Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat aihealueet ovat Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Olemassa olevien kaavojen toteutuminen/täydennysrakentaminen Maankäytön suunnittelu Liikennepalvelut Liikenteen infrastruktuuri Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus tuli voimaan 20.6.2012. Sopimuskausi kattaa vuodet 2012-2015. Ensimmäisessä seurantaraportissa tarkastellaan koko vuotta 2012. 2.5.2013 2
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Helsingin seudulle valmistui vuonna 2012 aiempia vuosia enemmän asuntoja Seudulle valmistui yhteensä 11 536 asuntoa (92 % keskimääräisestä vuositavoitteesta) Arvioiden mukaan vuonna 2013 valmistuu 10 680 asuntoa (85 % keskimääräisestä vuositavoitteesta) Kahden vuoden keskiarvo vastaisi tuolloin 89 % toteutumaa 2.5.2013 3
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Vuonna 2012 valmistuneesta asuntotuotannosta ARA-vuokra-asuntoja oli noin viidennes. ARAtuotannon osuus asumisoikeustuotanto mukaan lukien oli noin 28 %. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli tuotannosta noin viidennes ja vapaarahoitteisia omistusasuntoja noin puolet.
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-vuokra-asuntoja valmistui 2 267 (91 % tavoitteesta). Tavallisia vuokra-asuntoja oli siitä hieman yli puolet. Asumisoikeusasuntoja valmistui noin tuhat. ARA-tuotannon kokonaistoteutuma nousi 94 prosenttiin, kun siinä huomioidaan KUUMA-kuntien asumisoikeustuotanto ARA-vuokran suhteessa. 2.5.2013 5
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ja yhdyskuntarakenteen kehittyminen Aiesopimuksen ensisijaisilla kohdealueilla aloitettiin 8 126 asunnon rakentaminen (76 % alkaneesta tuotannosta). Asemakaava-alueen ulkopuolelle sijoittui valmistuneesta tuotannosta noin 2 % (271 asuntoa), alkaneesta tuotannosta (1,7 %) ja 413 vuonna 2012 myönnettyä rakennuslupaa (3,8 %). Asemakaavaalueen ulkopuolella Ensisijaisten kohdealueiden ulkopuolella 2.5.2013
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Helsingin seudulla tuotettiin vuonna 2012 asumiselle 1,065 miljoonaa kerrosneliömetriä uutta lainvoimaista kerrosalaa (88 % tavoitteesta). Se vastaa laskennallisesti noin 11 000 uuden asunnon rakentamisen edellyttämää määrää. Ensisijaisille kohdealueille uudesta lainvoimaisesta kerrosalasta sijoittui 82 %. 2.5.2013
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Kuntien hyväksymissä asemakaavoissa uutta asumisen kerrosalaa oli 1,250 miljoonaa kerrosneliömetriä (104 % tavoitteesta). Se vastaa laskennallisesti lähes 13 000 uuden asunnon rakentamisen edellyttämää määrää. Kohdealueille siitä sijoittui 90 %. 2.5.2013
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavavaranto Asumisen lainvoimainen kaavavaranto Helsingin seudulla vuoden 2012 lopussa oli laskennallisesti kaikkiaan 8,8 miljoonaa kerrosneliömetriä. Se vastaa teoreettisesti noin kuuden vuoden rakentamistarvetta. 2.5.2013
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavavaranto Laskennallinen kaavavaranto vastaa noin kuuden vuoden rakentamistarvetta sekä KUUMA-kunnissa että pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun tyhjien tonttien varanto vastaa 3,7 vuoden rakentamistarvetta (noin 21 000 kerrostaloasuntoa ja noin 14 600 pientaloasuntoa). Pääkaupunkiseudun kaupunkien omistama varanto kokonaisuudessaan vastaisi noin kahden vuoden rakentamistarvetta (18 000 asuntoa) ja tyhjien tonttien varanto noin 1,6 vuoden rakentamistarvetta (15 000 asuntoa). Riittävyyttä on arvioitu suhteessa aiesopimuksen tavoitteisiin. 2.5.2013 10
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavavaranto Kunnat, rakennuttajat ja sijoittajat ovat tyhjien kerrostalotonttien varannon suurimmat omistajaryhmät pääkaupunkiseudulla. 2.5.2013 11
Yhdyskuntarakenteen kehittyminen, liikennepalvelut Valmistuneesta asuntotuotannosta 70 % sijoittui kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille. 2.5.2013
Yhdyskuntarakenteen kehittyminen, liikennepalvelut Vuonna 2012 rakennetuista uusista kerrostaloasunnoista 84 % ja pientaloasunnoista 28 % sijoittui alueille, joilla palvelut ja työpaikat ovat tyypillisesti saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai vähintään melko tiheällä joukkoliikenteellä. 2.5.2013 13
Yhdyskuntarakenteen kehittyminen, liikenteen infrastruktuuri Kaavoitus eteni ensisijaisilla kohdealueilla. Liikennehankkeet tukevat kohdealueiden toteutusta. 2.5.2013 14
Liikenteen infrastruktuuri Kehäradan ja Länsimetron sekä ajoneuvoliikenteen kehäväylien parantaminen ovat käynnissä. Suuret raideinvestoinnit vaikuttivat merkittävästi investointien rahoitustasoon Milj. euroa Hintataso 2011 *Vuosi 2012 ennakkotieto Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestoinnit 2000 2012 2.5.2013 15
Liikennepalvelut Joukkoliikenteen palvelutason määrittely ohjaa joukkoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä Helsingin seudun alueen toimivaltaiset viranomaiset Helsingin seudun liikenne, Hyvinkää ja Uudenmaan ELY-keskus ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutason joukkoliikennelain edellyttämällä tavalla. Määrittely ohjaa toimia joukkoliikenteen suunnittelussa ja järjestämisessä. 2.5.2013 16
Liikennepalvelut HSL-alueen kunnat panostavat voimakkaasti joukkoliikenteen rahoitukseen Kerava 1.3. 2006 alkaen, Kirkkonummi 1.1. 2007 alkaen, Sipoo 1.1.2012 alkaen. Kuvan joukkoliikenteen menoissa ei ole mukana infrastruktuurikustannuksia. 2.5.2013 17
Liikennepalvelut Joukkoliikenteen käyttökustannukset kasvoivat Hyvinkäällä Kaikille avoin joukkoliikenne (paikallisliikenne, kaupunki, seutu- ja työmatkaliput sekä palveluliikenne) 2.5.2013 18
Liikennepalvelut Joukkoliikenteen rahoitus kasvoi muulla Helsingin seudulla HSL-alue ja Hyvinkää eivät mukana Lähde: Kunnan rahoitus ELY-keskuksen kuntien kuljetuskustannuskysely (avoin joukkoliikenne, valtion rahoitus on ELY-keskuksen myöntämä valtionavustus). 2.5.2013 19
Liikennepalvelut Liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjakoneuvottelut käynnistyivät Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia ja toimenpideohjelma hyväksyttiin 5.12.2012 HSL:n HLJ-toimikunnassa. HSL ja Liikennevirasto ovat käynnistäneet liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjakoneuvottelut alkuvuonna 2013. 2.5.2013 20
Liikenteen infrastruktuuri KUHA-hankkeet saavat MAL-rahoitusta vuodesta 2014 alkaen KUHA-hankkeiden ohjelmointi on osa seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua. KUHA-hankkeiden ohjelmointi on osa seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua. HLJ-toimikunta hyväksyi syyskuussa 2012 KUHAtoteuttamisohjelman 2013 2016 ja MAL-rahoituksella toteutettavien KUHA-hankkeiden ohjelman 2014 2015. 2.5.2013 21
Liikenteen infrastruktuuri KUHA-ohjelmointityössä valmisteltiin kaksi sisäkkäistä ohjelmaa 1) KUHA-toteuttamisohjelma 2013 2016 HLJ-päätöksen mukainen rahoitustaso: 50 miljoonaa euroa vuodessa 9 toimenpidekokonaisuutta 2) MAL-rahoituksella toteutettavien KUHAhankkeiden ohjelmointi 2014 2015 MAL-aiesopimuksen mukainen rahoitustaso: 15 miljoonaa euroa vuodessa Liikennepoliittisen selonteon painotukset: Toimenpiteet suunnataan niin, että ne parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. 4 (+1) toimenpidekokonaisuutta 2.5.2013 22
Liikenteen infrastruktuuri MAL-rahoituksella toteutettavan KUHA-hankeohjelman 2014 2015 rahoitustaso on 15 miljoonaa euroa vuodessa Kustannukset toimenpidekokonaisuuksittain Valtion rahoituksen kohdentuminen 2014 2015 KUU MAalue PKSalue 2.5.2013 23
Liikenteen infrastruktuuri Liikennejärjestelmän toimivuuteen ja maankäytön kehittämiseen liittyvät infrahankkeet etenevät sekä tie- että rataverkolla 2.5.2013 24
Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista valmistellaan monen tahon yhteistyönä 2.5.2013 25
Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma valmistellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa HLJ 2015 -suunnitelman kanssa Helsingin seudun yhteistyökokous päätti 11.12.2012 käynnistää seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman valmistelun. Valmistelusta vastaa MAL-neuvottelukunta. Maankäyttösuunnitelma valmistellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa HLJ 2015 -suunnitelman kanssa. HLJ 2015:n valmistelusta vastaa HSL ja työtä ohjaa ja valvoo HLJ-toimikunta. 2.5.2013 26
Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Tavoitteena on vuonna 2014 valmistuvat yhteen sovitetut suunnitelmat, jotka muodostavat hyvän pohjan seuraavalle MAL-aiesopimukselle 2.5.2013 27
Lisätietoja: Erityisasiantuntija Pekka Normo, ympäristöministeriö aiesopimussihteeristön puheenjohtaja Puh. 0400 143 968 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi