Lihastautien tilanne Suomessa ja maailmalla vuonna 2016



Samankaltaiset tiedostot
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä

Duchennen lihasdystrofian ja spinaalisen lihasatrofian hoidon uusia näkymiä. Jaana Lähdetie TYKS lastenneurologia

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä

Lihastautiepäily kuinka tutkin ja diagnosoin?

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

Lataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa

PERINNÖLLISTEN LIHASSAIRAUKSIEN VAIKUTUS PERHESUUNNITTELUUN JA RAS- KAUTEEN Opas lihassairauksista perhesuunnittelun tueksi

Harvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

LIHASTAUTIEN KEHITTYVÄ TUTKIMUS JA HOITO KONFERENSSI TAMPERE-TALO

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Harvinaiset sairaudet Euroopassa

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Signaaleihin perustuvat PRACin suositukset valmistetietojen päivittämistä varten

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Neuromuskulaarisairauksiin luetaan varsin laaja. Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut. lääketiede. Katsausartikkeli.

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Autoimmuunitaudit: osa 1

Terveyteen liittyvät geenitestit

Hartia-lantiodystrofioiden molekyyligenetiikka Suomessa

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

Perinnöllinen välimerenkuume

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Lescol / Lescol Depot , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Luku 20. Biotekniikka

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Lihassolun tarttumiskompleksin ja tukirangan proteiinit periytyvissä lihassairauksissa. Olli Carpén

Perinnöllisyyden perusteita

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Duchennen lihasdystrofiasta

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Aksiaalinen myopatia huonosti tunnistettu selkäsairaus. Ibrahim Mahjneh ja Hannu Somer

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Harvinaissairauksien kansallisen ohjelman päivitys

Geenitekniikan perusmenetelmät

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

Lapsuusiän dermatomyosiitti

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Fysioterapian kulmakiviä lihastaudeissa

Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma Ohjausryhmän raportti

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Potilasinformaatio ja suostumus

Etunimi: Henkilötunnus:

THL/294/ /2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8)

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Geeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Tarttuvista taudeista

Tuet tutuiksi, etuudet esille ja palvelut paikalle

Genomitieto kliinikon apuna nyt ja tulevaisuudessa

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Geneettisen tutkimustiedon

Tietopaketti seksitaudeista

Potilaan opas. Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg. Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/FI/66949

Isotretinoin Actavis

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Sukukokous TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi

Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen

Symbioosi 2 VASTAUKSET

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa

Transkriptio:

Lihastautien tilanne Suomessa ja maailmalla vuonna 2016 Lihastautipäivät Tampereella 16. 17.4.2016 Lihastautiliitto Bjarne Udd, Tampereen Lihastautikeskus

7.12.2015: myös MTV:n kymmenenuutiset uutisotsikko Syy median kiinnostukseen? Kytkös ALSiin Lopullisen etiologisen geenidiagnoosin tärkeys!!!

TV-Akuutti: Lihastautikeskuksesta ohjelma 11.4.16

Muutokset lihastautien ymmärtämisessä Myopatiat - Dystrofiat: lihaskudoksen taudit Myasteniat: hermo-lihasliitoksen taudit Neurogeeniset taudit: hermorappeuman lihassurkastumat

Hermo-lihasjärjestelmä - ylempi lihashermorata - motoneuroni - alempi lihashermorata motoneuroni - Ääreishermosäikeet > polyneuropatiat lihassyy Hermo-lihasliitos Lihastaudit = neuromuskulaaritaudit

Muutokset lihastautien ymmärtämisessä Myopatiat : lihaskudoksen taudit Lihasdystrofiat - lihasrappeumat Distaaliset myopatiat Synnynnäiset myopatiat Myotoniat ja ionikanavataudit Tulehdukselliset myosiitit - ainut ryhmä joka ei ole geeniperäinen Mitokondriaaliset myopatiat Metaboliset myopatiat Myasteniat: hermo-lihasliitoksen taudit Neurogeeniset taudit: hermorappeuman lihassurkastumat

Muutokset lihastautien ymmärtämisessä Myopatiat : lihaskudoksen taudit Lihasdystrofiat - lihasrappeumat Distaaliset myopatiat Synnynnäiset myopatiat Myotoniat ja ionikanavataudit Tulehdukselliset myosiitit - ainut ryhmä joka ei ole geeniperäinen Mitokondriaaliset myopatiat Metaboliset myopatiat Myasteniat: hermo-lihasliitoksen taudit 90 % immuunivälitteisiä 10 % geeniperäisiä Neurogeeniset taudit: hermorappeuman lihassurkastumat

Muutokset lihastautien ymmärtämisessä Myopatiat : lihaskudoksen taudit Lihasdystrofiat - lihasrappeumat Distaaliset myopatiat Synnynnäiset myopatiat Myotoniat ja ionikanavataudit Tulehdukselliset myosiitit - ainut ryhmä joka ei ole geeniperäinen Mitokondriaaliset myopatiat Metaboliset myopatiat Myasteniat: hermo-lihasliitoksen taudit 90 % immuunivälitteisiä 10 % geeniperäisiä Neurogeeniset taudit: hermorappeuman lihassurkastumat Geenisyyt selville: CMT-, SMA-, HSP-, ALS-taudeissa

Tiedetäänkö nyt kaikki geenit? 800 eri lihastautia on kuvattu n. 400 geeniä tiedetään, paljon vielä tunnistamatta Satoja tauteja vielä tunnistamatta ja vailla kuvausta Uusia geenejä aiheuttamaan lihastautia löydetään 20-30/v Tampereen lihastautikeskus osallistuu: 1 uusi / v -> Miten tunnetut geenit osataan selvittää yksittäisen potilaan kohdalla? Eli onko diagnostiikka riittävän tarkka ja hyvä?

Mullistus geenitautien DNA-diagnostiikassa 1990 lähtien osattu tutkia yksittäiset lihastautigeenit sekvensoimalla (lukemalla) mutta vain pätkä kerrallaan Isoimmat geenit liian vaativia sekvensoida -> käytännössä ei mahdollista yksittäisessä potilaassa Ellei lääkärillä ole ollut selvää ehdokasgeeniä: hankalaa ja kallista jos monta geeniä pitää tutkia ->> uusi tekniikka (uuden sukupolven sekvensointi, NGS) mahdollistaa monien ja isojenkin geenien samanaikaista sekvensointia - Tarvittaessa kaikki perimän 22000 geeniä (eksomisekvensointi WES)

Miten uusi tekniikka toimii Suomessa? Tampereen lihastautikeskus maailman kehityksen etulinjassa Tekniikka on käytössä vuodesta 2014: geenipanelit ja WES MYOcap geenipaneli: sisältää kaikki tunnetut 200 Myopatiageeniä MNDcap geenipaneli: sisältää kaikki tunnetut 250 motoneuronitautien (ALS, SMA..), polyneuropatian (esim. CMT-HMSN), HSP-tautien ja perinnöllisen myastenian geenit Sekvensointitekniikalla ei nähdä ns. Toistojaksomutaatioviat: FSHD, dystrofia myotonika 1 ja 2, OPM, Kennedyn tauti, SCA ataksiat, SMA1-3 Duchenne/Becker poikien lihasdystrofia haetaan myös ensin entisellä ns. MLPA menetelmällä

Geenipanelitutkimusten tulokset erilaiset Aikaisemman yhden geenin perinteinen tekniikka: vikaa on tai ei ole Uusi tekniikka tuottaa kussakin potilaassa paljon erilaisia poikkeavuuksia joiden merkitys on vaikea arvioida ilman tarkentavia lisätietoja Tarvitaan ehkä potilaan perheenjäsenten, vanhemmat-sisarukset, näytteet selvittämään miten löydetyt poikkeavuudet jakaantuvat Lisätutkimukset kyseisistä geeneistä lihasnäytteen erikoistutkimuksilla tarpeen Usein aikaa vievää koska ei ole valmiita reseptejä

Mitä geenipanelitutkimukset ovat tuottaneet? Niissäkin potilaissa jotka jo aiemmin on mahdollisimman kattavasti tutkittu mahdollisten geenien suhteen saattaa löytyä lopullinen odottamaton diagnoosi Suomen oloissa uusia tauteja voitu varmistaa SMALED2 Kollageenitaudit Ullrich ja Bethlem Sentronukleaarinen DNM2 geenivian synnynnäinen myopatia Central core RYR1 synnynnäinen myopatia muita Tunnetuista geeneistä on löydetty aivan uusia tautityyppejä Titinopatioita useampia Kalsiumkanavageenien CACNA1S ja RYR1 aiheuttamia aiemmin tuntemattomia tautimuotoja jotka nyt tarkemman työn alla muita

Geenidiagnostiikan keskeinen asema Lihastautikeskuksen geenipanelit kysyttyjä myös ulkomailla: vuoden aikana toimitettu 150 potilaan näytteet tutkittavaksi Hinnaltaan edullisempaa terveydenuollolle Mitä jos ei panelitutkimuksesta löydy geenivikaa? Jatkotutkimusmahdollisuudet Lopullisen geenidiagnoosin merkitys Muuttuuko mikään kun ei rappeumaan ole hoitoa?

Geenidiagnostiikan keskeinen asema Lihastautikeskuksen geenipanelit kysyttyjä myös ulkomailla: vuoden aikana toimitettu 150 potilaan näytteet tutkittavaksi Mitä jos ei panelitutkimuksesta löydy geenivikaa? Jatkotutkimusmahdollisuudet Lopullisen geenidiagnoosin merkitys Muuttuuko mikään kun ei rappeumaan ole hoitoa? -> diagnoosi poistaa epätietoisuuden ja epävarmuuden tiedetään miksi -> ennuste -> periytyykö jälkeläisille -> parhaimmillaan jopa hoitomahdollisuuksia -> väärän diagnoosin perusteella annettujen väärien hoitojen välttäminen

Geenidiagnostiikan jatkonäkymät Uuden sekvensointitekniikan koneet tehostuvat: Geenipanelien sijasta koko perimän lukeminen potilasdiagnostiikassa Ongelma: valtavan tietomäärän tiedollinen hallinta mikä on taudin kannalta tärkeä löydös > menee vielä vuosia ennenkuin tulee käyttökelpoiseksi tavallisessa lihastautien diagnostiikassa

Entä muut tutkimusmenetelmät: Magneetti, lihasbiopsia ja hermoratatutkimus (ENMG)? Näiden tarve ei tule poistumaan Poikkeus: tyypilliset Duchenne pojat, SMA1-2 pikkulapset, FSHD-tauti, dystrofia myotonika 1, Kennedy, OPM Uusi geenitekniikka tuottaa paljon löydöksiä joiden merkitys vaikea arvioida -> tarvitaan entistä tarkempi taudin erityispiirteiden kuvaus: Lihasmagneetti hermoratatutkimuksen sovellutukset lihasbiopsian geenituoteproteiinien tarkennettu tutkimus geeniluennan välituotteen RNA-transkriptin tutkimus Jos kyseessä on entsyymiä tuottavasta geenistä: aktiivisuusmääritys

Entä myosiitit jotka eivät ole geeniperäisiä Ennen: dermatomyosiitti, polymyosiitti, inkluusiokappalemyosiitti sibm Uusi jako: Dermatomyosiitti: lihas+iho Antisyntetaasesyndroomat: lihas + keuhko (vasta-aineet Jo-1, PL-7,...) Ylimenosyndroomat (overlap): sidekudosreumatauti (Sjögren, SLE, sklerod) + lihas Nekrotisoiva autoimmunimyopatia NAM: vasta-aineet SRP, HMGCR, syöpään liittyvä Polymyosiitti? : ilman mitään lisälöydöstä Inkluusiokappalemyosiitti: tyypillinen taudinkuva + lihasbiopsialöydös Mitokondriaalinen myosiitti: myosiitti + mitokondriovikalöydös Granuloommyosiitti: esim. Sarkoidoosi Muut harvinaiset Hoito Ei ole muuttunut: muut paitsi sibm hoidetaan isoilla annoksilla: kortisoni, sytostaatit sibm: laaja kansainvälinen hoitokokeilu BYM338

dermatomyosiitin lihaspatologia HLA-class1 MyHCn

Entä myosiitit jotka eivät ole geeniperäisiä Ennen: dermatomyosiitti, polymyosiitti, inkluusiokappalemyosiitti sibm Uusi jako: Dermatomyosiitti: lihas+iho Antisyntetaasesyndroomat: lihas + keuhko (vasta-aineet Jo-1, PL-7,...) Ylimenosyndroomat (overlap): sidekudosreumatauti (Sjögren, SLE, sklerod) + lihas Nekrotisoiva autoimmunimyopatia NAM: vasta-aineet SRP, HMGCR, syöpään liittyvä Polymyosiitti? : ilman mitään lisälöydöstä Inkluusiokappalemyosiitti: tyypillinen taudinkuva + lihasbiopsialöydös Mitokondriaalinen myosiitti: myosiitti + mitokondriovikalöydös Granuloommyosiitti: esim. Sarkoidoosi Muut harvinaiset Hoito Ei ole muuttunut: muut paitsi sibm hoidetaan isoilla annoksilla: kortisoni, sytostaatit sibm: laaja kansainvälinen hoitokokeilu BYM338

s-ibm MRI imaging - T1 and STIR fs sequences

sibm mies, ikää 64 P62 SQSTM1 CD20 B-Ly CD8 T-Ly CD4 T-Ly CD45 RO TDP43

Entä myosiitit jotka eivät ole geeniperäisiä Ennen: dermatomyosiitti, polymyosiitti, inkluusiokappalemyosiitti sibm Uusi jako: Dermatomyosiitti: lihas+iho Antisyntetaasesyndroomat: lihas + keuhko (vasta-aineet Jo-1, PL-7,...) Ylimenosyndroomat (overlap): sidekudosreumatauti (Sjögren, SLE, sklerod) + lihas Nekrotisoiva autoimmunimyopatia NAM: vasta-aineet SRP, HMGCR, syöpään liittyvä Polymyosiitti? : ilman mitään lisälöydöstä Inkluusiokappalemyosiitti: tyypillinen taudinkuva + lihasbiopsialöydös Mitokondriaalinen myosiitti: myosiitti + mitokondriovikalöydös Granuloommyosiitti: esim. Sarkoidoosi Muut harvinaiset Hoito Ei ole muuttunut: muut paitsi sibm hoidetaan isoilla annoksilla: kortisoni, sytostaatit sibm: laaja kansainvälinen hoitokokeilu BYM338

Mitokondriaalinen myosiitti

Entä myosiitit jotka eivät ole geeniperäisiä Ennen: dermatomyosiitti, polymyosiitti, inkluusiokappalemyosiitti sibm Uusi jako: Dermatomyosiitti: lihas+iho Antisyntetaasesyndroomat: lihas + keuhko (vasta-aineet Jo-1, PL-7,...) Ylimenosyndroomat (overlap): sidekudosreumatauti (Sjögren, SLE, sklerod) + lihas Nekrotisoiva autoimmunimyopatia NAM: vasta-aineet SRP, HMGCR, syöpään liittyvä Polymyosiitti? : ilman mitään lisälöydöstä Inkluusiokappalemyosiitti: tyypillinen taudinkuva + lihasbiopsialöydös Mitokondriaalinen myosiitti: myosiitti + mitokondriovikalöydös Granuloommyosiitti: esim. Sarkoidoosi Muut harvinaiset Hoito Ei ole muuttunut: muut paitsi sibm hoidetaan isoilla annoksilla: kortisoni, sytostaatit sibm: laaja kansainvälinen hoitokokeilu BYM338 25

Myasteniat Immuunivälitteinen Myastenia Gravis MG Asetyylikoliinireseptorin vasta-aineet (AChR-Ab), MuSK-Ab, LRP4-Ab Hoito ennallaan: Mestinon + tarvittaessa immuunivaimennus (kortisoni, sytost, Rituxm) Immuunivälitteinen LEMS on harvinainen Hermopäätteiden kalsiumkanaviin vasta-aineet (VGCC-Ab) Hoito erilainen: 3,4-DAP Geeniperäiset, 12 eri geeniä tiedossa: hoito eri linjoilla Suomessa tavallisin DOK7 geenivika peittyvästi periytyvä Hoito Efedrin, Salbutamoli, Suomessa harvinainen ChAT geenivika peittyvästi periytyvä Maailmalla eri geenivalikoimat

Geeniperäiset lihastaudit: Geenitiedon pohjalta kohti hoitoa Liikkeellä ollaan jo muutaman vuoden takaa Pompen taudissa entsyymikorvaushoito parantaa lasten ennustetta Duchenne dystrofia: laajat kokeilut meneillään eri menetelmillä 1 lääke jo käytettävissä Ataluren: edellyttää nonsense geenivikaa (n. 8% potilaista) GNE-myopatia: potilaskokeiluja siaalihapolla tehty SMA1: hoitokokeilut meneillään ns. Intratekaalisella geenitekniikalla SBMA Kennedy: kokeiltu on Dystrofia myotonika tyyppi 1: potilaskeruu kokeiluja varten USAssa Mitokondriotaudeissa: tuman siirrot munasoluun ilman mitovikaa

Geenihoidon ongelmat Geeniviat tuottavat tautia kahdella tavalla: Peittyvästi ja vallitsevasti Peittyvästi toimiva geenivika: proteiinia ei tuoteta Potilaaseen pitää saada normaali geeni tekemään proteiinia Geeni saadaan potilaan kudoksiin virusten välityksellä Toiset geenit niin isoja etteivät mahdu viruksen sisälle Geenillä pakatut virukset voivat aiheuttaa ei-toivottuja reaktiota Normaalin proteiinin tuottaminen voi aiheuttaa immuunihylkäysreaktion Keskushermoston taudeissa kuten SMA viruksen syöttäminen vereen ei riitä Vallitsevasti toimiva geenivika: tuotettu proteiini on haitallinen Voidaanko vaimentaa vain vikageeniä niin että se ei tuota vikaproteiinia Kehitteillä tarkkaan designattuja geeninkaltaisia molekyylipätkiä (antisense oligonukleotidit AON) jotka tarttuvat vikageeniin ja estävät luennan

Onko Suomi ja Lihastautikeskus mukana? Toistaiseksi hoitokokeilut on tehty isoimmissa keskuksissa koska systeemit ovat niin vaativat ettei ole ollut mahdollista pystyttää Hoitokokeilujen perusta: potilasrekisterit potilaat ilmoittautuvat itse TREAT-NMD: Duchenne, SMA, FKRP-LGMD2I, FSHD, Jane-säätiö USAssa: dysferlinopatia LGMD2B Kansainvälinen GNE-myopatia Hoitokokeilujen perusta: taudin luontaisen kulun tarkka tietäminen Muualla liikkeellä eri tautien osalta Suomessa Lihastautikeskus-Lihastautiliitto: LGMD2D seurantaprojekti

Onko muuta kuin geenihoitoja tiedossa Useimman geeniperäisen lihastaudin osalta ei tiedetä vielä edes geeniproteiinin tarkkaa tehtävää soluissa, esim Duchennen Dystrofiini Proteiinitason mekanismien ymmärtäminen vaatii vielä aikaa mutta kun ne tiedetään voidaan todennäköisesti vaikuttaa eri tavalla lääkkeillä lihassolun toimintaan Esim. LGMD1D taudin vika on DNAJB6 geenissä jonka proteiinin tehtävästä on jo jotakin käsitystä: kaitsijaproteiini eli valvontakomission osa, lihas- ja hermosoluissa erityisen tärkeä Viallisena johtaa muiden proteiinivikojen puutteelliseen poistamiseen Vikaproteiinit sakkautuvat ja tekevät ennenaikaista kuolemaa soluille Mekanismi tunnettu myös aivorappeumataudeissa: dementiat, parkinson,als Uusi tautiryhmä lihas-hermorappeumalle: multisysteeminen proteinopatia MSP

LGMD1D patologia proteiinisakkaumat HE myotilin DYS

Onko muuta kuin geenihoitoja tiedossa Useimman geeniperäisen lihastaudin osalta ei tiedetä vielä edes geeniproteiinin tarkkaa tehtävää soluissa, esim Duchennen Dystrofiini Proteiinitason mekanismien ymmärtäminen vaatii vielä aikaa mutta kun ne tiedetään voidaan todennäköisesti vaikuttaa eri tavalla lääkkeillä lihassolun toimintaan Esim. LGMD1D taudin vika on DNAJB6 geenissä jonka proteiinin tehtävästä on jo jotakin käsitystä: kaitsijaproteiini eli valvontakomission osa, lihas- ja hermosoluissa erityisen tärkeä Viallisena johtaa muiden proteiinivikojen puutteelliseen poistamiseen Vikaproteiinit sakkautuvat ja tekevät ennenaikaista kuolemaa soluille Mekanismi tunnettu myös aivorappeumataudeissa: dementiat, parkinson,als Uusi tautiryhmä lihas-hermorappeumalle: multisysteeminen proteinopatia MSP

Lihastautien diagnostiikka ja hoidot: haasteellista ja erikoisosaamista vaaditaan Useimmat lihastautipotilaat ovat odottaneet lopullista diagnoosia vuosia, jos on löytynyt Diagnostinen valmius ja osaaminen vaihtelee eri maissa EU tasolla arvioitu koko harvinaissairauksien kenttää EU jäsenmaiden harvinaissairaiden täytyy voida päästä osaavaan keskukseen diagnosoitavaksi ja hoidettavaksi rajoista riippumatta -> ratkaisuksi päätetty että perustetaan European Rare Disease Networks (ERN) eli tiettyjen tautien osaamiskeskusten verkostoja -> Lihastaudit muodostavat yhden näistä 28 harvinaistautien ryhmästä -> Lihastautien ERN: EURO-NMD on nyt perustettavana -> TAYS Lihastautikeskus on hakemassa EURO-NMD:n täysjäsenyyttä

LGMD2D