HARVI. Lääkärikoordinaattori ayl Outi Kuismin, Perinnöllisyyspkl. Harvinaissairauksien yksikkö



Samankaltaiset tiedostot
Harvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma Ohjausryhmän raportti

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP

Harvinaisten sairauksien kansallisesta ohjelmasta. Jaakko Yrjö-Koskinen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Harvinaissairauksien kansallisen ohjelman päivitys

Harvinaiset-verkosto

Potilasjärjestöjen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin neuvottelutilaisuus Oulun yliopistollinen sairaala. Muistio 16.6.

Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen

EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys

EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys

Harvinaiset-verkosto

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ (HAKE) - 7KK

EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT -UUSI TOIMINTAMUOTO. Katariina Hannula-Jouppi, Dosentti, MBA Osastonylilääkäri Harvinaissairauksien yksikkö HUS

Harvinaiset sairaudet Euroopassa

Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit

HARVINAISSAIRAUDET. Harvinaissairauksien yksiköt ja niiden verkostoituminen Suomessa

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Eurooppalaiset osaamisverkostot - kokemuksia

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Harvinaissairaan ja po,lasjärjestöjen osallisuuden vahvistaminen

Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Osaamisverkot tueksi harvinaissairauksien diagnostiikassa ja hoidossa

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

PKS LAPE. Osaamis- ja tukikeskusten rakenne

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi

HARVINAISTEN SAIRAUKSIEN KANSALLINEN OHJELMA

Liite 1. Lääkeinformaatioverkoston lääkeinformaatiota ammattilaisille työryhmän toimintasuunnitelma kaudelle

Opas harvinaistoiminnasta

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Tiedosta, tunnista, tunnusta. Invalidiliiton Harvinaiset-ohjelma. Invalidiliitto

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Asiakaskeskeinen palvelu terveydenhuollossa

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

OT-organisaatiomalli Tampereen OT-keskus Pirkanmaa, Kanta-Häme, Etelä- Pohjanmaa

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys

Ajankohtaista asiaa Brysselin ECRD 2012 konferenssissa Teksti: Miia Laitinen Kuvat: Vesa Nopanen & Miia Laitinen, kaaviot Eurordis

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

Tiina Saloranta Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

PSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Moniammatillinen hoitokertomus;

Tutkimus ja opetus sotessa

Marko Vatanen

Harvinaisesti yhdessä harvinaisen osallistuva -hanke ( )

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Sopimuskausi, palveluntuottajat, hankintaan liittyvät asiat ja yhteydenpito sopimuskauden aikana

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen

Lapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa Aila Halonen

Muistisairaana kotona kauemmin

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Valinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Epilepsialiiton vastaukset asiakirjaan Julkinen kuuleminen. Harvinaiset sairaudet-euroopan haaste

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka


Asia: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä

Very important persons = Oppilaat, jotka oppimisensa ja koulunkäyntinsä tueksi tarvitsevat vaativaa erityistä tukea.

Transkriptio:

Harvinaissairauksien yksikkö HARVI Lääkärikoordinaattori ayl Outi Kuismin, Perinnöllisyyspkl Harvinaissairauksien yksikkö

Mikä on harvinainen sairaus? Henkeä uhkaavia tai kroonisia sairauksia, joita sairastaa niin pieni osa väestöstä että ne vaativat erityisiä toimia ja voimavarojen yhdistämistä. Tuhansia erilaisia sairauksia EU:n alueella sairaus katsotaan harvinaiseksi, jos sairastavia on vähemmän kuin 1 potilas 2000 asukasta kohti. Arviolta yli 300 000 suomalaisella on jokin harvinainen sairaus, vamma, oireyhtymä tai epämuodostuma (6 %)

Melkein kaikki perinnölliset sairaudet ovat harvinaisia, mutta kaikki harvinaiset sairaudet eivät ole perinnöllisiä. Harvinaisten sairauksien joukossa on esimerkiksi infektiosairauksia, autoimmuunisairauksia ja harvinaisia syöpiä. Syy on usein tuntematon. Usein vakavia, kroonisia ja eteneviä. Monet niistä voidaan todeta joko syntymässä tai lapsuusiässä, yli puolet ilmenevät vasta aikuisiällä HUS laskelma; 18 % esh-budjetista kuluu harvinaissairauksiin à OYS 818M budjetista (2016) 147M?

Miksi harvinaissairausyksiköitä Suomeen? EU:n neuvoston suositus vuonna 2009: jäsenvaltioita kehotettiin laatimaan ja hyväksymään harvinaisia sairauksia koskevat suunnitelmat ja strategiat summaava kansallinen ohjelma STM vuonna 2014: Harvinaiset sairaudet ohjausryhmän raportti Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 jokaiseen yliopistosairaalaan harvinaisten sairauksien yksikkö http://www.julkari.fi/handle/10024/114957

Suomen harvinaisten sairauksien kansallisen ohjelman tavoitteet Harvinaissairaat saavat laadultaan samanlaisia palveluja kuin muut potilaat Harvinaissairauksien ehkäisy, diagnoosi, hoito ja kuntoutus sekä harvinaissairaiden tarvitsemat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti ja yhdenvertaisesti koko Suomessa Perustetaan harvinaissairauksien yksiköitä ja osaamiskeskuksia Harvinaissairauksien diagnosointi nopeutuu ja yhä harvempi jää kokonaan vaille diagnoosia Ennenaikainen sairastavuus ja kuolleisuus vähentyvät Monialaista hoitoa koordinoidaan paremmin Tiedonkulku paranee siirryttäessä hoitopaikasta toiseen tai pediatriasta aikuisten puolelle

Terveydenhuollon resurssien käyttö tehostuu harvinaissairaiden kohdalla Harvinaissairaiden elämänlaatu ja sosioekonominen asema paranevat Harvinaislääkkeiden saatavuutta ja korvattavuutta edistetään Harvinaissairauksia koskeva tieto lisääntyy tutkimuksen myötä Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tietämys harvinaissairauksista lisääntyy Kansainvälinen yhteistyö harvinaissairausasioissa lisääntyy Asiantuntijoiden välille niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin luodaan selkeämpiä yhteistyökanavia Harvinaissairaat läheisineen osallistuvat enemmän harvinaissairauksia koskevien päätösten tekoon Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma integroidaan kestävästi Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään

Ohjelman tavoite lyhyesti Ohjelman keskeinen tavoite: henkilö voi harvinaissairaudesta huolimatta elää täysipainoista ja omiin valintoihinsa perustuvaa elämää ja saada siihen asianmukaisen hoidon ja kuntoutuksen lisäksi tarpeen mukaisen psykososiaalisen tuen.

Harvi-yksiköihin liittyvät tavoitteet Harvinaissairauksien yksikkö vastaa niiden harvinaissairaiden diagnostiikasta ja hoidon koordinoinnista, joille ei ole olemassa selkeää omaa erikoisalaa. Yliopistollisten sairaaloiden yhteistyö helpottuu. Siirtyminen lastenklinikalta aikuisten puolelle ja perusterveydenhuoltoon on sujuvaa. Terveydenhuollossa turvataan mahdollisuus työskennellä harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon hyväksi, vaikka siihen kuluu usein aikaa. Edistetään harvinaisiin sairauksiin liittyvän tiedon saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Indikaattorit: Perustetut harvinaissairauksien yksiköt (5); Nimetyt harvinaissairauksien koordinaattorit ja koordinoivat sairaanhoitajat (5 + 5) Vastuutaho: HYKS, TYKS, TAYS, OYS, KYS Aikataulu: Harvinaissairauksien yksiköiden suunnittelu 2014, koordinaattorien ja koordinoivien sairaanhoitajien nimeäminen ja yksiköiden perustaminen 2015, työryhmien toiminta ja verkkotiedotus säännöllisessä toiminnassa 2016

OYS:n harvinaissairauksien yksikkö HARVI Lapset ja nuoret tulosalue Synnytykset, naistentaudit ja genetiikan vastuualue Perinnöllisyyslääketieteen uusi vastuuyksikkö à harvinaissairauksien yksikkö, HARVI Viralliset avajaiset alkusyksystä 2016 samassa yhteydessä Suomen harvi-yksiköiden verkostotapaaminen OYS:ssa

Miksi juuri perinnöllisyyspkl? Suuri osa potilaista on jo nyt harvi-sairaita Tyypillisen viikko: DSG-geenivirheen kantajuus, lapsen käsi ja jalka-anomaliat, erythromelalgia?, kylmäurtikaria, BRCA1/2 oireyhtymä tiedonhaku, verkostoituminen jo nyt huomattavan tärkeässä roolissa geenidiagnostiikan hyödyntämisen erityisosaamista laaja-alaista erityisosaamista (usein toistuvat harvitkin tulevat tutuksi, omat mielenkiinnon kohteet) 80 % harvi-sairauksista on perinnöllisiä Aktiivista tieteellistä toimintaa ennen ja nyt harvi-sairauksien parissa erilaiset kasvainoireyhtymät (MEN1, HLRCC, PAP, rintasyöpä) kehitysvammaoireyhtymät (NFID-tutkimus, jo 700 tutkittavaa etupäässä OYS-erva-alueelta), yhteisprojekti (Tahkokangas, OYS lneu, FIMM, Broad-instituutti ym) useita muita yksittäisiä tutkimuskohteita

OYS:n HARVI-yksikön resursointi perinnöllisyyspkl:n henkilökunta 4/2016: yl Jukka Moilanen ja 3 muuta lääkäriä 4 hoitajaa ja 2 osastonsihteeriä HARVI 8/2016: resurssina 100 % hoitajatyöpanos (jaettuna 2-3 hoitajan kesken) 30 % lääkärikoordinaattori (ayl Outi Kuismin) käytännössä koordinaattori on 1-2 pv/vko HARVI-töissä

OYS:n Harvi:n lääkärikoordinaattorin tehtävät Yksikköön tulevien lähetteiden hyväksyminen, tiedonhaku ja hoidon suunnittelu Yksikössä käyvien kuntalaskutuspotilaiden vastaanottokäynnit Harvinaissairauksien hoitopolkujen kehittäminen OYS:n ja OYS ERVA:n muiden sairaaloiden sisällä ja välillä Erikoisalat ylittävien moniammatillisten potilasmeetingien valmistelu ja osallistuminen niihin Yhteistyö ja kokoukset muiden yliopistosairaaloiden harvinaissairauksien yksiköiden, muiden toimijoiden, kuten 3. sektorin (potilasyhdistykset), kanssa Asiantuntijaverkoston kokoaminen ja jatkuva päivittäminen oman ERVA:n alueella ja yhteistyö erityisasiantuntijoiden kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti Koulutus ja tiedottaminen harvinaissairauksiin liittyen, yleisen tunnettavuuden lisääminen Harvinaissairauksien tieteellisen tutkimuksen edistäminen

OYS-Harvin sairaanhoitajan tehtävät Harvi-yksikköön tulevien potilaiden hoidonsuunnittelu Hoidon koordinointi yhdessä lääkärikoordinaattorin kanssa Harvinaissairaiden potilaiden ja perheiden ohjaus ja yksilöllisen psykososiaalisen tuen kartoitus (yhdessä lääkärin kanssa) vertaisryhmätoiminta, sovakurssit palveluntarve: sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja psyykkinen tuki Yhteyshenkilö suorissa (potilaiden) yhteydenotoissa (harvipuhelintunnit) Yhteistyö eri toimijoiden kanssa harvi-sairaiden hoitopolun luomisessa verkostoituminen ja aktiivinen toiminta eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin toimijoiden ja Suomen harviasiantuntijoiden kanssa

OYS:n Harvin tuotteet Yksin diagnostinen konsultaatio perinnöllisyysneuvonta neuvonta oikean asiantuntijan löytämisessä asiantuntijaluennot Yhdessä verkostomallilla diagnostinen konsultaatio hoitopolun suunnittelu suunnitelman kirjaaminen, asian koordinointi, täytäntöönpanon varmistaminen kuntoutussuunnitelman laadinta yhtenä työryhmän jäsenenä

Harvinaisten tautien luokitus Orphanetin mukaan Harvinaiset sydänsairaudet Sikiökehityksen aikaiset poikkeavuudet Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaiset mahasuolikanavan sairaudet Harvinaiset neurologiset sairaudet Harvinaiset vatsakirurgiset sairaudet Harvinaiset maksasairaudet Harvinaiset hengityselinsairaudet Harvinaiset virtsa- ja sukuelinten sairaudet Harvinaiset thorakaalikirurgiset sairaudet Harvinaiset ihosairaudet Harvinaiset endokrinologiset sairaudet Harvinaiset veritaudit Harvinaiet immunologiset sairaudet Harvinaiset reumasairaudet Harvinaiset hammassairaudet Harvinaiset verisuonisairaudet Harvinaiset luustosairaudet Harvinaiset korva-, nenä ja kurkkuatudit Harvinaiset hedelmättömyysoireistot Harvinaiset kasvaimet Harvinaiset infektiotaudit Harvinaiset myrkytystilat Harvinaiset synnytys- ja naistentautien sairaudet Harvinaiset leuka- ja kasvokirurgiset sairaudet Harvinaiset allergiset sairaudet Teratologiset oireistot Harvinaiset sydämen rakennehäiriöt Harvinaiset geneettiset sairaudet

Harvisairauksien haltuunotto OYS:ssa ja muualla Eri tautiryhmäkohtaiset ohjelmat moniammatillinen työryhmä esim. muutama erikoislääkäri, sh, sostt, psyk., puhet.,fysiot.,toimintater.,kunt.ohjaaja, rav.terapeutti kokoontuu tarvittaessa/tiettyinä ajankohtina tarvittavalla kokoonpanolla Harvi-yksikkö auttaa koordinoinnissa Harvinaissaisrausyksikkö OYS:n lisäksi jo HUS, TYKS, KYS. TAYS aloittaa varsinaisesti 1/2017. HUS:ssa perustettu jo: Harvinaiset sydänsairaudet, harvinaiset ihosairaudet ja verisuonianomaliat Eri yo-sairaaloiden yhteinen tavoite: Harvinaissairauksien verkostomalli tiedon jakaminen, konsultointi erilaisia asiantuntijaverkostoja hyödyntäen, etäkonsultointia, potilaiden hoito tarkoituksenmukaisessa paikassa, ei turhaa keskittämistä (joskus tosin järkevää)

Lopuksi Parempi palvelu + potilaan poukkoilu paikasta toiseen vähemmäksi + säästö Koordinointi, ajan käyttö sitä eniten tarvitseville Piilossa olevan tietotaidon valjastaminen asiakkaan/potilaan hyväksi Yhteistyö, verkostoituminen, moniammatillisuus

KIITOS! Outi Kuismin outi.kuismin@ppshp.fi puh. 040-6379019