Kansantalouden mahdollisuudet ja rahoitusmarkkinat Kiinteistöjen sijoitus-, rahoitus- ja kehitysliiketoiminnan Vuosiseminaari Aulanko, Hämeenlinna 12.11.2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki
Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden tila Reaalitalous I: kansainvälinen tilanne Reaalitalous II: Suomi
Rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden tilanne parantunut viime keväästä lähtien Monet indikaattorit osoittavat tähän suuntaan Keskuspankkien korot ennätyksellisen alhaalla Keskuspankkien likviditeettioperaatiot käytössä, tarve asteittain pienenemässä Suomessa: alhainen korkotaso on auttanut paljon Pankkien järjestämättömät saamiset ja luottotappiot nousussa mutta taso on melko matala 3
Osakemarkkinoiden kehitys S&P 500 Euro Stoxx 350 USA:n rahoitussektori Euroopan rahoitussektori 1.2 Indeksi, 1.1.2007=1 1.1 1.0 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 01/07 04/07 07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 Lähde: Bloomberg 4
Tuloskehitys vuoden 2009 aikana 60 % Tuloskehitys Q1 2009 vs. Q1 2008 Tuloskehitys Q2 2009 vs. Q2 2008 Tuloskehitys Q3 2009 vs. Q3 2008 Tulos Q1 vs. analyytikoiden odotus Tulos Q2 vs. analyytikoiden odotus Tulos Q3 vs. analyytikoiden odotus 40 % 40 % 20 % 15 % 10 % 10 % 10 % 0 % -20 % -21 % -16 % -40 % -40 % -60 % USA (339/497) Eurooppa (150/303) Suomi (84/118) Ruotsi (168/252) Lähde: Bloomberg 5
Euron ja jenin kehitys dollaria vastaan 1.65 EUR/USD USD/JPY 130 1.60 125 1.55 120 1.50 115 1.45 1.40 110 105 100 1.35 95 1.30 90 1.25 85 1.20 01/07 04/07 07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 Lähde: Bloomberg. 80 6
Raaka-ainehintojen kehitys 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 Indeksi, 1.1.2007=100 Maatalous Energia Teollisuusmetallit 20 01/07 04/07 07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 Lähde: Bloomberg. 7
Euroalueen ja Yhdysvaltojen viitelainojen korot % 5.5 Euroalue 2v Euroalue 10v USA 2v USA 10v 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 01/07 04/07 07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 Lähde: Bloomberg 8
Pankkien luottoriskihintoja 5.5 Prosenttiyksikköä 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 Raiffeisen Barclays UBS Rahoitussektori (Eurooppa) Deutsche Bank Nordea Société Générale Banco Santander 0.0 07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 Lähde: Bloomberg 9
Euroalueen vakuudettomien ja vakuudellisten korkojen eroja 2.50 2.25 2.00 1.75 1.50 1.25 1.00 0.75 0.50 0.25 Prosenttiyksikköä 1 kk 3 kk 12 kk 0.00 01/07 04/07 07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 Lähde: Bloomberg Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä 10
Euribor-korot edelleen laskussa % 6.0 Euribor 1vko Euribor 1kk Euribor 3kk Euribor 12kk 5.5 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 01/07 04/07 07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 Lähde: Bloomberg 11
EKP:n euromääräiset operaatiot Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Hienosäätöoperaatiot (1-5 pv) Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv) 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400 Miljardia euroa 05/07 08/07 11/07 02/08 05/08 08/08 11/08 02/09 05/09 08/09 11/09 Lähde: Suomen Pankki. 12
Ekonomistien odotukset keskuspankkikoroista 13
Pankkikonsernien järjestämättömät saamiset ja luottotappiot 8 Mrd. euroa 7 6 5 4 3 2 3 2 1 1 0-1 4 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 1 Järjestämättömät saamiset 2 Pankkitakaukset 3 Muut 0-korkoiset saamiset 4 Luottotappiot Pl. Arsenal, Siltapankki ja SSP. Lähde: Finanssivalvonta.
110 Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkomenot Suomessa (ennuste) 1 Asuntolainat 2 Kulutus- ja opintoluotot 3 Muut lainat 4 Lainat yhteensä, ennuste 5 Korkomenot (oikea asteikko) 6 Korkomenot, ennuste (oikea asteikko) % käytettävissä olevasta tulosta % käytettävissä olevasta tulosta 11 100 90 80 5 3 2 4 10 9 8 70 60 1 7 6 50 5 40 4 30 20 6 3 2 10 1 0 1985 1990 1995 2000 2005 2009 0 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Yrityslainojen keskikorkoja 7 % 6 5 4 3 2 1 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2 34 5 1 1 Euriborkorko 3kk 2 Yrityslainakannan keskikorko 3 Uusien yrityslainojen keskikorko 4 Yli yhden miljoonan euron uusien yrityslainojen keskikorko 5 Enintään yhden miljoonan euron uusien yrityslainojen keskikorko Lähde: Suomen Pankki.
Yrityslainakanta (pl. Asuntoyhteisöt) ja kannan kk-muutos 50 000 Milj. euroa Milj. euroa 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 -1 000-1 500 1 Yrityslainakanta (vasen asteikko) 2 Yrityslainat, Suomi, kk-muutos (oikea asteikko) Lähde: Suomen Pankki.
Suhdannebarometri: rahoitusvaikeuksia kokeneet yritykset Suomessa, lähde EK 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2006/1 2006/3 2007/1 2007/3 2008/1 2008/3 2009/1 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 30.10.2009 18
Reaalitalous I: Maailmantalous Ennätysjyrkän pudotuksen pohjakosketus on tapahtumassa. Indikaattorit osoittavat ylöspäin, taso on matala Nousun ennakoidaan olevan vaatimaton Kiina ja eräät muut Aasian maat poikkeuksina Työttömyysasteet nousussa Inflaatio on tilapäisesti negatiivinen mutta palautumassa matalalle positiiviselle tasolle 19
Maailman teollisuustuotanto 140 135 130 125 120 115 110 teollisuustuotannon volyymi Indeksi teollisuuden ostopäällikköindeksi Indeksi 70 60 50 40 30 20 10 105 2006 2007 2008 2009 Lähde: Markit economics, CPB Netherlands Bureau of Economic Analysis. 0 30.10.2009 20
Teollisuuden ostopäällikköindeksit USA euroalue Japani Kiina 60 Indeksi 55 50 45 40 35 30 25 2008 2009 Lähde: Markit Economics. 23297@US euroalue JP CN 30.10.2009 Heli Honkaharju 21
BKT:n kasvu keskeisillä talousalueilla EU19* Yhdysvallat Japani 6 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 2 0-2 -4-6 -8-10 2004 2006 2008 2010 * Euroalue, Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia. Lähteet: Eurostat, Bureau of Economic Analysis, Economic and Social Research Institute ja Suomen Pankki. 19032 @E&T BKT nv 22
12 % Työttömyysasteita Euroalue Yhdysvallat Japani 10 8 6 4 2 0 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: BLS, Eurostat, Bloomberg. 23162@Työttömyys% 23
Euroalueen maakohtaisia inflaatioita 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 % Espanja Italia Ranska Saksa Irlanti Suomi Ero nopeimman ja hitaamman inflaation välillä (%-yks.) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Eurostat. 30.10.2009 24
Venäjän BKT:n kehitys 15 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 10 5 0-5 -10-15 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Rosstat.
Baltian maiden BKT:n kehitys Viro Latvia Liettua 20 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Eurostat.
Pohjoismaiden BKT:n kehitys Ruotsi Tanska Norja 10 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 5 0-5 -10 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Eurostat.
Reaalitalous II: Suomi Suomessa suhdannetaantuma osoittautunut ennakoitua syvemmäksi Syynä voimakas viennin supistuminen Nousun ennakoidaan olevan heikko ja hidas Julkinen talous muuttunut voimakkaasti alijäämäiseksi ja velkaantuminen kasvamassa nopeasti Työttömyys on kasvussa ja nousemassa yli 10 prosenttiin Nuorten työttömyys on erityinen ongelma 28
Bruttokansantuote 6 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 2 0-2 -4-6 -8 2000 2002 2004 2006 2008 2010 PATU 22360 29
110 Suomen vienti, vientimarkkinat ja maailmankauppa Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat Maailmankauppa Indeksi, 2008Q2 = 100 100 90 80 70 60 50 2002 2004 2006 2008 Lähteet: Tilastokeskus, CPB ja Suomen Pankki. 30
Investointitavarat, tuotantohyödykkeet ja raaka-aineet ovat yli 80 % tavaraviennistämme Lähde: Tulli 31
Investointihyödykkeiden uudet tilaukset ja Suomen vienti 140 Uudet tilaukset, Saksa Uudet tilaukset, EU27 Indeksi 2005=100 Suomen tavaravienti, määrä 130 120 110 100 90 80 70 2000 2002 2004 2006 2008 Lähteet: Eurostat ja Tulli. 30.10.2009 32
Työllisyys päätoimialoittain Suomessa 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 -120 Teollisuus Maatalous Julkiset ja muut palvelut Kuljetus 1000 henkeä Rakentaminen Kauppa Rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä kiinteistöala 2006 2007 2008 2009 * Vuosimuutokset esitetty kolmen kuukauden liukuvina keskiarvoina. Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. 30.10.2009 33
YKHI-inflaation hajotelma Suomessa 6 Energia Jalostamattomat elintarvikkeet Jalostetut elintarvikkeet Teollisuustuotteet pl. energia Palvelut Kokonaisindeksi Vaikutus YKHI-inflaatioon, prosenttiyksikköä 4 2 0-2 2005 2006 2007 2008 2009 YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähde: Tilastokeskus. 30.10.2009 34
Julkisen talouden näkymät 2009-2011 Julkisyhteisöjen velka Julkisyhteisöjen menot Julkisyhteisöjen tulot Veroaste 70 % BKT:stä 60 50 40 30 20 10 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 35
Julkisen talouden näkymät 2009 2011 % BKT:stä 2008 2009e 2010e 2011e Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (ESA95) 4.4-3.0-5.2-5.3 Valtio 0.9-4.3-5.9-5.6 Kunnat -0.2-0.7-0.8-1.0 Sosiaaliturvarahastot 3.7 2.0 1.6 1.4 Julkisen sektorin perusjäämä 5.9-1.5-3.7-3.4 Julkisyhteisöjen velka 33.6 41.9 50.2 56.1 Valtionvelka 29.4 36.8 44.3 49.3 Kokonaisveroaste 43.0 42.4 42.0 42.4 e = ennuste. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 36
Kaksi skenaariota Suomelle
Negatiivinen skenaario viennin rakennemuutos Suomi hyötyi globalisaatiosta - tavaranvienti kasvoi voimakkaasti 2005 2008. Vienti romahti loppuvuodesta 2008 kun investointitoiminnan pysähtyessä. Entä jos maailmantalouden elpyminen ei enää kanavoidu Suomen vientiteollisuuden kysynnäksi? Seuraus: vientiin ja investointi-tavaroihin keskittyneet yritykset vähentävät tuotantoaan Suomessa. Pääomaa ja työtä säästävien teknisten kehitysten kasvu hidastuu tilapäisesti. Pääomapanoksen hyödyntämisen heikkeneminen samasta pääomapanoksesta saadaan aiempaa vähemmän tuotantoa. 38
Positiivinen skenaario - nopea toipuminen Suomalainen teollisuus kykenee sopeuttamaan tuotantoaan ja tehostamaan toimintaansa hyvin nopealla aikataululla. Viennin kasvu kiihtyä jo tänä vuonna maailmanmarkkinoiden kasvua kovemmaksi. Työn tuottavuuden paranee, josta seuraa yritysten rajakustannusten lasku ja hintakilpailukyvyn paraneminen. Kapasiteetin käyttöasteen alhainen taso edistää reagointikyvyn nopeutta. Rahoitussektorin ennakoitua nopeampi elpyminen: edesauttaa yritysten rahoituksen saatavuutta ja mahdollistaa uusien investointien aloittamisen. 17.9.2009 Jukka Railavo 39
Bruttokansantuote Positiivinen ja negatiivinen skenaario Yksityinen kulutus Ennuste Positiivinen vaihtoehto Negatiivinen vaihtoehto Ennuste Positiivinen vaihtoehto Negatiivinen vaihtoehto 170 000 Milj. euroa viitevuoden 2000 hintoihin 88 000 Milj. euroa viitevuoden 2000 hintoihin 160 000 84 000 80 000 150 000 76 000 140 000 2004 2006 2008 2010 72 000 2004 2006 2008 2010 2 600 Työllisyys Ennuste Positiivinen vaihtoehto Negatiivinen vaihtoehto 1 000 henkeä 100 000 Vienti Ennuste Positiivinen vaihtoehto Negatiivinen vaihtoehto Milj. euroa viitevuoden 2000 hintoihin 2 500 90 000 2 400 80 000 70 000 2 300 60 000 2 200 2004 2006 2008 2010 50 000 2004 2006 2008 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 40
Kiitos