Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde: Tilastokeskus 1
Elintarvikkeiden kuluttajahinnat halventuneet merkittävästi suhteessa ansiotasoon Lähde: Tilastokeskus Ruokaan käytettävien kulutusmenojen jakautuminen elintarvikeketjussa 2000 2009 Lähde: PTT (Arovuori, Karikallio ja Pyykkönen 2011) Tilastolähteet: Tilastokeskus, Tulli, MTT taloustutkimus, ETL, MaRa ry 2
Elintarvikeketjun eri toimijoiden kannattavuus 2010 Sijoitetun pääoman tuotto Maatalous Kaikki maatilat -1,4 % Suuret ja parhaiten kannattavat 3,5 5,6 % Elintarviketeollisuus HK Scan 6 % Atria 2 % Vähittäiskauppa Kesko 16 % MTK:n laskelmat Ruisleivän kuluttajahinnan rakenne 2011 Arvonlisävero (0,50 /kg) Maataloustuottajan osuus (0,18 /kg) 11,5 % 4,2 % Teollisuuden osuus (1,75 /kg) Kaupan osuus (1,93 /kg) 40,0 % 44,2 % Lähde: Tilastokeskus, TIKE ja MTK 4,36 /kg 3
Kevytmaidon kuluttajahinnan rakenne 2011 Arvonlisävero (0,09 /kg) 11,5 % Teollisuuden osuus (0,16 /kg) Maataloustuottajan osuus (0,29 /kg) 34,9 % 20,0 % Kaupan osuus (0,28 /kg) 33,6 % Lähde: Tilastokeskus, TIKE ja MTK 0,82 /kg EU:n komissio on havainnut, etteivät ruokaketjun eri toimijat ole voimasuhteiltaan tasavertaisia Komission korkean tason ruokaketjufoorumi on ehdottanut ratkaisuksi järjestelmää, johon rekisteröitymällä yritys sitoutuu noudattamaan reilun kaupankäynnin sääntöjä Liittyminen rekisteriin olisi toimijoille vapaaehtoista Järjestelmän ehdotetaan aloittavan toimintansa keväällä 2013, mutta asian käsittely on vielä kesken Jos järjestelmä ei toimi, komissio arvioi sen jälkeen lainsäädännöllisiä toimia 4
Kilpailuviraston elintarvikeketjun toimivuutta koskeva selvitys edelleen käynnissä MTK vaatii järeitä poliittisia toimenpiteitä Maatalousyrittäjän kilpailuturva rinnastettava kuluttajaan Tuottajaosuuskuntien kilpailuoikeudellinen asema täsmennettävä TEM:n ehdotus kilpailuilain muuttamiseksi päivittäistavarakaupan osalta lausunnolla Kahdella ryhmällä yli 80 % markkinoista (S-ryhmällä 45% ja K-ryhmällä 35 %) Määräävä markkina-asema 30 %:sta Kohtuuttomat sopimus- ja ostoehdot Ei sisällytetä uusia maataloutta erityisesti koskevia säännöksiä 5
Kotimaisen maatalouden ylivoimatekijät (puhtaus, eettisyys, turvallisuus, ympäristö, eläinten hyvinvointi) edellyttävät selvästi EU-tason ylittäviä tuottajahintoja Alkuperätiedot kuntoon vähittäiskaupassa ja Horeca-sektorilla Vastuullisuudesta läpinäkyvä laatujärjestelmä. Julkisten hankintojen laatuvaatimukset kohdalleen. Maatilojen rakenteen kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista tarvitaan jatkossakin Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa luvataan rakennekehitykselle riittävä rahoitus -> päinvastoin, Makera-momentti poistettu talousarviosta! On löydettävä keinot ruokaketjun eri toimijoiden yhteistyön lisäämiseen Ruokastrategia vauhdilla käyntiin 6
EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät tarvitaan, mutta kannattavuutta ne eivät takaa ilman markkinareformia Kotimarkkina on pidettävä, mutta siihen ripustautuminen on tuhon tie Kannattava vientikanava tarvitaan Ruokaturvallisuudesta viennin keihäänkärki Ainostaan kannattavalla kotimaisella maataloustuotannolla voimme turvata: Kotimaisten elintarvikkeiden raaka-aineet Laadukkaat ja puhtaat sekä jäämättömät tuotteet Ympäristön ja luonnon huomioivan, puhtaan ja viihtyisän tuotantoympäristön sekä maalaismaiseman Viljelijäperheiden jaksamisen ja toimeentulon 7
Mikä on suomalaisen yhteiskunnan ja kaupan etiikka kotimaisessa elintarviketuotannossa? Suomi on maailman rikkaimpia maita (bkt), että voimme ostaa ruuan maailmalta, köyhinen lasten lautasilta, itsekkäästi omalle lautaselle. Samalla kauppa tekee maksimaalista voittoa ja ajaa oman maan elintarviketaloden vastuuttomasti alas kaupan ja politiikan ylivaltaa käyttäen. Kiitos mielenkiinnosta. Hyvää sisäruokintakautta! 8