ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU

959 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO -: 2 ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA

Viimeksi ilmestyneet julkaisut (Muut paitsi A V ja V julkaisee Helsingin kaupungin tilastotoimisto) A. Helsingin kaupungin tilasto.. TeneJden. Ja sairaanhoito. Suome6klellnen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. Edellinen osa (vuoslkertomukset). 44. 959. JlJklmmälnen osa (tilastollinen katsaus). 39-4.,954-56. D-m. Ulkomaan kauppa Ja merenkulku. Suomenkielinen teksti, taulukot ja tavaranlmlkkelstö myös ruotsiksi ja englanniksi. 2. 959. V. Kaupungin teodsuuslaltokset. Helsingin kaupungin teoljluuslaltosten lautakunnan Julkaisema tolmlnta kertomus. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi. 44. 959. V. Kaupungin twnpllauls. Helsingin kaupungin rahatolmlston Jukilisema. Suomen- Ja ruotsinkielinen; englanninkielinen katsaus. 44.959. V. OpetaslaltokseL Suomenkielinen Ja ruotslnkiellnen laitos, taulukot myös englanniksi. 26. 957-58. B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen- Ja ruotslnkiellnen,.englannlnkiellnen slslulysluettelo. 48. 959. C. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallshallnnosta. Suomenkielinen. 70. 957. (v:n 952 osa ei vielä ole ilmestynyt). Senast utkomna publikationer (Alla utom A V och V utglvna av Helsingfors stads statistiska byrå) A. Helsingfors stads statlstlk.. Bllso- ooh sjnkvard. Flnsk text, tabejlerna även pii svenska och engelska. Förra delen (årsberättelser). 44. 959. Senare delen (statlstlsk överslkt). 39-4. 954--56. D-m. Ut.rlkes handel ooh sjlfbrt. Flnsk text, tabellerna och varuförtecknlng även på svenska och engelska. 2. 959. V. Kaupungin teolusuuslaltokset (Stadens ndustrl. verk). ÅrsberäUelse utglven av Helsingfors stads ndustrlverksnänmd. Flnsk text. tabellerna även på svenska. 44. :959. V. Stadens bokslut. Utglven av Helsingfors stads drätselkontor. Flnsk- och svenskspråklg, överslkt på engelska. 44. 959. V. UndervlsnlngsvDsen. Flnskspråklg och svensk- '. språklg upplaga, tabellerna oeks4 på engelska. 26. 957-58. B. Statlstlsk Arsbok för Helsingfors stad. Flnsk- och svenskspråklg, lnnehallsförtecknlng också på engelska. 48. 959. C. Berättelse angaende Helsingfors stads kommunalförvaltnlng. Flnskspråklg. 70. 957. ( delen av Ar 952 har ej ännu utkommt). D. Hels{ngln kaupungin kunnalllskalenterl. Suomenkielinen Ja ruotsinkielinen laitos. 32. 960. D. Helsingfors stads kommunalkalender. (till 955 Kommunalkalender för Helsingfors stad). Flnskspråklg och svenskspr4klg upplaga. 32. 960.. E. Helsingin kaupungin kunnallinen asetuskokoelma. ' E. Kommuital författnlngssamllng för Helsingfors Suomenkielinen ja ruotslnkiellnen laitos. stad. Flnskspråklg och svenskspråklg upplaga. 37. 959. 37. 959. F. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomen 'klellnen Ja ruotsnklellnen laitos. AJankohtanen rtolehtljärjestelmi. O. Tilastollisia kuukausi tietoja Helsingistä. Suomenja ruotslnkiellnen teksti, englanninkielinen katsaus. 2. 960. F. Författnlngshandbok för Helsingfors stad. Flnskspråklg och svenakspråklg upplaga. Aktuell enlgt lösbladssystem. O. Statlstlska manadsuppglfter för Helsingfors. Flnsk- och svenskspraklg ten, överslkt p4 engelska. 2. 960.

HELSNGN KAUPUNGN TLASTO - ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA 2 959 HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA H EL S N K ' 96

HELSNGfORS STADS STAT.STK - UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE 2 959 UTGVEN AV HELSNOFORS STADS STATSTSKA BYRÅ S T A T ST les 0 f THE C T V. 0 f H E L S N K (H E L S N G f 0 R S) -U FOREGN TRADE AND NAVGATON NE.W SERES 2 959 PUBLlSHED BY THE STATSTCAL OfflCE Of THE CTY Of HELSNK HELSNK 96 MERCATORN KRJAPANO

Alkulause Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulku~ valaiseva tilasto julkaistaan joka vuosi, ja siihen liittyy täydellinen suomen-, ruotsin- ja en gianninkielinen (v:een 950 ranskankielinen) tavaranimikkeistö, joka samalla kertaa on painettu useiden vuosien tarvetta varten. Kertomusvuonna mainittu nimikkeistö on säästäväisyyssyistä jätetty liittämättä varsinaiseen vuosikertomukseen, ja sitä on saatavana tilastotoimistosta erillisenä niteenä. Julkaisun toimitustyötä on johtanut aktuaari Ann ali i s a K y t ö maa, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä, joulukuussa 960. Karl-Erik Forsberg

SSÄLLYSLUETTELO NNEHÄLLsröRTECKNNO 'CONTENTS Sivu JOHDANTO 5 NLEDNNO 5 NTRODUCTON Slda Page 5. ULKOMAAN KAUPPA. Koko kauppavaihto... 7 Z. Tuonti 0 3. Vienti 3 4. Tullnkanto 7 5. Varastolmls- Ja laturihuolto 8. UTRKES HANDEL. Totala handelsomsättningen.. Z. mport 3. Export. 4. Tulluppbörden 5. Upplagsrörelsen och kajkontrollen. FOREON TRADE 7. Total Exchange.... 0 Z. mports..... 3 3. Exports..... 7 Customs Duties Collected. 5. Storage and Quay Ooods Ser- 8 vice..... 7 0 3 7 8. MERENKULKU. SJÖFART. NAVOATON. Kauppalai vasto 9. Handelsfloltan 9. Merchant Fleet... Z. Ulkomainen merenkulku 22 Z. Sjöfartenpå utlandet 22 Z. Foreign Shipping 9 22 TAULUSTO. Tuonti Helsinkiin vuonna 959........ 2 2. Vienti Helsingistä vuonna 959......... 7 3. Helsingin tulli kamarin kanto vuonna 959 verrattuna koko maan tullinkantoon..... 23 4. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset vuoden 959 alussa ja lopussa...... 24 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset bruttovetomäärän mukaan vuoden 959 lopussa.......... 26 6. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset iän mukaan vuoden 959 lopussa... 27 7. Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 959 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan... 28 8. Helsingistä lähteneet alukset vuonna 959 määrä-. maan ja aluksen kotimaan mukaan... 35 9. Satamalaitoksen tulot vuonna 959....... 43 TABELLER. mporten tili Helsingfors Ar 959... 2 2. Exporten fran Helsingfors Ar 959... 7 3. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare Ar 959 i förhallande tili tulluppbörden hela landet 23*' 4. staden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vid in- och utgangen av Ar 959... 24* 5. staden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vid utgangen av Ar 959, fördelade efter deras bruttodräktighet... 26 6. staden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vld utgangen av Ar 959, fördelade efter Alder.... 27* 7. Tili Helsingfors ankomna fartyg Ar 959, fördelade efter avgangsland och fartygets hemland 28* 8. FrAn Helsingfors avgangna fartyg Ar 959, fördelade elter destinationsland och fartygets hemland............ 35 9. Hamnverkets inkomster Ar 959...... 43. TABLES. mports to Helsinki (Helsingfors) n 959... 2 ' 2. Exports from Helsinki (Helsingfors) in 959.... 7* 3. Customs duties collected by the Customs' House of the City in 959 compared with the corresponding figures for the whole country... 23* 4. Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the beginning and at the.end of the year 959., 24 5. Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the end of the year 959 cassified by tonnage.. 26' 6. Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over by their age at the end of the year 959... 27 7. Vessels arrived to Helsinki in 959 by country'of departure and nationality 28* 8. Vessels departed from Helsinki in 959 by country of destination and nationallty................ 35 9. Dues collected by Port Authorities.n 959... 43

Johdanto nledning ntroduction Ulkomaankaupan suhdanteet. Vuonna 958 alkanut kansainvälinen suhdannenousu jatkui koko kertomusvuoden. Se oli samanaikaisesti vallalla kaikissa maissa ja yleensä erikoisen tasaista. Lisäksi hinnat pysyivät melko muuttumattomina. Myös Suomessa taloudellinen kehitys oli kahden edellisen vuoden vähäisen laskukauden jälkeen voimakkaasti nousussa, ja tämä loi edellytykset ulkomaankaupan laajenemiselle. Maamme vientiä lisäsi yleinen taloudellisen toiminnan vilkastuminen ja' kansainvälisten suhdanteiden paranemisen aiheuttama tärkeimpien vientitavaroidemme kysynnän lisääntyminen. Maamme ulkomaankaupassa, joka edellisenä vuonna oli ollut huomattavasti vientivoittoinen, 'olivat vienti ja tuonti nyt suunnilleen tasapainossa. Koko maan viennin määrä kasvoi n. j 5% edellisestä vuodesta, ja tuonnin määrä kasvoi vielä enemmän eli n. 20%. Viennin arvo nousi edellisestä vuodesta kuitenkin vain n. 8% ja tuonninkin arvo vähemmän kuin sen määrä eli n. 4%. Tärkeimmät vientimaat olivat Englanti, Neuvostoliitto, Länsi-Saksa, Yhdysvallat, Hollanti ja Ranska. Tuontimaista oli ensimmäisellä sijalla Länsi-Saksa, joka nyt aivan vähäisen ohitti Neuvostoliiton, Englanti, Ruotsi, Ranska ja Yhdysvallat. Seuraavassa asetelmassa esitetään koko maan vienti ja tuonti valuutta-alueittain v. 959. Dollarialue Dollarland (Dollar area).... Punta-alue Sterlingland (Sterling area).... Muut mutilateraaliset OEEC-maat. Andra multiaterala OEEC-änder (Other multilateral OEEC-countries).... Bilateraaliset OEEC-maat Bilaterala OEEC- Vienti Export Exports mrdmk % 7. 6.4 68.0 25.~ 92. 34.5 mrdmk 4.5 42.8 28.3 Tuonti mport mports % 5.4 6.0 48.0 YijAåmä tai vajaus Överskott eler brlst D~fic/tncy or surplus mrd mk + 2.6 + 25.2-36.2 länder (Bilateral OEEC-countries)... 6.8 2.5 3.5. 3 + 3.3 täryhmä östgruppen (East group)... 62.7 23.5 66.5 24.9 3. B Muut maat Övriga länder (Other countries).. 20.6 7.7. 7 4.4 + 8.9 ------------------------------------------------- Summa (Total) 267.3 00.0 267.3 00.0 ± 0.0

6 Pohjoismaiden yhteismarkkinasuunnitelmaa koskevat neuvottelut jatkuivat vuoden aikana, mutta marraskuussa 959 jouduttiin suunnitelmasta luopumaan. Euroopan vapaakauppa-aluesopimuksen (EFTA) edistyttyä niin pitkälle, että seitsemän maan välinen sopimus vapaakauppa-alueen muodostamisesta voitiin vuoden vaihteessa allekirjoittaa, mutta Suomella ei, aloitetuista neuvotteluista riippumatta, ollut vielä mahdollisuutta liittyä tähän liittoutumaan. jääolot Helsingin satamassa. Talvi 959 oli harvinaisen leuto, joten satama oli avoinna koko talven. Vielä helmikuun alussa oli meri kokonaan vapaana jäistä Suomenlinnan, Särkän, Harakan ja Pihlajasaaren ulkopuolella. Niin myöhään kuin 6. 2. oli Etelä-satama vapaana jäistä pohjoistuulien ansiosta, ja 28. 3. alkaen oli satama jälleen jäätän, mikä on erittäin harvinaista meidän vesillämme. Tästä syystä käytettiin jäänmurtaja Otsoa poikkeuksellisen vähän. Suhteellisen helposta jäätalvesta johtuen liikenne jatkui satamassa vilkkaana koko talven. V. 959 kävi Helsingin satamissa laivoja 2.7% enemmän kuin edellisenä vuonna. ~,euraavassa selvitetään ulkomaankaupan ja merenkulun k~hitystä Helsingissä v. 959. Ulkomaankauppaa koskevat päätaulut on laadittu tullihallituksen tilastotoimistossa'; ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituskappaleisiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu v. 955 voimaan t.ulleen tullitariffin nimikkeistöä ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilastotoimistossa laadittu~ ja valtioneuyoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihal!ituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevat päätaulut on laadittu merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimistossa. Satamakannantaa valaisevat tiedot samoin kuin tekstiosastossjl Julkaistu katsaus satamalaitoksen varastoimisja laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen toimintåkertomuksesta.

l. ULKOMAAN~,KAUPPA UTRKES ffandel -. FOREON TRADE. Koko kauppavaihto - Totala handelsomsittningen Totat Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v. 953-59 antaa seuraava taulukko, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muutto tavaraa lukuun ottamatta) sekä koko kauppavaihdon raha-arvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat suhdeluvut. Helsingin vienti kasvoi v. 959 markkamääräisesti edelliseen vuoteen verraten ja oli suurempi kuin muina katsauksen esittäminä vuosina. Tuonti on myös markkamääräisesti edelleen huomatt'avasti kasvanut.. Helsinllln kaupunaln Ja koko maan tuonnin Ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina 953-59 Vlrdet av HelslnlVors stads och hela landets mport, export och totala handelsomsättnina åren 953-59 Value 0/ imports, exports and total exchange 0/ the City and 0/ the whole country in 963-69 Koko kauppavaihto Tuonti mport Vienti Export Tötala handelsomsllunlngen mports Exports Vuosi T oal exchlu!ge Ar Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Yea, Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Whalt ajuntry -- 000 mk [ % 000 mk % 000 mk % 953... 2 860226 63420822 52.0 3555249 4535399.0 253 45 ~75 77 956 22 30.8 954..., 5236845 849640 55.8 5668074 680929 0.7 30875499 0 773230 33.0 ' 955... 7696039 0502479 57.4 8259274 2200509 2.2 3582943 23602988 34.5 956... 203557768 09846667 54.0 7798658 2 435 2.0 38544 286 3'277782 34.4 957".. 227927300 5256428 50.6 22385430 2467399 0. 44032730 36723827 3. 958... ' 23330294 2480850 53.5 24793436 26760720 0.8 48237275 5 56922 3. 5 959,.., 26730079 4205792 53.2 26732907 28448930 0.6 534622086 70554722 3.9

8 Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kun sen sijaan koko maan kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat. suurin piirtein olleet tasapainossa kauppavaihdon kallistuessa milloin tuontimilloin vientivoittoiseksi. Aikaisempina vuosina oli koko maan kauppavaihto jonkin verran vientivoittoinen paitsi v. 956-57 oli tuonnin enemmyys huomattavan suuri, mutta v. 959 tuonti ja vienti olivat miltei tasan yhtä suuret. Niin paljon kuin tuonti- ja vientimäärät ja niiden raha-arvot eri vuosina voivatkin vaihdella, on Helsingin osuus koko maan tuonnissa ja viennissä säännöllisissä oloissa pysynyt jokseenkin samanlaisena. Helsingin, jonka tuonti jo vuodesta 927 lähtien sotavuosia lukuun ottamatta oli lähes puolet tai enemmänkin koko maan tuonnista ja vienti yli kymmenes osa koko maan viennistä, osuus koko maan yhteenlasketusta tuonnista ja viennistä oli v. 959 vähäisen kasvanut. Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon raha-arvoon, ei ole mahdollista vertailla eri vuosien tuonti- ja vientiarvoja sellaisenaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu erityiset indeksiluvut osoittamaan tuonti- ja vientltayaroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavalhtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston v:n 954 hintojen nojalla laskemista hintaindekseistä. Seuraavassa esitetään koko maan tuonnin-ja viennin indeksisarjat seitsemältä vuodelta. 2. ndeksiluvut v. 953-59 ndextai ilren 953-59 The. indices in 953-69 Vuosi Ar Vtar 953 954 955 956 957 958 959 Tuonti. m~ort.- Ykllkkllarvolndekll Enhet8vArdelndex UnU vajlu ntux lmports 06 ioo 00 05 22 40 33 Volyymi-ndeksi Volymlndel< Volumt ntia 76 00 6 27 23 0 32 953 954 955 956 ~.!>7 958 959 Vienti Export Exports 98 00 06 06 6 38 30 86 00 09 07 7 5 3 Taulukossa 3 esitetään Helsingin koko kauppavaihdon raha-arvoa esittävät luvut vuosilta 954-59 laskettuna samoin perustein. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien ideksllukuja, jotka esitetään sivulla 4. Kauppavaihdon arvo on kertomusvuonna jälleen huomattavasti noussut.

9 3. Helsingin kaupungin kauppavaihdon raha-arvo v:n 954 hintojen mukaan, vuosina 954-69 VArdet, av Helsingfors stads totala handelsomsättnlnll enullt 954 lrs prlser, lren 954-59 Total value 0 trade 0/ the City in' 964-.59 at 95 prices Vuosi Ar Ytar ", Arvo, Vlrde, öknlng (+) eiler, mlnsknlng (-) arvosta Va/ue. Lisäys (+) tai vähentyminen (-) % v:n 954 " natqrt (+) or dtatast (-) % av 954 Ars varde --------'--''---~---c- ;-----'''--- Per un 0/ ht MJ. mk % va/ut n 954.9.54.... 955.... 956... ','... :...,.... 957... :.... 958... :... :. 959... '... 0 773.8 22532.8 25458.0 4 030.4 09805.2 29260.7 +27059.6 +20759.6 + 2925.2-427.6-4225.2 +9455.5 +36.2 +20.4 + 2.'4-9. - 3.'7 +7.7 00.0 20.4 23.3 2.0 07.9 27.0 ". Helsingin asema maan muiden tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetään 8 suurimman satamakaupungin kauppavaihdon' raha-arvot v. 957~59 prosentteina koko maan kauppavaihdon ralia-arvosta. Pääkaupungin osuus ulkomaisen kaupan välittäjänä oli kertomusvuonna suunnilleen entinen. Helsingin jälkeen olivat Kotka ja Turku maan suurimmat satamat. Edellinen on etupäässä vientisatama, 'jälkimmäin~n enemmän tuontisatama. Helsinki on ylivoimaisesti suurin tuontisatamamme; sen tuonnin arvo oli, kertomusvuonna' edelleen yli puolet koko maan tuonnin arvosta. Vientisatamana Helsinki sijoittui Kotkan jälkeen toiseksi. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon raha-arvo %:ina koko.'. maan vastaavista arvoista ' VArdet av de,viktlgaste:'finska hamnarnas import, export m;h totala handelsomsättni'ng procent av mot8varande värden för hela landet Value 0 imports and exports rom the principal Finnish ports per uni 0 the total value 0 the country Kaupunki Stad Town Tuonti mport mports 957 958 959 Vienti Export Exports 957 958 959 Koko kauppavaihto Totala handellomlllttnlngen Tola/ athangt 957 955 959 Helsinki Kotka Turku Pori Rauma Hamina Hanko Vailsa Kaikki Helsingfors.. '. 50.6 5.4,.4. '3.2 2.. :.3.9 Äb~.. :::::.::: Björneborg.. Raumo Fredrikshamn Hangö.... Vasa..... Samtliga (A) 79.7 53.5. 4.8 3.2 2.2.6..2 2.2 79.8 53.2 4.. 2.5.6 0.7. 3' 2.0 76.5 0. 25.2 8.2 7.4 5.4 5.4.8 0.9 64.4 0.8 23.4 8.8 8.6 5. 8.4 2.2.0 68.3 0.6 24.7 8.9 8.0 5.8 9.5 0.9 0.9 69.3 3.' 4.9.3 5.2 3.7 3.~.5.4 72.3 3. 5 4.4 0.9 5.5 3.4 4.9.7.6 73.9 3. 9 4.4 0.0 5.3 3.7 5...4 72.9 2

0 2. Tuonti mport - mports Tauluosaston taulussa julkaistaan y/csltyiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 959 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin kertomusvuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tilastollinen numero ilman siihen liittyvää tekstiä. Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta s.itten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Kuten jo mainittiin, ei tuontitavaroihln lueta muuttotavaraa. Taulukossa 5 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v. 954--:-59. Todellisten tuontihlntain mukaan laskettu tuonnin raha-arvo oli v. 959 3.9% suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa olevat v:n 954 hintojen mukaan lasketut raha-arvot. Niistä näkyy, että tuonnin volyymi, joka v:sta 956 oli ollut laskussa, osoitti tuntuvaa nousua v. 959. Taulukosta 6 nähdään, miten Helsingin tuonnin rcj.ha-arvo v. 955-59 jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisin ja suhdeluvuin. Taulukosta nä/ldääns!tä paitsi tavararyhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavarary"millä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranimikkelstön pääryhmiä. ' Suurimpana tavå'raryhmänä olivat Helsingin tuorin,issa koneet ja kuljetusneuvot, joiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edelleen kasvanut ja joiden tuonnl markkamääräinen yhteisarvo oli edellisestä vuodesta noussut enemmän kuin 3 miljardia. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kasvikunnan tuotteet ja metallit. Traktorien ja autonalustojen samoin 'kuin alu~ten tuonti oli kasvanut melkoisesti. Suurin maahan tuoduista aluksista oli Hollannissa rakennettu 2 869 bruttorekisteritonnin tankkialus Presto. Lisäksi ostettiin Ruotsista kaksi ja Norjasta kolme pienempää alusta. Helsinkiin tuodun vehnän ja sokerin määrä oli tuntuvasti vähentynyt edellisestä vuodesta. Sen sijaan oli tuoreiden,hedelmien ja kahvin tuonti jatkuvasti kasvanut. Koksin ja kivennäisöljyn tuonti.oli myös edelleen vähentynyt, samoin bensiinin. Kemialliset aineet ja tekstiilitavarat olivat edelleen tuontitavaroina tärkeitä, samoin kautsuteokset, lähinnä autojen ulkorenkaat ja muovi tuotteet, sekä erilaiset alumiiniteokset. Helsingin tll9nniri osuus' koko maan tuonnista oli suunnilleen sama kuin edellisinä vuosina vaikka eri tuontiryhmien keskinäinen osuus onkin vaihdellut. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja -arvo v. 957-59 käy ilmi taulukosta 7. 964 955 956 957 958 959 Vuosi Ar Ytar................ 5. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina 954-59 AterbUck på importen till Helsingfors åren 954-59 Survey 0 imports 0' Helsinki in 954-59 Tuonnin raha- Tuonnin rahaarvo todellisten arvo v:n 954 hlntoien mukaan LisäyS (+) tai vähentyminen (-) Hlnlalndeksl hintojen mukaan mportens värde Ökning (+) eiler minskning (-) Prislndex mportens värde enllgt faktlska enllgt 954,Ars priser lncrtast (+) Dr.dtcrtast (-) Prjet priser Valut o[ mports lndlets ValUt 0 lmft0rts at CU"tnf prlcts Y54 = 00 at 954 pr ta Milj.mk % Mllj.mk 84 964. +2543.3 +34.0 00 84 964. 0 502.5 +6538.4 +9.5 00 0 502.5 09846.7 + 8344.2 + 8.2 05 0465.9 5256.4 + 5409.7 + 4.9 22 94472.5 24808.5 + 9552... + 8.3 40 8948.9..., 42 05.8 +7297.3 +3., 33 06846.5 % v:n 954 tuontlarvosta % av 954 Ars importvärde Pu etnl 0 tju valut 0 954 jmports 00.0 9.5 23.. 2 04.9 25.8

,.. 6. Tuonnin raha-arvo tavararyhmlttäin vuosina 956-59 Ja prosentteina HelslnllJn koko tuonnista sekä koko maan tuoddtata vuosina 955-59 Värdet av bnporten efter varugrupper åren 956-59 och i procent av staded8 hela importvärde och av motsvarande tai iör hela landet åren 955-59 Value 0/ imports in 966-69 by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total imports 0/ the City and 0/ the whole country in 966-69, Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Abso/ute numbtrs % Ryhmä n:o Koko maan vastaavasta Helsingin koko tuonnista tuonnista Grupp siffra Av hela importen tili Av hela landets 0t- 000 mk. Group lumbtr Helsingfors svarande import Of total imports of tm City Of total i mports of the ",holt country - 956 957 958 959 955-57 958 959 955-57 9~8 959.... 73 976 588853 653968 75784.0 0.5 ' 0.5 68.7 74.8 80.2 60.3.... 676270 667686 9334660 8434446 5. 5.5 3.0 6.8 63.0.... 595424 26493 266636 75973.8. 7.~ 75.7 77.0 66.3 V.... 479578 436678 4548869 458840 4.0 3.2 4.4 40.2 4. 2 3.7 V.... 9349928 3677 57 03666 748569 9.3 8.3 5.3 30.6 28.3 23.6 V.... 80895 9553947 075932 339256 7.8 8.6 9.4 5.5 5.8 50.8 V.... 38 59 24034 87459 92273.2 0.7 0.8 54.0 47.8 43. V.... 2842292 305309. 325 043 3897720 2.6 2.6 2;7 80.6 8.2 73.8 X.... 480380 569638 487204 643782 0.5 0. 0.5 56.2 54.6 39.8 X.... 730 ~08 90463 70663 28275 0.7 0.9 0.9 84.7 79.3 85.9 X.... 48 ~6 063775 0480350 206 25 0. 8. 8.5 49.2 47.6 48.6 X...,... 536494 473920 37804 470973 0. 0.3 0.3 87.2 84.4 88.4 X.... 934947 980558 5729 229074 0.9 0.9 0.9 70.3 66.5 67.2 XV.... 403893 454 680 39046 463036 0.3 0.3 0.3 9. 93.0 89.4 XV.... 320582 545788 579730 6779652 2. u 2.2. 8 50.6 47.8 45.6 XV.... 834970 7250990 22534056 28838384 5.6 20.3 6. 6 59.3 59.9 XV.... 5209295 3307558 736760 24540948 2.8 3.9 7.3 67.8 74.7 7.3 XV.... 2598374 246078 254946.9. 3094059 2. 2.0 2.2 87.6 83.6 85.6 XX.... 3530 308569 9536 96095 0.2 0. 86.2 84.6 72.8 XX.... 886 763525 43056 76063 0.7 0.9 0.8 82.5 80.5. 54.8 XX.... 8.40 66 274 7352 0.0 0.0. 0.0 92. 87.9 82. Koko tuonti Hela importen (Total 0/ imports) \098466675256428248085042 05 792! 00.0 00.0 00.0" 53.7 53.5 53.2 8. 0.. Elävät eläimet ja eläinkunnan tuotteet Levande djur och produkter av animaliska ämnen. Kasvikunnan tuotteet Produkter av vegetabiliska ämnen. Eläin- ja kasvi rasvat ja -öljyt ym. Anima iska och vegetabiliska fettarter o. oljor m.m. V. Ravintoaineteollisuuden tuotteet; juomat; tupakka ym. Produkter av ivsmedelsindustrin; drycker; tobak m.m. V. Kivennäisaineet jä -tuotteet Mineraliska ämnen och produkter V. Kemialliset ja farmaseuttiset aineet ja tuotteet; värit ja vernissatj lannoitteet ym. Kemiska och farmaceutiska ämnen och produkterj färger. och fernissorj gödningsmedel m.m. V. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. Hudar, skinn och pälsverk m.m. V. Kautsu ja kautsuteokset Kautschuk och kautschukarbeten X. Puu ja korkki ym. Trä och kork m.m. X. Paperivanuke, pahvi ja paperi ym. Pappersmassa, papp o. papper m.m. X. Tekstiiliaineet ja -tavarat Textilämnen och textilvaror X. Jalkineetj päähineet ym. Skodonj huvudbonader m.m. X. Kivi- ja kivennäisaineteokset; lasi ja lasiteokset ym. Arbeten av sten och andra mineraliska ämnen; glas och glasvaror m.m. XV. Oikeat helmet, jalokivet ja jalot metallitj metalliraha ym. Äkta pärlor, :ädelstenar och ädla metallerj metallmynt m.lt. XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metaller m.m. XV. Koneet ja laitteetj sähkötarvikkeet Maskiner och apparaterj elektriska förnödenheter XV. Kuljetusneuvot Transportmedel XV. Kojeetj kellot ja kellokoneistotj soittimet. nstrumentj ur och urverkj musikinstrument XX. Aseet ja ammukset. Vapen och ammunition XX. Muualle kuulumattomat tavarat Varor, ej annorstädes hänförliga XX. Taideteoksetj kokoelmat ym. Konstverkj samlingar m.m.

2 7. Tärkeimpien tavaraln tuontipaljous, Ja -arvo vuosina 957-59 mportmänader och -värden för de vlktiaaste varuslaaen åren 957-59 Quanttty and vtlue 0 the 'most important com!!'odities imported in 957-59 Tavaralaji.Varuslag Commodlty Voi. smör...[ Suolet Tarmar.... Kukkasipulit, koristekasvien juuret ym. ja kasvien pistokkaat Blomsterlökar, rötter av prydnadsväxter m.m. och sticklingar.... Sipulit, tomaatit, herneet. LÖk, tomater, ärter.. Hedelmät ja marjat. Frukter och bär.... Kahvi, paahtamaton Kaffe, orostat.... Tee Te.... Vehnä, jauhamaton Vete, omalet.... Ruis, jauhamaton Råg, omalet.... Kaura, jauhamaton. Havre, omalet.... Tali, hylkeen- ja valaantraani, kalanmaksaöljy 957 o 725 676 2363 70684 29549 549 32404 27938 707 PalJous, tonnia Kvantitet; ton Quantlty, tons 958 o 946 865 458 66003 30854 325 68056 o 50 ym. Talg, säl- och valtran, fiskleverolja m.m. 3 306 4765 Kookosöljy Kokosolja........................ 328 7030 Kovetetut rasvat ja öljyt Fettarter och oljor, hydrerade.... 738 4653 Sokeri. Socker.... 3723 55054 Kaakao ja kaakaovalmisteet Kakao och kakaotillverkningar.... 59 044 Alkoholijuomat Alkoholdrycker: yli 2 :n astioissa på kärl över 2!..... 4673 2474 muissa astioissa ) på andra kärl ).... 995 808 Tupakka, valmistamaton Tobak, oarbetad.... 204 73 959 43 839 2256 589 8024 3333 423 32948 o 7994 4895 4378 h~ 3 357224 398937 96492 4740063 7797826 280348 645907 456464 306329 236744 783499 Arvo. Värde Value 000 mk 958 959 9 43605 678709 74668 5786552 935 805 204484 628799 0 762 40248 66300 087 44984 87545 290970 6508967 8274632 254766 796427 23085 43605 504724 732 604743 459387 6765 40492 299 429 2029 957 377 3 20 2883 000 2004 28759 52230 350563 622899 4 604 339088 352205 5552 404 07 53244 48538 7659 Antrasiitti, kivihiili ja koksi. Antracit, sten ko och koks.... 9580 70653 706595 6522554 4357392 35887 Kivennäisöljy, raaka, kivennäisöljyn raakatisle ja juokseva tislausjäte (masutti) Mineralolja, rå, rådestillat och fytande destillatavfall (masut).. 357 950 357 858 262 682 3554049 Bensiini. Bensin... 2) 5070 2) 4748 ) j 4567 563294 Kivennäisvoiteluöljyt Mineralsmörjoljor...... 24086 5 286 8972 72429 Teolsuuskemikaalit ndustrlkemikalier... 422 3 42 4080 449550 Selluloidi, selluloosa-asetaatti yms. Celluloid, cellulosa-acetat m.m. '...' Seka!. kemikaalit, kem. valmisteet ja lääkkeet Vissa kemikaller, kem. preparat och läkemedel.. Valokuvaustarpeet Fotoartiklar.... Värit, lakat ja vernissat. Färger, lack och fernissa Sulfonoidut öljyt ja rasvat, voiteluöljyt ym. Sulfonerade oljor och fettarter, smörjoljor m.m. " Lannoitteet. Gödningsmedel.... Vuodat ja nahat Hudar och skinn..-.... Turkikset Pälsvaror.... Kautsu ja -teokset. Kautschuk och -arbeten.... Siitä: Därav: autonulkorenkaat automobilytterringar.... Painotuotteet ym. Tryckalster m.m...... Luonnon- ja tekosilkki Naturligt och konstsilke.. Vila Ul.... Villa- ja karvalanka Garn av ull och av djurhår.. Villa- ja karvakankaat.tyger av ull och av djurhår ) 000!..) Alkaen F r.o.m. 9. 5. 57. 000.. 255 523 4880 7454 422 06 465 224 2474 022 473 2322 06 823 ; 639 2507 439 4773 5685 5426 225 244 056 2066 232 244 252 95 699 359557 23869 68988 228759 508 43 [ 433374 583 850 475337 0478 890420 07 935 484820 3068 27345 364688 358372 560 679 549 804 757 03 354 7 488 254 586 540 442 973 403 9043 929 570 275 225 3563 300 70 2089 8 726 536099 82294 254547 884676 305309 864974 574699 432699 593703 343207 995877 539990 309584 296839 469727 2902430 83937 74839 505354 520533 82425 0846 740947 327060 465746 583928 3897720 25 293 774787 96840 406664 395 43049

3 7. Jatkoa. forts. Contd. TavaralaJlo Varu8ag Puuvillalanka 0 Bomullsgarn.... Puuvillakankaat 0 Bomullstyger.... Linoleumi yms. tuotteet 0 Linoleum o.dyl. tillverkningar.... Neuletuotteet, ompeluteokset 0 Trikåvaror, sömnadsarbeten.... Kivi- ja kivennäisaineteokset 0 Arbeten av sten o.a. mineraliska ämnen.... Tankorauta ja -teräs 0 Stångjärn och -stål.... Rauta- ja teräslanka 0 Järnc och ståltråd.... Rauta- ja teräslevy sekä vannerauta ja -teräs 0 Järnoch stålplåt samt bandjärn och -stål.... Putki ja putkenosat 0 Rör och rördelar.... Työvälineet 0 Arbetsredskap.... Kupari ja -teokset 0 Koppar och -tillverkningar.. Alumiini ja -teokset 0 Aluminium och -tillverkningar Lyijy ja -teokset 0 Bly och -tillverkningar... Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden irralliset osat 0 Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; lösa delar tili dem.... Maatalous- ja meijerikoneet sekä -laitteet 0 Lantbruks- och mejerimaskiner samt -apparater... Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden irralli-, set osat 0 Elektriska maskiner, apparater och förnödenheter; lösa delar tili dem.... Traktorit ) 0 Traktorer ).... Autot ) 0 Automobiler ).... Auton alustat ) 0 Automobilunderreden ).... Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat 0 Hjul med gummiringar o.a. delar tili automobiler ;.... Moottoripyörät, polkupyörät, moottorilla varustetut ) Motorcyklar, velocipeder, försedda med motor )..... Niiden irralliset osat ja tarvikkeet 0 Lösa delar och tillbehör tili dem.... Alukset yli 9 brrt ) 0 Fartyg över 9 brrt ) :... Optiset kojeet, ortopediset laitteet ym. 0 Optiska instrument, ortopediska artiklar m.m.... Kellot,,kellok~neistot ja niiden osat 0 Ur, urverkl och delar tili dem...'.... Paljous. tonnia (vantltet. ton Arvo 0 Värde \ 000 mk \957 \958 - \99 \957, \958 \959 573 736 5323 28 805 753 3745 236 082 98 644 69028 702663 2339 50504 968827 246242 4 083 533 323 455 74 495 304 342 65 528 759494 87 96 '465 380 2 586 44 052 485 964 584 469 34 637 _ 25 27, 3 899 606 25 288 022 436 64 726,,542, 830 49766 42647 65686 8866 28590 82 590 6305 4047 69362. 26290 027 258 4827 630 72 48 33272 285 997 9600 4880 5224932 805749 62633 536722 40628 064720 5038054 928846 024990 576225 252995 430472 4656239 224470 83723 827365 2 76479 349839 5982 5675 22057 98788742467586439373 3008 7072 8982 5095 542 360 8664 573 6 438 3745 836 7832 4824 3449 3239 522 975 6 403 3 824 848 995 375 480 569 985 038 6 523 22 869 0580829026 00 4 50482 4306444 729974 6269 4 72 36 5635087 548022 5979 47685 364069 6366830 4089 22629 55978 792297 5950 3243 25050 326579 440 234 804 505 0 3 73 800 03374 8967 97632 470 326495 537 343 827206 584639 5954 683356 3. Vienti Export - Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 959 julkaistaan tauluosaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä' ja sen raha-arvo. Samaten, kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiden vaikutus viennin raha-arvoon voidaan poistaa tarkoituk~enmukl!-isten hintaindeksien avulla. Seuraavassa asetelmassa esitetään ~ullihallituksen' tilastotoimiston"vuoden 954 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tårkeimmllle, vientitavararyhmllle. --, ) kpl 0 st.

4 8. Viennin lndeksiluvut tanraryhmittain ndextai för exporten efter varulirupper Price indices by groups 0 commodities exported 953 954 955 Maataloustuotteet Lantbruksprodukter... 98 00 99 Metsataloustuotteet Skogshushållningsprodukter... 00 0 Teollisuustuotteet ~ndustriprodukter... 97 00 06 Muut tavarat ') Andra varor ')... 98 00 06 96 957 958 959 90 92 0 7 0 8 39 20 06 7 39 3 06 6 38 30 Taulukosta 9 käyvät jimi todellisten hintain mukaan lasketut viennin raha-arvot ja niiden vaihtelut v. 954--59 sekä myös v:n 954 hintojen perustalla lasketut koko viennin muunnetut raha-arvot, joiden lisääntyminen tai vähentyminen vuodesta toiseen ilmaisee viennin paljousvaihteluja.siihen on selvyyden vuoksi otettu myös viennin yleisindeksiä osoittavat luvut vaikka niitä ei olekaan käytetty hintoja muunnettaessa. Viennin volyymi v:n 954 hintojen mukaan on kertomusvuonna edelleen jonkin verran noussut. 9. Katsaus;.elsinliin vientiin vuosina 954-59 AterbUck på exporten fråli Helsinlifors 'ren 954-59 Survey 0 exports rom Helsinki in 96#-69 Vuosi Ar Ytar Viennin raha- Viennin rahaarvo todellisten Hnta- arvo v:n 954 hintojen mukaan Llllys (+) tai vähentyminen (-) indeksi') hintojen mukaan Exportens vlrde Exportens värde enllgt faktlska Öknlng (+) eiler mlnsknlng (-) Prlsindex ') enllgt 954 Ara prlser lncrtau (+) or dtatast (-) Prlu prlser ValUt 0 ocpom. ndlus ') ValUt 0 txports at,""tnl prlus at 954 prlus 954 = JOO MJ.mk % MlJ.mk % v:n 954 vientarvosta % av 954 Ars exportvärde Ptr un 0 ht valut 0 954 tjcports t 964... 955... 956... 957... 958... 959... 6809. +2273.7 +5.6 00 6 809. 2200.5 +529., +3.5 06 2 030.9 2 43. - 669.4-3. 06 20842. 2 467., + 36.3 + 0.2 6 9557.9 26760.7 +5293.9 +24.7 38 20656.3 28448.9 +688.2 + 6.,9 30 2244.2 00.0 25. 24.0, 6.4 22.9 33.3 Taulukosta 0 näkyyabsoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v. 956-59 jakautui eri tavararyhmien kesken. Taulukosta näkyy sitä paitsi kuinka monta prosenttia Helsingfn viennin raha-arvo kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Suurin osuus Helsingin viennissä oli edelleenkin paperiteollisuuden tuotteilla sekä puutavaroilla ja -teoksilla, tavara ryhmät X ja X, joiden vientiarvo oli v. 95849.8% ja v. 959 50.6% Helsingin koko viennistä, vaikka se koko maan näiden tavaroiden vientiin verrattuna olikin vähäinen. Paperiteollisuuden tuotteiden vienti oli kertomusvuonna yleensä laskusuunnassa paitsi käärepaperin, jonka vienti oli runsaasti kasvanut. Sahatun puutavaran, lähinnä erilaisten soirojen ja lautojen, vienti oli suuresti kasvanut edellisistä vuosista. Nahkojen ja vuotien sekä turkisten vienti lisääntyi kovasti, turkiksista tärkein oli minkki, jonka vientiarvo kertomusvuonna oli 697 miljoonaa. Puuvillakankaat ja tekokuitu ovat tulleet yhä tärkeämmiksi vientiartikkeleiksi ) <:äytetty yleislndeksiä Använt to.talindex. ) Muunnettuja raha-aivoja laskettaessa ei ole käytetty näitä. vaan asetelma 8:n osoittamia indeksilukuja Vid omräknlngen av värdebeloppen har dessa illdextal ej kommit tili användning, utan indextalen i tablå n:o 8. For the computation 0 the converted values in the next cl)lumn the indices in Table 8 have been used instead olthese indices.

5 samoin kotimaiset traktorit, joita kertomusvuonna vietiin Brasiliaan 593 kpl. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti oli kasvanut, kun sensijaan paperikoneiden viellti oli vain n. /, ed~isen vuoden viennistä. Alusten vienti 0 myös vähentynyt, ja viedyt alukset olivat pieniä. Myös selluloosan, puutalojen ja fanerin vienti oli edellisestä vuodesta laskenut, mutta 'juuston merkitys vientitavarana on edelleen kasvanut. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo v. 957-59 käy ilmi taulukosta. 0. Vlennlo raha-arvo tavararybmlttlln vuosina '956-59 ja prosentteina Helslolllo koko vlennlata sekä koko maan mnnlsta vuosina 955-59 Vllrdet av exporten efter varugrupper åren 956.:...59 och procent av stadens hela exportvarde och av motsvarande tai för hela andet åno 955-59 Valut 0/ txports in 966-69 by groups 0 commodities and per cent 0 the total exports 0/ tht City and 0/ the whole country in 966-69 Ryhma n:o l ) Orupp siffra l ) Group numbu 956 Absoluuttiset luvut Absoluta tai % Absolult numbtrs Koko maan vastaavasta Helsingin koko viennistä viennista Av hela exporten från Av hela landets mot- 000 mk Helsingfors svarande export ( 0 lo/al apor/s ol/he City 0/ /oal exporls ol/he Vhole country 957 958 959 9 55-57 958 959 / 9 55-57 95 959.... 2837044 4373992 379268 485637 4.4 4.2 4.7 57.4 44.0 37.6.... 7 579 78255 40033 230474 0.6 0.2 0.8 40.2 0.7 22.3.... 233 9208 243 3446 0.6 0. 0.0 42.9 63.4 8. V.... '.' 36035 34346 53775 3353 0.2 0.2 0. 4., 5.6 3., V.... 60857 203865 96336 68797, 0.8 0.7 0.6 6.5 5.6 4.8 V.... 344235 509066 6899 63393.8 2.3 2.2 52.4 40.2 37.8 V.... 804709 82858 660343 2675266 3.6 6.2 9.4 79.0 85.0 80.4 V.... 5439 22737 25772 66709 0. 0. 0.2 6. 2 70.8 59.4 X. 4247765 4035405 55984 686895 9.8 20.6 24.2 6.8 7.4 8.9 X.... 749354 5323383 7822755 ' 7533889 29.2 29.2 26.5 7.3 6.7 6.3 X.... 768209 73866 86030 267546 4. 3.2 4.5 40.0 27., 38.4 X.... 32962 37666 82!! 46008 0.2 0.3 0.2 92.7 80.4 3.4 X.... 296798 387680 479454 57900.6.8 2.0 48.7 47.3 47.8 XV.... 5340 2284 8867 4745 0. 0. 0.5 98.8 90.6 74.9 XV.... 87805 792637 502799 34408 3.3 5.8 4.7 2.2 25.4 2.l XV.... 782665 83642 202083 579670 3.7 7.9 5.6 9.7 8.4 8.7 XV.... 247638 297697 576025 74670 5.2 5.9 2.6 22.3 9.8 3.9 XV.... 7265 70346 6780 28307 0.3 0.6 0.5 5.7 60.9 76.7 XX.... 72 49 74675 2 968 5090 0.3 0.5 0.5 5. 2 47.7 53.8 XX.... 5409 28220 6767 44949 0. O.l 0.2 25.2 63.4 6.8 XX....,6557 640 334Q3 4476 '0.0 0. 0.0 95.3 9.0 99.9 Koko vienti / f / Hela exporten. (Total 0 exports) 2 43 5 2 467 399 26 760 720 28 448 930 00.0.4 0.8 0.6 ) Ks. s. Se s.. 00.0 /00.0

6. Tärkeimpien' tavaraln vlentlpaljou8 ja -arvo Vuosina 957-59 ExportmAnider och -varden. för de vlktli~!ite v~8laien åren 957-59 Quantity and. v.alue 0/ the most important commodities exported in 967-69 Ta v. a ra.. 8 J V a r u s a g' Commodlly Voi. Smör... ;.... Juusto. 08t.... Kemialliset ja farmaseuttiset 'aineet ja tuotteet Kemiska och farmaceutiska ämnen och produkter.... Vuodat janahat Hudar och sklnn.... Turkikset. Pälsvaror.... Pyöreä puutavara ') Rundvirke ').... Siitä: Därav: paperipuu ') pappersved ').... Sahattu ja höylätty puutavara ') Sågade och hyvlade trävaror ').... Siitä: Därav: soirot ja kapeasoirot, höyläämättömät') battens och scantlings, ohyvlade ').... laudat ja kapealaudat, höyläämättömät ') bräder och planschetter, iohyvlade ').... Puu teokset Träarbeten.... Siitä: Därav: faneeriviilu ja faneeri, ristiinliimattu ') fanerskivor och faner, korslimmat ').... Sulfiittiselluloosa, kuiva Sulfitsellulosa, torr.... Sulfaattiselluloosa, kuiva Sulfatcellulosa, torr.. Kartonki Kartong.... Pahvi Papp.... Paperi. Papper.... Siitä: Därav: sanomalehtipaperi tidningspapper.... kirjoitus- ja painopaperi skriv- och tryckpapper käärepaperi omslagspapper.... Puuvillakankaat ja tekokuitu Bomullstyger och konstfiber.... Hygleeniset ja sanitääri- sekä talousesineet, keraamiset Hygieniska och sanitära artiklar samt hushållsföremål, keramlska.... Kupari ja -teokset Koppar och -tlverkningar.. Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä irr. osat Angpannor, maskiner och mek. appar. samt lösa delar.... Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet sekä irr. osat Elektr. mask., apparater och förnödenheter samt lösa delar.... Traktorit, moottoripyörät, mopedit, trukit") Traktorer, motorcyklar, mopeder, truckar").... Alukset yli 9 brrt") Fartyg över 9 brrt 2)... ) km' fm". ) kpl st. PalJous, tonnia Arvo VArde Kvantttet, too VaJru Quanllly, tqns 00" mk ---,----,-----,-----.,-------------c-- 57 958 959 957 958 959 ~ r 0704 5258 2 92 2 076 798 96849 77657 2055 3473 7 040 2 0 087 2650546 3 9520 3334 607 2 2545 2687 97 275 2. 3 l35 568 85 854 38 40 484078 47 579 85 882 650 620 90 863 64 036 009290 772 05 63 83 785255 93736 364 6294 34658 47448 53 957 50824 90438 23209 374023 2049503 2852273 395305 69 522' 82 090 33 427 70 503 996 902 394 026 7897 0749 737 824 494 248 828 797 743 353578 88 924 204424 3 53. 949 520 4406 6244 5502 968 504 3295 3576 2854 829 99 29 42 3 33306 25572 7959 3395 9768 73872 24278 839 35546 2430 2679. 802 4240 643 50 6 36793 83773 6 366 32. 844 332 5079 72S 64838 904 8790 80 654 3 5 628 585840 024883 292066 750526 355428 4897865 595984 6204 0622 92688 30 79 5079309 7800 35288 047 9 729307 6660 33 74 542626 403546 48 873 897 586 2 224 669 2 832 564 3 554. 476 340 468 72 820 486 3 OOS 308 824 362 487 274 20629 384597 398882 6493 2 264 623 96 78 390 973 837 38 22 226 383 693 605 832 66 2505 2 956 40652 7 292485 48485 2997

7 Tulluppbörden - 4. Tullinkanto Customs Duties Collected Tullinkantoon sisältyvät paitsi tuonti- ja vienti tavaroista kannettuja tullimaksuja majakkamaksut sekä erinäiset sekalaiset maksut. Tauluston taulussa 3 annetaan tietoja Helsingin tullikamarin suorittamasta tullinkannosta v. 959 sekä osoitetaan suhdeluvuin, kuinka suuren osan Helsingin tullinkanto eri kuukausina muodosti koko maan tullinkannosta. Suurimpana osana tullinkannosta on tuontitulli, jonka tuotto riippuu tuonnin suuruudesta sekä eri tavaroiden tullimääristä. V. 959 tämä 'oli Helsingissä 99. % koko tul\lnkannosta. Vientitullin merkitys on hyvin vähäinen, sillä vientitulia kannetaan vain muutamista vientitavaroisfa (sahaamattomasta puutavarasta ja romusta). M.uista maksuista merkitsevät tuottonsa puolesta eniten majakkamaksut, joiden tuotto riippuu laivaliikenteen suuruudesta. 2. Maan suurimpien tullikamarien kanto vuosina 957-59 Uppbörden vid de största tullkamrarna i landet åren 957-59 Customs duties collected by the most important customs houses 0/ Finland in 957-59 Miljoonaa markkaa Mljoner mark Millions 0/ marks % koko maan tullinkannosta % av tulluppborden hela landet Ptr uni 0/ dullts colhcud /n ht whoh country 957 958 959 957 958 959 r Helsinki Helsingfors... 25553.3 26864.9 29533.3 59.3 65.6 66.8 Turku Abo... 443. 429. 9 3796.4 0.3 0.5 8. G Vainikkala... 2500.0 432. 2785.8 5.8 3.5 6.s Kotka Vaasa Tampere Oulu Pori Rauma Hanko Lahti... 2532.4 245.2 2065.4 8.2 Vasa... 905.6 220.0 230.7 4.4 Tammerfors... 55.8 564.3 766.8.3 Uleåborg... 892. 406.6 264.5 2. Björneborg... 504.4 37.0 549.6.2 Raumo...,... 379.9 347.5 325.9 0.9 Hangö... 309. 245.3 293.8 0.7 Lahtis... 202.7 240.0 307. 0.5 5.9 5.4.4.. 0 0.8 0.8 0.6 0.6 4.7 4.8.7 0.6.2 0.7 0.7 0.7 3. Helsingin tuli.nitanto vuosina 957-59, kuukausittain ) Tulluppbörden i Helsingfors åren 957-59, månadsvis ) Customs duties colleded in Helsinki bymonth in 957-59 ') MJ. markkaa. MilJ. mark. Mm/on! 0/ marks Kuukausi. MAnad Monlh 957 958 959 Tammikuu januari (January)... 2084.6 2054.5 2060.6 Helmikuu Februari (February) 783.9 849.6 200.8 Maaliskuu Mars (March)... 276.0 20.6 2587.0 Huhtikuu April (April)... 203. 7 2085.9 2430. Toukokuu Maj (May)... 266.9 2454.5 235.8 Kesäkuu juni (June)... 962. 283.5 2324.3 Heinäkuu juli (July)... 666.2 2248.9 206.7 Elokuu Augusti (August)... 2 8. 8 24.0 2323.5 Syyskuu September (September)... 2456.7 2420.6 2547.0 Lokakuu Oktober (October)... 250. a 247.0 25. 5 Marraskuu November (November)..... 2554.0 256.3 3083.0 joulukuu December (December)... 26. 8 290.0 2867.4 Summa (Total) 25376.6 26645.( 29257.7 ') Palautukset vähennettyinä Exkl. restitutioner. Restitutions not included: 957 76.7, 958 29." j: 959 275.7 milj. mk. 3

8 Helsingin osuus tullinkannosta on yleensä ollut suhteellinen kaupungin tuonnin osuuteen koko maan kauppavaihdossa. V. 959 oli Helsingin osuus koko, maan tullinkannosta noussut lähes 67%:iin. Taulukossa 2 esitetään maan suurimpien tullikamarien kantomäärät sekä niiden osuus koko maan tullinkannosta. Taulukosta 3 taas ilmenee miten Helsingin tullin kanto, kun palautukset ym. on vähennetty, jakautui eri kuukausille. 5. Varastoimis- ja laiturihuolto UppLagsrö'reLsen och kajkontrollen - Storage and Quay Goods Service. Kunnallisen satamalaitoksen varastoimis- ja laiturihuolto-osasto hoitaa kåupungin yleiset warrantti-oikeudella varustetut varastomakasiinit sekä muut Helsingin makasiiniosakeyhtiön aikaisemmin hoitamat makasiinit tavarain varastoimista varten. Edelleen se huolehtii tullisäännön edellyttämästä laiturihuollosta ottaen haltuunsa ja säilyttäen tavaranomistajien tai -vastaanottajien laskuun kaupunkiin saapuvan tullivalvonnan alaisen tavaran, joka puretaan kaupungin satamissa. Yleisen varaston käyttö v. 959 ilmenee seuraavasta asetelmasta: Varastossa vuoden alussa nneliggande varor vid årets ingång (Goods in general warehouses at the beginning 0/ the year) Varastoon pantu. nsatta varor (Goods deposited during the year)... Summa (Total) Varastosta annettu Uttagna varor (Goods removed during the year).. Varastossa vuoden päättyessä. nneliggande varor vid årets utgång (Goods in general warehouses ai the end 0/ the year).... Tonnia. Ton Tons 208 29436 4 544 3040 43 Tullivalvonnan alainen tavara saapuu Helsinkiin yleensä meritse kauppalaivoilla. Joskus, esimerkiksi sataman ollessa jääesteiden vuoksi suljettuna, voidaan tällainen tavara purkaa aluksesta jossakin toisessa satamassa ja kuljettaa Helsinkiin rautateitse tai jollakin muulla kuljetusneuvolla tullattavaksi. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin melko harvinaisia ja laiturihuollon kannalta merkitykseltään vähäisiä. Tämän vuoksi seuraavassa vuosikertomuksen mukaisesti valaistaan vain meritse suoraan kaupunkiin saapuneiden tavarain laiturihuoltoa. 4. Satamalaitoksen laiturihuolto vuosina 955-59 Hamnverkets kajkontroll åren 955-59 Quay- Goods Service 0/ the Port in 955-59 Vuosi Ar Ytar 955... 956... 957... 958... 959... Alusten luku Anta fartyg Numbtr 0/ vesstls Numbtr 0/ dtlivt- rta') 567 40864 955705 363 3274 944947 537 33937 847774 633 56003 706929 864 98495 795475 Alusten koko lasti Partygena hela last Tollll ClliO Tavaralähetyksll ') Tonnia Antal varuforsllndelser') Ton Tons Tavaralähetyksiä Antal varuförsllndelser Silta laiturihuollon kautta Dllrav gedom kajkontrollen 0/ whlch through lhe Quay Ooods Strv;ct % Tonnia Ton 3782 97.8 637 4 29778 97.8 620204 30597 97.5 554855 52446 97.7 47 05 93376 97.4 557039 % 66.7 65.6 65.4 66.6 70.0 Kun tavaralähetysten suhdeluvut ovat huomattavasti suuremmat kuin vastaavien tonnimäärien suhdeluvut, johtuu tämä siitä, että laiturihuollon valvonnan alaiseksi joutuu vain kappaletavara, kun taas joukkotavara siirtyy vastaanottajalle ilman laiturihuollon valvontaa. ') Vastaa rahtikuittien lukua Motsvarar antalet konossement. Corresponds to the number 0/ consignmenis.

. MERENKULKU SjÖFART - NAVOATON.. Kauppalaivasto Handelsflottan '- Merchant Fleet Helsingin kauppalaivastoon on v:n 957 loppuun asti luettu ne kauppamerenkulkuun käytettävät alukset, joiden nettovetoisuus on vähintään 9 rekisteritonnia ja kotipaikka Helsingin kaupunki sekä jotka alusrekisterilain mukaan on rekisteröitävä. Tähän laivastoon kuuluvien alusten luku ja bruttorekisteritonnimäärä v. 953-57 lopussa ilmenee seuraavasta taulukosta, jossa myös on mainittu proomut, v~ikka ne eivät kuulu varsinaiseen kauppalaivastoon. 5. Kauppalaivasto vuosien 953-59 lopussa Handelsflottan vid utllånllen av!ren 953-59 Merchant fleet at the end of the years 963-69 ) Vuosi Ar Vtar Höyryalukset Angtartyg Sltamers Luku Anlal Brullolonnla Bruttoton Numbtr Gross Teg. lons 953 99 20786 954 99 200065 955 93 87564 956 9 89976 957 84 7897 - --- 958 74 58467 959 66 40363. Purjealukset apukonein Moottorialuksel Segelfartyg med Summa Molorfartyg hjälpmaskin Molorships Auxlliary POWtrttl TolDl sail/ng vtssels -- Luku Brultotonnla Luku Brultolonnla Luku Bruttotonnla Antal Bruttoton Antal Brutloton Antal Brultoton 47 2224 4 267 50 333267 52 54223 7 043 58 35533 53 6399. 6 08 52 35250 55 75694 5 907 5 366577 62 27847 6 2 52 397255 - --- - -- - --- 55 238 3 702 32 372 980 56 24548 2 40 24 35532 Luku Anlal Proomut Prårnar Bargts Brultotonnla Brultoton 25 239 24 2260 23 292 3 438 25-3788 -- r 2 37 2 387 Tukholmassa 957 pidetyssä pohjoismaiden tilastopäälliköiden kokouksessa pyrittiin tilastollisen vertailun aikaan saamiseen eri pohjoismaiden kauppalaivastojen välillä ja määriteltiin sekä suositeltiin otettavaksi kauppalaivastossa huomioon vain vähintään 00 bruttotonnin kantoiset konekäyttöiset rahti- ja matkustajalaivat. Kauppalaivastoon eivät siis kuulu kalastus- ja pyyntialukset, koneettomat lastiproomut eivätkä erikoisalukset, kuten hinaajat. pelastusalukset, jäänsärkijät jne. Tätä luokittelua on Helsingin osalta toteutettu v:n 958 alusta. ) 963-67 vessels with at least 9 net. reg.tons and since 968 at least 00 gross reg. tons.'

20 Kauppalaivaston kokoonpanossa v. 959 tapahtuneista muutoksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot tauluosaston taulussa 4. Kaikkiaan poistettiin kertomusvuonna 0 höyry- ja 5 moottorialusta sekä purjealus, vastaavasti 22 56, 2 307 ja 292 bruttotonnia. Haaksirikkoutuneita aluksia oli kertomusvuonna 3, 2 655 bruttotonnia, niistä suurin räjähdyksessä tuhoutunut 024 bruttorekisteritonnin melko uusi ml Tupavuori, ulkomaille myytyjä oli 7, 2460 btuttotonnia, siitä 374 bruttotonnia romutettavaksi, ja muusta syystä poistettuja 6, 6490 bruttotonnia. Aluksien.isäys oli v. 959 kaikkiaan 2 höyry- ja 6 moottorialusta, vastaavasti 4 052 ja 22044 bruttotonnia. Suurimman lisäyksen tonnistoon toivat Suomen Höyrylaiva Oy:n Hollannissa rakennuttama ml Presto, 2869 bruttotonnia, ja ulkomailta ostetut 2 000--3 000 tonnin moottorilaivat Herakles ja Pollux. Höyryaluksia ostettiin ulkomailta kaksi, niis~ä toinen 600 Ja,toinen 2500 bruttoreki,stedtonnin alus.. Höyryalusten bruttovetomäärä vähentyi täten edellisestä vuodesta 8 04 rekisteri tonnia eli. 4% ja moottorialusten lisääntyi 737 rekisteritonnia eli 0.3%. Helsinkiläisten alusten osuus koko maan kauppalaivastosta oli v. 95833.9% ja v. 959 32.8%, mutta niiden bruttovetomäärä oli v. 958 ja samoin v. 95950.2% koko maan kauppalaivaston bruttovetomäärästä, mikä osoittaa Helsingin kauppalaivasto on kuuluvien aluste! suuruutta. 6. Kauppalaivasto vuosina 958-59 alusten suuruuden mukaan Hande8flottan Aren 958-59; 'fartygens fördelnlng i dräktighetsgrupper. Merchant fleet in 968-69 by tonnage groups Suuruusryhmli Dråktlghetsgrupp Tonnagt groups - 999 000--999 2000--2999 3 00()...:-4 999 5000- Luku Antal Numb., Höyryalukset Angfartyg Steamers 958 959... 2 2... 43 37... 20 20... 7 5... 2 2 Summa (Total) :.. 74 66 % bruttovetolsuudesta % av bruttodräktighet % of tonnage 959 0.2 42.2 32.9 4.7 0.0 00,0-999 ' 000-- 999 2000--2999 3000--4999. 5 000--9 999 0000- Moottorialukset.. Mototiartyg ~ 958 959... 6 6... 8 9... 5 7... 7 6... 2 :... 7 7 Summa 55 56 Motorships 959.0 2.9 8..8 29.4 36.8 00.0 Alusten jakautuminen niiden bruttovetomäärän mukaan eri suuruusryhmiin v:n 959 päättyessä käy ilmi tauluosaston taulusta 5. Asetelmassa 6 on Helsingin kauppalaivastoon kertomusvuoden lopussa kuuluneet alukset (paitsi purjealukset ja proomut) ryhmit.etty kuuteen 'suuruusluokkaan. Tällöin on otettu huomioon vain,pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa vertailukelpoinen kauppalaivasto samoin kuin myös asetelmassa 7. Höyryalustenkokonaisvetoisuudesta tuli yhä,suurempi osa, kertomusvuonna n. %, vetomäärältään alle 3000 bruttotonnin alusten osalle, moottorialusten kokonaisvetomäärästä vajaat Ya oli 5000--0000 bruttotonnin vetoisten ja runsas Ya. sitä su!lrempien alusten.vetotilaa,..