RAPORTTI SOSTERI:STA IRROTTAUTUMISEN VAIKUTUKSISTA 26.1.2010 Arvio SOSTERI:sta irrottautumisen vaikutuksista 2011 irrottautuvan kunnan kannalta jäljelle jäävien jäsenkuntien kannalta Tarkastelu koskee perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalvelujen toteutusta 1.1.2011 lukien Vaihtoehdot: NYKYINEN SOSTERI LAAJA SOS- TERI SUPPEA SOS- TERI HAJONNUT SOSTERI 1 HAJONNUT SOSTERI 2 SOS PTH ESH HUOM Kerimäki (3) 6 jäsenkuntaa 6 jäsenkuntaa Ei tavoite Punkaharju Päivystyssairaala Salliiko lainsäädäntö? Savonlinna (sama konsepti 6 jäsenkuntaa 6-9 kuntaa* 6 jäsenkuntaa Päivystyssairaala 0-2 jäsenkuntaa 6 jäsenkuntaa 6 jäsenkuntaa Päivystyssairaala Kuntakohtainen Savonlinna 5 jäsenkuntaa yhdessä (väestöpohja 18.000 ei riitä) Kuntakohtainen Savonlinna 6-9 kuntaa yhdessä* (väestöpohja max. 33.000 riittää) SHP loppuu (PKKSK+ISSHP? Itä-Suomen shp?) Aluesairaalatasoinen palvelutarjonta SHP loppuu (PKKSK+ISSHP? Itä-Suomen shp?) Aluesairaalatasoinen palvelutarjonta kaikissa kunnissa) Tavoite Salliiko lainsäädäntö? (sama konsepti kaikissa kunnissa) Ei tavoite Salliiko lainsäädäntö? Ei tavoite Salliiko lainsäädäntö? Ei tavoite Salliiko lainsäädäntö? nykyiset jäsenkunnat ja Juva, Joroinen, Puumala Lähtöoletus terveydenhuoltolain sisällöstä Kunnan kuuluttava pakkojäsenenä: 1. sairaanhoitopiiriin, jonka väestöpohja > 150 000 asukasta 2. sosiaali- ja terveydenhuoltopiiriin a. kunnat luovuttaneet järjestämisvastuun piirille b. täyttää yhteistoiminta-alueen vaatimukset c. on toimintakonseptiltaan yhtenevä - peruserikoissairaanhoito - perusterveydenhuolto - perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvät sosiaali- ja hoivapalvelut
RAPORTTI SOSTERI:STA IRROTTAUTUMISEN VAIKUTUKSISTA 26.1.2010 Sote-piiri järjestää terveydenhuollon ja hoivapalvelut joko tuottamalla ne itse tai hankkimalla palvelut muilta palveluntuottajilta. Sote-piirin palvelukokonaisuus (laissa oletetaan sen olevan sama kaikille) arvioidaan muodostuvan seuraavaksi: 1. Terveydenhuoltoon läheisesti liittyvät sosiaalipalvelut a. vanhustenhuollon yksiköt b. kotipalvelu/kotisairaanhoito c. omaishoito d. vammaispalvelut (kehitysvammaisten palvelut ainakin avo- ja asumispalvelujen osalta) e. päihdehuollon palvelut f. lastensuojeluun liittyvät palvelut 2. Perusterveydenhuollon palvelut a. ensihoidon palvelut b. vastaanottotoiminta lähipalveluyksiköissä c. vuodeosastotoiminta profiloitumisen mukaisesti d. kotisairaanhoito (ks yllä kotipalvelut 1/b) 3. Peruserikoissairaanhoito a. keskitetyt palvelut päivystyssairaalassa Savonlinnassa b. erityistason palvelut ostopalveluina joko oman KYS Erva-alueen sairaalasta tai valtakunnallisen työnjaon mukaan toisista julkishallinnon ylläpitämistä sairaaloista tai myös yksityisistä sairaaloista c. palvelujen hankkiminen KYS- Erva-alueen muista sairaaloista vastavuoroisuusperiaatteella d. Terveydenhoitoa tukevia palveluja (esim. laboratoriopalvelut) neljän sairaanhoitopiirin yhteisestä liikelaitoskuntayhtymästä. e. 1-3 kohtien toimintoja tukevat tukipalvelut joko omana tai ostopalveluna (kilpailuttaen, kustannustehokkaasti) Yllä olevaan taulukkoon viitaten mallintaminen perustuu LAAJA SOSTERI (Juva, Puumala, Joroinen?) vaihtoehdolle. Määräaikaisen (2012 loppuun) puitelain jälkeen toimitaan erillislainsäädännön mukaisesti. (terveydenhuoltolaki, järjestämislaki). Mallintaminen lähtee siitä perusajatuksesta, että mikäli sote-piirimalli ylipäätään jää erikoislainsäädännön sisältöön, tullaan sisältö rakentamaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuoltopiirin ky (EKSOTE) toimintamallin mukaisesti, eli keskeisenä sisältönä tulevat olemaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalipalvelujen toteuttaminen samassa organisaatiossa. Jos lainsäädännössä hylätään, tällainen toimintakonsepti joudutaan purkamaan lukuisia muitakin nyt jo toiminnassa olevia toteutuksia (EKSO- TE, Päijät-Häme, Sosteri, Kainuu?). Tämä tarkoittaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kannalta käytännössä yllä kuvatuista vaihtoehtomalleista kahden viimeisen mallin mukaista menettelyä eli jäsenkuntien liittymistä suurempaan, sairaanhoitopiirimallin mukaiseen organisaatioon (> 150 000 as.)
RAPORTTI SOSTERI:STA IRROTTAUTUMISEN VAIKUTUKSISTA 26.1.2010 SOSTERI on kuntakohtaisuuksistaan huolimatta rakennettu edellä tulevaa lainsäädäntöä ennakoiden ja myös edellä hahmotetun toimintamallin mukaisesti. Väliaikainen purkaminen esim. 2011-2012 ajaksi ja sen jälkeen palaaminen lainsäädännön edellyttämään sotepiirimalliin aiheuttaa niin irrottautuvan kuin jäljelle jäävienkin kuntien kannalta laajoja vaikutuksia, jotka on hyvä tiedostaa. On myös syytä tiedostaa, onko paluu lain mahdollistavaan sote-piirimalliin enää mitään mahdollisuutta palata puitelain voimassaolon lakattua ja siirryttäessä erikoislainsäädännön mukaiseen toimintaan. Tämän jo rakennetun palvelukonseptin purkaminen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osalta merkitsee seuraavaa:
Järjestämisvastuu perusterveydenhuollon hoitoon pääsyntakaaminen siirtyy irtautuvalle kunnalle (Asetus 1019/2004 hoitoon pääsyn toteutumisesta ja alueellisesta yhteistyöstä) kunnan luotava riittävä hallinnollinen esikunta hoitamaan järjestämisvastuuseen liittyvät tehtävät (lääketieteellinen vastuuhenkilö/hallinnollinen johtava lääkäri) Tilausorganisaatioon tarvittava osaamisresurssi Järjestämisvastuu vastuu sosiaalilainsäädännön mukaisista määräaikavelvoitteista siirtyy irtautuvalle kunnalle (Sosiaalihuoltolaki 40a : kiireellinen sosiaalipalvelujen tarve) hallinnollinen osaaminen on kyllä olemassa (perusturvajohtaja tai vastaava) tilaajaorganisaatioresurrssi samoin Sosiaalihuoltolain mukaiset velvoitteet siirtyvät kunnalle (Sosiaalihuoltolaki 710/1982) Kansanterveyslain velvoitteet siirtyvät kunnalle (Kansanterveyslaki 66/1972) Sosteri vastaa hoitoon pääsystä Irrottautuvat kunnat eivät sinänsä kevennä jäljelle jäävää hallinnointiiin liittyvää henkilöstömäärää (esim. hallinnollinen vastuulääkäri tarvitaan joka tapauksessa Tilaajaorganisaatio tarvitaan edelleen supistumisesta huolimatta (hyvin ohut jo nykyisessäkin konseptissa) Sosteri vastaa Kansanterveyslain velvoitteista vastuu sosiaalilainsäädännön mukaisista määräaikavelvoitteista on Sosterilla Lain velvoitus edellyttää sosiaalijaoston ylläpitämistä, vaikka yksikin kunta on ko. palvelujenosalta SOSTERI:ssa Sosiaalijohtajan tai vastaavan ammatillisen pätevyyden omaava viranhaltija oltava henkilöstörakenteessa Rekisterinpitäjyys: asiakas- ja potilaskertomusvelvoite (Henkilötietolaki 523/1999, Potilasasiakirja-asetus 298/2009) (ts. rekisterinpitovelvoite ja siihen liittyvät rekisteriselosteet) Rekisterinpitäjyys: kts. Perusterveydenhuolto
lokitietojen hallintajärjestelmä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007, Potilasasiakirja-asetus 298/2009) palvelualakohtaisten henkilörekisterien rekisteriselosteet (kts. liite) ja vastuuhenkilöt (Henkilötietolaki 523/1999) velvoitteita koskeva organisaatiokohtainen ohjeisto aluetietojärjestelmän käyttöön liittyvä sopiminen yhteistyössä Isshp:n kanssa Vastuutus ja resurssointi kunnassa (toimintayksiköt, tietohallinnon roolin merkittävä kasvu) SOSTERI:n resurssointi ei merkittävästi voi supistua, vaan ylläpitoon liittyväkustannusvaikutus jää jäljelle jäävien kuntien vastuulle kts. Perusterveydenhuolto Jos SOSTERI: iin jää sosiaalipalvelujen osalta esim. vain yksi jäsenkunta, mm. perhepäiväkeskuksessa (PERPAKE) tulee samassa rakennuksessa säilymään useamman luukun palvelu edelleen siihen liittyvien kustannusvaikutuksineen Päivystystoiminnan järjestäminen Lähes 20 vuotta sopimuspohjaisesti ja 2007 alusta Sosterisopimukseen jo sellaisenaan kuulunut päivystystoiminta ( 22 08 + viikonloppu ja juhlapyhät) palautuvat oman organisaation vastuulle ellei erikseen muuta sovita Kiinteästi TK-päivystyksen edellyttämien, liitännäispalveujen (röntgen, laboratoriovalmiuksien ylläpito em. aikoina) Sosiaalipäivystyksen järjestäminen Kunta joutuu hankkimaan mitä todennäköisemmin ko. palvelun liittoutumalla laajempaan palvelukokonaisuuteen. Minkään jäsenkunnan koko ei ole riittävä kustannustehokkaasti vastata yksin päivystyksestä
Keskeisen kustannuserän. päivystystoiminnan edellyttämän henkilöstöresurssin turvaaminen Mikäli päivystys toteutetaan omalla henkilöstöllä, kertyvät aktiivivapaat syövät ratkaisevasti päiväsaikaan annettavan palvelun saatavuutta Nykyinen resurssointi joudutaan sopeuttamaan jäljelle jäävän palvelutarpeen mukaiseksi, mutta käytännössä säilyy lähes nykyisessä laajuudessa, koska vastuuhenkilöitä on usein vain yksi. Hoitohenkilöstöä palkataan tarvetta vastaavasti. Tarpeen ennustaminen on vain päivystyksen luonne huomioiden hyvin vaikeaa (valmiusresurssi välttämätön aina) Romuttaa nyt rakennettujen ja käyttöön otettujen uusien päivystystilojen ja tarkkailutilojen tehokkaan hyödyntämisen Kariuttaa koko valtakunnassa vireillä olevan päivystystoiminnan nykyistä laaja-alaisemman kehittämisen esim. ensihoitojärjestelmää ja päivystystoimintaa kehittämällä (väestöpohjalla merkittävä osuus kustannusrakenteen hallitsemiseksi) SOSTERI toteuttaa järjestämisvastuuseen liittyvät velvoitteensa riippumatta palveluja käyttävien määrästä eli kiinteä kulurakenne jää aina jäljelle jäävien jäsenkuntien maksettavaksi. Sopimusten purkaminen ja uusiminen Kun SOSTERI on purkanut ja irtisanonut ko. kuntaa koskevat, joko suoraan kuntakohtaiset tai koko SOSTERI:in sopimuksien purkamiseen vaikuttavat sopimukset, jäsenkunt a käy kaikki sopimussuhteet läpi ja tässä yhteydessä harkitsee sopimisen tarpeellisuuden (esim. onko joka tapauksessa neuvoteltava uudet asiakohtaiset sopimukset TKpäivystystoiminnan järjestämisestä joko SOSTERI:n tai jonkun muun päivystystoimintaa ylläpitävän organisaation kanssa.) Sopimusten irtisanomisajasta riippuen valmisteluaikaa uusi- Sopimusten purkaminen ja uusiminen Sosiaalipalvelujen osalta toimintaan liittyviä kunnan alueelle kohdistuvia sopimuksia on 50 70 kpl Merkittävimmät ja kustannuksiltaan vaikuttavimmat sopimukset ovat palvelutalojen kanssa tehdyt sopimukset. Mm Med One ja Hoitokymppi Oy:n sopikset ovat voimassa vuoteen 2014 ja optioineen aina 2017 saakka. Kunta joutuu uusimaan sopimukset ellei tuota ko palelvuja itse tai hanki niitä muita palvelutuottajilta. Myös IT- sopimukset kattavat sosiaalipalveluja (mm. effica palveluja)
en sopimusten laatimiseen ja hyväksymiseen jää hyvin rajallisesti.tämä voi vaikuttaa sopimusneuvottelujen tulokseen negatiivisesti kunnan kannalta (myyjän markkinat) Tietojärjestelmien osalta Sosterin perustamisen yhteydessä liitetyt työasemalisenssit siirrettävissä irtaantuvalle kunnalle. Sosterin toiminnan aikana hankittujen työasemalisenssien siirto osittain mahdotonta, koska hankittu organisaatioon, joka jatkaa toimintaa edelleen. Kunta joutunee hankkimaan osan itselleen uudestaan. Palvelinlisenssit hankittava kunnalle erikseen, koska nykyiset jäävät Sosterin käyttöön, näin pääsääntöisesti. Neuvotteluaika irtisanomisen ja 1.1.2011 välisellä ajalla on lyhyt. Neuvottelutulos voi tästä johtuen jäädä hyvin laihaksi kunnan kannalta. Sama kuin pth:n, kohdalla Riippuen irrottautuvien kuntien määrästä, sopimuksia purkautuu irrottautumisesta johtuen 80-110 sopimusta SOSTERI:n tulee voida uusia tai tarkistaa neuvottelumenettelyjen kautta sopimusten uusimisesta tai jatkosta tavoitteena saada ne vastaamaan jäljelle jäävien jäsenkuntien vaatimaa palvelutarvetta Riippuen em. kohdan neuvottelutuloksesta, kustannusvaikutus voidaan saada kohdalleen. Todennäköisempää on kuitenkin negatiivinen saldo (Myyjän markkinat tässäkin tapauksessa) Kaikkein ongelmallisin tulee olemaan palvelutalojen sopimusten irtisanomisesta mahdollisesti johtuvat juridiset velvoitteet. Voiko SOSTERI irtisanoa sopimukset yksipuolisesti joutumatta vastaamaan mahdollisista sopimusrikkomuksista ( 2017?) Ehdoton edellytys on saada kolmikantaneuvottelun kautta (em. palveluntuottajat/kaupunki/sosteri) neuvottelutulos sopimusten siirrosta ilman korvausvelvoitteita Ellei neuvotteluissa onnistuta saavuttamaan kustannusneutraalia tulosta, jäljelle jäävät kunnat joutuvat maksajiksi mahdollisesti pitkäkestoisenkin oikeusprosessin jälkeen
Henkilöstön siirrot Kunta joutuu mitä todennäköisemmin palkkaamaan täysin palvelukysyntää vastaavan terveydenhuollon henkilöstön Luontevin rekrytointisuunta lienee edelleen SOSTERI, jonne ko. henkilöstö on palkattu 1.1.2007 lukien TKkuntayhtymistä (JUPUSU ky, Kaakkois-Savon ky, Savonlinnan TK ky) Järjestämisvastuuseen liittyen tarvitaan myös riittävä terveydenhuollon esikuntaorganisaatio (luottamushenkilöhallinto, viranhaltijaesikuntaorganisaatio) Puitelain edellyttämä palvelusuhdeturva (5 v) tulee voimaan siirtyville henkilöille Henkilöstöedut säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla Varauduttava myös myyjän markkinoihin SOSTERI:a ei sido enää työsuhdeturvaklausuuli 1.1.2010 lukien SOSTERI irtisanoo tuotannollisista ja taloudellisista syistä sen henkilöstön, joka tarvitaan irrottautuvan kunnan palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen Irtisanominen vaikuttaa väistämättä henkilöstöön epävarmuutena ja työmotivaatiota heikentävänä tekijänä SOSTERI ei voi jättää kustannussyistä yhtään ylimääräistä henkilöstöresurssia edes kohtuunäkökulmasta (esim. eläköityminen ) Henkilöstön siirrot kuten perusterveydenhuollossa kuten perusterveydenhuollossa
Tukipalvelujen muutokset Tukipalveluissa henkilöstön käyttö on mahdollista toteuttaa terveydenhuoltohenkilöstöä väljemmin eli kunnalla saattaa olla mahdollisuus resurssoida tukipalelujen toteutus nykyistä henkilöstä hyödyntäen Useat tukipalvelujen toiminnot ovat volyymivaikutteisia kustannusten kannalta. Kuntakohtaiset volyymit (esim. tavarahankinnat) ovat poikkeuksetta pienemmät kuin SOSTERI:n volyymit., jolloin kustannusvaikutukset voivat olla kunnan kannalta negatiiviset Useat tukipalvelujen toiminnat ovat osa verkostoitunutta logistiikkaketjua (tavaratoimitukset, ravintohuollon kuljetukset, lääkehuolto), joten irrottautuva kunta joutuu ratkomaan tällaiset logistiikkaketjut omana toimintanaan tai verkostoitumalla edelleen sopimuspohjaisesti rationaalisimmalla tavalla. Erityisesti tukipalveluissa on paljon sopimuksia, jotka irrottautuvan kunnan tulee neuvotella ja sopia uudestaan (kiinteistöjä ja siirtyvää laitteistoa koskeva sopiminen ehkä kaikkein laaja-alaisin siihen liittyvine ylläpitosopimuksineen) Toimintavolyymien pienentyessä yksikkökustannuskehitys voi jäädä negatiiviseksi ja tästä johtuen myös jäljelle jäävät kunnat joutuvat vastaamaan ylimääräisistä kustannuksista Huolimatta kunnan oman tukipalveluhenkilöstön hyödyntämisestä SOSTERI irtisanoo sen henkilöstöresurssin, jota irrottautuvan kunnan palvelutuotanto edellyttää. Jäljelle jäävät kunnat eivät voi jäädä maksajiksi tässäkään tapauksessa Johtamisresurssointia vaikea sopeuttaa, vaikka yksikkökoot pienenvätkin, koska yksikköjen vetäjinä ei ole ylimääräistä johtajaresurssia. Toiminnan luonteesta johtuen yksiköiden yhdistäminen vaikeaa, koska toiminta tukipaleluissakin eriytynyttä (vert. esim.lääkehuolto/laitoshuollon palvelut) Tukipalvelujen muutokset pääosin kuten perusterveydenhuollossa kuten perusterveydenhuollossa
Tukipalveluista erityisesti tietohallintoa koskevat muutokset Toiminnaltaan ja kustannuksiltaan sekä ajallisesti kaikkein vaikeimmin toteutettava muutos irrottautuvan kunnan kannalta Vaikka toimintaympäristö on kattavasti vakioitu kaikkiin toimintayksiköihin, irrottautuminen luo heti uudet rajapinnat ja kustannuksia lisääviä tulkintoja tulee väistämättä Koko IT-rakenne kahdennettuine tietoverkoineen tulee vastuuttaa irrottautuessa luonnollisesti useammalle toimijalle (rajapinta-ongelma). Aina kustannuksia lisäävä tekijä Erilaisten rekisterien (ks liite) ylläpito on jatkossa kunkin organisaation vastuulla riippumatta niiden suuresta yhteneväisyydestä Eri IT-järjeselmien lisensikustannus perustuu hankittujen yksiköiden määrään (laitteet, sovellukset, versiot). Ne ovat aina organisaatiokohtaisia eikä niitä voida siirtää. Hankintakustannukset ovat toiminnan laajuudesta (kuntakoko) riippuen huomattavat Siirtojen vaatima aika irtisanomisista 1.1.2011jää äärettömän lyhyeksi. Koska liikkumatila järjestelmien vaihtamiselle riittämätön (esim. Efficasta Pecasokseen), muutos aiheuttaa hyvin suuret paineet siirtyvälle henkilöstölle hallita uusi järjestelmä. Nykyisen siirto voi olla ainoa realistinen vaihtoehto. Neuvotteluasema vain on erittäin heikko. Irrottautuva kunta joutuu varmasti palkkaamaan lisää IThenkilöstöa tai korvaamaan omaa toimintaa ostopalveluina (7/24) vaatimus realisoituu Nykyisissä tietojärjestelmissä olevien potilastietojen irrottaminen irtautuvan kunnan omaan järjestelmään on osittain mahdotonta. Senkin osan, joka voidaan irrottaa, vaatii huo- Tukipalveluista erityisesti tietohallintoa koskevat muutokset Sama kuin pth:n osalla mukaan lukien KanTa palvelut, jos kotisairaanhoitoa ja lääkäripalveluja sos. toimeen liittyvissä palveluissa
mattavaa toimittajan käsityötä. Potilastietojen käyttö yli organisaatiorajojen ei mahdollista nykyisen lain mukaa kuin potilaan suostumuksella. Irrottautuva kunta joutuu järjestämään käyttäjien opastuksen alusta uudelleen. Irrottautuva kunta joutuu lähtemään mukaan KanTa palvelujen käyttöönottoon, mietittävä miten järjestää yhteydet, investoinnit ja muu resurssointi tieto/taidon hankinnan, kun ei ole ollut mukana aiemmin. Infran rakentaminen alusta alkaen mm. - toimikortit/valviran varmenne ja sen käyttö - työasemat, palvelimet, sovellukset - ylläpito potilastietojärjestelmissä 24/7, jos ajatellaan vuodeosastojen toimintaa hoitaa kunnolla. Lisäksi päivystyksen hoitaminen. Huomattavaosa tietojärjestelmistä joudutaan aloittamaan ilman vanhoja tietoja Tietohallintokustannukset ovat luonteeltaan huonoja joustamaan volyymin vähetessä. Tietty osaajajoukko tarvitaan, jotta terveydenhuollon keskeisiä sovelluksia voidaan ylläpitää (erityisesti potilastietojärjestelmien ylläpito) Jousto lisenssien suhteen lähes olematon. SOSTERI:n hankkimat lisenssit jäävät hyödyntämättä, koska niitä ei voida siirtää irrottautuvalle kunnalle. Käytännössä jo hankitut ja maksetut oikeudet jäävät vajaakäytölle. Kehittämistoimintaan jää aina vähemmän liikkumatilaa volyymin pienentyessä. Jäljellä olevilla kunnilla ei ole varaa kustantaa välttämättömänä pidettävääkään kehittämispanostusta Kuten perusterveydenhuollossa. Volyymit ovat pienemmät, mutta sosiaalipalvelujen osalta myös eriytyneemmät, mikä vaikuttaa kustannuksia lisäävästi Vaateet sosiaalipalvelujen IT-ratkaisuihin ovat kavavia (esim kytkentä terveydenhuoltoon). SOSTERI vastaa järjestämisvastuullisena näistä kytkennöistä olipa jäsenkuntia mukana 1 tai 6
Organisoituminen ja prosessien toteutus Jäsenkunta nimeää tai liittää siirrosta johtuvat tehtävät erityislautakunnalle (todennäköisesti perusturvaltk:lle) määrittäen sääntömuutoksella tehtävät muutostilannetta vastaavaksi Omaa vastuualuetta koskeva prosessikuvaus (esim. päivystystoiminnan prosessin kuvaus) on välttämätöntä ja samalla kuvattava myös tulevan lainsäädännönkin edellyttämä hoitoketjun toimivuus Terveydenhuollon osuus on siksi merkittävä osa kunnan tehtäväaluetta, että se vaatii tuekseen kohtuullisen vahvan esikuntaorganisaation. Terveydenhuollon tulevakin lainsäädäntö edellyttää mm. vastuullisen hallintolääkärin nimittämistä Toimivan toimintaympäristön varmistamiseksi (esim.lääkärityön toteutus) edellyttää riittävien informaatiokanavien ylläpitoa ja palvelujen hankkimista (esim. lääketieteellinen kirjasto) Kaikki toiminnan edellyttämät, kunnan nyt omistamat tilat siirtyvät takaisin kunnalle SOSTERI:lle siirtynyt irtaimisto palautuu kunnalle (korvausta vastaan?) Ellei yli kuntarajojen tapahtuvaa palvelua erikseen sovittavalla tavalla voida toteuttaa, kunta sitoutuu huolehtimaan jatkohoidosta tai viiveestä maksamaan useiden muiden sairaanhoitopiirien käyttämää yliäyttömaksua. (Toisaalta voi olla myös hyvin tehokas keino saada palvelurakenne kustannustehokkaammaksi vrt. kotihoidonkustannukset /erikoissairaanhoidon kustannukset /hoitopäivä) Organisoituminen ja prosessien toteutus Edellyttää erityisesti kaupungin osalta merkittävien sopimuspohjaisten palvelujen uudelleen sopimista kotipalvelujen irrottaminen ja eriyttäminen kotisairaanhoidosta vaarantaa päällekäisyyksien minimoinnin, mihin on tähdätty mm. mobiili kotihoidon pilotoinnin kautta. Ikääntymisen vuoksi kotihoidon kattava turvaaminen välttämätöntä, jotta kalliimpien hoitomuotojen toteutusta ei enää kasvatettaisi
Irrottautuvien kuntien määrästä riippuen väestöpohja vähintään noin 20 000 asukkaan toteutuu tai ei toteudu Kuntayhtymä suunnittelee toimintaprosessit osallistuvan väestöpohjan ja kuntarakenteen tarpeet huomioiden Päällekkäisyyksiltä tuskin vältytään. Keskeisiä prosesseja esim. päivystys on joka tapauksessa suunniteltava yhdessä irrottautuvien kuntien kanssa. kuten perusterveydenhuollossa (20 000 as. kiinteästi perusterveydenhuoltoon liittyvät sosiaalipalvelut) Hoitoketjun koordinointi kunta laatii sairaanhoitopiirin kanssa yhteisen suunnitelman siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden (Erikoissairaanhoitolaki 10 ) ks edellä prosessit ja organisoituminen Hoito- ja hoivaketjun koordinointi Vanhusten hoitolaitosten lääkärintyön järjestäminen Lääkejakelussa käyttöönotettu automatisointi siirtyy manuaaliseen jakeluun Ennallaan Sosterin tehtävänä ks. edellä prosessit ja organisoituminen Volyymin vähentäminen ei välttämättä vähennä resurssointia SOSTERI:n hallinnossa (sosiaalijaosto/sosiaalijohtaja) Automatisoinnissa volyymin vähentäminen ei vaikuta juurikaan kiinteisiin kustannuksiin, vaan ne jäävät jäljelle jäävien kuntien vastattavaksi
Laadunhallinta jää irtautuvan kunnan harkintaan (laatujärjestelmä, laatutyökalut) Ministeriön normiohjaus tullee kiristymään ja tämä voi edellyttää kaikkien palveluja järjestävien ja tuottavien organisaation ottavan käyttöön laadunhallintajärjestelmän Laadunhallinta jää irtautuvan kunnan harkintaan (laatujärjestelmä, laatutyökalut) Erityisesti vanhuspalvelujen sisällön (saatavuutta ja laatua) valvontaa tullaan lisäämään. Laadunhallintajärjestelmän käyttöönottoa edellytetään toimivalta organisaatiolta Sosteri jatkaa SHQS- laatujärjestelmällä työkaluineen Sosteri jatkaa SHQS- laatujärjestelmällä työkaluineen ISLAB yhteistyö ja palvelutuotanto Tehtävä sopimukset ISLABI:n kanssa. Toimii siinä tapauksessa aluelaboratorion eli SOSTERI:n alueorganisaation osana Voi toteuttaa tuotannon myös omana toimintana Toiminta jatkuu entisenlaisena volyymipienennyksestä huolimatta ISLAB yhteistyö ja palvelutuotanto Koskettaa vähäisessä määrin sosiaalipalveluja.??? Ennallaan Potilasasiamiestoiminta Sosiaaliasiamiestoiminta kunnan on nimettävä sosiaali- ja potilasasiamies tai ostettava kt Ks. Perusterveydenhuolto palvelu muualta (L potilaan asemasta ja oikeuksista 11 ) Sosteri tuottaa sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut k Ks.. Perusterveydenhuolto
Omaisuus (v. 2007 alusta perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen irtainta omaisuutta siirrettiin Sosterille ja v. 2007-2010 on hankittu myös uutta) Perusterveydenhuoltoon on hankittu erilaista kalustoa, lääkinnällisiä kojeita ja laitteita vv. 2007 2009 yhteensä (6 kuntaa) noin 900.000 :n arvosta. Omaisuus siirtyy kunnalle ja korvauksesta sovitaan. Investointiomaisuutta on hankittu vv. 2007 2009 yhteensä sekä perusterveydenhuoltoon että sosiaalipalveluihin yhteensä 550.000 600.000 :n edestä. Omaisuus eritellään tarvittaessa. Tämän lisäksi omaisuutta on hankittu tukipalveluihin kohdistettuna, mikä selvitetään tarvittaessa erikseen. Sosiaalipalveluihin on hankittu erilaista kalustoa, lääkinnällisiä kojeita ja laitteita vv. 2007 2009 yhteensä (3 kuntaa) noin 180.000 :n arvosta. Omaisuus siirtyy kunnalle ja korvauksesta sovitaan. Investointiomaisuutta on hankittu vv. 2007 2009 yhteensä sekä perusterveydenhuoltoon että sosiaalipalveluihin yhteensä 550.000 600.000 :n edestä. Omaisuus eritellään tarvittaessa. Tämän lisäksi omaisuutta on hankittu tukipalveluihin kohdistettuna, mikä selvitetään tarvittaessa erikseen. Omaisuus jää toiminnan mukaan kuntayhtymän käyttöön Omaisuus jää toiminnan mukaan kuntayhtymän käyttöön Leasingvastuut (perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimintaa varten rahoitetut hankkeet) Perusterveydenhuollon tietojärjestelmiin kohdistuva leasingvastuu on noin 250.000 290.000. Vastuu siirtyy toiminnan mukana. Sosiaalipalvelujen tietojärjestelmiin kohdistuva leasing vastuu on noin 30.000 40.000. Vastuu siirtyy toiminnan mukana. Vastuu jää toiminnan mukana kuntayhtymälle Vastuu jää toiminnan mukana kuntayhtymälle
Eläinlääkintä ja ympäristöterveydenhoito
RAPORTTI SOSTERI:STA IRROTTAUTUMISEN VAIKUTUKSISTA 26.01.2010 Tiivistelmän kaikesta edellä esitetystä Tulipa puitelain päättymisen jälkeen erityislainsäädäntö voimaan 1.1.2013 tai vasta myöhemmin esim. 2015, SOSTERI:sta irrottautuminen väliaikaisesti perusterveydenhuollon tai siihen kiinteästi liittyvien sosiaalipalvelujen osalta synnyttää purkamiseen ja taas myöhemmin (2013/2015) takaisin liittymisen vuoksi erittäin merkittävät niin kassa- mutta myös henkilötyöperusteiset lisäkustannukset (selostettu edellä). Siksi linjaus on tehtävä nyt ja irrottautumistapauksessa luovuttava samalla jatkossa sote-piirivaihtoehdosta ja samalla myös piirin sijaintipaikkakunnan keskussairaalastatuksesta liittämällä nykyiset toiminnot osaksi > 150 000 asukkaan sairaanhoitopiiriä.
RAPORTTI SOSTERI:STA IRROTTAUTUMISEN VAIKUTUKSISTA 26.01.2010 Liite ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PALVELUALA- KOHTAISET REKISTERISELOSTEET: Perusterveydenhuolto: Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perusterveydenhuollon asiakasrekisteri (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Savonranta, Sulkava) Sosiaalihuolto: Vanhusten palvelut Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sosiaalihuollon vanhusten palveluiden asiakasrekisteri (Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna) Päihdepalvelut Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sosiaalihuollon päihdepalveluiden asiakasrekisteri (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Savonranta, Sulkava) Perhepalvelut Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sosiaalihuollon kasvatus- ja perheneuvolan asiakasrekisteri (Enonkoski, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Savonranta, Sulkava) Erikoissairaanhoito: Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän erikoissairaanhoidon asiakasrekisteri Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän infektioiden seurantarekisteri Työterveyshuolto: Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän työterveyshuollon asiakasrekisteri Lääkehuolto: Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lääkehuollon asiakasrekisteri Henkilöstöhallinto: Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilöstöhallinnon rekisteri
RAPORTTI SOSTERI:STA IRROTTAUTUMISEN VAIKUTUKSISTA 26.01.2010 Taloushallinto: Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän taloushallinnon ostoreskontran toimittajarekisteri Tietohallinto: Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tietojärjestelmien käyttäjärekisteri Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tietojärjestelmien lokirekisterit Kulunvalvonnan rekisteriseloste