Vastaanottajaa Kauniaisten kaupunki Yhdyskuntatoimi, kuntatekniikka PL 52, 02701 KAUNIAINEN HSY Vesi Ilmalankuja 2A PL 300, 00066 HSY Asiakirjatyyppi Työselostus Päivämäärä 16.6.2014 HELSINGINTIE KADUN JA VESIHUOLLON SANEERAUS TYÖSELOSTUSS Muutos, sivunumero pvm. laatija hyväksyjä
Viite 1510011991 Tarkastus 16.6.2014 Päivämäärä 16.6.2014 Laatija Veli-Pekka Niemi Pilvi Lesch Jonna Tuomiranta Minna Koistinen Tarkastaja Teemu Matilainen Jari Laihonen Reino Heikinheimo Hyväksyjä Sune Järvinen/ Kauniaisten kaupunki Laura Aaltonen/ HSY Vesi Ramboll Kirjastokatu 4 70100 KUOPIO P +358 20 755 7240 F +358 20 755 7241 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 00000 YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA... 1 00100 RAKENNUSKOHDE... 1 00110 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT... 1 00200 NOUDATETTAVAT OHJEET JA MÄÄRÄYKSET... 1 00210 Yleiset asiakirjat... 1 00220 Rakennustyön yleinen laatutaso, tilaajan toimittama materiaali... 2 00230 Luvat ja katselmukset sekä toiminnan järjestely... 2 00300 TYÖMAAN TURVALLISUUS... 2 00400 MITTAUKSET... 2 00500 ALKU- JA LOPPUKATSELMUKSET... 3 00600 MAAPERÄTIEDOT... 3 00610 Tehdyt tutkimukset... 3 00620 Maaperän kuvaus... 3 00700 ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 4 00800 LIIKENNEJÄRJESTELYT JA SUOJAUSTOIMENPITEET... 5 10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET... 5 11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT... 5 11100 POISTETTAVA, SIIRRETTÄVÄ JA SUOJATTAVA KASVILLISUUS... 5 11110 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja muu kasvillisuus... 5 11200 POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT RAKENTEET... 5 11400 POISTETTAVAT JA SIIRRETTÄVÄT MAA- JA PENGERRAKENTEET... 6 11410 Poistettavat pintamaat... 6 11500 POISTETTAVAT PÄÄLLYSRAKENTEET... 7 12000 PILAANTUNEET MAAT JA RAKENTEET... 7 13000 PERUSTUSRAKENTEET... 7 14000 POHJARAKENTEET... 7 14200 SUOJAUKSET JA ERISTYKSET... 7 14220 Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset... 7 14300 KUIVATUSRAKENTEET... 7 14330 Avo-ojat ja uomat... 7 16000 MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT... 8 16110 Maaleikkaukset, erittelemätön... 8 16200 MAAKAIVANNOT... 8 16210 Putki- ja johtokaivannot... 8 1630 KAIVANNON TUKIRAKENTEET... 9 17000 KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA -TUNNELIT... 10 17100 KALLIOAVOLEIKKAUKSET... 10 17110 Kallioleikkauksen tekemisen ympäristövaikutukset... 10 17200 KALLIOKANAALIT, -SYVENNYKSET JA -KUOPAT... 10 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT... 11 18110 MAAPENKEREET... 11 18300 KAIVANTOJEN TÄYTÖT... 11 18310 Asennusalustat... 11 18320 Alkutäytöt... 11 18330 Lopputäytöt... 12 20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET... 12 21000 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT... 12 21100 SUODATINRAKENTEET... 12 21110 Suodatinkerrokset... 12
21200 JAKAVAT KERROKSET, ERISTYS- JA VÄLIKERROKSET... 12 21210 Jakavat kerrokset... 13 21300 KANTAVAT KERROKSET... 13 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset... 13 21320 Sidotut kantavat kerrokset... 13 21400 PÄÄLLYSTEET JA PINTARAKENTEET... 13 21410 Asfalttipäällysteet... 13 21430 Betoniset pintarakenteet... 14 21431 Betonikivi- ja -laattapäällysteet... 14 21440 Luonnonkiviset pintarakenteet... 14 21442 Noppakiveykset... 14 21500 SIIRTYMÄRAKENTEET... 14 21510 Siirtymäkiilat... 14 22000 REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET... 14 22100 REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA MUURIT... 14 22110 Reunatuet... 14 23000 KASVILLISUUSRAKENTEET... 15 23110 Kasvualustat ja katteet... 15 23110 Tuotteistetut kasvualustat... 15 Kasvualustojen materiaalit... 15 Kasvualustojen alusta... 15 23113 Kantavat kasvualustat... 15 2312 KATTEET... 16 23200 NURMI- JA NIITTYVERHOUKSET... 16 23300 ISTUTUKSET... 16 23312 Katupuut... 16 VIHERALUEIDEN TAKUUAJAN HOITO... 17 30000 JÄRJESTELMÄT... 17 31000 VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT... 17 31100 JÄTEVESIVIEMÄRIT... 17 31101.1 Jätevesiviemäriputket... 17 31100.1.1.4 Muoviputket... 17 31100.1.1.5 Valurautaputket... 17 31100.1.2 Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket... 18 31100.1.2.3 Kansistot... 18 31100.1.5 Kuljetus ja varastointi... 18 31103 Jätevesiviemärin rakentaminen... 18 31100.3.1.2 Asentaminen... 18 31100.3.2 Tarkastuskaivojen ja putkien asentaminen... 18 31100.3.2.3 Viemäriputkien liittäminen kaivoon, yleistä... 18 SG-putken liittäminen kaivoon... 18 31100.3.2.3.2 Muovisten tai teräksisen viemäriputken liittäminen kaivoon... 18 31100.3.7 Liitosten tekeminen olemassa olevaan viemäriin... 18 31105 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen... 19 31100.5.1 Jätevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen... 19 31100.5.1.1 Jätevesiviemärin sijainnin toteaminen... 19 31100.5.1.2 Viettoviemärien tiiviyden toteaminen... 19 31100.5.1.4 Jätevesiviemärin tarkastuskuvaus... 19 31100.5.1.5 Muut tarkastukset... 19 31100.5.4 Kelpoisuusasiakirja... 19 31109 Jätevesiviemärin saneeraus... 19 31109.2 Jätevesiviemärin saneerauksen valmistelevat toimenpiteet... 19 Ohipumppaus... 20 31200 HULEVESIVIEMÄRIT... 20
31200.1.1.3 Hulevesiputket, tiealue... 20 31200.1.1.5 Muoviputket... 20 31200.1.1.5.1 Muoviputket, tiealue... 20 31201.2 Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket... 20 31200.1.5 Kuljetus ja varastointi... 20 31200.2 Hulevesiviemärin asennusalusta... 20 31200.3 Hulevesiviemärin rakentaminen... 20 31200.3.1.1 Hulevesiviemäriputken asentaminen, yleistä... 20 31200.3.1.2 Hulevesiviemäriputken asentaminen... 20 31200.3.2 Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä putkien asentaminen... 21 31200.3.2.1 Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä putkien asentaminen, yleistä... 21 31200.3.2.2 Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä putkien asentaminen, tiealue... 21 31200.3.2.3.2 Muovisten tai teräksisten viemäriputkien liittäminen kaivoon... 21 31200.4 Valmis hulevesiviemäri... 21 31200.4.1 Valmis hulevesiviemäriputki... 21 31200.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen... 21 31200.5.1 Hulevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen... 21 31200.5.1.1 Sijainnin toteaminen... 21 31200.5.1.2 Viettoviemärin tiiviyden toteaminen... 21 31200.5.1.4 Hulevesiviemärin tarkastuskuvaus... 21 31200.5.1.5 Muut tarkastukset... 21 31200.5.2 Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä putkien vaatimustenmukaisuuden osoittaminen... 21 31200.5.3 Kelpoisuusasiakirja... 21 31200.9 Hulevesiviemärin saneeraus... 22 31200.9.2 Hulevesiviemärin saneerauksen valmistelevat toimenpiteet... 22 Ohipumppaus... 22 32000 TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT... 22 32100 KAITEET, JOHTEET JA TÖRMÄYSSUOJAT... 22 32121 Kevyenliikenteen suojakaide... 22 32600 OPASTUS- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT... 22 32610 Liikenne- ja opastusmerkit... 22 32630 Tiemerkinnät... 22
00000 YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA 00100 Rakennuskohde Kauniaisten 3. kaupunginosan pääkadulle, Helsingintielle, on laadittu Kauniaisten kaupungin toimeksiannosta konsulttityönä katusuunnitelmat välille Tunnelitie Mariantie (plv. 0 1172). Suunnitelmat koskevat Helsingintien saneerausta, jolla parannetaan ja tehostetaan kadun kuivatusta, liittymäjärjestelyjä sekä liikenneturvallisuutta. Helsingintielle on laadittu HSY:n toimeksiannosta myös vesihuollon saneeraussuunnitelmia kahteen erilliseen kohteeseen. Suunnitelmat on sovitettu yhteen kadun saneeraussuunnitelmien kanssa ja vesihuollolle tehtävät toimenpiteet on esitetty katusuunnitelmissa. Tämä työkohtainen työselostus koskee Kauniaisten Helsingintien kadun ja vesihuollon saneerausta ja rakentamista. Nykyiset vesi- ja viemärilinjat sijaitsevat osin katualueen ulkopuolella. Saneerattava vesihuolto siirretään kokonaisuudessaan katualueelle ja se edellyttää kadun auki kaivamista. Vesijohto ja jätevesiviemäri saneerataan auki kaivamalla. Helsingintiellä saneerataan vesihuoltoa kahdella (2) erillisellä alueella. Eteläisen alueen johdot liitetään rakennettuun vesihuoltoverkostoon välillä Helsingintie 10 ja Helsingintie 5. Pohjoisella alueella johdot liitetään rakennettuun vesihuoltoverkostoon Ingankujan ja Signenkujan risteyksissä. Pohjoisen alueen johdot rakennetaan olemassa olevien johtojen paikalle. Rakennettavien vesihuoltolinjojen pituudet ovat noin 220 m (etelä) ja 95 m (pohjoinen). Rakennettavien vesihuoltolinjojen yhteispituus on noin 315 metriä. Helsingitielle rakennetaan myös hulevesikaivoja ja verkostoa kadun perusparannuksen yhteydessä sekä uusitaan katupuita suunnitelmissa esitetyssä laajuudessa. Rakennuskohteen laajuus ja laatu ilmenevät suunnitelmapiirustuksista. Urakkaan kuluvat kohteet on esitelty tarkemmin urakkaohjelmassa. 00110 Työstä vastaavat henkilöt Kadun perusparannuksen suunnittelusta vastaavana tilaajan projektipäällikkönä toimii kuntatekniikkapäällikkö Sune Järvinen, puhelin 050 3828756, e-mail sune.jarvinen@kauniainen.fi. HSY:n vesihuollon alueinsinöörinä hankkeessa toimii Laura Aaltonen, puhelin 09 1561 3091, e-mail laura.aaltonen@hsy.fi. Kadun perusparannuksen suunnitelmat on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa projektipäällikkönä toimii yksikön päällikkö Teemu Matilainen, puhelin 040 543 7291, e-mail teemu.matilainen@ramboll.fi. Vesihuollon suunnitelmat HSY:n osuuksilta on laatinut laatinut Ramboll Finland Oy, jossa yhdyshenkilönä toimii projektipäällikkö Jari Laihonen, puhelin 040 5892 688, e-mail jari.laihonen@ramboll.fi. Työmaalla toimivien eri osapuolten keskinäiset suhteet ja vastuut tulee sopia kirjallisesti. 00200 Noudatettavat ohjeet ja määräykset 00210 Yleiset asiakirjat Rakennustyössä noudatetaan Suomessa voimassa olevia lakeja ja asetuksia, virallisia normeja sekä alalla yleisesti käytettäviä standardeja. Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 ja InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2. 1
Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Tässä hankekohtaisessa työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL 2006 / 2010:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Tässä rakennushankkeessa noudatetaan InraRYL:ssa taajama-alueista annettuja toleransseja, teknisiä vaatimuksia ja ohjeita, jollei ao. asiakohdassa tässä työselostuksessa muuta sanota. Tässä työkohtaisessa työselostuksessa on täydennykset ja korjaukset julkaisuihin Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden yleinen työselitys VSY 95 ja InfraRYL. VSY 95 julkaisussa on viittauksia julkaisuun Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 90 (KT 90). Viittausten katsotaan tässä urakassa viittaavan InfraRYLliin. Mikäli rakentamisessa tarvittavaa tietoa puuttuu suunnitelmista tai suunnitelmissa havaitaan virheellisyyksiä, tulee urakoitsijan ottaa välittömästi yhteyttä rakennuttajaan. 00220 Rakennustyön yleinen laatutaso, tilaajan toimittama materiaali Rakennustyössä tulee käyttää ensiluokkaisia ja uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää johtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos on asiakirjoissa esitetyn vaatimustason mukainen. Urakoitsija on velvollinen tilaajan materiaalia käyttäessään huolehtimaan siitä, ettei virheellistä materiaalia käytetä. Virheellisestä materiaalista on ilmoitettava välittömästi valvojalle. Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää suunnitelman maastoon merkitsemisessä sekä korkeustasoissa niin, että suunnitelmien mukaiset kaltevuudet ja korkeustasot toteutuvat. 00230 Luvat ja katselmukset sekä toiminnan järjestely Ennen rakennustyön aloittamista hankitaan tarvittavat luvat rakennustyöhön. Työn suorituksessa on otettava huomioon olemassa olevien rakenteiden ja laitteiden läheisyydessä työskentelylle tarvittavat luvat. Pääkaupunkiseudulla työskenneltäessä tarvittavat luvat ja ilmoitukset on esitetty ohjeessa Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla. (http://www.hel.fi/static/hkr/luvat/kaivu_taskuohje.pdf) Työsuunnitelma on laadittava ja työt tehtävä siten, että liikenne voi jatkua lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta koko työn ajan. Tarvittaessa tulee työskentelyalueen ohi rakentaa väliaikainen yhteys. 00300 Työmaan turvallisuus Ennen rakennustöiden aloittamista on työn toteuttajan laadittava työmaan turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään mm. tarvittavien työvaiheiden turvallinen toteutus, koneiden ja ajoneuvojen liikkuminen työmaalla kaivannon vieressä, sekä koneiden ja ajoneuvojen tarkastukset ja työntekijöiden turvallisuusopastus. Turvallisuussuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet, joilla työmaa-alueilla ja sen läheisyydessä kulkevan liikenteen turvallisuus varmistetaan. 00400 Mittaukset Päätoteuttaja tekee tarkemittaukset InfraRYL 2010, Kauniaisten kaupungin ohjeiden mukaisesti. Vesihuoltorakenteet merkitään maastoon HSY:n ohjeiden mukaisesti. Suunnitelmat on laadittu VVJ koordinaatistoon. Korkeusjärjestelmä on N60. 2
Päätoteuttajan on huolehdittava, että uusien ja siirrettyjen johtojen sijainnin kartoitus tehdään ennen kaivannon peittämistä. Tieto nykyisten hule- ja jätevesiviemäreiden korkeusasemasta perustuu maastomittauksiin ja vanhoihin suunnitelmiin, tiedot on esitetty suunnitelmakartoilla. Nykyisistä kaivoista on mitattava käyttöön jäävien putkien liitoskorkeudet ennen uusien liitosten rakentamista. Jos korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys suunnittelijaan. Liikenneväylien mittalinjan sijainti on esitetty asemapiirustuksissa ja poikkileikkauksissa. Laskettujen linjojen sijainnit ja tunnukset on esitetty mittapiirustuksissa. Rakennettavien viemärikaivojen sijainnit on määritelty suunnitelmissa. Hulevesikaivojen sijoitus perustuu viereisen reunakivilinjaan ja tämän vuoksi reunakivilinja on merkittävä maastoon ennen kaivon sijainnin määrittämistä. Hulevesikaivojen asennukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta kaivo täyttäisi sille asetetun tehtävän eikä sitä jälkikäteen tarvitse uudelleen asentaa. Asennuksen hienosäädössä on käytettävä suunnitelmista saatavaa reunakiven linjausta mitattuna mittauslaitteistolla tai erikseen asennetun linjalangan avulla 00500 Alku- ja loppukatselmukset Alku-, loppukatselmukset sekä tarvittaessa räjäytys- ja tärinäkatselmukset tehdään Infra RYL 2010 mukaisesti. 00600 Maaperätiedot 00610 Tehdyt tutkimukset Alueelle on tehty pohjatutkimuksia vain HSY:n saneerattavien vesihuoltoputkien osalta. Muilta osin pohjatutkimustietoja ei ole ollut käytettävissä. Saneerattavalta katuosuudelta on ollut käytössä myös maastomallimittaukset. 00620 Maaperän kuvaus Maanpinnan korkeus saneerausalueella vaihtelee noin välillä +24.7 +39.4. Rakennetuilla alueilla pinnassa on rakennekerrokset. Rakennekerrosten paksuus vaihtelee pääsääntöisesti 0,8 4,0 metriin kadun pengerkorkeudesta riippuen. Katualueen ulkopuolisilla alueilla pinnassa on pääosin kasvu- tai humuskerros. Em. kerrosten alapuolella maaperä on alueesta riippuen moreenia, savea tai hiekkaa/silttiä. Tutkituilla alueilla maakerrokset vaihtelevat tiiviydeltään löyhästä tiiviiseen ja kerrospaksuudet ovat enimmillään noin 3-4 metriä. Pohjoinen vesihuoltolinja Maan pinnasta lukien ovat ensin kadun täyttökerrokset, joiden alapuolella on 0,8 1,5 m paksu löyhä hiekkakerros. Hiekkakerroksen alapuolelta alkaa tiivis maakerros, joka on näytteiden perusteella soramoreenia. Kalliopinta on varmistettu kahdesta kairauspisteestä, 2,5 4,8 m syvyydellä, tasovälillä +33.32 +36.08. Vesihuoltolinja ei kairausten perusteella ulotu kalliopinnan alapuolelle. Pohjaveden pinta mitattiin kairauspisteeseen 18 asennetusta pohjavesiputkesta tasolla +35.65, noin 2,7 m maanpinnan alapuolella. Kaivutyöt eivät pohjatutkimusten perusteella ulotu pohjavesipinnan alapuolelle, mutta työn aikaiseen kaivannon kuivana pitämiseen tulee kuitenkin varautua. Eteläinen vesihuoltolinja Paaluvälillä 340-440 kadun täyttökerrokset ovat 3-4 m paksut ja täyttökerrosten alla on 3,8 5,0 m savea. Savikerroksen ylin osa on kuivakuorta, jonka paksuus vaihtelee 1,5 3 metrin vä- 3
lillä. Katualueen ulkopuolella kuivakuorisavi alkaa heti maan pinnassa olevan humuskerroksen alta. Kuivakuoren alapuolinen savi on katualueella selvästi sitkeämpää kuin katualueen ulkopuolella katupenkereen painumisen ja saven tiivistymisen vuoksi. Savikerroksen alla on löyhää/keskitiivistä hiekkaa/silttiä 1,3 2,8 m. Hiekka/silttikerroksen alapuolella on tiivistä moreenia. Pohjavesipinta on havaittu pisteeseen 3 asennetusta pohjavesiputkesta tasolla +22.95, joka on kaivannon kohdalla 4,13 m tien pinnan alapuolella. Paaluvälillä 460-580 katualueella maan pinnassa on 1,2 3 m paksut kadun täyttökerrokset. Täyttökerrosten alapuolella on 0-1,3 m paksu löyhä hiekkakerros, jonka alapuolella on tiivistä moreenia. Varmistettu kalliopinta on paaluvälillä 460-580 havaittu 1,5 4,8 m syvyydellä maan pinnasta. Paaluvälillä 455-480 suunniteltu vesihuoltolinja ulottuu havaitun kalliopinnan alapuolelle. Pohjavesipinta on havaittu pisteeseen 12 asennetusta pohjavesiputkesta tasolla +26.82, 2,1 m syvyydellä maan pinnasta. Mikäli maaperäolosuhteet poikkeavat suunnitelmissa esitetystä, tulee päätoteuttajan ottaa välittömästi yhteyttä rakennuttajaan (mm. mahdollinen kaivantojen tukemistarve). 00700 Erityisiä määräyksiä Ennen työn aloittamista päätoteuttaja laatii alustavan selvityksen työn järjestyksestä; tilapäisjärjestelyt, työjärjestys ja alustava aikataulu. Ennen rakennustöihin ryhtymistä tulee päätoteuttajan varmistua paikanpäällä rakennusalueella olevien nykyisten rakenteiden perustusten, putkijohtojen, kaapeleiden yms. sijainnista pyytämällä sijaintipaikallistukset kunkin rakenteen omistajalta. Suunnitelmissa on esitetty nykyisten kaapeleiden, putkien ja johtojen sijainti rakennuttajan toimittaman lähtömateriaalin perusteella. Mikäli työkohteen läheisyydessä, vaurioitumisalttiina olevan laitteen sijainti on epävarma, on se varmistettava aukikaivaen. Kaivu on suoritettava erityistä varovaisuutta noudattaen laitteen tärkeys ja laatu huomioiden. Kaivu tulee tehdä tarvittaessa käsityönä. Katualue on kaupungin omistuksessa. Päätoteuttaja hankkii kaikki työn toteuttamiseen tarvittavat luvat Infra RYL 2010 mukaisesti. Työn järjestelyssä on huomioitava työalueeseen rajoittuva yksityinen maanomistus. Yksityisellä alueella toimiminen edellyttää aina sopimista ao. maanomistajan kanssa. Työstä vastaavan on huolehdittava, että työmaalla on taulu, josta ilmenee työn suorittajan ja työstä vastaavan yhteystiedot. Yleisille alueille työmaa-alueen ulkopuolelle ei saa varastoida kaivumaita, rakennusmateriaalia tai roskia. Työmaa-alue on pidettävä puhtaana työn aikana sekä saatettava työtä edeltäneeseen kuntoon työn loputtua. Massojen muuntokertoimet Tilavuuskäsitteinä ja massakertoimina käytetään Määrämittausohjeen version 2.1 liitteessä esitettyjä käsitteitä ja massakertoimia. Tilaajan / urakoitsijan materiaali Urakoitsija on velvollinen tilaajan materiaalia käyttäessään huolehtimaan siitä, ettei virheellistä materiaalia käytetä. Virheellisestä materiaalista on heti ilmoitettava valvojalle. Maakostea betoni Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 41114 mukaiset. 4
00800 Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Päätoteuttaja vastaa työkohteen työnaikaisesta liikenteen ohjauksesta, kunnossa- ja puhtaanapidosta. Nykyisille kiinteistöille on järjestettävä työnaikainen ajoyhteys. Ajo-yhteydet on oltava selkeästi opastettuja, valaistuja sekä päällystettyjä. Työn aikana on noudatettava viranomaisten antamia liikennemääräyksiä ja työalue on varustettava asianmukaisilla varoitusmerkeillä ja merkkivaloilla sekä tarpeellisilla suoja-laitteilla niin, ettei työstä aiheudu haittaa liikenteelle tai liikenneturvallisuudelle. Siirrettäessä liikennemerkkejä on varmistuttava niiden näkyvyydestä liikennealueella. 10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 11000 Olevat rakenteet ja rakennusosat 11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus 11110 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja muu kasvillisuus 5 Raivaustyöt tehdään InfraRYL 2010 mukaisesti. Aloituskatselmuksessa sovitaan mitkä puut suojataan, rajataan työmaa-alue ja sovitaan työmaaliikenne. Työmaa-alue rajataan mahdollisimman pieneksi. Kasvillisuuden suojausluokka on 2 (InfraRYL taulukko 11113:T1 s. 33). Poistettavien puiden vanha kasvualusta poistetaan uusien puiden kasvualustan tieltä. 11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 2010 luvun 11200 mukaiset seuraavin tarkennuksin. Työssä noudatetaan rakenteen omistajan antamia ohjeita. Alueella on HSY:n nykyisiä käytössä olevia sadevesi-, jätevesi- ja vesijohtoputkia sekä niiden kaivoja ja laitteita. Vesihuoltoverkostoon tehtävät toimenpiteet on esitetty suunnitelmissa. Liikennealueiden kuivatusjärjestelmille tehtävät toimenpiteet ja niiden laajuus on esitetty tätä työselostusta koskevissa suunnitelmissa. Käytöstä poistuvat vesijohdot ja viemärit puretaan tarvittavilta osin. Liikennöitävillä alueilla maahan jäävät viemärit täytetään hiekalla HSY:n ohjeiden mukaisesti. Maahan jäävät, käyttämättömät johdot tulpataan betonilla. Käytöstä poistuvista kaivoista poistetaan kartiot ja ne täytetään hiekalla. Palopostit poistetaan tai niistä leikataan yläosa (n. 1 m) pois. Väliaikaiset (tai lopulliset) siirto- ja suojaustoimenpiteet tehdään rakenteen omistavan ao. laitoksen ohjeiden mukaisesti. Suojattavat johto-, putki- ja kaapelirakenteet merkitään maastoon. Tehtäessä kaivutöitä säilytettävien johtojen, putkien ja kaapeleiden sivulla tai alapuolella, ne tuetaan siten, että ne eivät pääse haitallisesti liikkumaan rakennustyön aikana. Rakennettujen putkien, johtojen, laitteiden ja rakenteiden läheisyydessä kaivetaan kunkin putken omistajan ohjeiden ja turvaetäisyyksien mukaan. Työalueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee rakennettuja kiinteistöjä ja niihin liittyviä rakenteita, jotka tulee huomioida työskentelyssä ja työn vaiheistamisessa. Nykyiset katuvalaisimet tuetaan tarvittaessa paikoilleen Poistettavat valaisimet, liikennevalot, kalusteet ja reunakivet jäävät kaupungin omistukseen ja ne toimitetaan tilaajan esittämään paikkaan.
Tarvittavat suojaustyöt tehdään InfraRYL kohdan 11213 mukaisesti. Seuraavassa on esitetty tarkennuksia poistettavista, siirrettävistä ja suojattavista rakenteista HSY:n vesihuoltolinjojen osalta. Eteläinen saneerausalue (välillä Helsingintie 10 ja Helsingintie 5) Eteläisen saneerausalueen suunnitelmassa esitetty vesijohto ja jätevesiviemäri rakennetaan uuteen paikkaan. Vesijohto ja viemäri sijoitetaan kevyenliikenteen väylän alle, mikä mahdollistaa vanhojen linjojen toiminnan väliaikaisessa vedenjakelussa ja viemäröinnissä rakentamisen aikana. Nykyinen vesijohto ja jätevesiviemäri poistuvat käytöstä. Käytöstä poistuvat vesijohdot ja viemärit puretaan tarvittavilta osin. Maahan jäävien, käyttämättömien johtojen, kaikki avoimet päät tulpataan betonilla. Käytöstä poistuvista kaivoista poistetaan kartiot, kaivoa puretaan noin metrin syvyyteen ja kaivot täytetään hiekalla. Käytöstä poistuvien venttiilien karajatkot poistetaan. Suunnitellun johtokaivannon vierellä sijaitsee valaisinpylvälväitä, joiden siirtämiseen rakennustyön ajaksi tulee varautua, mikäli valopylväät jäävät nykyiselle paikalleen Helsingintien perusparannustöiden yhteydessä. Johtokaivannon vierellä sijaitsee maasähkökaapelilinja ja kaukolämpöjohto ja maasähkökaapelilinja, jotka sijaitsevat kevytliikenneväylän luiskassa ja paikoin kevytliikenneväylän ulkoreunalla. Lähimmillään sähkökaapeli on johtokarttojen mukaan noin 1,0 metrin päässä vesijohdosta. Helsingintien perusparannuksen katusuunnitelmissa on esitetty kadulle rakennettavaksi uusi hulevesiviemäri. Saneerattava vesihuoltolinja sijaitsee samassa kaivannossa hulevesiviemärin kanssa. Rakennettavan vesijohdon kanssa risteää kaapeleita. Kaikkia alueelle rakennettuja kaapeleita ei välttämättä ole kartoitettu. Kaapeliselvitykset tulee tehdä huolellisesti. Rakennettujen johtojen tarkka sijainti ja korkeusasema ei suunnitteluaikana ollut tiedossa. Risteämiskohdat tulee kaivaa esiin erityistä varovaisuutta noudattaen. Pohjoinen saneerausalue (välillä Ingankuja ja Signenkuja) Suunnitelmassa esitetty vesijohto ja jätevesiviemäri rakennetaan entiselle paikalle. Näin ollen nykyiset johdot laitteineen tulee kokonaisuudessaan purkaa pois kaivannosta ennen uusien johtojen asentamista. Suunnitellun johtokaivannon vierellä sijaitsee valaisinpylväitä, joiden siirtämiseen rakennustyön ajaksi tulee varautua. Sähkökaapeli sijaitsee johtokarttojen mukaan alle 0,5 metrin päässä jv-viemäristä Ingankujan risteyksessä. Signenkujan risteyksessä sähkökaapeli sijaitsee noin 1,0 metrin päässä saneerattavasta vesijohdosta. Tietoliikennekaapeli sijaitsee koko linjan varrella sen välittömässä läheisyydessä. 11400 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 2010 luvun 11400 mukaiset. 11410 Poistettavat pintamaat 6
Rakennettavalta alueelta poistetaan pintamaat InfraRYL 2010 kohdan 11410 mukaisesti. Rakenteisiin, maaston muotoiluun ja kasvualustana kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan ja kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Raivaus tehdään InfraR YL 2010 kuvan 1141 O:K 1 mukaisesti. Erityisesti on huomioitava, että kivet poistetaan siirtymäkiilasyvyyteen asti. 11500 Poistettavat päällysrakenteet Vesihuollon rakentamisen ja kadun saneerauksen yhteydessä liikennealueilta puretaan nykyisiä asfalttikerroksia sekä päällysrakennekerroksia. Materiaali kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Rakennekerroksia voidaan käyttää soveltuvin osin täyttöihin ja kadun rakennekerrosten uusimiseen/ennallistamiseen. Työt on pyrittävä vaiheistamaan suunnitellun kadun perusparannuksen yhteydessä siten, että päällystettä ei levitetä ja pureta tarpeettomasti useaan kertaan. 12000 Pilaantuneet maat ja rakenteet Suunnittelun yhteydessä alueella ei ole selvitetty työalueella mahdollisesti sijaitsevia pilaantuneita maita, mutta maaperän mahdollista pilaantuneisuutta tulee seurata. Urakoitsijan tulee tarkkailla leikkausmassoja ja mikäli pilaantuneisuutta havaitaan, tulee siitä informoida rakennuttajaa viipymättä. Huomioiden mahdolliset pilaantumisen aiheuttaneet aineet ja pitoisuudet, on urakoitsijan tarvittaessa estettävä pilaantuneen maa-aineksen aiheuttama työntekijöiden ja ulkopuolisten altistuminen. Pilaantuneiksi epäiltyjä maita ei missään olosuhteissa saa toimittaa pilaantumattomien maiden läjitysalueille, ennen kuin on varmistuttu maan puhtaudesta. 13000 Perustusrakenteet Suunnitelmissa esitetyt putkilinjat perustetaan maanvaraisesti InfraRYL 2010 vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti. Putket perustetaan 300 mm paksun kiviainesarinan varaan pituusleikkaukseen merkityillä paaluväleillä, sekä VJ200 sivulinjalla paalulta 10 eteenpäin. Arina tehdään InfraRYL 2010 ohjeiden mukaisesti. Arinan ympärille asennetaan suodatinkangas N3. 14000 Pohjarakenteet 14200 Suojaukset ja eristykset 14220 Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 14221 mukaiset. Putkikaivanto eristetään Helsingintien paaluvälillä 360-378 olevan hulevesilinjan osalta samoin kuin paaluvälillä 753-763 oleva hulevesikaivanto tulee eristää. Lämmöneristeenä saa käyttää ainoastaan suulakepuristettua (XPS) eristettä. Eristeen puristuslujuuden tulee olla min. 300 kpa. 14300 Kuivatusrakenteet 14330 Avo-ojat ja uomat Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 2010 luvun 14300 mukaiset. Kaivannon kuivana pito kuuluu urakoitsijalle. Pituusleikkaukseen merkityillä paaluväleillä pohjavesipintaa tulee alentaa kaivannon ulkopuolisista imukaivoista pumppaamalla ennen kaivua. Poh- 7
javesipinta tulee alentaa vähintään 0,5 m kaivutason alapuolelle kaivannon pohjan häiriintymisen estämiseksi Helsingintien kuivatuksessa nykyisin käytössä olevat rumpuputket, mitkä purkavat tonteille avoojiin, poistetaan käytöstä. Liikennöitävillä alueilla maahan jäävät viemärit täytetään hiekalla HSY:n ohjeiden mukaisesti. Maahan jäävät, käyttämättömät johdot tulpataan betonilla. Käytöstä poistuvista kaivoista poistetaan kartiot ja ne täytetään hiekalla. 16000 Maaleikkaukset ja -kaivannot 16110 Maaleikkaukset, erittelemätön Maaleikkaus tehdään InfraRYL vaatimuksia ja ohjeita noudattaen niin laajana, että suunnitellut rakenteet voidaan rakentaa. Ennen maaleikkaustöitä maanalaisten johtojen ja putkien sijainti on selvitettävä ao. laitteiden omistajilta. Kaikki kaivannot toteutetaan Työsuojeluhallinnon Kapeat kaivannot ohjeen mukaan. Kaivumassoja ei katualueilla saa läjittää työalueelle. Ylijäämämassat kuljetetaan tilaajaan esittämälle maanläjitysalueelle. Maatöiden suorituksessa kuten esim. kaivantojen työnaikaisessa suojauksessa noudatetaan ohjetta "Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla". Ohjeen sähköinen versio löytyy internetistä Helsingin kaupungin verkkosivuilta. (http://www.hel.fi/static/hkr/luvat/kaivu_taskuohje.pdf) Kaivu tehdään suunnitelma-asiakirjoissa esitetyssä laajuudessa ja luiskakaltevuudessa siten, että edellytetty varmuus sortumista ja pohjannousua vastaan säilyy kaikissa olosuhteissa. Työn aikana tulee tarkkailla tilannetta ja ottaa yhteyttä rakennuttajaan sekä suunnittelijaan, mikäli olosuhteet eivät vastaa suunnitelmia. Avoinna olevan kaivannon luiskien käyttäytymistä on seurattava työn aikana. Mikäli siirtymiä havaitaan, tulee maakaivannon kaivuluiskia loiventaa tai vaihtoehtoisesti maakaivanto on tuettava. Mahdollisesta muutossuunnitelma- ja lisätuentatarpeesta on ilmoitettava välittömästi tarpeen ilmettyä rakennuttajalle ja suunnittelijalle. Kaivannot pidetään kuivana pumppaamalla. Kaivutyöt pyritään ensisijaisesti tekemään avoinna olevan kaivanto-osan päädyistä. Kaivannon pitkältä sivulta suoritettavassa kaivutyössä työkoneita, kuormauskalustoa ja kaivumassoja ei saa sijoittaa alle 10 m etäisyydelle kaivantojen luiskista. Kaikkien kaivantojen yläreunat on suojattava määräysten mukaisin suoja-aidoin. Suunnittelualueelta leikattavat penkereisiin kelpaamattomat maamassat kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Penger- ja luiskatäyttöihin sekä maapatojen muotoiluun käyttökelpoiset maat voidaan hyödyntää työmaalla. 16200 Maakaivannot 16210 Putki- ja johtokaivannot Kaivu tehdään InfraRYL 2010 ja piirustuksissa esitettyjen mittojen mukaisesti suunniteltujen putkijohtojen edellyttämässä laajuudessa. Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon vaarantaen työturvallisuutta. Ne eivät myöskään saa estää putkiasennuksessa tarvittavien työkoneiden pääsyä kaivannon vierelle. Kaivumaat, joita ei käytetä kaivannon täyttöön, kuljetetaan välittömästi ylijäämämassoille tarkoitetulle alueelle. Maatöihin kuuluvat kaikki työt tukemis-, täyttö-, pohjanvahvistus- ja viimeistelytöineen. Kaivannon kuivanapito kuuluu urakoitsijalle ilman eri korvausta. 8
Koko työkohteittainen työsuoritus tulee tehdä yhtämittaisesti ja keskeytyksettä. Kukin vaihe tehdään täyttöjen osalta loppuun asti ennen kuin siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Kaivannot eivät saa olla auki työsuorituksen yhtämittaisen ja keskeytyksettömän toteutuksen vaatimaa aikaa pitempää. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 2010 luvun 16200 mukaiset seuraavin tarkennuksin. Pohjoinen vesihuoltolinja: Vesihuoltokaivanto tehdään koko matkaltaan tuentaelementeillä tuettuna kaivantona työselostuksen ja poikkileikkauskuvien mukaisesti. Kaivantoa saa olla kerrallaan auki korkeintaan 8 m pituudelta. Kaivannon puoleinen kaista kadusta tulee olla suljettuna ja liikenne tulee ohjata kaivannon ohi vähintään 2 m etäisyydeltä. Kaivannon kuivatus tehdään tarvittaessa kaivannon sisäpuolelta eroosiosuojatuista pumppauskuopista. Pintavesien pääsy kaivantoon tulee estää. Eteläinen vesihuoltolinja: Vesihuoltokaivanto toteutetaan paalulta 415 eteenpäin tuentaelementeillä tuettuna kaivantona ja paaluvälillä 340 415 teräsponttiseinillä tuettuna kaivantona tämän työselostuksen ja poikkileikkauskuvien mukaisesti. Paaluvälillä 455-480 sekä paalulta 600 eteenpäin vesihuoltolinja joudutaan osittain louhimaan kallioon. Paaluvälillä 340-415 sekä paaluvälillä 480-540 kaivannossa on pohjanousun tai hydraulisen murtuman riski pohjaveden paineen takia. Paaluvälillä 340 415 kaivu voidaan tehdä tasolle +22 saakka ennen pohjavesipinnan alennusta. Tämän jälkeen voidaan asentaa imukärjet kaivannon sisäpuolelle hiekkakerrokseen saakka n. 2 m välein ja alentaa pohjavesipintaa vähintään 0,5 m lopullisen kaivutason alapuolelle. Vasta tämän jälkeen kaivua saa jatkaa lopulliseen kaivutasoon saakka. Imukärjet voidaan haluttaessa asentaa myös kaivannon ulkopuolelle jo ennen kaivun aloittamista. Tällöin vaaditaan pidemmät imuputket. Paaluvälillä 480 540 pohjavesipinnan alennus tulee tehdä kaivannon ulkopuolelta imukärjillä ennen kaivun aloittamista päällysteen poistoa lukuun ottamatta. Kaivantosuunnitelma on esitetty poikkileikkauksissa. Kaivannon luiskien kaltevuudet ja tuentaelementeillä toteutettavat osuudet on esitetty lisäksi pituusleikkauksissa. Niissä kohdissa, missä maaluiskia ei pystytä luiskaamaan riittävän loivasti, tulee luiskat tukea. 1630 Kaivannon tukirakenteet Tekniset vaatimukset putkikaivantojen tuentaohjeen sekä InfraRYL 2010 luvun 16300 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Tuentaelementit: Pituusleikkaukseen merkityillä paaluväleillä kaivanto tuetaan käyttämällä tuentaelementtejä. Elementtituennan tekemisessä noudatetaan esim. Espoon kaupungin tuentaohjetta. Elementit tulee asentaa tiiviisti kaivannon seinämiä vasten elementtitoimittajan ohjeiden mukaisesti. Kaivannossa ei saa työskennellä ennen kuin elementit ovat paikoillaan. Louhittavan vesihuoltolinjan kohdalla on huolehdittava, että elementti on riittävän leveä louhittavaan kanaaliin verrattuna niin, ettei elementti pääse putoamaan louhittavaan kanaaliin. Teräsponttiseinät: Eteläisellä vesihuoltolinjalla paaluvälillä 340-415 kaivannon tuenta tehdään kahdelta tasolta sisäänpäin tuetulla, ponttiin lyödyllä teräsponttiseinällä. Ponttina käytetään Larssen 603 tai vastaavaa. Mitoittava taivutusmomentti pontille on 204 knm/m. Ponttien lyöntisyvyydet, tukien mitoitukset ja tukitasot on esitetty poikkileikkauspiirustuksissa. 9
Koska katupenger saneerausalueella on paksu, suositellaan asfaltin poiston jälkeen ponttiseinien lyömisen helpottamiseksi aukikaivua. Aukikaivu voidaan tehdä seuraavasti: Ponttiseinän kohdalle kaivetaan kaivinkoneen kauhan levyinen, 2-3 m syvä ura. Uraa kaivetaan lyhyt, 2-3 m mittainen pätkä. Kaivettuun uraan kaadetaan kivetöntä hiekkaa tai soraa tilalle. Tämän jälkeen kaivetaan seuraava 2-3 m jakso, kunnes on kaivettu kerralla kaivettava 8 m osio. Tämä toistetaan kaivannon toisella reunalla. Tämän jälkeen lyödään pontit uriin. Kun ponttiseinät ovat valmiina, kaivua jatketaan normaaliin tapaan ponttiseinien sisäpuolelta, ja tukitasot asennetaan suunnitelluille korkeuksille. Kaivinkoneen tulee työskennellä kaivannon päästä. 17000 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Eteläisellä vesihuoltolinjalla joudutaan louhimaan kalliokanaali. Myös hulevesilinjoilla jouduttaneen louhimaan kalliokanaaleja (huom. kalliopintaa ei ole näiltä osin tutkittu suunnittelun yhteydessä). Urakoitsijan on laadittava ja esitettävä tilaajalle Valtioneuvoston asetuksen räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta 16.6.2011/644 tarkoittama turvallisuussuunnitelma ennen louhintatöiden aloittamista. Lisäksi on laadittava kirjallinen louhintasuunnitelma. Louhintatöiden osalta noudatetaan InfraRYL 17000 vaatimuksia ja ohjeita sekä seuraavassa esitettyjä lisäyksiä. 17100 Kallioavoleikkaukset Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 17100 mukaiset seuraavin tarkennuksin. Louhitun kallion rikkoutumisvyöhyke on laatuluokan 2 mukaisesti 400 mm (InfraRYL taulukko 17110:T1). Kallioleikkauksen seinäpintojen tarkkuusvaatimus on laatuluokan 2 mukainen 0...400 mm ja pohjapintojen tarkkuusvaatimus laatuluokan 2 mukainen 0...600 mm (InfraRYL taulukko 17110:T2 ja T3). Mahdollinen irtilouhinta tehdään InfraRYL vaatimuksia ja ohjeita noudattaen 1.0 m valmiin katupinnan alapuolelle. Irtilouhinta ulotetaan katualueen rajaan asti. Irtilouhittu pinta kiilataan kalliotai soramurskeella 0-163 mm vähiintään 100 mm paksuuteen. Toteuttajan tulee laatia ja esittää rakennuttajalle louhintasuunnitelma ennen työhön ryhtymistä. 17110 Kallioleikkauksen tekemisen ympäristövaikutukset Työmaan aloituskokouksessa sovitaan rakenteet, joista katselmukset suoritetaan. Katselmukset tulee suorittaa kaikissa urakan vaikutusalueella olevissa rakennuksissa ja rakenteissa, jotka tulee myös valokuvata. Katselmuksen yhteydessä kartoitetaan ja tarvittaessa eristetään louhinnan vaikutuspiirissä olevat erityisen tärinäherkät rakenteet ja laitteet. Katselmusten ajankohdasta tulee urakoitsijan ilmoittaa tilaajalle. Katselmustoimitusten pöytäkirjoista toimittaa urakoitsija yhden sarjan tilaajalle. Katselmoitavia rakenteita ovat mm. lähialueen kiinteistöt. Katselmuksen yhteydessä määritetään tärinäseurantapisteet ja tärinärajat. Alustavana tärinärajana voidaan käyttää 5 mm/s. Louhinnan aikana tärinää seurataan tärinämittauspisteissä. Räjäytyksistä tiedotetaan asianosaisille ja ilmoitetaan mahdollisesta varautumisesta laitteiden suojaukseen. 17200 Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat Louhinta tehdään InfraRYL 2010 ja suunniteltujen putkijohtojen edellyttämässä laajuudessa. Toteuttajan tulee laatia ja esittää rakennuttajalle louhintasuunnitelma ennen työhön ryhtymistä. 10
Louhitun kallion rikkoutumisvyöhyke määritetään räjäytyssuunnitelmassa ja on laatuluokan 2 mukaisesti 400 mm (sovelletaan InfraRYL taulukkoa 17110:T1). Kalliokanaalin seinä- ja pohjapintojen tarkkuusvaatimus on laatuluokan 1 mukainen 0...400 mm (InfraRYL taulukko 17210:T1). Kaivannon pohja tasataan murskeella ja tiivistetään asennusalustan tiivistämisen yhteydessä. Mikäli kaivannon pohja on louhittu ylisyväksi, pohja kiilataan ja tiivistetään erillisenä työvaiheena. 18000 Penkereet, maapadot ja täytöt 18110 Maapenkereet Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 18110 mukaiset. Pengerrettävillä katuosuuksilla pengertäyttö rakennetaan yhtenäisenä rakenteena rakennekerrosten alapintaan pohjamaan tiivistämiseksi. Penger tehdään työvaiheessa niin leveäksi, että rakenne on tiivistettynä vaadittujen mittojen mukainen. Penger rakennetaan tasalaatuisina kerroksina. Maapenkereellä alusrakenteen pinta tasataan penkereen yläosaan käytetyllä materiaalilla ja muotoillaan suunnitelma-asiakirjojen mukaiseksi. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus riippuu tiivistettävän materiaalin laadusta ja käytettävästä tiivistyskalustosta. Jokainen kerros ja pengertäytteen yläpinta tiivistetään koko leveydeltään käyttäen kerrospaksuuden mukaan kuhunkin tarkoitukseen soveltuvaa tiivistyskalustoa ja tiivistyskertamäärää. Kunkin kerroksen tiivistämistyön yhteydessä on kerroksen pinta muotoiltava ja tasoitettava niin, ettei pinnalle jää vettä kerääviä painanteita. 18300 Kaivantojen täytöt Liikennealueilla käytetään samoja rakennekerroksia kuin kaivetussa kohteessa esiintyy. Kaivannossa olevia kaivumassoja voidaan käyttää täytöissä, mikäli urakoitsija voi osoittaa, että ne täyttävät asennusalustalle, alkutäytölle ja lopputäytölle jäljempänä esitetyt materiaali ja raekokovaatimukset. 18310 Asennusalustat Asennusalusta tehdään Infra RYL 2010 luvun 18310 mukaisesti hiekasta tai sorasta # 20 mm tai murskeesta # 16 mm. Rakeisuusvaatimuksia noudatetaan myös liikennealueen ulkopuolella. Nykyistä asennusalustaa voidaan käyttää, mikäli se täyttää em. materiaali ja raekokovaatimukset. Asennusalustan paksuus on 150 mm maanvaraisesti perustettaessa, ja 200 mm kalliokanaalissa. Asennusalustojen asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2010 ohjeiden mukaisesti. Asennusalustan materiaalin tulee olla routimatonta. Olemassa olevan kalliokanaalin pohjan liikakaivu täytetään ja pohja tasataan murskeella siten, että asennusalustaa varten jää tilaa 150 250 mm. Maanvaraisesti perustettaessa asennusalustan alle levitetään vähintään käyttöluokan N3 suodatinkangas. Kalliokanaalissa suodatinkangasta ei tarvita. 18320 Alkutäytöt Alkutäyttö tehdään Infra RYL 2010 luvun 18320 mukaisesti. Liikennealueella alkutäyttö tehdään hiekasta, sorasta tai murskeesta, joka täyttää asennusalustan materiaalille esitetyt vaatimukset. Alkutäyttöjen asennustyö ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2010 ohjeiden mukaisesti. Alkutäytön on ulotuttava 0,3 m putken yläpuolelle tasaisesti läpi koko kaivannon leveyden. 11
Putkikaivannon alkutäyttö tehdään sellaisella materiaalilla, joka sopii kaikille kyseisen kaivannon putkille. Täyttömateriaali tulee olla routimatonta ja se ei saa vahingoittaa putkien pinnoitteita eikä sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia tai liitosmateriaalia. 18330 Lopputäytöt Lopputäyttö tehdään InfraRYL 2010 vaatimuksia ja ohjeita noudattaen. Lopputäytön materiaali ei saa sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia ja liitosmateriaalia. Lopputäyttö tehdään täyttömateriaalilla, joka on tiivistämiskelpoista ja vastaa routimisominaisuuksiltaan kaivannosta poistettua materiaalia. Suurin sallittu kivien tai lohkareiden läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Kalliokaivannot ja louhepenkereessä olevat kaivannot täytetään soralla tai vastaavalla routimattomalla murskatulla materiaalilla 0/200. Liikennöitävillä alueilla lopputäyttö tehdään sijainnin mukaan pengermateriaalista, siirtymäkiilatäytteestä tai ympärillä olevan rakennekerroksen materiaalista. Lopputäyttöjen alustan tulee täyttää InfraRYL 2010 luvun 18320 vaatimukset. 20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET 21000 Päällysrakenteen osat Liikennealueiden rakennekerrokset ja päällysteet rakennetaan suunnitelmissa esitettyyn laajuuteen InfraRYL 2010 vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti alla mainituin täydennyksin. Rakennekerrokset ja niiden paksuudet on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Pääsääntöisesti kadulle rakennetaan poistettavia/uusittavia vastaavat rakennekerrokset. Mikäli suunnitelmissa esitetyissä päällysteen paksuuden ja massamäärän arvoissa on ristiriitaisuutta, noudatetaan päällysteen paksuudelle annettua arvoa. 21100 Suodatinrakenteet 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkerros (Hk 0/16 1000 mm) rakennetaan suunnitelmapiirustusten ja InfraRYL 2010 mukaisesti. Tiiviysvaatimus on 92 % parannetusta Proctor-tiiviydestä, pienin yksittäinen koetulos saa olla 90 %. Tiiviysaste todetaan 40 m:n välein. Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 21110:K1 mukainen. Suodatinkerros tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan joko yhtenä tai useana kerroksena paksuuden ja tiivistyskaluston mukaan. Kerros tiivistetään koko leveydeltään käyttäen kerrospaksuuteen ja tarkoitukseen soveltuvaa tiivistyskalustoa ja taulukon 18110:T3 (luku 18110) mukaisia ohjeellisia jyräyskertamääriä ja kerrospaksuuksia. Jos suunnitelma-asiakirjoissa ei ole muuta esitetty kadun päällysrakennekerrosten leveydestä ja luiskan kaltevuudesta, on reunatueton asfalttipäällysteisen päällysrakenteen reuna tehtävä kuvan 2111 0:K2 mukaisesti. Vaihtoehtoisesti suodatinkerros voidaan korvata suodatinkankaalla ja paksuntamalla jakavaa kerrosta, ks. kohta 21210. 21200 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset 12
Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 21200 mukaiset. 21210 Jakavat kerrokset Jakava kerros (KaM 0/63 400 mm) tehdään suunnitelmapiirustusten ja InfraRYL 2010 mukaisesti. Tavoitekantavuutena ajoradalla on E2 >158 MN/m2 E2/E1 <2.2. Jos suodatinkerrosta ei rakenneta ja se korvataan suodatinkankaalla ja jakavaa kerrosta paksuntamalla, toimitaan seuraavien ohjeiden mukaan. Jakavan kerroksen (tukikerroksen) paksuus saadaan laskemalla yhteen ao. katuluokan mitoitustaulukon mukaiset suodatinkerroksen ja jakavan kerroksen paksuudet. Kerroksen alle levitetään käyttöluokan N3 mukainen suodatinkangas maapohjan kantavuusluokissa E, F ja G. Näin tehdyn tukikerroksen tekniset vaatimukset ovat InfraRYL kohdan 21210 mukaiset. 21300 Kantavat kerrokset 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomaton kantavakerros rakennetaan kalliomurskeesta tai soramurskeesta suunnitelmaasiakirjoissa esitettyä rakeisuutta käyttäen InfraRYL 2010 mukaisesti. Sitomaton kantava kerros tehdään yhtenä kerroksena. Kantavan kerroksen on oltava suunnitelma-asiakirjoissa osoitettujen mittojen ja InfraRYL 2010 taulukossa 2131 0:T3 esitettyjen tarkkuusvaatimuksien mukainen. Kantava kerros (KaM 0/32 200 mm) tehdään suunnitelmapiirustusten ja InfraRYL mukaisesti. Kantavan kerroksen kantavuusvaatimuksena on E2 >180 MN/m2. E2/E1 <2.2. Kantavan kerroksen murskeen Los Angeles-luku on <40. 21320 Sidotut kantavat kerrokset Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 21320 mukaiset seuraavin tarkennuksin. ABK:n tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 21410 mukaiset. Tasaisuusvaatimukset ks. kohta 21410. 21400 Päällysteet ja pintarakenteet Työssä käytetään suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjä päällystemateriaaleja. Kiveysten materiaalit, värit, ladonnat, istutusalueet ja katukalusteet on esitetty suunnitelmissa. 21410 Asfalttipäällysteet Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 21410 mukaiset seuraavin tarkennuksin. Taulukko 2141: Suurin sallittu epätasaisuus pituus- ja poikkisuunnassa 3 m:n oikolaudalla mitattuna (Asfalttinormit) Rakenne Suurin sallittu epätasaisuus (mm) Kadut Erityisalueet Kulutuskerros, kun sen alusta on sidottu ja 4 8 tasattu Kulutuskerros muulloin ja sidekerros sekä 6 12 tasauskerros Kantava kerros, sidottu 8 20 13
Kaivon kansien vaadittu korkeussijainti on InfraRYL taulukon 21410:T1 mukainen. Työssä käytetään julkaisun Asfalttinormit vaatimusten mukaisia raaka-aineita. Laatuvaatimuksina esitetyistä raaka-aineen ominaisuuksista toimitetaan tilaajalle joko käytetyn materiaalierän CEmerkintä tai tuoteseloste ja vaadittaessa testaustulokset. 21430 Betoniset pintarakenteet 21431 Betonikivi- ja -laattapäällysteet Liittyminen kansistoon ym. rakenteisiin tehdään kokonaisella tai ½ kivellä, kivien sovitusleikkaukset tehdään seuraavassa kivirivissä. Liityttäessä reunatukeen käsitellään reunatuen tausta karkean pintakäsittelyn mukaisesti syvyyteen päällystekiven paksuus + 10 mm. Betonikivien kulutuskestävyysluokka on 4 (InfraRYL taulukko 214311:T5, s. 354). Betonikiveykset (kivikoko, ladonta, laajuus) on esitetty suunnitelmissa. 21440 Luonnonkiviset pintarakenteet 21442 Noppakiveykset Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 21442 mukaiset seuraavin tarkennuksin. Kiven puristuslujuuden on oltava vähintään 100 kn. Korotettujen suojateiden yhteydessä olevien ajoradan viisteiden huomioruudutuksen muodostamiseksi käytetään kooltaan 140x140x140 mm olevia mustia ja valkoisia noppakiviä ruutuladontana. Kivet asennetaan maakosteaan betoniin. Kiveysdetaljit on esitetty suunnitelmissa. 21500 Siirtymärakenteet 21510 Siirtymäkiilat Siirtymäkiilat rakennetaan InfraRYL 2010 mukaisesti. Vesihuollon kaivantojen ylettyessä katurakenteisiin, tulee kaivannon täytössä tehdä katuun poikittaiset siirtymä kiilat InfraRYL 2010 kohdan 21510 mukaisesti. 22000 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 22100 Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit 22110 Reunatuet Kaduilla käytetään graniittisia viistereunareunatukia, leveys 22 cm ja väri harmaa (nykyisiä reunatukia vastaava sävy). Reunatuen korkeus asfaltin pinnasta on 12 cm, suojateiden kohdalla reunatuet madalletaan 4 cm korkeiksi sekä kallistetaan siten, että kiven etureuna on asfaltin tasossa. Tonttiliittymien kohdalla reunatuki madalletaan 6 cm korkeaksi ja kallistetaan 10 astetta. Reunatuet asennetaan maakosteaan betoniin. Maakostean betonin sementtimäärä on vähintään 250kg/m3 ja kiviaineksen raekoko on 0/8 mm. 14
Reunakiven taivutuslujuuden on oltava vähintään 8 MPa ja murtokuorman vähintään 25 kn. Viiste- ja suorareunakivien mitat on esitetty InfraRYL:n taulukoissa 22111: :T1 ja T2. Vierekkäisten luonnonkivisten reunatukien näkyvässä sivulinjassa ja yläpinnassa sallittu tasoero on luokan 2 mukainen (InfraRYL taulukko 22111:T8, s. 399). 23000 Kasvillisuusrakenteet 23110 Kasvualustat ja katteet 23110 Tuotteistetut kasvualustat Kasvualustojen materiaalit Tekniset vaatimukset InfraRYL 23111 mukaiset Kasvualustojen on täytettävä INFRA-Ryl 2010 -julkaisun Taulukon 23111:T1 (s. 438) suositukset kasvualustaohje-arvoiksi: Puille ja pensaille: Vaateliaat jaa rajoitetut kasvualustat, puut, pensaat ja perennat nurmikoille: Nurmikot A1 A3 Kasvualustojen rakeisuuden on täytettävä INFRA-Ryl 2010 julkaisun kuvan 23111:K11 (nurmi- kasvualustasta. Tuotteistettu kasvualusta tehdään välikaistan osuudelle. o Kantavasta kasvualus- tasta on kerrottu kohdassa 23113 Kantavat kasvualustat. Kasvualustojen alusta kot) ja kuvan 23111:K2 (kasvualusta vaateliaat puut ja pensaat) suositukset. Katupuiden kasvualusta koostuu osittain tuotteistetusta kasvualustasta ja osittain kantavasta Istutuskuopista on poistettava maa-ainesten lisäksi roskat, kivet, kannot, juuret yms. Kuopan tulee olla yhteydessä pohjamaahan siten, että kasvin pohjaveden saanti on turvattu. 23113 Kantavat kasvualustat Tekniset vaatimukset InfraRYL 2010 mukaiset. Helsingintien välikaistalle paaluvälille 0-380 istutettaville katupuille toteutetaan osittain tuotteis- syvyi- tettu kasvualusta ja osittain kantava kasvualusta. Kantava kasvualusta toteutetaan metrin senä ja noin 1,5 metrin levyisenä yhtenäisenä kaistana kevyen liikenteen väylän alle. Poikkeuk- sena on paaluvälillä 8-42 oleva välikaista, jonka kohdalla kantavan kasvualustan leveys kevyen 15
liikenteen väylän alla on vain noin 1 metri. Välikaistalla kasvualusta tehdään tuotteistetusta kasvualustasta. Ympäristösuunnitelmassa piir.nro 2240.11 on esitetty kantavan kasvualustan sijoittuminen kevyen liikenteen väylän alle. Kantavan kasvualustan rakenteessa on karkeampaa kiviainesta 70 % ja kasvualustan hienoainesta/ kasvualustaa on 30%. Kiviaineksen raekoko on 100-200mm. Kantavan kasvualustan ravinnepitoisuus määräytyy InfraRYL Taulukon 23111:T1 Kasvualustan suositeltavat ravinnepitoisuudet kohdan Vaateliaat puut, mukaisesti. Kantavana kasvualustana käytetään Kekkilän kantavaa kasvualustaa tai vastaavaa rakennetta. Kantavalla kasvualustalla oleville puille laitetaan kastelua ja ilmastointia helpottavat salaojaputket T8-luokka tai vastaava tuote. Noin 2,5 m mittaisia salaojaputkia laitetaan n. 50 cm etäisyydelle puun rungosta 1 kpl /puu. Salaojaputken toinen pää sijoitetaan maanpinnalle ja toinen pää asennetaan 30-40 cm:n syvyyteen maanpinnasta. Molemmat putken päät tulpataan. Kasvualustaa tarvitaan puuta kohti vähintään 15 m3. Istutettaessa kasvualustaan kaivetaan juuripaakun kokoinen kuoppa. Juuripaakun ympärys täytetään kasvualustan maa-aineksella. Kantava kasvualusta tiivistetään 300 mm:n kerroksina. Rakentamisessa levitetään ensin kerros tukirakennekiveä, joka tärytetään tiiviiksi. Tämän päälle levitetään maa-ainesta noin 25 mm:n kerroksina ja kastellen veden avulla tukirakenteen sisään. Maa-ainesta levitetään kunnes tukirakenteen huokostila on täynnä maa-ainesta. Ylimpään 600 mm:n maa-aineskerrokseen sekoitetaan TerraCottem 0,5 kg/m3 ennen levitystä. 2312 Katteet Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 23120 mukaiset seuraavin tarkennuksin. Katteena käytetään Viherympäristöliiton laatuluokituksen mukaista koristekatetta, eli puunkuorikatetta. Nurmelle istutettaville puille tehdään yksittäiset, halkaisijaltaan 1 metrin kokoiset katealueet. Kevyen liikenteen reunan puolella kate ulotetaan asfaltin reunaan asti. 23200 Nurmi- ja niittyverhoukset Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 23200 mukaiset. Helsingintien nurmialueet (A2) uusitaan rakentamistöiden vaatimassa laajuudessa. Suunnitelmassa esitetyt nurmikylvöalueet sekä töiden yhteydessä mahdollisesti vaurioituneet muut alueet nurmetetaan Tiehallinnon vakiosiemenseoksella (0,5 kg/a). 23300 Istutukset 23312 Katupuut Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 23312 mukaiset seuraavin tarkennuksin. Katupuut istutetaan nykyisten poistettavien katupuiden paikalle ja lähtökohtaisesti niitä istutetaan sama määrä kuin alueelta poistetaan katupuita. Katupuina käytetään suunnitelma-asiakirjojen mukaisia lajikkeita paakkutaimina, joiden latvus, runko ja juuristo on hoidettu taimistolla. Istutettavien puiden tulee olla kotimaista kantaa. Taimet tulee olla runkojohteisia, runkonostettuja ja suorarunkoisia. Lenkous tulee olla alle 50 mm 1,5 m:n matkalla. Taimien tulee täyttää taimiaineistolain (J 205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset. 16