Kemi Tornion logistiikkastrategia

Kemi Tornion logistiikkastrategia LAPIN LIITTO LAPIN TIEPIIRI KEMIN KAUPUNKI TORNION KAUPUNKI KEMIN SATAMA

Kannen satamakuva: Kemin satama

Sisältö Alkusanat... 4 Strategian lähtökohdat... 5 Kemi Tornio-alue... 5 Sijainti... 6 Elinkeinoelämä... 6 Liikenneyhteydet... 6 Tavarakuljetukset... 8 Logistiikkapalvelut ja osaaminen... 8 Tulevaisuuden näkymät... 8 SWOT... 10 Kemi Tornio-alueen logistiikkastrategia... 11 Visio 2015... 11 Kriittiset menestystekijät ja tavoitteet... 11 Maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen... 11 Kuljetusyhteyksien ja terminaalien kehittäminen... 11 Logistiikkapalvelujen ja -yhteistyön lisääminen... 13 Logistiikkaosaamisen ja tutkimuksen vahvistaminen... 14 Logistiikan kehittämisohjelma... 15 Aikaisemmat kehittämistoimet... 15 Organisointi... 15 Toimenpiteet... 16 Maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen... 16 Kuljetusyhteyksien ja terminaalien kehittäminen... 17 Logistiikkapalvelut ja -yhteistyö... 20 Logistiikkaosaamisen lisääminen... 20 3

4 Alkusanat Logistiikkastrategia on Kemi-Tornio alueen elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteinen näkemys logistiikan kehittämisen suunnasta (visio) ja päämääristä (tavoitteet) sekä toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kemi-Tornion logistiikkastrategian laatiminen käynnistettiin keväällä 2008. Työn tilaajana on ollut Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus. Rahoitukseen ovat kehittämiskeskuksen lisäksi osallistuneet Kemin kaupunki ja satama, Tornion kaupunki, Tiehallinnon Lapin tiepiiri sekä Lapin liitto. Strategiatyö on toteutettu tiiviissä vuorovaikutuksessa viranomaisten ja elinkeinoelämän toimijoiden kesken. Työn aika toteutettiin laaja kysely ja haastattelukierros Kemi Tornio Haaparanta alueella. Strategiatyötä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Martti Ruotsalainen, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry (puh.joht) Mika Grönvall, Kemin kaupunki Seppo Jantunen, Kemin kaupunki Reijo Viitala, Kemin satama Markus Kannala, Tornion kaupunki Seppo Valtanen, Team Botnia Oy Jorma Leskinen, Tiehallinto (Lapin tiepiiri) Pekka Harjuoja, Outokumpu Oyj Aaro Tiilikainen, Oulun yliopisto (Kemi-Tornion toimipiste) Suunnittelutyön on toteuttanut Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet Tuomo Pöyskö, Topi Hyötylä, Sonja Lang ja Jouko Kunnas.

5 Kuva 1. Kemi Tornio sijaitsee kansainvälisten liikenne- ja kuljetuskäytävien leikkauspisteessä. Strategian lähtökohdat Kemi Tornio-alue Kemi Tornio-alue muodostuu Kemin, Tornion ja Haaparannan kaupungeista sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnista. Kemi ja Tornio Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsevat vain 25 kilometrin päässä toisistaan. Keminmaan kunta sijoittuu kaupunkien väliin ja Tervolan sekä Simon kuntakeskukset vain puolen tunnin ajomatkan päähän kaupungeista. Alue on tiivis asiointi-, työssäkäynti- ja markkina-alue.

6 Sijainti Kemi Tornio sijaitsee Perämeren pohjukassa kansainvälisten liikennekäytävien kohtauspisteessä (kuva 1). Kemi Tornion kautta kulkee myös Aasian ja Pohjois-Amerikan yhdistävä N.E.W. kuljetuskäytävä eli Northern East West Freight Corridor sekä EU:n määrittämä Pohjoisakseli (Northern Axis), joka yhdistää EU:n naapurivaltioihin. Alue sijaitsee keskellä Perämerenkaarta, paikassa, jossa Barentsin ja Itämeren alueet leikkaavat toisiaan. Sijainti keskellä Pohjoismaiden ja Barentsin alueen markkinoita on potentiaalinen mahdollisuus alueen elinkeinoelämälle ja logistiikalle. Elinkeinoelämä Kemi Tornio on EU:n pohjoisin metsä- ja metalliteollisuuden sekä huippuosaamisen keskittymä. Alueen teollisuus tuottaa 90 prosenttia Lapin ja kahdeksan prosenttia koko Suomen teollisuuden kokonaisvientituloista. Teollisuuden jalostusarvolla ja viennillä mitattuna seutukunta on Suomen kärkeä. Teollinen toiminta tukeutuu vahvojen metalli- ja metsäteollisuuden yksiköiden lisäksi teollisuutta tukevaan palveluklusteriin sekä monipuolisiin koulutus- ja tutkimuspalveluihin. Viime vuosina etenkin kaupalliset palvelut ovat kehittyneet alueella voimakkaasti. Myös matkailutoimialalla on myönteisiä tulevaisuuden näkymiä. Vahvimmat kasvunäkymät on ympäröivän Barentsin alueen energia- ja kaivannaisteollisuudella. Uusia kaivoksia ollaan avaamassa mm. Kolari Pajalan alueella ja Itä-Lappiin. Liikenneyhteydet Alue on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Maa- ja meriliikenneyhteydet tarjoavat säännölliset ja sujuvat yhteydet naapurimaihin sekä edelleen keskiseen Euroopassa ja muille tärkeille markkina-alueille eri puolilla maailmaa. Lentoyhteydet alueelle kulkevat nykyisin pääsääntöisesti Helsingin kautta. Toimiva liikenneverkko ja monipuoliset kuljetusyhteydet mahdollistavat joustavat eri liikennemuotoja hyödyntävät multimodaalit kuljetusketjut. Hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus tekevätkin alueesta yritystoiminnan kannalta houkuttelevan sijoittumispaikan ja toimintaympäristön. Ruotsinpuoleisten rautatieyhteyksien paraneminen Haaparannan radan valmistuttua liittää lähivuosina alueen entistä vahvemmin Euroopan

7 pääliikenneverkkoon mahdollistaen entistä paremmat 1 multimodaalit ja 2 intermodaalit kuljetusketjut. Kuva 2. Kemi-Tornion liikenneverkko. 1 Multimodaalikuljetus on tavarankuljetus, jossa kuljetukseen käytetään vähintään kahta eri kuljetusmuotoa 2 Intermodaalikuljetuksessa tavara on eri kuljetusmuotoja käsittävän kuljetusketjun ajan samassa kuljetusyksikössä

8 Tavarakuljetukset Kemi Tornio on Suomen ja Ruotsin rajalla logistisesti merkittävä solmukohta Perämerenkaaren, Pohjois-Kalotin sekä Barentsin alueella. Liikenneverkon kautta kuljetetaan alueen teollisuuden ja kaupan tavarakuljetusten lisäksi runsaasti kansainvälistä länsi itä- ja etelä pohjoissuuntaisia tavarakuljetuksia. Kemin ja Tornion satamat ovat valtakunnallisesti merkittäviä tavaraliikenteen satamia. Tornio Haaparanta on vilkas rajanylityspaikka, jonka kautta kulkevan rajaliikenteen osuus on noin 60 prosenttia kaikesta läntisen maarajan ylittävästä liikenteestä. Kansallisella tasolla korostuvat yhteydet etelässä Oulun kautta Helsinkiin sekä kaupunkiverkossa yhteydet Rovaniemelle ja Ouluun. Logistiikkapalvelut ja osaaminen Vahva perusteollisuus ja logistiikkapalvelujen kysyntä ovat luoneet hyvät edellytykset myös logistiikkapalvelujen kehittymiselle. Teollisuuden ja kaupan logistisia tarpeita palvellaan alueella monipuolisilla logistiikkapalveluilla ja kansainvälisillä liikenneyhteyksillä. Kemi Torniossa onkin Lapin merkittävin logistiikka-alan yritysten ja työvoiman keskittymä. Logistiikan korkeakoulutason koulutuksesta Kemi Torniossa vastaavat Kemi Tornion AMK ja Oulun yliopiston Kemi Tornion toimipiste (aikaisemmin Meri-Lappi instituutti). Molemmissa oppilaitoksissa logistiikan koulutusohjelmat ovat kuitenkin toistaiseksi päättyneet. Alueen elinkeinoelämä näkee erittäin tärkeänä logistiikkakoulutuksen jatkuvuuden. Suurin puute logistiikka-alan koulutuksessa on ollut toisen asteen koulutuksessa. Alueella ei ole annettu lainkaan tutkintoon johtavaa koulutusta, mikä on näkynyt pulana osaavasta henkilöstöstä. Tarvetta ammatilliselle koulutuksella lisää voimaan astuva raskaan liikenteen ammattipätevyysdirektiivi, joka tuo kuljettajille pakollista jatkokoulutusta. Tulevaisuuden näkymät Lappiin Kolari Pajalaan ja Sokliin suunniteltujen suurten kaivosten toteutuminen, Luoteis-Venäjän talouden ja elinkeinoelämän myönteinen kehitys sekä energiasektorin suurten investointien konkretisoituminen antavat Ke-

9 mi Torniolle ainutlaatuisen tilaisuuden kehittyä merkittäväksi Barentsin alueen tavaravirtojen ja logistiikkapalvelujen solmukohdaksi (ks. liite 1). Kehityksen ehtona on, että logistiikan toimintaedellytykset eli infrastruktuuri ja palvelut ovat kilpailukykyisellä tasolla. Kaivoskuljetusten huomattava kasvu lähivuosina merkitsee haasteita etenkin alueen liikenneverkon ja - yhteyksien kehittämisessä.

10 SWOT Vahvuudet Sijainti: valtakunnan raja ja satamien läheisyys, kansainvälinen yhteistyö Pääosin hyvätasoiset tie- ja rataverkko Laivaliikenteen yhteydet ja toimivat satamat Suurteollisuus ja teollisuuden kehitysnäkymät Hyvä ammattitaito ja motivoitunut työväki Yhteinen tahtotila Läntinen ja itäinen raideleveys Joustavuus Kehittämisalueet Puutteet liikenneyhteyksissä ja infrassa Yhteistyön ja verkostoitumisen puute Ohuet tavaravirrat ja kuljetuskustannukset Huolintafirmojen väheneminen ja kuljettajapula Suurten kansainvälisten logistiikkaalan toimijoiden puuttuminen alueelta Logistiikkakoulutus Mahdollisuudet Sijainti: länsirajan ja Luoteis-Venäjän läheisyys Pohjoisen kaivosteollisuus ja kaivoskuljetukset Kansainvälinen transitoliikenne Logistiikkakeskuksen luominen Eri kuljetusmuotojen yhteistyö Ympäristöystävällisen kuljetusmuodot Luonnonrikkauksien käyttöönotto mineraalien ja puuraaka-aineen osalta Elinkeinoelämän kasvunäkymät Ulkopuolisen investoijien kiinnostus Kasvava matkailu Uhat Infrastruktuurin kunnon ja yhteyksien heikkeneminen Logististen palveluiden ja tavaravirtojen keskittyminen suurempiin asutuskeskuksiin Yleisen taloustilanteen heikkeneminen Kuljetuskustannusten nousu Kehitystyön ja yhteistyön puute Valtion investointien niukkuus kaivoskuljetustarpeisiin Työmarkkinatilanteen kriisiytyminen Perusteollisuusriippuvaisuus Energiaomavaraisuuden puute

11 Kemi Tornio-alueen logistiikkastrategia Visio 2015 Kemi Tornio on voimakkaimmin kasvava Barentsin alueen logistiikan ja tavaravirtojen keskus. Tahtotila: Alueen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen ja vetovoimaisuuden lisääminen Kriittiset menestystekijät ja tavoitteet Maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen Kemi Tornion sijaintia Barentsin alueen ja Perämerenkaaren keskiössä sekä erityisesti Pohjoisen Skandinavian ja Luoteis-Venäjän markkinoiden läheisyydessä hyödynnetään entistä monipuolisemmin. Barents Arc liikennekäytävien ja Itämeren moottoritien tarjoamien nopeutuvien ja monipuolistuvien yhteyksien avaamia mahdollisuuksia käytetään hyväksi. Myös Koillisväylän avautumiseen säännölliselle kauppamerenkululle varaudutaan. Kemi Torniosta kehittyy vahva logistiikan solmupiste koko Barentsin alueen teollisuuden ja kaupan kansainvälisille kuljetuksille. Alueen kansainvälistä tunnettuutta lisätään. Kuljetusyhteyksien ja terminaalien kehittäminen Liikenneyhteyksiä parannetaan Kemi Tornion alueella ja elinkeinoelämän toiminnan kannalta tärkeillä kuljetusreiteillä. Erityisesti varaudutaan kaivosteollisuuden kasvaviin kuljetuksiin, joilla rakennetaan toimivat ja kustannustehokkaat kuljetusyhteydet. Liikenneyhteyksiä Luoteis-Venäjälle kehitetään. Kemissä sijaitsevasta Lapin syväsatamasta kehitetään johtava kaivoskuljetusten satama. Sataman meriväylää syvennetään 14 metriin, laivayhteyksiä lisätään ja talvimerenkulku turvataan. Rataverkon palvelutasoa nostetaan kaivoskuljetusten kuljetusreiteillä. Tornioon rakennetaan uusi kansainvälinen maaliikenteen logistiikkakeskus ja yhdistettyjen kuljetusten terminaali.

12 Kuva 3. Kehitettävät liikenneverkon osat ja terminaalit Kemi Tornio-alueella. Toinen multimodaaliset kuljetusketjut mahdollistava logistiikkakeskus rakennetaan Kemin sataman yhteyteen. Tieverkolla valtatien 4 tasoa nostetaan Kemi Oulu-yhteysvälillä. Lisäksi tieyhteyksiä Jäämerelle kehitetään. Kemi Tornion lentoaseman palvelutasoa nostetaan ja lentoyhteyksiä lisätään.

13 Logistiikkapalvelujen ja -yhteistyön lisääminen Logistiikan palvelutarjonnan vahvistumiselle ja alan työpaikkojen kasvulle luodaan edellytykset kehittämällä logistiikka-alan toimintaympäristöä ja osaamista. Logistiikan verkostoitumista ja yhteistyötä toimijoiden kesken tuetaan. Samalla tiedotusta logistiikan-alan ajankohtaisista asioista lisätään. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin logistiikkaa tehostetaan. Maankäyttöä ja kuntakeskuksia kehitetään huomioiden logistiikan tarpeet maankäytön suunnittelussa.

14 Logistiikkaosaamisen ja tutkimuksen vahvistaminen Valtaosa Lapin logistiikka-alan työpaikoista sijaitsee Kemi Tornio-alueella, josta kehitetään Lapin logistiikkakoulutuksen ja -tutkimuksen keskus. Logistiikan koulutusta sisällytetään kaikkien opintoasteiden koulutusohjelmiin. Elinkeinoelämän koulutustarpeisiin vastataan lisäämällä myös lyhytkestoista täsmäkoulutusta. Logistiikka-alan teknologiaosaamista parannetaan uusien logistiikan tehokkuutta lisäävien innovaatioiden käyttöönottamiseksi.

15 Logistiikan kehittämisohjelma Aikaisemmat kehittämistoimet Kemi Tornio-alueen kunnat, satamat ja Meri-Lappi instituutti ovat jo vuosien ajan kehittäneet alueen logistiikka-alan yhteistyötä, osaamista ja edelleen logistiikan kannalta tärkeitä yhteyksiä. Kunnat ovat pyrkineet huomioimaan logistiikan tarpeita maankäytön varauksilla ja kehittämällä julkisen sektorin logistiikkaa hankintatoimen osalta. Lisäksi viime vuosina liikenneinfrastruktuuria ja satamatoimintoja on kehitetty merkittävästi. Teollisuus ja logistiikka-alan yritykset ovat tehostaneet logistiikkatoimintojaan viime vuosina. Suurimatta yritykset ovat tehneet merkittäviä investointeja omiin logistiikkajärjestelmiinsä. Yhteistyön ja verkostoitumisen kehittämiseksi logistiikka-alan yritysten välillä on perustettu myös alan yritysten yhteenliittymä Oy Bothnia Logistic Centre Ltd (BLC). Toteutettu kehitystyö luo hyvät lähtökohdat logistiikkatoimintojen vahvistamiselle. Strategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä kehittämistoimintaa jatkossa kuitenkin entisestäänkin tarve lisätä sekä tehostaa. Erityisesti uusien kaivoshankkeiden toteutuminen suunnitellussa mittakaavassa asettaa suuria haasteita infrastruktuurin kehittämiseen. Organisointi Logistiikkastrategiatyötä ohjannut työryhmä jatkaa toimintaansa Kemi Tornio-alueen kehittämiskeskuksen johdolla ja vastaa logistiikkaohjelman toteutuksen koordinoinnista, edistämisestä ja seurannasta. Työryhmään kutsutaan mukaan myös Haaparannan kaupungin edustaja. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 2 kertaa vuodessa ja päättää strategian tavoitteiden kannalta tarpeellisten toimenpiteiden toteutuksesta. Seuraavassa luvussa on esitetty toimenpiteet, joiden toteutusta työryhmä edistää ensivaiheessa.

16 Toimenpiteet Maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen Markkinointi. Lisätään Kemi Tornio-alueen kansainvälistä tunnettavuutta porttina Barentsin alueelle (the Top of Europe). Samalla vahvistetaan kuvaa yhtenäisestä logistiikan palveluja ja mahdollisuuksia tarjoavasta alueesta. Laaditaan markkinointimateriaalia, jota eri osapuolet voivat hyödyntää alueen markkinoinnissa. Osallistutaan logistiikka-alan kansainvälisille messuilla ja muihin vastaaviin tapahtumiin Vastuu: alueen kunnat ja satamat Kansainvälisen yhteistyön lisääminen kaikilla tasoilla. Osallistutaan kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, joiden kautta pyritään poistamaan pullonkaulat/esteet ja kehittämään Kemi Tornion kautta kulkevia kansainvälisiä kuljetuskäytäviä. Tärkeitä kehitettäviä käytäviä ovat etelä-pohjoissuunassa Perämeren kaaren yhteydet (Bothnian Link/Corridor) ja itä-länsisuunnassa Murmanskin yhteys (Murmansk Link) sekä Itämeren moottoritie Motorway of the Baltic Sea. Näiden yhteyksien saamista mukaan uudistuvaan Euroopan laajuiseen TEN-T (Trans-European Transport Network) liikenneverkkoon edistetään. Vastuu: alueen kunnat ja satamat Kuljetusvirtojen tasapainottaminen. Pyritään merikuljetusten menopaluuliikenteen parempaan hyödyntämiseen ja konttikuljetusvirtojen tasapainottamiseen. Toteutetaan selvitystyö, jossa kartoitetaan mahdollisuudet ja keinot konttikuljetusvirtojen parempaan hallintaan sekä kuljetuskaluston kapasiteetin tehokkaampaan hyödyntämiseen. Vastuu: alueen satamat ja elinkeinoelämä

17 Kuljetusyhteyksien ja terminaalien kehittäminen Kemin syväsataman kehittäminen. Kemissä sijaitsevasta Lapin syväsatamasta kehitetään pohjoisen alueen johtava malmisatama. Sataman varastokenttiä, laitureita sekä raiteistoja laajennetaan ja satama-allasta syvennetään. Satamaan hankitaan malmirikasteen tehokkaan käsittelyn mahdollistavat purku- ja lastauslaitteistot. Kustannukset: 50 70 milj. euroa Vastuu: Kemin satama ja Kemin kaupunki Tornion Röyttän sataman kehittäminen. Tornion Röyttän satamaa kehitetään palvelemaan Outokummun terästehtaan kuljetusten lisäksi konttiliikennesatamana pohjoisen alueen kasvavia markkinoita. Sataman kehittämisessä huomioidaan yhteistyö Kyläjoen logistiikkakeskuksen (maaliikennekeskus) kanssa. Vastuu: Outokumpu Oyj, Tornion kaupunki 14 metrin meriväylä Kemiin. Kemin syväsataman meriväylää syvennetään nykyisestä kymmenestä metristä 14 metriin, mikä mahdollistaa kaikkien Kolari Pajalan ja Soklin malmikuljetusten kuljettamisen Kemin sataman kautta. Kustannukset: 80 milj. euroa Vastuu: Merenkulkulaitos Talvimerenkulun turvaaminen. Talvimerenkulku turvataan Perämerelle kaikissa olosuhteissa. Varaudutaan lisäämään jäänmurtokapasiteettia kaivoskuljetusten tarpeisiin. Vastuu: Merenkulkulaitos

18 Rataverkon kehittäminen. Rataverkon tasoa nostetaan teollisuuden ja käynnistyvän kaivostoiminnan kuljetustarpeet huomioiden. Kansainvälisen raideliikenteen yhteyksiä parannetaan. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat: Rataosilla Ajos Kemi Tornio ja Tornio Kolari toteutetaan akselipainon korotus 300 kn sekä sähköistys ja tiesiltojen korotus (alustava kustannusarvio noin 300 milj. euroa) Soklin kaivoshankkeen vaatimat ratayhteydet toteutetaan Rataverkkoa Kemin ja Tornion kohdilla kehitetään huomioiden maankäytön tarpeet ja kasvavan tavaraliikenteen ympäristövaikutukset Länsirajan ylittävän raideliikenteen liikennöintimahdollisuuksia parannetaan kehittämällä akselileveyden vaihtoon soveltuvaa tekniikkaa ja kalustoa sekä rakentamalla läntiselle liikenteelle uusi yhteinen tavaraliikenteen ratapiha Ratayhteys Sallan kautta Murmanskin radalle toteutetaan osana EU:n kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittämistoimia Vastuu: Ratahallintokeskus, Tiehallinto (Lapin tiepiiri) Vt 4 Kemi Oulu. Valtatietä 4 parannetaan Kemi Oulu-yhteysvälillä. Ensivaiheessa toteutetaan suunnitellut ohituskaista- ja liittymäjärjestelyt. Kustannusarvio: 113 milj. euroa Vastuu: Tiehallinto (Lapin ja Oulun tiepiirit) Ajoksen satamatie. Maantie 920 Kemi Ajos välillä on ainoa Ajoksen satamaan johtava tieyhteys. Tien liikenne tulee kasvamaan merkittävästi uusien kuljetusten myötä. Myös satama ratayhteyksien kehittäminen nostaa tieyhteyden kehittämisen ajankohtaiseksi. Tien rakennetta parannetaan ja standardia nostetaan uusien kuljetusten vaatimalle tasolle. Vastuu: Tiehallinto (Lapin tiepiiri), Kemin kaupunki Kromitie. Torniossa Röyttän satamaan ja Outokummun tehtaille johtavaa tietä kehitetään laaditun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti Vastuu: Tiehallinto (Lapin tiepiiri), Tornion kaupunki

19 Lentoyhteyksien kehittäminen. Kemi Tornion lentoasemaa kehitetään ja lentoyhteyksiä lisätään Kemi Tornio Haaparanta-alueen lentoliikenteen kehittämisohjelmaa toteuttamalla. Erityisesti kiinnitetään huomiota elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin. Vastuu: Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Finavia Kansainvälisen maaliikenteen logistiikkakeskus Tornioon. Tornion Kyläjoen alueella perustetaan kansainvälinen rautatie- ja maantieliikenteen logistiikkakeskus. Logistiikkakeskukseen rakennetaan raideyhteydet sekä Suomen että Ruotsin raideleveydellä. Lisäksi keskukseen sijoitetaan yhdistettyjen kuljetusten terminaali, joka mahdollistaa molempien maiden raidekaluston käytön. Keskuksen välittömään yhteyteen varataan maa-alueita logistiikkayritysten terminaalien ja varastojen sijoittumispaikaksi. Ensivaiheessa laaditaan toteutuksesta, toiminnoista ja osallistuvista tahoista yksityiskohtaisempi suunnitelma. Logistiikkakeskuksen suunnittelussa varaudutaan etenkin intermodaalikuljetusten (mm. konttiliikenne) tarpeisiin ja keskuksesta rakennetaan toimivat yhteydet läheiseen Tornion satamaan. Tornion kaupunki tekee logistiikkakeskukselle varauksen yleiskaavaan ja on jo käynnistänyt maanhankinnan alueella. Vastuu: Tornion kaupunki, Ratahallintokeskus Kemin Ajoksen logistiikkakeskus. Kemin Ajoksen sataman välittömään läheisyyteen kaavailtu Sarana-logistiikkakeskus toteutetaan suunnitelmien ja laaditun asemakaavan mukaisesti. Alueesta rakennetaan meri- ja maaliikenteen yhdistävä logistiikkakeskus. Nykyisin alueella toimii huolintayrityksiä ja vapaavarasto. Alueelle voivat sijoittua esim. satamalogistiikka- ja kaivosten kuljetuslogistiikkapalveluja tarjoavat yritykset; teollisuuspalveluja ja tuotantoa harjoittavat yritykset sekä meriliikenteeseen tukeutuvat kuljetusyritykset. Myös Kemi Tornio-alueen teollisuuden raaka-ainetoimittajat, jatkojalostajat ja muut palvelualan yritykset voivat hyödyntää Saranaa toimintansa logistisena osana tai tukikohtana. Vastuu: Kemin kaupunki

20 Muut logistiikka-alueet. Tornion Kyläjoen ja Kemin Ajoksen logistiikkakeskuksen lisäksi kehitetään myös muita potentiaalisia ja suunniteltuja logistiikka-alueita elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Potentiaalisia alueita ovat Kemin Aeropolis ja Kemintulli sekä Keminmaan Rajaojan eritasoliittymän alue Jäämerentien (E 4) ja Perämerentien (E 75) yhtymäkohdassa. Vastuu: alueen kunnat Logistiikkapalvelut ja -yhteistyö Verkostoitumisen tukeminen. Tuetaan yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista. Yhteistyön tiivistämiseksi järjestetään alan yrityksille verkostoitumistapahtuma, jossa haetaan osapuolet ja pyritään löytämään uusia toimenpiteitä (esim. uusi informaatiokanava) ja muotoja yhteistyölle. Verkostoitumisen kautta parannetaan palveluntarjoajien mahdollisuuksia tarjota laajempialaista kokonaispalvelua joustavasti ja kustannustehokkaasti. Vastuu: BLC, alueen kunnat ja elinkeinoelämä Kuljetusyhteistyön lisääminen kuntasektorilla. Toteutetaan seudullinen selvitys mahdollisuuksista yhdistää ja tehostaa eri kuntien pientavarakuljetuksia Kemi Tornio-alueella. Vastuu: alueen kunnat, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Logistiikan huomioiminen maankäytön suunnittelussa. Maankäyttöä ja kuntakeskuksia kehitettäessä huomioidaan erikseen logistiikan tarpeet. Suurissa kaavatöissä ja rakennushankkeissa pyydetään lausunto erillinen asiantuntijalausunto suunnitelman toimivuudesta logistiikan näkökulmasta. Vastuu: alueen kunnat Logistiikkaosaamisen lisääminen Kemi Torniosta Lapin alueen logistiikkaosaamisen ja koulutuksen keskus. Alan koulutustarjontaa toisen asteen (ammatillinen koulutus) ja korkeakoulutason oppilaitoksissa vahvistetaan. Ammatilliseen kuljettaja- ja varastoalan perustutkintoon johtava koulutus otetaan ammattiopisto Lappian koulutustarjontaan. Kemi Tornion ammattikorkeakoulussa käynnistetään

21 uudelleen liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelma. Oulun yliopiston Kemi Tornion toimipiste jatkaa logistiikan maisterikoulutusta yhteistyössä Oulun, Luulajan ja Murmanskin yliopistojen kanssa. Vastuu: alueen kunnat ja oppilaitokset Tiedonvälityksen lisääminen. Kemi Tornio-alueen yrityksille järjestetään eri organisaatioiden (Tekes, yrityspalvelut jne.) yhteistyönä kohdennettua viestintää (tietoiskut, tiedotteen tms.) ja faktatietoa uusien teknologioiden tuomista mahdollisuuksista logistiikan tehostamisessa. Lisäksi esitellään erilaisia mahdollisuuksia teknologiainvestointien rahoittamiseksi. Vastuu: yrityspalvelut Koulutusyhteistyö. Selvitetään alueen oppilaitosten yhteistyömahdollisuuksia logistiikan opetuksessa Yhteistyön kautta myös logistiikan tutkimus- ja kehittämistoimintaa pyritään lisäämään. Vastuu: oppilaitokset

LIITE 1 22 KOLARI PAJALAN JA SOKLIN KAIVOSHANKKEIDEN TOTEUTUMISEN VAIKUTUS POHJOISEN RATAVERKON LIIKENNEMÄÄRIIN

LIITE 1 23 KOLARI PAJALAN JA SOKLIN KAIVOSHANKKEIDEN TOTEUTUMISEN VAIKUTUS POHJOISEN RATAVERKON LIIKENNEMÄÄRIIN

LIITE 1 24 KOLARI PAJALAN JA SOKLIN KAIVOSHANKKEIDEN TOTEUTUMISEN VAIKUTUS POHJOISEN RATAVERKON LIIKENNEMÄÄRIIN KEMI TORNIO-ALUEEN KEHITTÄMISKESKUS LAPIN LIITTO LAPIN TIEPIIRI KEMIN KAUPUNKI TORNION KAUPUNKI KEMIN SATAMA