Kirkkoharjun koulun opetussuunnitelma Nimi Kirkkoharjun koulun opetussuunnitelma Kunta Kangasala Koulu Kirkkoharjun koulu Hyväksymispäivämäärä 14.6.2016 1
2.2. Perusopetuksen arvoperusta PERUSOPETUKSEN ARVOPERUSTA KANGASALLA Kangasalla perusopetuksen arvoperustassa painottuvat turvallisuus, sosiaaliset taidot, oman identiteetin rakentuminen ja vastuu itsestä. Turvallisuus muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Jokaisella oppilaalla on oikeus koskemattomuuteen. Turvallisuutta luovat selkeät rajat, yhteiset säännöt ja erilaisuuden ymmärtäminen. Koulut ovat laatineet turvallisuussuunnitelmat ja toimintamallit kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamistapausten selvittämiseen. Kouluilla on käytössä KiVa Koulu ohjelma, jonka avulla pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään koulukiusaamista. Sosiaalisten taitojen perustana ovat vuorovaikutus-, tunne- ja yhteistyötaidot. Myönteinen asenne, hyvät tavat ja toisten kohteleminen ystävällisesti edesauttavat sosiaalisten taitojen kehittymistä. Oman itsensä ja kulttuurinsa tunteminen on tärkeää. Ne luovat pohjan omalle identiteetille, joka auttaa kohtaamaan ja ymmärtämään erilaisuutta. Oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta itsestään, käyttäytymisestään ja toiminnastaan. Oppilaiden tulee ymmärtää omien tekojensa merkitys elinympäristönsä hyvinvointiin. Oppimiskäsityksen ja arvoperustan toteutumista Kangasalan kouluissa seurataan säännöllisesti vuosiluokkia 6 ja 9 painottaen. Kirkkoharjun koulu luo edellytykset kasvamiselle ja oppimiselle itsetuntoa kehittävässä, työntekoa arvostavassa ja erilaisuutta hyväksyvässä oppimisympäristössä. Koulu ohjaa elämysten ja toiminnan kautta perustietojen ja -taitojen aktiiviseen hankintaan ja omaksumiseen. 3.3. Tavoitteena laaja-alainen osaaminen PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET KANGASALLA Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisen osaamisen osa-alueita opetetaan osana jokapäiväistä opetusta ja valinnaisaineiden yhteydessä. Koulu tekee yhteistyötä huoltajien lisäksi esimerkiksi paikallisten seurakuntien, sosiaali- ja terveystoimen, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen sekä poliisin kanssa. Laaja-alaisen osaamisen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain koulukohtaisesti. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Kangasalan kunnassa pyritään tutkivaan ja luovaan työskentelyotteeseen. Oppilaat rohkaistuvat ja oppivat luottamaan itseensä hyväksyvässä ilmapiirissä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Oppilaat tutustuvat oman asuinalueensa ja Kangasalan kunnan historiaan ja tekevät kulttuurivierailuja paikkakunnalla. Oppilaiden paikallistuntemus kasvaa ja sitä käytetään oppiainerajat ylittävissä oppimiskokonaisuuksissa. Ulkopuolisia toimijoita voidaan hyödyntää kulttuurisen osaamisen saavuttamiseksi. Kangasalla toteutetaan varhaiskasvatuksen, opetustoimen ja kunnan kulttuuritoimijoiden yhteistyössä laatimaa kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Kansainvälisyyskasvatus pohjautuu Tampereen seutukunnan yleissivistävän koulutuksen ja Kangasalan kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelmaan. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Oppilaita ohjataan turvalliseen liikennekäyttäytymiseen. Kouluilla on oma toimintamalli turvaamaan oppilaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia koulussa (esim. KiVa Koulu -ohjelma). Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä ja tiedottamisessa käytetään pääsääntöisesti sähköistä viestintää. Monilukutaito (L4) ja tieto- ja viestintäteknologian osaaminen (L5) Kangasalan kunnan kirjastoilla ja kouluilla on yhteistyöohjelma, josta vastaavat kirjaston henkilökunta ja alakoulujen luokanopettajat ja yläkoulujen äidinkielenopettajat. Ohjelman tavoitteena on lisätä kirjasto-opetusta ja oppilaiden lukuintoa sekä parantaa heidän 2
tiedonhakutaitojaan. Lisätietoa ohjelmasta löytyy kunnan verkkosivuilta. Tietotekniikka ja media ovat osa lapsen ja nuoren toimintaympäristöä. Kangasalan kouluissa käytetään tieto- ja viestintätekniikan uusia mahdollisuuksia oppijan oppimisedellytysten ja - tulosten parantamiseen niin oppimisen, opetuksen kuin vuorovaikutuksen tukena. Tieto- ja viestintätekniikan avulla mahdollistetaan ja tuetaan seudullista, valtakunnallista ja kansainvälistä opetusyhteistyötä. Kangasalan kouluissa on turvalliset ja toimivat tietotekniset 20 toimintaympäristöt. Ulkoinen ja sisäinen sähköinen viestintä on osa jokapäiväistä toimintaa ja sähköisiä toimintaympäristöjä kehitetään aktiivisesti. Koulukohtaiset TVT-suunnitelmat löytyvät lukuvuosisuunnitelmista. Lisätietoa löytyy myös TVTportaalista. Työelämän taidot ja yrittäjyys (L6) Kangasalla koulut käyttävät työelämään ja yrittäjyyteen tutustumisessa myös ulkopuolisia osaajia kuten Yrityskylää, ammattiesittelyjä ja yritysvierailuja. Oppilaskuntavaaleilla harjoitellaan demokraattista äänestyskäyttäytymistä. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Oppilaat osallistuvat koulutyön suunnitteluun. Oppilaskunta-, kummi- ja tukioppilastoiminta sekä välituntiaktiviteettien ohjaus vahvistavat oppilasta aktiivisena toimijana kouluyhteisössä. Kangasalan perusopetusta täydentävät mm. KiVa Koulu -ohjelma, Liikkuva koulu -toiminta, oppilasurheilutapahtumat, kansainvälisyystoiminta, kerho-ja iltapäivätoiminta, oppilaskunta-, tukija kummioppilastoiminta, teematuokiot, vanhempainillat ja -tapaamiset. Opetuksessa huomioidaan Kangasalan kunnan energiatehokkuuden suunnitelma. Koulujen lukuvuosisuunnitelmissa on myös omat kestävän kehityksen suunnitelmat. Tavoitteena laaja-alainen osaaminen Kirkkoharjun koulussa Kirkkoharjun koulu tekee yhteistyötä huoltajien lisäksi lähialueen toimijoiden, esimerkiksi seurakunnan ja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen, kanssa. Opetuksessa hyödynnetään lähistön luontoa ja ympäristöä, esimerkiksi piha-aluetta, Kirkkoharjua sekä Kirkkojärven aluetta monipuolisesti. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Kirkkoharjun koulussa oppilaat ovat aktiivisia toimijoita. Monipuolinen oppimisympäristö ja vaihtelevat työtavat rohkaisevat oppilaita tiedon etsimiseen ja tiedon kriittiseen arviointiin. Oppilas oppii tunnistamaan itselleen sopivia tapoja oppia. Säännöllisten itsearviointien ja vertaisarviointien avulla oppilaan käsitys omasta oppimisesta vahvistuu. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Kirkkoharjun koulussa noudatetaan Kangasalan kunnan laatimaa kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Oppilaat tutustuvat lähialueen historiaan ja tekevät kulttuurivierailuja esimerkiksi kirjastoon, Kangasala-taloon ja kotiseutumuseoon. Kouluyhteisössä oppilaat toimivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja oppivat kuuntelemaan ja huomioimaan toinen toisiaan. Oppilaat saavat kokemuksia erilaisuudesta ja oppivat suhtautumaan muihin hyväksyvästi ja kunnioittavasti. Oppilaat työskentelevät vaihtelevissa ryhmissä. He oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin, heitä rohkaistaan esiintymään eri tilanteissa ja tuomaan esiin sekä perustelemaan mielipiteensä. Oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä omalle kehitykselle. Kansainvälisyyttä toteutetaan Kirkkoharjun koulussa Afrikan ystävyyskoulutoiminnalla sekä yhteydenpidolla kummilapseen. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Kirkkoharjun koulussa pyritään vahvistamaan oppilaiden ymmärrystä fyysisen ja henkisen ympäristön merkityksestä omalle ja toisten hyvinvoinnille. Oppilaita ohjataan turvalliseen liikennekäyttäytymiseen kunkin vuodenajan mukaan. Koska Kirkkoharjun koulu sijaitsee vilkasliikenteisen tien varrella, oppilaat tarvitsevat tietoa esimerkiksi suojatiekäyttäytymisestä, pyörällä kulkemisesta ja heijastimen käytöstä. Lukuvuoden aikana Kirkkoharjun koulussa toteutetaan lyhyitä tapahtumia, jotka kannustavat oppilaita muistamaan turvallisen liikennekäyttäytymisen periaatteet. Oppilaat osallistuvat erilaisiin arjen hyvinvointia tukevien tapahtumien suunnitteluun ja 3
järjestämiseen. Oppilaita tuetaan ottamaan vastuuta omasta koulunkäynnistään ikäkaudelle ja yksilölle sopivalla tavalla. Oppilaita velvoitetaan huolehtimaan kotitehtävistä, koulukirjoista ja koulutarvikkeista sekä käyttämistään välineistä. Oppilaat oppivat ymmärtämään oman fyysisen hyvinvoinnin kannalta terveellisen ruokailun, säännöllisen liikkumisen ja säänmukaisen pukeutumisen merkityksen. Kirkkoharjun koulussa noudatetaan valtakunnallista toimintamallia kiusaamisen ehkäisemiseksi. Monilukutaito (L4) ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Oppilaille annetaan mahdollisuuksia hakea tietoa eri lähteistä ja heitä opetetaan tarkastelemaan ja tulkitsemaan tietoa kriittisesti sekä yhdistämään oppimaansa asiaa laajempaan kokonaisuuteen. Opetuksessa hyödynnetään medioita, esimerkiksi sanomalehtiä ja uutisia sekä erilaisia kulttuurikohteita, esimerkiksi kirjaston tarjoamia monipuolisia palveluita. Kirkkoharjun koulussa huomioidaan oppilaiden luontainen tietotekninen osaaminen ja tuodaan oppilaille uusia mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Oppimistilanteissa oppilasta opastetaan turvalliseen, vastuulliseen ja ergonomiseen työskentelyyn. Oppilaat saavat yhdessä tekemisen kokemuksia työskennellen erilaisissa ryhmissä ja verkostoitumalla. Tietotekniikka antaa oppilaille oppimisen iloa oman aktiivisuuden kautta oivaltaen. Käytännössä harjoitellaan valmistamaan omia kirjallisia, kuvallisia tai auditiivisia tuotoksia. Oppilaat saavat kokemuksen tiedon tuottamisesta, hankkimisesta ja esittämisestä luovasti monenlaisten tapojen avulla. Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Oppimistilanteissa vahvistetaan oppilaiden oma-aloitteisuutta ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa demokraattisella päätöksenteolla luokan ja koulun arjessa. Lukuvuoden aikana Kirkkoharjun koulussa järjestetään oppilaskuntavaalit, joissa harjoitellaan ehdolle asettumista ja äänestyskäyttäytymistä. Kirkkoharjun koulussa oppilaat tutustuvat työelämään esimerkiksi ammattiesittelyjen kautta tai vieraillen lähialueen yrityksiin. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Oppilaat osallistuvat koulutyön ja koulun käytäntöjen suunnitteluun yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Oppilaat ovat aktiivisia toimijoita esimerkiksi välituntiliikunnan ohjaajina, oppilaskunnan hallituksen jäseninä ja kummioppilastoiminnassa. Ympäristöystävällinen, kestävän kehityksen mukainen toiminta on osa Kirkkoharjun koulun toimintakulttuuria. Oppilaat oppivat toimimaan kouluvuosien aikana kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 4.3. Oppimisympäristöt ja työtavat OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT KANGASALLA Koulussa fyysistä ja psyykkistä oppimisympäristöä suunnitellaan ja kehitetään monipuolisesti. Luokkatilojen lisäksi hyödynnetään myös muita oppimisympäristöjä ja lähiympäristöä. Monipuolinen oppimisvälineistö tuo mielenkiintoa oppimiseen. Työtapojen valinnassa ja kehittämisessä huomioidaan toiminnallisuus, leikit ja pelit, kiireettömyys, elämyksellisyys, vaihtelevuus, eriyttäminen ja eheyttäminen. Oppimisympäristö ja työtavat Oppimisen edellytys on rauhallinen, monipuolinen ja hyvin suunniteltu oppimisympäristö. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kirkkoharjun koulussa käytetään mahdollisimman monipuolisia oppimisympäristöjä ja tiloja. Luokkahuoneiden lisäksi hyödynnetään koulun aulatiloja, liikuntasalia ja käytäviä. Oppiminen ulottuu koulutilojen lisäksi koulun piha-alueelle, harjuun ja lähiliikuntapaikoille. Oppimisen tueksi vieraillaan mahdollisuuksien mukaan Kangasala-talossa, kirjastossa ja museoissa sekä tutustutaan lähiyhteisöihin, esimerkiksi seurakuntaan ja Kangasala-seuran toimintaan. Oppiminen tapahtuu oman luokan lisäksi erilaisissa ryhmissä. Ryhmät voivat olla luokkaastekohtaisia, kummioppilasryhmiä, ainekohtaisia ryhmiä tai oppimisen taidot huomioivia ryhmiä. Kirkkoharjun koulussa toimitaan hyvässä yhteistyössä kaikkien kanssa toisia kunnioittaen. Oppimisessa käytetään monipuolisia ja vaihtelevia oppimista tukevia työtapoja. Työtapojen 4
valintaa ohjaavat opetettava aihekokonaisuus, ryhmä ja tilat, työtavan tarkoituksenmukaisuus ja oppijan yksilölliset taidot. Kirkkoharjun koulussa pyritään kiireettömään, vuorovaikutteiseen ja kokonaisvaltaiseen työskentelyyn. 4.4. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET KANGASALLA Kangasalla perusopetuksen yhtenäisyyttä edistetään yhteistyöllä nivelvaiheissa. Opetuksen eheyttämisessä käytetään oppiaine- ja luokka-asterajat ylittäviä projekteja, teemapäiviä ja jaksottamista. Oppiaine- ja/tai luokka-asterajat ylittävien monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen määritellään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja niiden sisältö lukuvuosisuunnitelmassa. Monialaisen oppimiskokonaisuuden kesto vastaa oppilaan noin viikon työmäärää. Lukujärjestys joustaa, jotta monialaisia oppimiskokonaisuuksia voidaan toteuttaa esimerkiksi projekteilla, messuilla, näyttelyillä tai esityksillä. Kirjasto voi tukea projekteja antamalla tiedonhaun opetusta ja tarjoamalla lähdemateriaalia. Jokainen oppilas osallistuu vähintään yhteen koulun lukuvuosisuunnitelmassa määriteltyyn monialaiseen oppimiskokonaisuuteen lukuvuoden aikana. Koulu raportoi monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutumisesta toimintakertomuksessa. Monialaisisten oppimiskokonaisuuksien toimintatapa määrittää parhaan arviointikeinon. Arviointikohteena voi olla prosessi tai tuotos. Arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi itse-, vertais- ja ryhmäarviointia, palautekeskustelua, kyselyä, portfoliota ja havainnointia. Oppimiskokonaisuuden suunnitellut ja toteuttanut ryhmä arvioi tavoitteiden toteutumista, sisältöjä ja toteuttamistavan onnistumista. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Kirkkoharjun koulussa Kirkkoharjun koulussa opetuksen tavoitteena on oppilaan laajempi ymmärrys ja ilmiöpohjainen oppiminen. Alkuopetuksessa opetus on jaksottaista ja kokonaisvaltaista. Oppiaine- ja luokkaasterajat ylittäviä projekteja ja teemapäiviä käytetään kaikilla luokka-asteilla. Monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan Kirkkoharjun koulussa lukuvuosittaisten teemaviikkojen yhteydessä. Teemaviikkoja on lukuvuoden aikana vähintään yksi ja se toteutetaan koko koulun tai joidenkin luokkien yhteisenä projektina. Teemaviikkojen aihe, ajankohta ja sisältö määritellään lukuvuosisuunnitelmassa. Hyvissä ajoin ennen teemaviikkoa kootaan yhteen oppilaiden ideoita ja ajatuksia, joiden pohjalta viikko suunnitellaan ja toteutetaan. Toteutusvaiheessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisia toimijoita ja yhteistyötahoja, esimerkiksi vierailuja ja vierailijoita. Lukuvuosisuunnitelmassa määritellään monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemaviikkojen ajankohta, sisältö ja tavoitteet sekä vastuuhenkilöt. Lukuvuosisuunnitelmaan sisällytetään suunnitelma siitä, miten käytännön toteutumista arvioidaan ja raportoidaan toimintakertomuksessa. Monialaiset oppimiskokonaisuudet arvioidaan prosessin edetessä mm. suullisten palautteiden ja vertaisarviointien avulla. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia arvioidessa huomio on prosessissa, ei niinkään lopputuloksessa. 5.2. Yhteistyö YHTEISTYÖ KANGASALLA Oppilaiden osallistuminen ja vastuun kantaminen Koulun toiminta pyrkii siihen, että oppilaat ottavat vastuuta oman oppimisena lisäksi koulun toiminnasta ja koulun kiinteistöstä. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään tarkemmin, millaisia vastuutehtäviä oppilailla voi olla ja miten vastuu eri tehtävien suorittamisessa, niiden opastuksessa ja valvonnassa tapahtuu. 5
Välitunneille luodaan oppilaille erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään, esimerkiksi pelit, leikit, kirjasto- ja lukuvälitunnit, urheiluturnaukset ja -kisat. Oppilaat ovat itse mukana toiminnan ideoinnissa, suunnittelussa, toteutuksessa ja vastuunkannossa. Oppilaiden taitoja hyödynnetään vertaisoppimisen kautta ja heidän vastuunottoansa arvostetaan. Toiminnassa huomioidaan, että kaikki voivat osallistua siihen tasapuolisesti. Kouluissa toimii oppilaskunta, jota edustaa oppilaskunnan hallitus. Oppilaskunnan toiminnan yksityiskohdat ja oppilaskunnan hallituksen valinnan käytänteet kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Kouluun luodaan lukukausittainen käytäntö rehtorin, opettajien ja oppilaskunnan hallituksen yhteiselle neuvottelulle. Oppilaita voidaan ottaa mukaan myös koulun työryhmiin, esimerkiksi välituntitoimintaa, kerhotoimintaa ja ruokailutoimintaa ohjaaviin työryhmiin. Tilapalvelun, ruokahuollon sekä siivouksen henkilökunta Koulu kutsuu tilapalvelun, ruokahuollon ja siivoushenkilökunnan yhteisiin palavereihin säännöllisesti, vähintään kerran lukuvuodessa arvioimaan yhteistyötä ja kehittämään yhteistä toimintaa. Yhteistyössä voidaan toteuttaa erilaisia oppimisprojekteja, esimerkiksi teemalla "pidä ympäristö siistinä". Oppilaat voivat tutustua eri ammattiryhmien työhön esimerkiksi auttamalla siivoushenkilökuntaa sovitun ajan. Tilapalvelun, ruokahuollon ja siivoushenkilökunnan esimiestasolle esitetään lukuvuosittain toive siitä, että henkilökunnan toimipaikat olisivat pysyviä. Tällöin työntekijöille muodostuisi selkeä työidentiteetti tietyn koulun henkilökunnan jäsenenä. Koulussa työskenteleviä kannustetaan ottamaan osaa lasten ja nuorten kasvatuksesta, olla vuorovaikutuksessa heidän kanssaan sekä kannustaa ja antaa positiivista palautetta. Yhteistyötahojen henkilökunta voi esimerkiksi vierailla oppitunneilla ja kertoa työstänsä oppilaille. Oppilaille tähdennetään, että jokainen koulun aikuinen on kasvattaja, jolla on oikeus ja velvollisuus sanallisesti ohjata oppilaita koulun kasvatustavoitteiden mukaiseen käyttäytymiseen ja toimintaan. Vastaavasti koulun tulee varmistaa, että yhteistyötahojen henkilökunta riittävässä määrin tuntee koulun säännöt ja tavoitteet, jotka ovat luettavissa esimerkiksi perehdytyskansiosta. Koulun yhteinen kalenteri tai infotaulu tulee näkyä koko henkilökunnalle, jolloin kaikki tietävät koulun tapahtumista. Tavoitteena on tasa-arvoinen, luonteva ja toisia arvostava vuorovaikutus opetushenkilöstön ja koulun muun henkilökunnan välillä. Pitkäaikaisia työntekijöitä velvoitetaan olemaan selvillä koulun käytänteistä. Koulun aikuisten tulee tiedostaa toimivansa esimerkkinä ja ymmärtää roolinsa osana kasvatuskumppanuutta. Suurissa kouluissa yhteydenpitoon eri henkilöstöryhmien välille voidaan nimetä yhteysopettajia tai opettajatyöryhmiä, esimerkiksi kouluruokailutyöryhmä. Terveydenhoitajat huolehtivat erityisruokavalioiden ilmoittamisesta koulukeittiöille. Vierailijat ja vierailut Oppilaat voivat vierailla oppitunneilla esimerkiksi kirjastossa ja museossa. Koulun ulkopuoliset tahot voivat vierailla kouluilla. Vierailua järjestävän opettajan vastuulla on varmistaa, että vierailujen sisältö on koulun opetussuunnitelman mukaista, eikä vierailusta saatava tieto tai kasvatus pohjaudu esimerkiksi erilaisten mainostajien, kapeiden intressiryhmien tai ääriryhmien tavoitteisiin. Laajemmat vierailukokonaisuudet kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Yksittäisistä vierailuista ilmoitetaan koulussa etukäteen kirjallisesti rehtorille. Yhteistyö huoltajien kanssa Koulu muodostaa kotien kanssa positiivisen kasvatuskumppanuuden. Yhteistyössä huoltajien kanssa pyritään kannustavaan, positiiviseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Koululta tiedotetaan ajoissa ja kattavasti käytänteistä, tapahtumista sekä käytettävissä olevista palveluista ja resursseista. Koulussa järjestetään vähintään joka toinen lukuvuosi avoimien ovien päivä tai muu vastaava järjestely, jossa oppilaiden vanhemmat pääsevät tutustumaan koulun työpäivään. Vanhempainilta pidetään lukuvuosittain ja tarpeen mukaan. Mahdollisuutta opettajan ja huoltajan tapaamiseen tarjotaan kaikille, esimerkiksi vanhempainvarttina. Lähtökohtaisesti oppilas on aina mukana palaverissa itseään koskevassa asiassa. Oppilaskohtaisia oppilashuollon palavereja ja pedagogisia palavereja pidetään tarpeen mukaan. Vanhempainyhdistyksen kanssa tehdään yhteistyötä. Oppilaiden osallistuminen ja vastuun kantaminen Kirkkoharjun koulussa 6
Kirkkoharjun koulussa oppilaita velvoitetaan omalta osaltaan huolehtimaan koulutavaroista ja - välineistä. Oppilaille korostetaan viihtyisän oppimisympäristön merkitystä ja oppilaat oppivat kantamaan vastuuta kouluympäristön ja piha-alueen siisteydestä. Luokissa on käytössä erilaisia toimintamalleja, joiden avulla oppilaat ottavat vastuuta oppimisympäristöstään. Oppilaita edustaa oppilaskunnan hallitus. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet valitaan lukuvuosittain äänestämällä. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan lukuvuosittain, joka ohjaavien opettajien tuella johtaa kokouksia. Oppilaskunnan hallitus tapaa koulun rehtoria tai opettajakunnan edustajia sekä vanhempainyhdistyksen edustajia noin kerran lukuvuoden aikana. Oppilaat saavat ideoida ja toteuttaa välituntitoimintaa sekä vaikuttaa välituntivälineiden hankintaan. Oppilaita voidaan ottaa mukaan erilaisiin työryhmiin, esimerkiksi ruokalan viihtymiseen tai välituntitoiminnan suunnitteluun liittyviin ryhmiin. 5.3. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö KASVATUSKESKUSTELUT JA KURINPIDOLLISTEN KEINOJEN KÄYTTÖ KANGASALLA Tämä alaluku muodostaa koulukohtaisten opetussuunnitelmissa mainittujen määrittelyjen kanssa Kangasalan kunnan kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia toimia koskevan suunnitelman. Kasvatuskeskustelu Perusopetuslain mukaan kasvatuskeskustelut ovat ensisijainen tapa puuttua koulun järjestyssääntöjen rikkomiseen. Kasvatuskeskustelu ei ole arkinen jokapäiväinen ohjaava tai ojentava keskustelu vaan määritelty toimenpide, joka seuraa järjestyssääntörikkomuksesta. Kasvatuskeskustelu kirjataan ja siitä tiedotetaan huoltajalle. Kurinpidolliset keinot Lievissä kurinpidollisissa keinoissa (kasvatuskeskustelu, jälki-istunto) menetellään aina seuraavasti: tapahtuma yksilöidään tapahtuma kirjataan oppilasta tai oppilaita kuullaan, kuuleminen kirjataan (päivämäärä) hankitaan tarvittavat lisäselvitykset mahdolliset todisteet tallennetaan tiedotetaan huoltajaa toimitaan harkiten, rauhassa ja tasapuolisesti huolehditaan, että oppilas ymmärtää järjestyssääntörikkomuksen pyritään kasvattavaan positiiviseen toimintaan Vakavammissa kurinpidollisissa keinoissa (kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen) lisäksi: kuullaan huoltajaa ja kirjataan kuuleminen toimitaan kunnan hallintosäännön mukaisesti määriteltäessä kurinpidollisen toimen päättäjää Kurinpidollisista keinosta tiedotetaan vuosittain oppilaille ja huoltajille. Uusi henkilökunta perehdytetään toimintatapoihin muun perehdytyksen yhteydessä. Tiedottamisesta ja perehdyttämisestä vastaa rehtori. Jos kurinpidollisia keinoja muutetaan, asian valmistelussa kuullaan oppilaskunnan edustajia sekä vanhempainyhdistystä. Kurinpidollisten keinojen toimintatapoja, määriä, tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta arvioidaan kerran lukuvuodessa koulun oppilashuoltoryhmässä. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Järjestyssääntöjen rikkomisessa kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa ohjata oppilasta käyttäytymään tai toimimaan oikealla tavalla. Jälki-istunto määrätään vakavammissa rikkeissä. Kirkkoharjun koulussa kasvatuskeskustelun toimeenpanee ja toteuttaa ensisijaisesti luokanopettaja. Tarvittaessa luokanopettaja voi pyytää tilanteiden käsittelyyn tukea tähän tarkoitukseen sovitulta tiimiltä, joka määritellään lukuvuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Kasvatuskeskustelussa käytetään siihen tarkoitukseen suunniteltua lomaketta. Lomakkeessa 7
yksilöidään teko tai toiminta, oppilaan oma näkemys asiasta sekä mahdollinen seuraamus. Kasvatuskeskustelun tavoitteena on tukea oppilasta oivaltamaan itse, miten hän voisi jatkossa toimia. Kasvatuskeskustelussa voidaan määritellä toimintasuunnitelma jatkoa ajatellen tai mahdollisen vahingon korvaaminen. Kasvatuskeskustelusta tiedotetaan aina huoltajia. Kasvatuskeskustelut kirjataan ja lomakkeet säilytetään asianmukaisella tavalla. Jos oppilas toistuvasti toimii ohjeiden vastaisesti, kasvatuskeskusteluun otetaan mukaan oppilaan huoltaja tai huoltajat, rehtori tai apulaisrehtori sekä mahdollisesti muita ammattihenkilöitä. 12.1. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit TAIDE- JA TAITOAINEIDEN VALINNAISET TUNNIT KANGASALLA Kangasalla taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit (4kpl) sijoitetaan käsityöhön 3., 5., 6. ja 7. luokalle sekä yksi tunti neljännelle luokalle kuvataiteeseen. Koulukohtaisesti päätetään 3. ja 4. luokan valinnaisten taito- ja taideaineiden yhdet tunnit. Jos yhden viikkotunnin valinnaiset aineet perustuvat koulun opetussuunnitelmassa oppilaan omaan valintaan, laaditaan niistä oma suunnitelma. Suunnitelmassa määritellään opintojen nimi, sisältö, tavoitteet, laajuus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet sekä arvioinnin kriteerit. Kunta- ja koulukohtaisesti päätetyissä valinnaisissa taito- ja taideaineissa syvennetään ja laajennetaan vuosiluokittain seutukunnallisen opetussuunnitelman pohjalta oppiaineiden keskeisiä sisältöjä ja tavoitteita. Opetuksen pääpaino on prosessissa, jonka keskeisiä osa-alueita ovat suunnittelu, työskentely, dokumentointi ja arviointi. Käsityön valinnaisissa opinnoissa pyritään materiaalien monipuoliseen hyödyntämiseen, kierrätykseen, uusiokäyttöön ja taloudellisuuteen. Arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelman perusteiden ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman periaatteita. Taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit Kirkkoharjun koulussa Koulukohtaisesti päätettävät taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit päätetään Kirkkoharjun koulussa lukuvuosittain ja kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. 12.2. Valinnaiset aineet VALINNAISET AINEET KANGASALLA Kangasalla valinnaisten aineiden tarjonta päätetään ja kuvataan koulukohtaisesti. Oppilas valitsee valinnaisen aineen aina lukukaudeksi kerrallaan, jolloin valinnaisainetta opiskellaan 19 oppituntia. Oppilas tekee seuraavan lukuvuoden valinnaisten aineiden valinnat edellisen lukuvuoden kevätlukukaudella. Valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti hyväksytty tai hylätty. Jos sanallisesti arvioitava valinnainen aine on määritelty koulun opetussuunnitelmassa jonkin yhteisen aineen syventäväksi opinnoksi, voi sen suoritus vaikuttaa korottavasti kyseisen aineen numeroarvosanaan. Koulukohtaisessa valinnaisaineiden kuvauksessa kerrotaan valinnaisen aineen nimi, laajuus sekä vuosiluokat, joilla valinnaista ainetta tarjotaan vuosiviikkotuntien jako vuosiluokittain valinnaisten aineiden tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain sekä oppimisympäristöihin, työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät mahdolliset erityispiirteet. Valinnaiset aineet Kirkkoharjun koulussa Kirkkoharjun koulu tarjoaa valinnaisia aineita lukuvuosittain tehtävän suunnitelman mukaisesti. Valinnaisia aineita tarjottaessa huomioidaan oppilaiden ja huoltajien näkökulmat. Oppilas valitsee huoltajan kanssa itselleen kiinnostavimmat kurssit tarjottimelta. Suosituimmat kurssit toteutuvat. Valinnaiset aineet syventävät alakoulun oppiaineita ja aihekokonaisuuksia. Valinnaisten aineiden tavoitteet ja sisällöt määritellään lukuvuosittain lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Valinnaisaineryhmät muodostetaan yli luokka-asterajojen. Työtavat ja oppimisympäristöt suunnitellaan tarkoituksenmukaisesti kunkin aineen sisällöt huomioiden. Valinnaisten aineiden arviointi perustuu oppilaan osallistumiseen ja ohjeiden mukaiseen toimintaan. 8