MITEN KANNUSTAA IHMISIÄ TYÖMARKKINOILLE EETTISESTI JA KESTÄVÄSTI? 42. VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT



Samankaltaiset tiedostot
AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN - ammattilaisten kannustamina. Päihde- ja mielenterveystyön päivät

KANNUSTAMISTA JA MUUTOKSEN TEKEMISTÄ VOIMAKAS-PROJEKTIN VÄLISEMINAARI VARKAUS !!!

Asunto ensin periaate ja asumissosiaalisen työn suuri murros

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Asumissosiaalinen työote

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Työhyvinvointia yhdessä Pori

INHIMILLISTEN TOIMINTA VALMIUKSIEN MERKITYS JA ELÄMÄÄN N OSALLISTUMINEN

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Laiskuus on katsojan silmissä

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

MLL. Tukioppilastoiminta

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Kohti seuraavaa sataa

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Motivaatioyhteiskunta Jyrki Rinta-Jouppi

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Osallistava sosiaaliturva

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

NUORET SANKARIT. NUORTEN KULTTUURIPAJA-HANKE Markus Raivio Musiikkiterapeutti Hankejohtaja. 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 11.3.

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi Anne Hyvén Työpsykologi

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

Valintavaihe Asiantuntijatyö

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

#lupakertoa - asennekysely

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Nuoret ja turvallisuus , Eduskunta

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Onko nuorten työelämään aktivointi ongelmatonta? Jaana Lähteenmaa, dos., tutkija Kuntoutuspäivät,

Kaapeli-valmennus yhteisöjen rakentajana. Matti Helin

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Lapsi, sinä olet tähti!

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

NYT-liikunta. matalankynnyksen liikuntaa vuotiaille Helsingissä. Saana Saarikivi, Liikunnan edistämisyksikkö

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Kansalaisuuden kynnykset

Nuoret takuulla kuntoon

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvän hoidon ulottuvuudet

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Tulevaisuuskakku. Ryhmätöiden tuotoksia ja Sitran puheenvuorosta mieleen jääneitä asioita

Hyvinvointi ja liikkuminen

Jari: Olisi kiva, jos pohtisit omaa rooliasi johtajana, työnkehittäjänä ja asiakastyön tekijänä? Casena voisit käyttää nuoria ja niiden tarpeita...

Solidaarisuus kansalaisyhteiskunnassa

Psyykkinen toimintakyky

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

KIDSCREEN-27 / Lapsiseula-27 Terveyskysely lapsille ja nuorille. Vanhempainotanta Suomalainen (FI)

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Kuka koulun liikunnallistaa ja miten? Näkemys koululiikunnan ajankohtaisiin kysymyksiin Liikkuva koulu -ohjelman näkökulmasta

Transkriptio:

MITEN KANNUSTAA IHMISIÄ TYÖMARKKINOILLE EETTISESTI JA KESTÄVÄSTI? 42. VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT 11.3.2014 Liisa Björklund

KAKSI KYSYMYSTÄ 2

MITÄ ON KANNUSTAMINEN TYÖMARKKINOILLE? 3

MIKSI IHMINEN HALUAA TEHDÄ TYÖTÄ? 4

KUKA JA MISTÄ? Liisa Björklund, teologian tohtori, pääaineena sosiaalietiikka ja yhteiskuntafilosofia, käsitetutkimus Väitöstyö 2008, Helsingin yliopisto Kannustaminen ja moraali kannustamisen idea suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa 1990- luvulta alkaen Kehitysjohtaja Helsingin Diakonissalaitoksella (HDL) HDL on yhteiskunnallinen konserni, joka tuottaa uudenlaisia sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluita sekä yleishyödyllisin että liiketaloudellisin perustein. HDL tarttuu haasteisiin niillä yhteiskunnan alueilla, joilla ihmiset syystä tai toisesta uhkaavat jäädä palvelujen ja yhteisöjen ulkopuolelle. Ratkaissut yhteiskunnallisia ongelmia lähes 150 vuoden ajan. 5

IHMINEN ELÄÄ TOIMIAKSEEN Onnellinen elämä toteutuu silloin, kun ihminen saa käyttää kykyjään ja taitojaan sen yhteisön hyväksi, johon hän kuuluu. Kukaan kansalainen ei kuulu pelkästään itselleen vaan häntä voidaan kannustaa edistämään yhteistä hyvinvointia. -Aristoteleen ajatuksia 6

Ihmisiä on Aristoteleen mukaan neljää lajia: Hyviä ja pahoja, vahvaluonteisia ja heikkoluonteisia. Ihmiseen täytyy vaikuttaa erityisesti silloin, kun heikkoluonteisia ihmisiä houkutellaan tekemään hyviä asioita. 7

Kunnon kansalainen antaa työssä parhaansa omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Huono-osaisuus on yksinkertaisesti sanottuna sitä, ettei yksilö syystä tai toisesta kykene tähän. Professori Heikki Hiilamo 8

SAADA AIKAAN JOKIN VAIKUTUS HOITAAPARANTAA KUNTOUTTAAPAKOTTAA AUTTAAOSALLISTAAJA VOIMAANNUTTAA YHTEISÖLLISTÄÄOPETTAA PALKITARANGAISTA KASVATTAAAKTIVOIDA MOTIVOIDATUKEA KANNUSTAAOLLALÄSNÄ VÄLITTÄÄVÄLITTÄÄ JA VÄLITTÄÄ Työmme perustuu sille, että haluamme saada aikaan jonkin vaikutuksen asiakkaamme elämässä Miten tämä on mahdollista? Tutustutaan ihmisen toiminnan motivaatioon vaikuttamiseen = kannustamiseen 9

KUKA VAIKUTTAA JA MIKSI? Auktoriteettitaho 10

KENEEN VAIKUTETAAN? Työtä vailla oleva kansalainen 11

Kaikessa karuudessaan voidaan todeta, että työttömyys on aluksi työtä vailla olemisen seuraus, mutta pitkittyessään siitä tulee työttömyyden syy. Näin huono-osaisuus luo huono-osaisuutta. Professori Heikki Hiilamo 12

Syvä yhteiskunnallinen kahtiajako kulkee niiden välillä, jotka ovat työssä ja jotka eivät ole työssä. Professori Heikki Hiilamo 13

KUKA KELPAA TYÖMARKKINOILLE?

Tunnetko Kallen tarinan? Kalle on helsinkiläinen nuori, jolla on elämänsä aikana ollut toista sataa ammattilaiskontaktia sosiaali- ja terveydenhoidossa. Siitä huolimatta hän on yksinäinen, hyödytön, osaton ja hampaaton. Kallen kohdalla systeemi ei ole toiminut. Eikä satojen muiden kallejen. Lue juttu Kallesta MTV3:n uutisten verkkosivuilta tästä. 15

PALVELUJA ELÄMÄNKAARELLA ERIKOISSAIRAAN- HOITO PERUSKOULU MIELENTERVEYS- TOIMISTO TERVEYSKESKUS 16 516

KALLESTA TULI ONNETON TARPEETON HAMPAATON HYÖDYTÖN AVUTON OSATON KALLIS 17

JÄRJESTELMÄ EI TOIMINUT? Kukaan ei kysynyt, miltä tuntuu olla erilainen, kiusattu lapsi ja nuori? Ei syntynyt luottamuksellista hoito- tai ihmissuhdetta, eikä lopulta asiakassuhdetta ollenkaan. Kukaan ei ottanut koppia eikä kysynyt perään, miten Kalle ja hänen perheensä pärjäävät? Nuoret, jotka tulevat intensiivisen hoitohistorian läpi verrattuna nuoriin, joilla tätä ei ole ollut. Heidän hyvinvointistatuksensa ei poikkea. Kukaan ei aidosti välittänyt Kallesta. 18 18

INTRESSI EI MUODOSTUNUT? Vanhemmat eivät löytäneet lapsen kiukkukohtauksiin rauhoittamisen keinoja. Lapsen haluille annettiin periksi. Masennuksesta ja väsymyksestä kärsivän äidin oli vaikea vastata vauvan erilaisiin tarpeisiin. Päiväkodissa ja koulussa riehumiseen eivät auttaneet jatkuvat torumiset ja jälkiistunnot. Koulu jäi kesken, kun sinne ei jaksanut tai huvittanut mennä. Kaikki tuntui tylsältä ja vaikealta. Päihteiden käyttö ja pelaaminen toivat mielihyvää. 19 19

MITEN TEHDÄ KALLESTA TYÖNTEKIJÄ? 20

21

MITÄ KANNUSTAMINEN ON? Kannustaminen on sitä, että kannustaja tarjoaa pakottamatta kannustettavalle jonkin toimintavaihtoehdon kannustimen avulla, jotta kannustamiselle asetettu päämäärä voi toteutua. KANNUSTIN TEKO! Kannustaja Kannustettava Päämäärä YHTEISKUNNAN OLOSUHTEET JA ARVOT 22

PORKKANAA VAI KEPPIÄ - VASTIKKEELLISUUTTA, SOKKIHOITOA VAI PAAPOMISTA? HYVÄT JA HALUT KANNUSTIN TEKO! Kannustaja Kannustettava Päämäärä YHTEISKUNNAN OLOSUHTEET JA ARVOT 23

AVAINKÄSITTEITÄ OVAT HYVÄT JA HALUT ELI INTRESSIT JA PREFERENSSIT. 24

PREFERENSSI HALUT Preferensseillä tarkoitetaan ihmisen haluamia asioita halun kohteita mieltymyksen merkityksessä Preferenssi on asia, jonka ihminen haluaa tehdä ja jonka tekemisen hän uskoo tyydyttävän senhetkisen mielihalunsa. Vaihtuvia ja hetkellisiä Esimerkiksi mainonta pyrkii vaikuttamaan ihmisten haluihin ja lisäämään erilaisia vaihtuvia tarpeita Jaana Hallamaa 25

INTRESSI - HYVÄT Intressit ovat asioita, joita ihminen tarvitsee, jotka lisäävät hänen hyvinvointiaan ja kehittävät häntä - erilaiset kyvykkyydet ja erityiset osaamisalueet, kiinnostuksen kohteet Intressit avaavat näkymän ihmisen elämään kokonaisuutena: mitä kyvykkyyksiä, (elin)tapoja ja tottumuksia sekä inhimillisiä suhteita yms. ihmisen kannattaa hankkia ja missä/kuinka hänen kannattaa harjaannuttaa itseään, jotta hänen elämästään tulisi mahdollisimman hyvä, tyydyttävä ja onnistunut kokonaisuus. Jaana Hallamaa 26

EETTISESTI KESTÄVÄN TOIMINNAN KEHITYSPSYKOLOGIAA I Pienellä lapsella preferenssit ja intressit ovat lähellä toisiaan. Tasapainoiseen kehitykseen kuuluu lapsi kykenee sietämään kasvaessaan sitä, että mitä tahansa hänen halujaan ei tyydytetä ainakaan välittömästi tai lainkaan Lapsi, jonka perustarpeista huolehditaan riittävällä tavalla säännöllisesti, oppii vähitellen pettymysten sietämisen ansiosta erottamaan kunkin hetkiset preferenssinsä (haluamisensa) laajemmista intresseistään. Lapsen kehittyessä preferenssirakenne muuttuu: välittömän halun- (ja tarpeen) tyydytyksen sijaan lapsi saa iloa ja tyydytystä taidoista ja kyvyistä, joita oppiminen, opetteleminen ja harjaantuminen hänelle tuottavat. Jaana Hallamaa 27

EETTISESTI KESTÄVÄN TOIMINNAN KEHITYSPSYKOLOGIAA II Kasvu menee pieleen, jos lapsen tarpeita ei tyydytetä tai niitä tyydytetään vain silloin tällöin (vanhemman mielivallan perusteella). -> Ei synny luottamusta ulkomaailman hyvyyteen eikä siihen, että lapsi on niin tärkeä, että hänen tarpeillaan ja haluillaan on väliä. Tyydyttämättömät tarpeet estävät siirtymisen seuraavalle kehitysportaalle. -> Ihmisen on silloin vain loputtomasti tyydytettävä välittömiä halujaan. Preferenssit ovat subjektiivisia (halut), kun taas intressin laajempi merkitys sisältää ajatuksen ihmisen objektiivisista hyvistä (tarpeet ja hyvinvoinnin edellytykset). Ihmisen intressien mukaista on, että hänen preferenssinsä toteutuvat (oikeissa asioissa) riittävän usein. Jaana Hallamaa 28

Syrjäytyminen on oman ja yhteisen intressin kadottamista. 29

HYVÄN TAVOITTELEMISEN VAIKEUS Ihminen voi tietää, että halun tai riippuvuuden tyydyttäminen ei ole hänen intressinsä mukaista, ts. ei vastaa hänen pitkän aikavälin etuaan eikä ole hyväksi hänelle. Hetkellisten halujen tyydyttämisen varassa eläminen estää laatimasta pitkän aikavälin elämänsuunnitelmia, estää itsensä kehittämisen eikä luo pohjaa kestävien ja korkealaatuista elämää ylläpitävien tapojen ja tottumusten syntymiselle. Liisa Björklund ja Jaana Hallamaa 30

Elämme preferenssikylläisessä kulttuurissa, jossa on valtava intressityhjiö. 31

MIKÄ ON KALLEN INTRESSI? AKTIIVINEN KANSALAISUUS KALLEN INTRESSI HYVÄ ARKI & IHMISET OSALLISUUS OPISKELU TYÖ! Kallen omanlainen hyvä elämä. Elää ja osallistua niin kuin hänelle on mahdollista. YHTEISKUNNAN OLOSUHTEET JA ARVOT 32

KUKA MÄÄRITTELEE HYVÄN ELÄMÄN SISÄLLÖT? Olosuhteet joissa vaikutamme asiakkaidemme elämään ja kannustamme heitä ovat olennaisessa roolissa. Olosuhteet rakenteet, johtaminen, organisaatiot, yhteiskunnallinen arvoilmasto, työyhteisömme, kotimme, vuorovaikutuksemme toisiimme - vaikuttavat siihen keitä me olemme, mitä elämässä ja työssämme tavoittelemme ja miten pystymme sen tekemään Voidaksemme rakentaa Kallen intressiä meidän on löydettävä omamme. 33

VASTAUS? 34

ON LÖYDETTÄVÄ YHTEYS IHMISTEN KOKEMUKSIIN JA INTRESSIIN. TÄMÄ ON EETTISESTI JA TALOUDELLISESTI KESTÄVINTÄ. 35

Kiitos! Jokaiselle ihmisarvoinen huominen