Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy
Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta Esitys perustuu Liikenneviraston tilaamaan, ja Liikenneviraston ja liikenne- ja viestintäministeriön yhdessä ohjaamaan selvitykseen, jossa selvitettiin haetut ja myönnetyt joukkoliikenteen valtionavut 2010-luvulla sekä valtionavustusten käyttö haastateltiin joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia sekä Liikenneviraston ja liikenne- ja viestintäministeriön edustajia pohdittiin sopivia rahanjakokriteereitä ja tavoitteellisen rahanjakomallin ominaisuuksia asiantuntijatyöpajassa selvitettiin vaihtoehtoiset rahanjakomallit sekä laadittiin ehdotus uudesta rahanajakotavasta. Raporttiluonnoksesta pyydettiin luonnosvaiheessa kommentit joukkoliikenteen toimivaltaisilta viranomaisilta.
Lähteet: Liikennevirasto, myönnetyt valtionavut suurille ja keskisuurille kaupungeille, alueellisen liikenteen ostot ja lipputuet 2014, Kuntien kuljetuskustannukset 2013, Vallu
Joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten valtionrahoituksen lähteet Tavoitteena joukkoliikenteen palvelun parantaminen ja matkamäärien kasvattaminen. Tavoitteena on mahdollistaa jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo.
Joukkoliikenteen valtionrahoituksen haasteita Alueiden joukkoliikenteen määrärahan tarve kasvaa, mutta valtion joukkoliikenteen määräraha vähenee. Rahoituksen jakoperusteet eri toimivaltaryhmissä perustuvat osin historiaan, selkeästi määritetyt jakokriteerit puuttuvat. Toimivaltaisia viranomaisia on paljon ja rahanjakotapa eri viranomaisryhmille vaihtelee. Rahoitus ei ole pitkäjänteistä. Alueilla ei budjetointivaiheessa pystytä ennakoimaan käytössä olevan valtionavun suuruutta riittävästi. Panostetaanko peruspalvelutason turvaamiseen vai joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämisen?
Milj. euroa Joukkoliikenteen määrärahat valtion talousarvioissa kiinteään hintaan (vuoden 2014 hintataso) 140 120 100 80 60 40 20 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2013 2015 Kehittäminen ja liikkumisen ohjaus 16,1 8,8 8,2 4,0 4,6 4,2 4,3 4,4 2,2 1,1 2,9 2,9 2,9 2,9 1,65 Keskisuurten kaupunkiseutujen tuki 10,1 10,0 8,0 8,0 Suurten kaupunkiseutujen tuki 5,8 8,6 10,7 10,4 10,3 12,8 9,8 9,8 Alueellisen liikenteen ostot ja lipputuet 48,2 54,9 51,3 50,2 46,1 45,9 47,2 47,9 45,6 43,5 41,6 31,8 30,8 33,3 30,2 Junaliikenteen ostot 55,6 56,1 54,9 53,0 52,5 51,7 50,0 50,8 48,9 48,1 44,3 43,7 43,1 43,7 33,6 TAE 2016
Valtionrahoituksen tarve kasvaa 92 % 64 %
Uuden rahoitusmallin tavoitteet 1. Edistää joukkoliikenteen tavoitteita ja saa aikaan joukkoliikenteen palveluja, joita ei tarpeesta huolimatta muutoin olisi. 2. Kohtelee kuntia ja alueita oikeudenmukaisesti ottaen huomioon alueiden erityispiirteet ja erilaiset tarpeet sekä erot kuntien omissa joukkoliikennepanostuksissa ja mahdollisuuksissa. 3. Kannustaa kuntia lisäämään tai säilyttämään joukkoliikenteen rahoitustaan. 4. On peruslinjoiltaan pitkäjänteinen, mutta joustaa muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan. 5. Johtaa pitkäjänteisesti ennakoitavaan ja ennustettavaan rahanjakoon. 6. On perusteiltaan selkeä, läpinäkyvä ja eri osapuolten hyväksyttävissä. 7. Käytettävien kriteerien lähtötiedot ovat luotettavasti saatavissa. 8. Kannustaa alueita joukkoliikenteen kehittämiseen, henkilökuljetusten tehokkuuteen ja joukkoliikennettä suosivaan maankäyttöön. 9. Hakuprosessi on kevyt. 10. Muutokset nykyisiin valtionavun määriin ovat ainakin aluksi mahdollisimman pieniä.
Tarkastellut rahanjakokriteerit Tarkastellut kriteerit: Asukasmäärä, asukasmäärä palvelutasovyöhykkeillä, kunnan oma rahoitus, maantiepituus, matkamäärä, palvelutasopuute, kehittämiskohteen rahoitustarve 1. Asukasmäärä Toimivalta-alueen väestön määrä Tilastokeskuksen tiedon mukaisena. Ottaa huomioon sekä joukkoliikenteen tarvetta että potentiaalista kysyntää. 2. Kunnan oma rahoitus Toimivalta-alueen kuntien valtionapukelpoiseen joukkoliikenteeseen käyttämä rahoitus viimeisimmän toteumatiedon mukaisena. Kannustaa oman rahoituksen lisäämiseen ja osoittaa tarpeiden todellisuuden 3. Maantiepituus Toimivalta-alueen maantiepituus (ELYjen alueilla toimivaltakaupunkien ja seutujen tiepituus mukaan lukien) Liikenneviraston tierekisterin mukaisena. Kuvaa palveltavan alueen laajuutta.
Suuret kaupungit Kilpailukykyisen joukkoliikenteen tukemisen tavoitteena on joukkoliikenteen palvelun parantaminen sekä kulkutapaosuuden ja matkamäärien kasvattaminen. Neljällä suurimmalla kaupunkiseudulla tavoitteena on yksityisautoilun kanssa kilpailukykyinen joukkoliikenne erityisesti työmatkoilla (HSL, Tampere, Turku, Oulu). Valtionapu 2016 (TAE) 9,75 M, valtionosuus kaupunkiseuduilla keskim. 3 % (1,5-11,4 %), 6,18 /as Ehdotettu rahanjakokriteeri: asukasluku 85 % ja lisäksi 15 % Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduille kuntien oman joukkoliikennerahoituksen suhteessa Esimerkkejä alueiden kommenteista: Rahoitusmalli on pitkäjänteinen, ennakoitava, selkeä ja läpinäkyvä HSL:n mielestä ei hyväksyttävä: koko rahoitus tulisi jakaa väestöön perustuen Lähtötiedot ovat luotettavasti saatavissa, mutta kunnan rahoitusosuus vaatii tarkempaa määrittelyä (tilastointi ja ohjeistus)
Suuret kaupungit
Keskisuuret kaupungit Kilpailukykyisen joukkoliikenteen tukemisen tavoitteena on joukkoliikenteen palvelun parantaminen ja matkamäärien kasvattaminen. Keskisuurilla kaupunkiseuduilla pyritään houkuttelevaan joukkoliikenteen tarjontaan. Valtionapu 2016 (TAE) 8,0 M, valtionosuus alueilla keskim. 21 % (13-27 %), 8,20 /as Ehdotettu rahanjakokriteeri: asukasluku 70 % ja kuntien oma rahoitusosuus 30 % Esimerkkejä alueiden kommenteista: Kriteerit oikeudenmukaisia ja laskentamalli pitkäjänteinen, omarahoitusosuus ongelmallinen o Kunnan rahoitustiedoissa epäluotettavuutta tilastoinnin ja ohjeistuksen vuoksi o Kunnan rahoitustason säilyminen ei riitä turvaamaan valtion rahoitustason säilymistä, jos toiset kaupungit panostavat joukkoliikenteeseen enemmän. o Kunnan rahoitusosuus ei huomioi, mihin raha on käytetty (ylitarjonta, kalliit kilpailutukset, jne.) Laskentamalli on tehty kevyeksi, mutta se on johtanut liialliseen pelkistämiseen. Vaiheittainen siirtyminen uuteen rahanjakomalliin on tärkeää, siirtymäaika saisi olla pidempikin.
Keskisuuret kaupungit
ELY-keskukset Peruspalvelutason tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Pienillä kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen läheisillä haja-asutusalueilla pyritään joukkoliikenteen peruspalvelutasoon. Kaukoliikenteessä joukkoliikenteen peruspalvelutasoa voidaan turvata ostamalla liikennettä tai myöntämällä yksinoikeuksia julkisen palveluvelvoitteen vastineeksi silloin, kun riittävät yhteydet eivät synny markkinaehtoisesti. Valtionapu 2016 (TAE) 30,2 M, valtionosuus alueilla keskim. 60 % (36-80 %), 13,77 /as Ehdotettu rahanjakokriteeri: asukasluku 50 % ja yleisten teiden pituus 50 %. Esimerkkejä ELYjen kommenteista: Selkeät kriteerit, mutta rahanjakomalli ei helpota, vaikuta tai ohjaa ELYjen toimintaa Rahanjakoa voisi tarkentaa peruspalvelutason toteutumisen seurannalla määritellään peruspalvelutaso (yhtenäinen, kaupungit muut alueet/maaseutu) Pohdittavaksi, annetaanko ohjeistusta rahanjaon alueellisesta kohdentamisesta? Lähtökohtana tulee olla kuntien osallistuminen rahoitukseen Pitkäjänteisyys ei auta yksinään, määrärahat liian pieniä suhteessa tavoitteisiin
ELY-keskukset
Pienet toimivaltaiset kaupungit Joukkoliikenteen peruspalvelutason tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Pienillä kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen läheisillä haja-asutusalueilla pyritään joukkoliikenteen peruspalvelutasoon. Valtionavun määrä ELYjen harkittavissa, valtionosuus alueilla v. 2013 keskim. 23 % (18-34 %) Ehdotettu rahanjakokriteeri: asukasluku 50 % ja kuntien oma rahoitusosuus 50 % Esimerkkejä alueiden kommenteista: Selkeät kriteerit. Ehdotuksena, että kriteereihin lisätään pendelöintiaste ja matkojen yhdistely Valtionavun aleneminen on pienille kunnille haasteellista. Ei ole oikeudenmukaista/ tasavertaista painottaa valtionapua alueille, jossa on eniten matkustusta ja vähentää niiltä, jotka yrittävät säilyttää tarjonnan ja matkustusmäärän. Valtionavustus tulisi jakaa myös pienille toimivaltaisille viranomaiskaupungeille suoraan Liikennevirastosta.
Pienet toimivaltaiset kaupungit
Rahoitusuudistuksen eteneminen Päätöksiä uudesta rahanjakomallista ei ole vielä tehty, voivat muotoutua myös toisin kuin selvityksessä on esitetty Selvityksessä ehdotettu neljän vuoden siirtymäaikaa, muutokset pääosin pieniä. Uudet rahanjakomallit edellyttävät omarahoitusosuuden osalta tarkkaa valtionapukelpoisuuden määrittelyä. Rahoitus tapahtuisi edellisenä vuonna toteutuneiden valtionapukelpoisten kustannusten perusteella. Rahoituksen vähetessä tulee kriittisesti tarkastella myös toimivalta-alueita ja toimivaltaisten viranomaisten määrää. Alueilla yhteistyö henkilökuljetusten rahoituksen kanssa.
Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta, Liikennevirasto 43/2015 www.liikennevirasto.fi/julkaisut Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksen jakautumisesta, jakoperusteista ja kehittämistarpeista Ehdotus tarvittavista uudistuksista ja vaiheittaisesta etenemisestä kohti tavoiteltavaa valtionrahoitusmallia KIITOS!