OSALLISTAVAAN KOULUSUUNNITTELUUN perusteluja menetelmäkokeilua MUUTTUVA OPPIMAISEMA - tulevaisuuden koulun horisontti II seminaari Oulussa 27.9.2012 Tuulikki Tuominen RYM Sisäympäristö-tutkija Oulun yliopisto Arkkitehtuurin osasto tuulikki.tuominen@oulu.fi
SISÄLTÖ oppilaitos ja suunnittelija osallistaminen " koulurakentamisessa perusteluja Huom: Normaalikoulun Kirppa-solussa on myös OPH:n rahoittama UBIKO-hanke! case: arviointitutkimus" Oulun Normaalikoulun " korjausrakentamisesta alakoulun Kirppa-solussa "
katsomukset käsitteet t o i t u u t i t s in ät etniset ryhm t e e u al RAK koulu 1eteet kielet taiteet yhte talous isku nnat suunnittelija koulun välittämien ja uusintamien asioiden ala on koulurakennuksen toiminnallisuuden pohja
RAK pedagogiikan aatevirtausten toteuttamismahdollisuus " on vaatimus suunnittelulle
SUUNNITTELIJA:
OPETTAJA: Opetustilojen määrittely on kyllä ihan kohtuuton tehtävä. Eihän meillä ole kokemusta koulurakentamisen prosessista! Eikä koulutusta oman alan tilojen suunnitteluun! Miten me löydettäisiin yhteinen kieli noiden rakennusalan ihmisten ja virkamiesten kanssa? Nää teknologiavaatimukset on jostain toisesta ulottuvuudesta Jaa että mikä on muuttunut? No kaikki. " esim. musiikinopetuksessa laulunopetuksesta soitonopetukseen ja bändimusisointiin à tietokonepohjaiset musiikkityöasemat à moninaiset työtilatarpeet (ks. Musiikin opetustilojen ) MUU HENKILÖKUNTA? OPPILAAT? VANHEMMAT?
AMMATILLISTEN KÄYTÄNTÖJEN NYKYAIKAA " vaatimukset monimutkaistuvat" mutta ihmisen kognitiiviset prosessit pysyvät" - rajoituksineen yksilö ei voi enää hallita koko tietämyksen määrää" joka tarvitaan viisaisiin ratkaisuihin työtilanteissa ymmärtävä toiminta ei ole " yksilön mielen prosesseja " se on sosiaalisesti hajautunut prosessi asiantuntemuksen kokonaisuus on yhteisössä yk silöt kantavat mukanaan sen osaa
osallistuminen ja osallistaminen siltana " ammattikäytänteiden ja asiantuntemusten välissä
asianosaisten tieto ainutkertainen paikallinen usein hiljaista asiantuntijoiden tieto yleinen globaali osoitettavissa
huomioita maankäytön suunnittelun puolelta On huomattu, että asukkaiden esittämistä toiveista suurin osa kuuluu itsestäänselvästi hyvään suunnitteluun. Suunnittelijoiden koulutuksessa on panostettu näiden analysointiin ja arviointiin. (Staffans, 2012.) Kuitenkin asukkaat arvioivat juuri näiden tekijöiden puuttuvan suunnittelusta. Monessa tutkimuksessa onkin tehty havaintoja siitä, miten erilaisia asukkaiden ja suunnittelijoiden näkökulmat ja tiedot ovat. (Esim. Bäcklund 2007, Puustinen 2004, Staffans 2004.)
osallistumisen ja osallistamisen kautta hankittu asianosaisten tieto ainutkertainen paikallinen usein hiljaista asiantuntijoiden tieto a i n u t - kertainen p a i k k a a n s i d o t t u t i e t o yleinen globaali osoitettavissa
Suomessa osallistamisen ideologiaa sovellettu" julkishallinnon eri aloilla 1990-luvun lopusta lähtien " (mm. Jauhiainen 2012). " Tähän suuntaan on ohjattu lainsäädännöllä. ympäristöalalla - esim. alueiden käyttö ja elinkeinot, ympäristövaikutusten arviointi YVA, sosiaalisten vaikutusten arviointi SVA maankäytön alalla - kaavoitus, esim. osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSA sosiaali- ja terveys- - esim. ihmisiin kohdistuvien alalla vaikutusten arviointi IVA LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN OHJAUS JULKISESSA RAKENTAMISESSA? koulut ja " muut oppilaitosrakennukset?
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENTAMISLAIN 132/1999 tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. 1 2. mom.
MRL:N OSALLISTAMISTA KOSKEVA SISÄLTÖ 1 :n jälkeen alueiden käytön suunnittelu: KYLLÄ, runsaasti ohjausta osallistamiseen (julkisen) rakentamisen suunnittelu:? " EI mainintaakaan osallistamisesta
mielikuva rakennussuunnittelusta
John G. Forester" Cornell University AAP / D e p a r t m e n t o f " City and Regional Planning SUUNNITTELU ON TOIVON JÄRJESTÄMISTÄ - NÄKÖALOJEN TARJOAMISTA SIIHEN, MIKÄ ON MAHDOLLISTA. (EI VAIN ONGELMANRATKAISUA.) Ilmonen & Peltonen
SUUNNITTELU ON à tarpeisiin vastaamista à ongelmanratkaisua à muodonantoa tulevaisuudelle Suunnittelun tarpeet, haasteet ja uudet mahdollisuudet perustuvat " ihmisyhteisön toiminnan ja kulttuurin muutoksiin. Syntyvän lopputuloksen pitäisi olla aiempaa tilannetta parempi. Tuloksella poistetaan ongelmia ja ehkäistään uusien syntymistä. Helka-Liisa Hentilä" O u l u n y l i o p i s t o / T T K" Arkkitehtuurin osasto
MIKSI OSALLISTAMISTA OPPILAITOSRAKENTAMISESSA? (WEBLER) 1. Suunnitellun rakennuksen laatu on korkeampi, kun.paikallinen tieto on sen pohjana..asiantuntijoiden tieto tarkastellaan julkisesti. 2. Päätösten ja tulosten oikeutus on varmempi, kun.potentiaaliset asianosaiset ovat tuoneet " asiansa esille vertaistensa edessä..kaikilla asianosaisilla on " yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa lopputulokseen. 3. Julkinen osallistuminen tulkitaan osoitukseksi " demokraattisen hallintotavan kunnollisesta toteutuksesta.
.ihmisten tulee olla itse mukana kehittämässä ja" päättämässä heitä itseään koskevissa asioissa".asianosaisten/kansalaisten ideoilla on " oltava todellista vaikutusta.heillä on oltava myös lopullinen päätösvalta INSTITUTIONAALISEN OSALLISTUMISEN IDEAALI " vaatii kuuntelevan ja avoimen hallintotavan ja " järjestelmän sekä " asianosaisten/kansalaisten osallistumisen mm. Ponnikas
K U N kehityksen tavoitteet asiantuntijoilta asianosaiset korkeintaan neuvonantajan roolissa kuunnellaan, muttei kuulla NIIN OSALLISTAMINEN ONTUU à toiminnallisesti puutteellisia tiloja:.rajoittavat tavoiteltua ja mahdollista toimintaa".lisäävät viihtymättömyyttä.heikentävät opettamisen ja oppimisen potentiaalin toteutumista à yhtäläisten oikeuksien murenemista: " suoraa osallistumista, toimintaa ohi institutionaalisen osallistumisen
" MIHIN OSALLISTUMISTA? Oppilaitosrakennuksen tilaajalla pitää olla " TILAUKSEN VALMISTELUUN: tavoitteiden asettelusta lähtien.näkemys siitä, mitä ollaan tilaamassa. ".osaamista tutkimusten ja selvitysten tilaamisessa. Mukaillen Helka-Liisa Hentilää
" JA VIELÄ SUUNNITTELU- JA RAKENNUSPROSESSIN ARVIOINTIIN TULOKSEN ARVIOINTIIN Suunnittelu on kehittämistoimintaa, koska sillä tähdätään alkutilanteen parantamiseen. Kehittämistoimintaan kuuluu " sekä olevan tilanteen " että saavutetun tuotoksen arviointi. Mukaillen Helka-Liisa Hentilää
case: arviointitutkimus" Oulun Normaalikoulun " korjausrakentamisesta alakoulun Kirppa-solussa " korjausrakentamisen tilaaja: Suomen " Yliopistokiinteistöt Oy (SYK Oy)" arkkitehti: Heikki " Luminen, Lumiset Oy tutkimusrahoitus: RYM Sisäympäristö-konsortio /" Tulevaisuuden oppimisympäristöt -työpaketti " veturina SYK Oy, dosentti Olli Niemi, T&K
TUTKIMUKSET touko-kesäkuu 2012 toukokuu 2013 1. KOULUVIIHTYVYYS-kysely osallistujat: ". kaikki 3-6-luokkien oppilaat 2. NUDGE&CATCH-VIDEOKARTOITUS koetut tilan käyttömahdollisuudet? osallistujat:".1:n perusteella poimitut oppilaat Kirppasolusta".kaikki Kirppa-solun opettajat 3. TIME LAPSE-VIDEOKUVAUS käytävä- ja aulatilojen solmukohdat?" luokkien toiminnallisuus? 4. FYYSISIÄ MITTAUKSIA sisäympäristön kvantitatiivisesti" mitattavissa oleva laatu? ilmankosteus,valaistus, " CO 2, lämpötila kesä 2012 M U U T O S T Y Ö T 1:n TOISTO JA VERROKKI 2:n TOISTO 3:n TOISTO JA VERROKKI 4:n TOISTO 4lisäys: AKUSTIIKKA Kirppa vs. verrokkisolu 5. MIELIALAN PÄIVITTÄISTUTKIMUS Kirpan oppilaat vs. verrokkiryhmä
KIRJALLISUUTTA Bäcklund, P. 2007. Tietämisen politiikka. Kokemuksellinen tieto kunnan hallinnassa. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki: Yliopistopaino. Hentilä, H.-L. 2012. Tavoitteena hyvä elinympäristö ja kestävät yhdyskunnat alueidenkäytön suunnittelun haasteita ja kehityssuuntia. Teoksessa Airaksinen, M.. Ilmonen, M. ja Peltonen, L. 2004. John Foresterin haastattelu. Yhdyskuntasuunnittelu 42:3 4. Jauhiainen, J.S. 2012. Aluekehitys ja maankäyttö- rakennuslain uudistamisen haasteet. Teoksessa Airaksinen, M. Unkari, J. 2012. Alkusanat. Teoksessa Unkari, J. (Toim.) Musiikin opetustilojen suunnitteluopas. Oppaat ja käsikirjat 2012:8. Opetushallitus. Ponnikas, J. 2008. Metsien käytön suunnittelu Ylä-Lapissa kansalaisten osallisuus ja sosiaalisten vaikutusten arviointi. Teoksessa Ympäristösosiologian virrat ja verkostot. Oulun yliopisto, Thule-instituutti. Puustinen, S. 2006. Suomalainen kaavoittajaprofessio ja suunnittelun kommunikatiivinen käänne. Vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat ja mahdollisuudet suurten kaupunkien kaavoittajien näkökulmasta. Teknillinen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus. Julkaisu A34. Espoo: Frenckellin Kirjapaino Oy. Staffans, A. 2004. Vaikuttavat asukkaat. Paikallinen tieto ja vuorovaikutus kaupunkisuunnittelun haasteina. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. A 29. Staffans, A. 2012. MRL ja kansalaisten osallistuminen. Teoksessa Airaksinen, M. Webler, T., Kastenholz, H. & Renn, O. 1995. Public Participation in Impact Assessment: A Social Learning Perspective. " Environmental Impact Assessment Review 15: 443-463. Airaksinen M. et al (Toim.) Katsauksia maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuteen. Ympäristöministeriön raportteja 4/2012.
s-posti tuulikki.tuominen@oulu.fi
www.oppimaisema.org/ index.php?341 Tuulikki Tuominen
loggeri luokan nurkassa kaapin päällä