho 13,8 % Toholampi 9,8 % (+ Mirjamituvan palveluasumisen paikkojen käyttö, noin 7 paikkaa) Veteli 12,3 % Tavoitteena on ollut päästä 11 %, uusi lautakunnan asettama tavoite vuodelle 2016 on 9 %. Henkilöstönäkökulma Henkilöstölle on ollut koulutuksia hyvin. Osastopalaverit ja kehittämispäivät ovat toteutuneet. Työntekijöiden työkyvyn tukeminen esim. kevennetyllä työllä on ollut mahdollinen myös yli prosessirajojen. Vajaakuntoisia on siirtynyt toiselle tulosalueelle keveämpiin töihin ja työkokeiluja on järjestetty yhteistyössä toisten tulosyksiköiden ja tulosalueiden kanssa. Henkilöstön rekrytointi uusiin vakituisiin lähihoitajien tehtäviin on onnistunut hyvin, hakijoita on ollut runsaasti ja vakansseihin on saatu hyviä työntekijöitä. Kotihoidossa on noussut edelleen esille saada kotisairaanhoitoa järjestettyä entistä enemmän myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tähän on vastattu ns. kotipalvelun puolelta lähihoitajaresurssilla, jos hänen koulutuksensa on tilanteeseen ollut riittävä. Kotihoidon henkilöstö on sitoutunutta, joustavaa ja ammattitaitoista. He hallitsevat asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon merkityksen. Pääasiallisesti tunnelma on iloinen, välillä koetaan riittämättömyyttä isojen haasteiden edessä, mm. hoito- ja palvelusuunnitelmien kuntouttavan toiminnan toteuttaminen on haasteellista, kun aikaa on asiakasta kohti usein tosi lyhyt aika verrattuna tehtävien määrään. 6
Tehostetun palveluasumisen asiakkaat ovat pääosin raskashoitoisia ja hoidossa on paljon täysin kahden autettaviakin. Työtä on paljon, mutta henkilökunta on sitoutunutta ja työtä tehdään sydämellä. Osastonhoitajan työaikaa menee palvelukeskuksissa paljon perustyöhön, joka vaikeuttaa hallinnollisiin tehtävien hoitamista. Erityisesti tämä näkyy pienemmissä palvelukeskuksissa. Talous Taloustilanne on tiukka ja erityisesti henkilöstökuluihin kohdistuu paineita. Alkuvuoden pitkät sairaslomat ja paljon hoivaa tarvitsevat asiakkaat ovat aiheuttaneet lisämenoja. Kotihoidon kysynnän vaihtelut ovat suuria ja siitä aiheutuu ajoittain lisätyövoiman tarvetta ja myös kovaa kuormitusta vakituiselle väelle. Tällä hetkellä henkilöstötilanne on rauhallinen. Entistä enemmän tulee painetta ns. kalustohankintoihin kotihoidon osalta, koska apuvälineitä/hoitotarvikkeita hyväksytään entistä vähemmän lääkinnällisenä kuntoutuksena ja hankinta jää kotihoidolle. Kotihoidossa hoidetaan myös entistä sairaampia asiakkaita ja heille tarvitaan vaativampia hoitovälineitä ja tarvikkeita. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on selkeä tavoite, joka sektorilla ja siihen suuntaan selkeästi on edetty. Kotihoidon on ymmärretty olevan yksi mahdollisuus myös monisairaille ja ehkä myös hieman enemmän on noussut ymmärrystä siihen suuntaan, että vastuu on myös asiakkaalla. Kehittämisen kohteena on edelleen palveluiden ja asiakkaiden tarpeiden kohtaaminen. Palveluasumisessa palvelukeskusten kustannukset ovat pääosin pysyneet suunnitelluissa raameissa. Loppuvuoden aikana on kiinnitettävä kovasti huomiota siihen, että budjetti pitää kaikissa palvelukeskuksissa. Henkilöstösäästöjä on pyritty tekemään aina kun se vaan on mahdollista mm. lyhytaikaisten sijaisten palkkaamisessa. Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa on toteutettu kuntayhtymän hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Valvonnassa on mm. tarkistettu laskujen tiliöinnin ja tarkastuksen oikeellisuutta sekä viranhaltijan päätöksiä. 4. TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Lääkärin vastaanotoilla on lain mukaan hoidon tarve arvioitava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Hoidon tarpeen voi arvioida terveydenhuollon ammattihenkilö joko puhelimessa tai vastaanotolla. Vastaanotoille ei-kiireellisen ajan lääkärille sai 2-4 viikon sisällä. Asiantuntijahoitajien ja päivystävien sairaanhoitajien vastaanotoille pääsi yleensä viikon sisällä. Tavoitteena on, että asiakas saa puhelimella yhteyden ajanvaraukseen alle 5 minuutissa. Läpipäässeisiin ajanvarauspuheluihin vastattiin alle 5 minuutissa 75 %:sti. Edellä mainitusta luvusta takaisinsoittoja oli 113 puhelua. Takaisinsoiton aktiivisempi käyttö on edelleen tavoitteena. Tähän voidaan vaikuttaa aktiivisella tiedottamisella kuntalaisille. Lisäksi vastaanotoille tulee puheluita reseptin uusintaan liittyen, laboratoriotulosten ja muiden tutkimusten kyselyjä. Vastaanotot ovat osallistuneet Potku-hankkeeseen syksystä 2014 alkaen. Hankkeen myötä vastaanotoilla on tehty mittauksia liittyen kysyntään ja resurssien käyttöön sekä mitattu T3 aikaa. T3 aikaa mittaamalla saadaan tietoa ei-kiireellisen ajan saannista vastaanotolle. T3 aika on kolmas tarjolla oleva vapaa lääkäriaika. Tähän huomioidaan ainoastaan kiireettömät vastaanottoajat. Mittausten tuloksena on muutettu toimintaa paremmin vastaamaan kysyntää, varauduttu vaihteluun ja tehostettu olemassa olevien työkalujen käyttöä. Tunkkarin vastaanotolla otettiin käyttöön konsulttilääkäritoiminta, joka on lisännyt lääkäreiden ja hoitajien työrauhaa sekä nopeuttanut potilaan asioiden hoitoa. 7
Kuntoutuspalveluissa pyrittiin arvioita tekemään omana työnä. Viime vuosina asiakkaiden määrä suhteessa käynteihin on kasvanut, mutta tällä hetkellä asiakkaiden ja käyntimäärien suhde tasoittunut. Ostopalveluja hankitaan edelleen runsaasti erityisesti lapsiasiakkaille. Puheterapia- ja toimintaterapiapalveluiden saatavuudessa on ajoittain haasteita, koska sijaisuuksiin ei ole saatu rekrytoitua tekijöitä ja ostopalveluiden saatavuudessakin on ajoittain vaikeuksia. Vuodeosastohoidossa on kiinnitetty erityistä huomiota kuntouttavaan hoitotyöhön. Kannuksen vuodeosastolle on ohjattu fysioterapiaresurssia kuntoutuksen toteuttamiseen. Vuodeosastolla kaikille potilaille tehdään hoitosuunnitelmat. Suun terveydenhuollossa tiukoista resursseista huolimatta on voitu tarjota palvelua hoitotakuun puitteissa. Työterveyshuollon asiakasmäärä on pysynyt samansuuntaisena vaikka ilmoituksia sopimuksien irtisanomisista on tullut. Irtisanomisen syynä useimmiten on ollut yrityksen toiminnan loppuminen. Uusia yrityksiä on vastaanotettu, koska aluehallintovirasto on tehnyt alueella tehotarkastuksia ja kehottanut työnantajia liittymään työterveyshuoltoon. Tämän myötä myös työpaikkakäyntien määrä on jonkin verran alkuvuoden aikana lisääntynyt. Työterveyshuollon asiakasyrityksiä on tällä hetkellä 872 kpl ja yritysten työntekijöitä hoidettavana 5.537 henkilöä. Suurimmat yritykset ovat Kannuksen yksikössä. Suuria asiakkaita ovat kunnat ja Jyta. Maatalousyrittäjyys on alueella voimakas ja näkyy työterveyshuollon asiakasmäärissä. Yksiköissä kerätään jatkuvaa palautetta ja toimintaa kehitetään saatujen palautteiden mukaan. Prosessinäkökulma Kannuksen, Toholammin ja Lestijärven vastaanotot muodostivat vuoden 2015 alusta alkaen Lestijokilaakson vastaanoton. Virka-aikainen päivystystoiminta keskitettiin kokonaisuutena Kannuksen vastaanoton tiloihin Lestijokilaakson alueella. Päivystystoiminta hoidetaan yhteistyössä Toholammin ja Kannuksen lääkäreiden toimesta Kannuksessa. Lestijokilaakson vastaanottojen puhelintoiminta keskitettiin yhteen numeroon toukokuun alusta, uudistus mahdollistaa puheluihin vastaamisen jokaisessa Lestijokilaakson vastaanoton toimipisteessä. Lestijokilaakson vastaanoton puhelintoimintaa tehostettiin maaliskuussa 2015, nimeämällä päivittäin puhelimeen vastuuhoitajat. Tätä ennen asiakkailta tuli runsaasti palautetta, ettei puhelimella saa yhteyttä vastaanotolle. Lestijokilaaksossa henkilöstö kokee työnhallinnan lisääntyneen muutosten myötä, vaikka työ on kuormittavaa. Lestijärven vastaanoton aukioloaikojen muutos suunniteltiin ja muutos tapahtuu 1.6.2015 alkaen. Hoitajan työpanosta tullaan käyttämään aamuisin ja iltapäivisin puhelintyöhön, joka tulee lisäämään Lestijokilaakson alueella puhelimeen vastaajien määrä silloin, kun yhteydenottoja on määrällisesti eniten. Kuntoutuksessa on alettu tarkastella resursseja jokilaaksoittain. Lestijokilaakson alueella lisätty resursseja vuodeosastolle, jotta akuuttiosastolla voidaan turvata riittävä kuntoutusresurssi. Kuntoutuksessa suunnitteilla oleva työalueisiin profiloituminen ei ole vielä edennyt suunnitellulla tavalla. Jytan, erikoissairaanhoidon ja Kokkolan terveyskeskuksen kuntoutusten esimiesten kesken yhteistyötä on tiivistetty. Eri yksiköiden kesken pidetään järjestelmällisesti palavereja, jossa jaetaan tietoja ja viedään asioita yhteistyössä eteenpäin. Apuvälineiden saatavuusperusteet on päivitetty. Työterveyshuollossa puhelinpalvelu on avoinna ma-pe klo 8-11 välisen ajan sekä ma-to klo14-15.30 välisen ajan. Puhelinpalvelun ollessa avoinna ja linjojen ruuhkautuessa asiakkaat voivat jättää työterveyshuoltoon soittopyynnön ja ruuhkan hellittäessä hoitajat voivat soittaa asiakkaalle takaisin. Palveluprosentti puhelimeen vastaamisessa on 1 minuutin jälkeen 78,5 % sekä 5 minuutin sisällä 92,4 %. Puheluita ohjautui keskimäärin Kannukseen 276 kpl/kk, Toholammille 198 kpl/kk sekä Tunkkarille 403 kpl/kk. Työterveyshuollon laaturyhmä on kokoontunut alkuvuoden aikana ja parhaillaan työstetään henkilöstöryhmien työnkuvia auki sekä on tarkistettu SHQS-laadunhallintaan liittyviä päivityksiä. Laatutyössä paneudutaan yhteisen työtavan saavuttamiseen kaikissa työpisteissä sekä päivitetään työ- ja toimintatapoja Jytan oman toimintasuunnitelman mukaisesti. Ennalta ehkäisevä työ on merkittävässä asemassa. 8
Suun terveydenhuollossa hammaslääkärien poistuma ja Halsua-Kaustine-Veteli-alueen sekä Lestijärven suuhygienistien ajanvarauksen ruuhkautuminen aiheuttaa prosessin hidastumista perus- ja oikomishoidossa. Halsua-Kaustinen-Veteli-alueella valmisteltiin ja suunniteltiin suun terveydenhuollon siirtymistä Tunkkarin terveyskeskuksen tiloihin. Henkilökunta on osallistunut mm. tilojen suunnitteluun ja henkilökunnalle on järjestetty muutosvalmennusta. Hoidonporrastus on toteutunut vuodeosaston näkökulmasta hyvin. Tunkkarilla moniammatillinen työryhmä käsittelee viikoittain Halsua-Kaustinen-Veteli-alueen potilaita ja heidän jatkohoitoaan, SAS-palaverit pidetään molemmissa jokilaaksoissa kerran kuukaudessa. Keskimääräinen kuormitus vuodeosastoilla on ollut 89,5 % Tunkkarilla ja 90,3 % Kannuksessa. Tammi-helmikuussa keskimääräinen kuormitus oli noin 100 %. Kokonaishoitoaika keskimäärin oli Kannuksessa 11,5 vrk ja Tunkkarilla 9 vrk. Tunkkarilla ei hoidossa ollut pitkäaikaispotilaita. Kannuksessa oli kaksi pitkäaikaispotilasta, joka nostavat keskimääräistä hoitoaikaa. Potilasvaihto (lähtee pois ja uusia tulee) oli Kannuksessa 4,4 potilasta päivässä ja Tunkkarilla 5,4 potilasta päivässä. Henkilöstönäkökulma Henkilöstön rektytointi aiheuttaa haasteita. Lääkäreiden rekrytointipalvelun ostoa jatkettiin Mediapu Oy:lta. Erityisesti lääkärityövoiman haasteellinen saatavuus näkyy Lestijokilaakson alueella. Myös sairaanhoitajista on pulaa, tämä näkyy erityisesti sijaisuuksien kohdalla ja osa sairaanhoitajan sijaisuuksista on jouduttu täyttämään lähihoitajilla. Myös Kannuksen vuodeosaston osastonhoitajan viran täyttöprosessi on viivästynyt vähäisen hakijamäärän vuoksi. Koko alueella on kolme hammaslääkärin virkaa avoinna. Hammashoitajaresurssi on niukkaa ja erillistä puhelinresurssia on haasteellista järjestää tilanteissa, joissa hoitajien ja hammaslääkäreiden määrä on sama. Puhelimeen joudutaan vastaamaan mm. kesken potilasvastaanoton. Työparityöskentelyssä hoitajilla ei ole mahdollisuutta ennalta ehkäisevään työhön. Henkilöstölle on järjestetty työnohjausta ja muutosvalmennusta niille yksiköille, joissa on isoja muutoksia tulossa. Erityisesti kuntoutuksessa on kiinnitetty huomiota hiljaisen tiedon siirtymiseen. Tunkkarin työterveyshuollossa aloitti työfysioterapeutti, jonka työpanos on Tunkkarin toimipisteelle 100 %. Aiemmin työterveyshuollossa työskenteli vain yksi työfysioterapeutti ja hänen työpanoksensa jaettiin kaikkien yksiöiden kesken. Uuden toimen myötä on tavoitteena korostaa molemmissa jokilaaksoissa ennalta ehkäisevän työn merkitystä, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa varhaista puuttumista sekä ergonomisemman työskentelyn merkitystä. Kuntouttavien ryhmien määrää myös lisätään. Myös työfysioterapeutin käyttöä yritysten Tyky-päivissä on tavoitteena lisätä ja markkinoida. Työterveyshuollon lääkäripalveluissa lisättiin Kannuksen yksikköön ostopalveluna sairaanhoitopalveluita. Kannuksessa käy 2-3 kertaa kuukaudessa lääkäri, joka tekee pitkän työpäivän ja vastaanottaa vain sairaanhoidollisia potilaita. Toinen ostopalveluna käyvä lääkäri tekee 4-6 työpäivää kuukaudessa ja hoitaa pääosin lakisääteisen toiminnan kattavia palveluja. Tämä on merkittävästi helpottanut Kannuksen tilannetta ja yritysten asioiden hoitamista. Asiakkaat ovat myös poissa terveyskeskuksen lääkärivastaanoton jonoista. Toholammilla aloitti huhtikuun alussa terveyskeskusavustaja työkokeilussa tehden työtä 3 päivää viikossa. Avustajan työn myötä työterveyshoitajien sihteerin työt jäivät pois ja he saivat keskittyä tekemään omaa työtään. Samoin työterveyshuollon henkilöstön yksintyöskentely väheni merkittävästi Toholammin toimipisteessä. Kehityskeskustelut ovat käynnistyneet yksiköissä ja niitä jatketaan vuoden aikana. Talousnäkökulma Tulosalue on pääosin pysynyt talousarviossa. Talousarviossa pysyminen aiheuttaa kuitenkin haasteita ja siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuntoutuksen menot ovat noin 6 % pienemmät kuin viime vuoden vastaavana 9
ajankohtana. Ostopalveluissa on kuntakohtaista vaihtelua, mutta kokonaisuutena nousua viime vuoteen verrattuna. Kaikessa sijaistyövoiman käytössä huomioidaan potilas/asiakasmäärä. Esimerkiksi vuodeosastolla sijaisuutta ei täytetä, mikäli käyttöaste matala. Henkilöstön kanssa on käyty läpi palavereissa budjetin toteumaa sekä strategisia linjauksia, Kiurun strategia, Jytan palvelusuunnitelma ja terveyden ja sairaanhoidon ja vastuuyksiköiden BSC-kortit ja korostettu kustannustietoisuutta. Talousarvio on tehty tiukaksi ja siinä pysyminen tarkoittaa tiukkaa taloudenpitoa. Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa on toteutettu kuntayhtymän säännön mukaisesti. 10