Espoon kaupungin ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomus 2014

Espoon kaupungin ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomus 2014

Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Ympäristölautakunnan kokoonpano... 3 1.1.1. Ympäristölautakunnan kokoukset... 4 1.1.2. Lautakunnan koulutus ja muut tapahtumat... 4 1.2 Ympäristökeskuksen organisaatiorakenne ja henkilöstö... 5 1.3. Ympäristötoimen koulutus ja työhyvinvointitoiminta... 6 2. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA... 6 2.1. Talousarvion toteutuminen... 6 2.2. Espoo-tarinan toteutuminen... 6 2.2.1. Poikkihallinnollinen ohjelmajohtaminen... 7 2.3. Lautakuntasopimuksen toteutuminen... 8 2.3.1. Ilmastonmuutoksen torjunta... 8 2.3.2. Vesistöjen ja virtavesien suojelu ja kunnostus... 8 2.3.3. Luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien turvaaminen... 9 2.4. Tuottavuus- ja tulopohjahankkeet... 10 2.5. Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen... 10 2.6. Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen... 10 2.6.1. Lupapäätösten käsittelyaika... 10 2.6.2. Meluilmoitusten sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita koskevien ilmoitusten käsittelyaika... 10 2.6.3. Lupapäätösten lukumäärä ja kustannukset... 11 2.6.4. Valvottujen kohteiden lukumäärä... 11 2.6.5. Annettujen lausuntojen lukumäärä ja muut yhteydenotot... 12 2.6.6. Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteet... 12 3. YMPÄRISTÖNSUOJELUTEHTÄVÄT... 13 3.1. Ympäristönsuojelun valvonta... 13 3.2. Ympäristöluvat ja rekisteröinnit... 13 3.3. Laitosvalvonta... 13 3.4. Jätehuolto... 13 3.4.1. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikkojen valvonta... 13 3.4.2. Roskaantuminen... 15 3.4.3. Lumen vastaanottopisteet... 15 3.4.4. Muu jätehuollon valvonta... 15 3.5. Meluntorjunta... 16 3.6. Ilmansuojelu... 16 3.6.1. Ilmansuojelun tutkimushankkeet... 16 3.7. Vesiasiat... 17 1

3.7.1. Vesistötutkimus vuonna 2014... 17 3.7.2. Vesistökunnostus vuonna 2014... 18 3.8. Pilaantuneen maaperän kunnostus... 18 3.9. Nitraattiasetuksen valvonta... 19 3.10. Ilmastonsuojelu... 19 3.11 Ympäristövaikutusten arviointi... 20 4. LUONNONSUOJELU... 20 4.1. Lumo-toimenpideohjelman ekologiset yhteydet teemavuosi... 21 4.2. Espoon liito-oravien kokonaisselvitys (ELKS) ja liito-oravaviestintä... 21 4.3. Luonnonsuojeluun ja yleiseen ympäristönsuojeluun liittyvät tutkimukset ja selvitykset... 22 5. YMPÄRISTÖVALISTUS, YHTEISTYÖ, LUONTORETKET, TIEDOTUS JA JULKAISUT... 22 5.1. Yleinen ympäristövalistus... 22 5.2. Yhteistyö ja työryhmät... 23 5.3. Luontoretket... 24 5.4. Luontopolut... 25 5.5. Tiedotus ja julkaisut... 25 6. YMPÄRISTÖOHJELMA... 26 6.1. Ympäristöjohtaminen ja ekotuki... 26 7. VILLA ELFVIKIN LUONTOTALO... 28 7.1. Yleistä... 28 7.2. Luontokoulu... 28 7.3. Koulu- ja päiväkotimetsäprojekti... 29 7.4. Vaihtuvat näyttelyt... 30 7.5. Tapahtumat... 30 7.6. Uikunpesä... 31 7.7. Villa Elfvikin kestävän kehityksen ohjelma... 31 7.8. Villa Elfvikin luontotalon aukioloajat vuonna 2014... 32 7.9. Villa Elfvikin kahvila... 32 7.10. Villa Elfvikin ystävät - Villa Elfviks vänner ry.... 32 2

1. YLEISTÄ Ympäristölautakunta ohjaa ympäristökeskuksen toimintaa. Ympäristökeskus on itsenäinen hallintokunta teknisen ja ympäristötoimen johtajan alaisena. Espoon ympäristölautakunta on toiminut vuodesta 1978, jolloin se perustettiin vapaaehtoisesti. Lainsäädäntö edellytti toimintaa vasta vuodesta 1986. Ympäristölautakunta huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (1986/64) mukaan muun muassa ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilaissa hoidettaviksi säädetyistä ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä. Lisäksi tulee huolehtia ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä, ympäristönsuojelun tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta sekä edistää kaupungin yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Lautakunta antaa myös lausuntoja, tekee esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille sekä suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön mukaan ympäristölautakunnan tehtävänä on 1. toimia kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena 2. huolehtia kaupungin ympäristönsuojelusta, laatia ehdotus kaupungin ympäristönsuojeluohjelmaksi ja seurata sen toteutumista 3. huolehtia kunnalle luonnonsuojelulain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä antaa lain 24 :n ja 27 :n mukaiset kunnan lausunnot hakemuksista. Lisäksi lautakunta päättää luonnonsuojelulain 26 :n mukaisesta luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta ja 28 :n mukaisesta luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttamisesta. Lautakunta myöntää myös ympäristönsuojelulain 27 d :ssä tarkoitetun poikkeuksen talousjätevesien käsittelyvaatimuksista sekä päättää maankäyttö- ja rakennuslain 161 a :n 2 momentissa tarkoitetusta ojan tekemisestä tai ojitusta varten tarpeellisen suojapenkereen tai pumppuaseman sijoittamisesta toisen alueelle asemakaava-alueella. Ympäristökeskuksen toiminta-ajatuksena on maailmanlaajuisista, kansallisista ja paikallisista näkökohdista paikallisesti toimien turvata ympäristön elinkykyisyys sekä omalta osaltaan huolehtia edellytysten luomisesta viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin- ja elinympäristön varmistamiseksi myös tuleville sukupolville. Käytännön työtä ohjaamaan ympäristökeskuksessa on valmisteltu laatukansio, jonka päivitystä koordinoidaan ympäristökeskuksen laatutiimissä. 1.1 Ympäristölautakunnan kokoonpano YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2013-2016 Lautakunnan kokoonpano ja jäsenten osallistuminen kokouksiin vuonna 2014: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Partanen Henna, Vihr. pj 11 Koura Vera, Vihr, 0 Haaksiala Henri, Kok, varapj. 4 Lehtonen Matti, Kok. 0 Haeggström Eeva, SFP 9 Selenius Magnus, SFP 2 Lempiäinen Pekka, Kok, 10 Karas Jaakko, Kok. 1 Leppinen Mika, Kok. 9 Talaslahti Anne-Maritta, Kok 0 Koivumäki Katja, SDP 9 Kuuvalo Nasu, SDP 0 Kosonen Riina, Kok. 9 Pirinen Johanna, Kok. 2 3

Sauvola Mauri, Perus/Sit 2 Ahonen Perttu, Perus/Sit 9 Taipale Maria, Perus/Sit. 10 Löflund Jonna, Perus/Sit 0 Tilli Timo, Vas. 11 Karvinen Niina, Vas. 0 Vainikainen Joni, SDP 7 Hirvelä Ilkka, SDP 2 Vilo Taina, Kok. 9 Saarniala Tea, Kok. 0 Visakova Marika, Vihr. 9 Lappalainen Ville, Vihr. 2 Kaupunginhallituksen edustaja Varaedustaja Särkijärvi Jouni J., Kok. 11 Peltokorpi Mikko, Kok. 0 Nuorisovaltuuston edustaja Varaedustaja Karhunen Paula 9 Tiainen Emilia 1 1.1.1. Ympäristölautakunnan kokoukset Ympäristölautakunta kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 109 asiapykälää. Vastaavat luvut edellisiltä vuosilta olivat: Vuonna 2013 11 kokousta 93 asiaa Vuonna 2012 11 kokousta 82 asiaa 1.1.2. Lautakunnan koulutus ja muut tapahtumat 13.2. HSY:n edustajat Pia Tynys ja Johannes Lounasheimo esittelivät tuoretta pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorikatsausta ja uutta Ilmastoveivi-työkalua 13.3. Koulutus luottamushenkilöiden verkkopalvelun käytöstä (Innofactor, Pirjo Leskijärvi) 10.4. Tutustuminen Ämmässuon ja HSY:n toimintaan, kiertoajelu 8. - 9.5. Puheenjohtaja Henna Partanen osallistui Kuntien 7. Ilmastokonferenssiin Tampereella 15.5. Espoon ympäristökeskuksen Niina Järvinen ja Eeva Nuotio pitivät esitelmät aiheista: Suomenlahti-vuosi tutuksi, Espoon vesien suojelu ja Itämerihaaste 22.5. Ympäristölautakunnan Siisti Biitsi -talkoot Soukassa, Klobbenilla. Suomenlahti-vuoden tapahtuma. 3.6. Espoon ympäristölautakunnan ja kestävän kehityksen ohjelman ilmastoseminaari 21.8. Espoon ympäristökeskuksen Tia Lähteenmäki ja Leena Sjöblom pitivät infon aiheista Liitooravat ja ekologiset yhteydet 25.9. HSY:n Ilmastoinfo (Mira Soini-Nordström ja Teemu Kettunen) 23.10. Lentoliikenteen ympäristövaikutusten esittely (Finavia, Mikko Viinikainen ja Satu Routama) 4

1.2 Ympäristökeskuksen organisaatiorakenne ja henkilöstö Ympäristökeskusta johti 1.1. - 30.4.2014 va. ympäristönsuojelupäällikkönä valvontapäällikkö FM Kari Kavasto ja 1.5. lähtien ympäristönsuojelupäällikkö FT Tarja Söderman. Ympäristökeskuksessa oli seuraavat yksiköt (suluissa kokopäiväiset työntekijät 31.12.2014): Valvontayksikkö (yhdeksän henkilöä, kaikki vakinaisia) Valvontayksikköä johti valvontapäällikkö FM Kari Kavasto ja siinä työskentelivät: ympäristötarkastaja FM Harri Anttila, ympäristötarkastaja MMM Tommi Paavilainen, ympäristötarkastaja FM Lea Salonpää ympäristötarkastaja DI Katja Ohtonen, ympäristötarkastaja DI Niko Torvela, ympäristötarkastaja DI Armi Tukia, ympäristötarkastaja MMM Lasse Kämpe ja limnologi FM Ilppo Kajaste Ympäristön- ja luonnonsuojeluyksikkö (viisi henkilöä, kaikki vakinaisia) Ympäristön ja luonnonsuojeluyksikköä johti johtava ympäristötarkastaja FM Kalevi Hiironniemi ja siinä työskentelivät: ympäristötarkastaja FM Leena Sjöblom, ympäristötarkastaja FM Tia Lähteenmäki, limnologi FM Eeva Nuotio ja ympäristönsuojelusihteeri LuK Katrin Aia Hallintoyksikkö (kuusi henkilöä, kaikki vakinaisia) Hallintoyksikköä johti kehittämispäällikkö TkT Sari Soini ja siinä työskentelivät: hallintolakimies OTM Erja Tiihonen, ympäristötarkastaja FM Tuija Stambej, media-assistentti BA Eija Rissanen, toimistosihteeri yo. Anita Korsumäki ja toimistosihteeri tradenomi-artesaani Leena Renko-Julin Villa Elfvikin luontotalo (viisi henkilöä, joista kaikki vakinaisia) Luontotaloa johti MMM Riitta Pulkkinen ja hänen lisäkseen työskentelivät: ts. ympäristökasvattaja FM Maija Vuorjoki sijaisti 1.7.2014 asti FM Sara Ojaa, joka oli vuorotteluvapaalla 26.8.2014 asti. suunnittelija FM Katri Luukkonen, ympäristönhoitaja fil. yo. Antti Mikala ja toimistosihteeri matkailuvirkailija Virpi Mäenpää Villa Elfvikissä tuntipalkkaisina oppaina ovat toimineet fil.yo Tuomas Lilleberg (koko vuoden) ja fil.yo Aura Raulo 1.1. 31.7.2014, FM Anniina Kuusijärvi 1.8. 30.9.2014 ja fil.yo Iikka Oinonen 12.9. alkaen vuoden loppuun. Ympäristökeskuksessa oli vuoden 2014 lopussa 26 vakanssia. Vakinaisista henkilöistä oli naisia 18 ja miehiä 8. Tilapäinen henkilöstö - Niina Järvinen, KTM, Suomenlahti-vuoden projektikoordinaattori, työskenteli Villa Elfvikissä 18.3.- 17.11.2014 - Erika Zidbeck, fil.yo, kesätyöntekijä Villa Elfvikin luontotalossa ajalla 26.5. 17.8.2014 5

- Jesse Seppälä (siviilipalvelusmies), luontokouluavustajana Villa Elfvikin luontotalossa 1.1.- 27.2.2014 - Eetu Mykkänen, FK, (siviilipalvelusmies) 30.6.2014 alkaen - Aku Korhonen, ympäristönhoitaja ajalla 2.6-31.8.2014 - Tommi Mäkelä, ympäristönhoitaja ajalla 2.6-31.8.2014 - FM Jussi Lampinen, projektityöntekijä, Espoon perinneympäristöt, ajalla 2.5-30.9.2014 - FM Katri Annala, projektityöntekijä, perhosselvitys, ajalla 2.6.-31.8.2014 - Nora Berg, viestintäharjoittelijana ajalla 1.9.-31.12.2014 - FM Heta Tenno vs. ympäristötarkastaja ajalla 3.3. 30.6.2014 ja projektityöntekijä 1.7.-31.7. sekä 1.9.-31.10.2014 - DI Elisa Keto, projektityöntekijä, autokorjaamotarkastukset, ajalla 3.3. 5.9.2014 1.3. Ympäristötoimen koulutus ja työhyvinvointitoiminta Koulutukseen käytettiin noin 6876 euroa vuonna 2014. Työhyvinvointitoiminta oli aktiivista ja siitä vastasivat keskuksen tyhy-vastuuhenkilöt. Ympäristökeskus tutustui Espoon saaristoon 11.6.2014. Tyhy-retki tehtiin 31.10.2014 tiedekeskus Heurekaan. 2. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA 2.1. Talousarvion toteutuminen Käyttötalouden menoihin oli budjetoitu muutetun talousarvion mukaan 2,635 milj. euroa. Menoja kertyi 2,553 milj. euroa, 97,0 %. Menoalitus oli 0,82 milj. euroa. Henkilöstömenoihin oli varattu 1,525 milj. euroa. Toteuma oli 1,501 milj. euroa, 98,5 %. Määrärahaa säästyi 24 000 euroa. Ulkoisten palveluiden ostoon oli budjetoitu 0,757 milj. euroa. Toteuma oli 0,662 milj. euroa, 87,4 %. Määrärahaa jäi käyttämättä mm., koska vesiensuojelutehtävissä Gumbölen kalatien kunnostus siirtyi vuodelle 2015. Metsähallitukselle maksettava Espoon rahoitusosuus Haltia-luontokeskuksen menoihin oli 0,34 milj. euroa vuonna 2014. Sisäisten palveluiden ostoon oli varattu 0,134 milj. euroa. Toteuma oli 0,163 milj. euroa, 121,6 %. Villa Elfvikin menoihin oli varattu 0,575 milj. euroa. Menoja kertyi 0,540 milj. euroa, 93,9 %. Tuloja oli budjetoitu muutetun talousarvion mukaan 0,050 milj. euroa. Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista perittävistä maksuista. Tuloja kertyi 68 000 euroa, toteuma 135,6 %. Tulot ylittyivät 18 000 euroa budjetoidusta. 2.2. Espoo-tarinan toteutuminen Espoo-tarinan tulostavoitteista raportoitiin 4 kertaa vuoden aikana. Espoo-tarinan tavoitteiden toteutumista vuonna 2014 on kuvattu tarkemmin ympäristölautakunnan vuoden 2014 ennakkotilinpäätöksessä (käsitelty ympäristölautakunnassa 26.2.2015). 6

2.2.1. Poikkihallinnollinen ohjelmajohtaminen Espoo-tarinaa toteutetaan yksiköiden omilla tarinoilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tuloskorteilla ja poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, jotka läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Tämän valtuustokauden kehitysohjelmat ovat: Elinvoimaa ikääntyville, Kestävä kehitys, Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys, Nuorten elinvoimaisuus ja Osallistuva Espoo. www.espoo.fi/espoo-tarina. Poikkihallinnolliset kehittämisohjelmat ovat uusi toimintatapa ja ne tukevat Espoo-tarinan toteuttamista. Ohjelmia toteutetaan projektien, oman tekemisen muuttumisen, uusien kokeilujen ja kumppanuuksien kautta. Kestävä kehitys -kehitysohjelmassa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia kestäviä ratkaisuja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtuusto on hyväksynyt ohjelmalle kuusi hyötytavoitetta, joiden kautta tavoite saavutetaan. Ne ovat: Kestävä elämäntapa Kestävä verkostomainen kaupunki Espoon luonto ja ympäristö Ilmastotyön koordinointi Energiaratkaisut Kestävät liikkumisratkaisut Espoon luonto ja ympäristö hyötytavoitteen projektina toteutettiin vuonna 2014 Suomenlahti vuosi -projekti. Projekti lisäsi kuntalaisosallistumista, kuntalaisten vastuuta ympäristöstä ja tietämystä Suomenlahdesta ja Espoon merellisyydestä. Teemavuoden aikana järjestettiin tapahtumia, kursseja, retkiä ja talkoita. Suomenlahti-vuosi kokosi kuntalaisia, oppilaitoksia, yrityksiä ja järjestöjä toimimaan terveemmän ja turvallisemman Suomenlahden puolesta. Järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui yli 25 515 henkilöä. 816 ihmistä lupasi muuttaa arkipäiväisiä tapojaan Suomenlahden puolesta ja yli 600 espoolaista osallistui rantojen siivoustalkoisiin. Vuoden aikana viestittiin aktiivisesti Suomenlahden tilasta ja kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa siihen sekä päivitettiin Itämerihaasteen Espoon toimenpideohjelman vuosille 2014 2018. Projektin omistaja oli luontotalon johtaja Riitta Pulkkinen ja projektikoordinaattorina toimi Niina Järvinen. Projektikoordinaattorin palkkarahat saatiin sisäisenä siirtona ohjelmajohtamiselta. Ilmastotyön koordinointi hyötytavoitetta toteutettiin vuonna 2014 tekemällä Espoon ilmastotoimien priorisointiselvitys, joka valmistui syyskuussa 2014. Selvityksen tavoitteena oli tarkastella keinovalikoimaa, jolla Espoon asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät 30% vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta sekä esittää visio toimenpiteistä hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi 2050 mennessä. Työn tuloksena saatiin priorisoidut tulevaisuuden kustannustehokkaat päästövähennystoimet. Tuloksia hyödynnetään Espoon kaupungin ilmasto- ja energia-asioiden toimenpideohjelman päivittämisessä. Selvityksen toteutti Gaia Consulting Oy yhteistyössä kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Työtä ohjasi ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Sari Soini. Selvitystä käsiteltiin ympäristölautakunnan kokouksessa 23.10.2014. 7

2.3. Lautakuntasopimuksen toteutuminen Lautakunta asetti vuodelle 2014 seuraavia tavoitteita: 2.3.1. Ilmastonmuutoksen torjunta - 2013-2014: Toteutetaan, edistetään ja seurataan elokuussa 2012 hyväksytyn Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet -ohjelman toimenpiteitä. Ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatiosta, edistämisestä ja seurannasta vastasi kaupungin ilmastoasioiden koordinaatioryhmä, jossa on jäseniä kaikilta toimialoilta ja konserniesikunnasta. Vetovastuu on ympäristökeskuksessa. Vuonna 2014 edistettiin toimenpideohjelman ja tätä tukevan ilmastoasioiden viestintäsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamista. Seurantaraportti valmistui helmikuussa 2014. - 2014: Vuonna 2012 valmistunut ilmastoasioiden viestintäsuunnitelma päivitetään ja sitä toteutetaan Ilmastoasioiden viestintäsuunnitelmaa toteutettiin ja päivitettiin viestintätoimenpiteiden osalta. Suunnitelma päivitetään kokonaisuudessaan ilmasto- ja energiatoimenpiteet ohjelman päivityksen yhteydessä vuonna 2015. - 2014: Selvitetään eri toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalilaskelmat sekä tehdään kustannushyötyanalyysit Toteutettiin Espoon kaupungin ilmastotoimenpiteiden priorisointityö päästövähennyslaskelmineen ja kustannushyötyanalyyseineen, joka valmistui loppuvuodesta. - 2014: Edellisen pohjalta koostetaan virkatyönä tarkennettu ilmastonmuutoksen torjunnan toimenpideohjelma, jossa priorisoidaan ja aikataulutetaan toimenpiteet 30% päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi vuoteen 2020 mennessä. Suunniteltiin ilmastonmuutoksen toimenpideohjelman päivittäminen vuonna 2015. 2.3.2. Vesistöjen ja virtavesien suojelu ja kunnostus - 2014-2015 Laaditaan Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelma, jonka yhteydessä selvitetään päätöksenteon tueksi hinta-arviot eri suojelutoimille. Toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta lautakunnassa. Espoon vesistöt ja vesiensuojelun toimenpideohjelmaa laadittiin vuonna 2014 ja se valmistuu keväällä 2015. - 2.2. 2014-2016: Toteutetaan vesiensuojelun toimenpideohjelman tärkeimmiksi arvotettuja toimenpiteitä niille varattujen määrärahojen puitteissa yhteistyössä ELY-keskuksen, yksityisen sektorin, järjestöjen sekä asukkaiden kanssa. Vesiensuojelun toimenpideohjelman toimenpiteistä Gumbölen kalatien vaellusesteiden poistotöiden suunnittelu aloitettiin ja kalatie toteutetaan vuonna 2015. - 2014-2015: Laaditaan vesistöjen suojeluopas asukkaille. Opas julkaistaan ainakin ympäristökeskuksen nettisivuilla. Määrärahojen salliessa opasta jaetaan painettuna etenkin järvien valuma-alueiden asukkaille. 8

Järvikunnostusoppaan laatiminen asukkaille on aloitettu. - 2.4. 2014: Päivitetään Itämerihaaste. Valmisteluvaiheessa se tuodaan kaksi kertaa lautakuntaan siten, että lautakunta voi evästää sen valmistelua. Päivitettiin Itämerihaasteen Espoon toimenpideohjelma, jonka kautta Espoon kaupunki jatkaa pitkäjänteistä työtään Suomenlahden suojelussa. Itämerihaaste tuotiin lautakuntaan 15.5.2014. - Osallistutaan Suomenlahti-vuoden 2014 tapahtumien toteuttamiseen sekä tiedottamiseen yhteistyössä muiden järjestävien tahojen kanssa. Suomenlahti-vuoden aikana on järjestetty useita tapahtumia, joissa aktivoitiin ottamaan vastuuta ympäristöstä, viestittiin Suomenlahden tilasta ja lisättiin Espoon merellisyyden tunnettavuutta. Tapahtumiin osallistui yli 25 500 henkeä. - 2.5. 2014-2016: Vesistöalueisiin kohdistuvaa maatalouden hajakuormitusta pyritään pienentämään yhteistyössä maataloussihteerin ja ELY- keskuksen kanssa järjestämällä mm. neuvontaa ja tiedotustilaisuuksia sekä kannustetaan viljelijöitä käytännön vesiensuojelutoimiin. Toimintavuonna osallistuttiin viljelijöiden pellonpiennar-tilaisuuksiin ja kerrottiin vesiensuojelusta. 2.3.3. Luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien turvaaminen - 2013-2014: Tehdään selvitys Espoon ekologisen verkoston tilanteesta. Selvityksen valmistelua ohjaa luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä. Selvityksen perusteella tuotetaan tiedotusmateriaalia mahdollisesti yhteistyössä muiden PKS- kuntien ja metsähallituksen kanssa. Selvitys Espoon ekologisesta verkostosta julkaistiin alkuvuodesta. Vuoden aikana julkaistiin myös useita tiedotteita ekologisesta verkostosta. Muuta materiaalia julkaistiin pääkaupunkiseudun yhteistyössä jo edellisenä vuonna. - 2014-2016: Tiivistetään ympäristökeskuksen yhteistyötä kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa viheryhteyksien turvaamiseksi mm. yleiskaavapuolen viheraluekudelman laadinnan, Pohjois-Espoon yleiskaavatyön sekä Espoonväylän suunnittelun osalta. Yleiskaavan viheraluekudelman laadinnassa on tehty yhteistyötä sekä kartoitettu ja luovutettu kudelmatyöhön sopivia aineistoja kaupunkisuunnittelukeskukselle. - 2013-2014: Kartoitetaan päiväkoti- ja koulumetsät. Kartoituksen perusteella laaditaan toimenpiteet päiväkoti- ja koulumetsien säilymiselle osana viherverkostoa. Lautakunta evästää jatkosuunnittelua. Tärkeät lähimetsät - Espoon koulu- ja päiväkotimetsäselvitys 2013 julkaistiin vuoden 2014 loppupuolella. Selvityksen tuottamaa aineistoa jalostetaan ja hyödynnetään edelleen vuonna 2015. Ks. 7.3. - 2013-2016: Ympäristökeskuksen ja teknisen keskuksen yhteistyötä Keskuspuiston statusta vahvistavien luontovalistushankkeiden toteutuksessa jatketaan. 9

Vuonna 2014 aloitettiin Keskuspuiston Tikankierros -luontopolun rakentaminen. Osallistuttiin myös Keskuspuiston reitit ja portit -ohjausryhmän kokouksiin sekä eri hankkeiden maastokatselmuksiin. - 2013-2016: Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman aikataulutettujen tavoitteiden toteuttaminen, seuraaminen ja edistäminen yhteistyössä muiden lautakuntien kanssa. Vuonna 2014 toteutettiin lumo-ohjelman ekologiset yhteydet -teemavuotta ja sen mukaisia toimenpiteitä. kts. 4.1. - 2013-2016: Lintuvesien pesimälinnuston seurantaa jatketaan. Lintuvesien pesimälinnuston seuranta toteutetaan vuonna 2015. 2.4. Tuottavuus- ja tulopohjahankkeet Espoo-strategiaan ei sisältynyt erityisesti ympäristölautakuntaa koskevia tuottavuus- ja tulopohjahankkeita. 2.5. Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen Ympäristölautakunnalle ei ollut osoitettu pöytäkirjamerkintöjä vuodelle 2014. 2.6. Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen on kuvattu tarkemmin ympäristölautakunnan vuoden 2014 ennakkotilinpäätöksessä (käsitelty ympäristölautakunnassa 26.2.2015). 2.6.1. Lupapäätösten käsittelyaika Ympäristöluvat ja vesiasiat valmistellaan neljässä kuukaudessa, ellei hakijan kanssa sovita muunlaisesta käsittelyaikataulusta. Aika lasketaan asian vireille tulosta lautakunnan ensimmäiseen käsittelyyn. Toteutuminen: Vuoden aikana käsiteltiin kolme ympäristölupahakemusta ja 167 vesiasiaa. Ympäristölupien käsittelyajat välillä 3,6 kk 22 kk. Vesiasioiden käsittelyaika oli keskimäärin kaksi kuukautta. 2.6.2. Meluilmoitusten sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita koskevien ilmoitusten käsittelyaika Meluilmoitukset sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteista koskevat ilmoitukset valmistellaan päätettäväksi kahden viikon kuluessa niiden vireille tulosta, mikäli hakijan kanssa ei sovita pidemmästä aikataulusta. Jos toiminnan mahdollisesti aiheuttamista haitoista joudutaan kuulemaan ympäristön asukkaita, valmisteluaika on yksi kuukausi. 10

Toteutuminen: Meluilmoituspäätöksiä tehtiin 47 kpl ja niiden käsittelyajat vaihtelivat parista päivästä seitsemään viikkoon, keskimääräisen käsittelyajan ollessa noin 2,1 viikkoa. Yli kaksi viikkoa käsittelyaika oli 14 meluilmoituksessa täydennystarpeiden vuoksi. 2.6.3. Lupapäätösten lukumäärä ja kustannukset Ympäristölupatulot olivat 59 213 euroa vuonna 2014. 2011 2012 2013 2014 Ympäristöluvat 2 6 4 3 Poikkeukselliset tilanteet - - 1 - Meluilmoitukset 57 49 61 47 Maastoliikenne 1 1 1 1 Vesi- ja vesihuoltolain mukaiset asiat 97 100 96 167 2011 2012 2013 2014 Muut 48 36 52 44 Yhteensä 205 192 215 262 Menot ( / lupapäätös) 761 857 795 670 2.6.4. Valvottujen kohteiden lukumäärä Valvontayksikössä tavoitteena oli tarkastaa 600 kohdetta. Yksikkö valvoo mm. lupavelvollisia ja ilmoituksenvaraisia toimintoja, pilaantuneiden maiden kunnostamista, ympäristön roskaantumista sekä jätevesien johtamista ja käsittelyä. Tavoitteena ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikössä oli 150 kohteen valvonta. Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikkö valvoo arvokkaita luontokohteita, luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä, uhanalaisia lajeja, luontopolkuja yms. Valvottavia kohteita on yhteensä noin 450 kpl. Luonnonsuojelun valvonta Erityislakien mukainen valvonta 2011 2012 2013 2014 205 209 239 273 636 660 671 715 Yhteensä 841 869 910 988 Menot ( / valvottu kohde) 554 587 532 503 11

2.6.5. Annettujen lausuntojen lukumäärä ja muut yhteydenotot Lausuntopyyntöihin pyrittiin vastaamaan määräajassa. Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikön osalta tähän on kaupungin uuden käytännön mukaan laskettu mukaan myös sähköisesti annetut kannanotot. 2011 2012 2013 2014 Valvontayksikkö 53 61 70 72 Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikkö 219 187 Yhteensä 272 248 304 364 Menot euroa / lausunto 890 885 842 723 234 292 Kaupunkilaiset ottavat yhteyttä ympäristökeskukseen puhelimitse, sähköpostitse ja kaupungin oman palautejärjestelmän kautta. Yhteydenotot koskevat hyvin erilaisia asioita, joista jotkut vaativat perusteellista selvittämistä. Vuonna 2014 ympäristökeskus vastasi 52 yhteydenottoon palautejärjestelmän kautta. 2.6.6. Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteet Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteita olivat: - Luontotalon kävijämäärä, 30 000 hlö - Luontokoulupäivät 116 päivää Tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Luontokoulun käyttö, hlö 2011 2012 2013 2014 2 203 2 118 2 173 2096 Luontokoulupäivät 112 105 110 107 Luontotalon kävijämäärä, hlö* Käyttökulut ( /kävijä) 31 041 30 308 31 780 30 916 12,91 15,05 11,74 17,85* Vuodesta 2010 lähtien Villa Elfvikin kävijämääriin lasketaan ympäristökeskuksen kaikille retkille osallistuneiden määrä, sillä retket hoidetaan VE:stä. * Käyttökulut ( /kävijä) ovat normaalia suuremmat. Talon menoissa näkyy Suomenlahti-vuoden palkka- ja muut kulut, mutta kaikkia vuoden aikana tilaisuuksissa tavoitettuja ei ole laskettu Villa Elfvikin kävijöihin. 12

3. YMPÄRISTÖNSUOJELUTEHTÄVÄT 3.1. Ympäristönsuojelun valvonta Ympäristökeskuksen valvontayksikön tehtävänä on huolehtia kunnallisena valvontaviranomaisena ympäristönsuojelu-, vesi-, vesihuolto- ja jätelaissa määritellyistä valvontatehtävistä ympäristöhäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi. Valvontayksikkö tallentaa valvontatiedot Trimble Locus järjestelmän ympäristövalvontasovellukseen. Trimble Locus oli aiemmin nimeltään Tekla GIS ja sitä ennen Xcity. YtBoss-järjestelmä on edelleen käytössä vanhojen (ennen 05/2010) tietojen selailua varten. 3.2. Ympäristöluvat ja rekisteröinnit Ympäristölupia myönnettiin vuonna 2014 kolme: yksi linja-autovarikolle ja kaksi mullanvalmistustoiminnalle. Ympäristölupamääräyksiä tarkistettiin viiden luvan osalta. Vuoden 2014 aikana rekisteröitiin 21 jakeluasemaa ja yksi kemiallinen pesula. Jätelain 100 :n mukaisia rekisteröintejä tehtiin yksi. 3.3. Laitosvalvonta Laitosvalvonta toteutetaan käymällä kohteissa, jotka ovat laitoksia, joille ympäristölautakunta, Uudenmaan ympäristökeskus tai Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan, tai yrityksiä, joiden toiminta ei edellytä ympäristölupaa. Tarkastuskohteita on vuosittain noin 70 kpl. Joissakin kohteissa käydään vuoden aikana useaan kertaan, kuten Ämmässuon Kulmakorven alueella. Monille yrityksille on ympäristöluvassa määrätty velvoite toimittaa vuosiraportti ympäristöviranomaisille edellisen vuoden toiminnasta. Vuosiraportit ovat olennainen osa laitosvalvontaa tarkastuskäyntien lisäksi. Vuonna 2014 rekisteröitiin useita jakeluasemia ja moniin niistä tehtiin myös tarkastuskäynti. Jakeluasemien rekisteröinnit ja tarkastuskäynnit jatkuvat lähivuosina. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa tehdään vuosittain yhteistarkastuksia laitoksiin, joiden asiat vaativat käsittelyä. Espoon ympäristökeskuksessa oli harjoittelija, jonka tehtävänä oli selvittää espoolaisten autokorjaamoiden toimintaa ympäristönäkökulmasta ja antaa neuvontaa. Käynneillä valvottiin mm. Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten, sekä jäte- ja ympäristönsuojelulainsäädännön noudattamista. Valvontakäynnit tehtiin yhteensä 50 korjaamoon. 3.4. Jätehuolto 3.4.1. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikkojen valvonta Espoossa on 47 toimijaa, joilla on voimassa oleva ympäristölupa jätteen laitosmaiselle 13

käsittelylle tai hyödyntämiselle. Joukossa on pohjoismaiden suurin kaatopaikka ja kaatopaikkakaasulaitos, kaupungin maantäyttöalueet sekä mm. mullan valmistusta, jätemateriaalin hyödyntämistä, maantäyttöä sekä metalliromun, sähkö- ja elektroniikkaromun ja vaarallisten jätteiden käsittelyä ja keräystä harjoittavia yrityksiä. Lähes kaikille toimijoille on määrätty raportointi- tai vesientarkkailuvelvoite. Näiden laitosten toimintaa valvottiin tarkastuskäynnein sekä vesientarkkailu- ja toimintaraporttien avulla. Ämmässuon Kulmakorven alue Suurin toimintakokonaisuus on Ämmässuon - Kulmakorven alue, jossa v. 2014 oli 19 ympäristöluvan perusteella toimivaa laitosta. Alueen suurimpien toimijoiden ympäristöluvat (Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus, Kuusakoski Ekopark, Rudus Oy:n louhinta ja murskaustoiminta, kaupungin maantäyttöalueet) on tarkistettu viime vuosien aikana. Vireillä aluehallintovirastossa on Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristölupien tarkistamishakemuksia: kivenmurskaamo ja kaasuvoimala. Vaasan hallinto-oikeudessa on jätteenkäsittelykeskuksen biojätteiden käsittelyä (kompostointi/mädätys) koskeva hakemus. Alueelle on määrätty laaja vesientarkkailuvelvoite sekä usealle laitokselle ilmansuojelua, melua ja hajua koskevia mittausvelvoitteita. Kaikki alueen ympäristöluvan perusteella toimivat laitokset tarkastetaan vuosittain joko laitostarkastuksella tai vuosi- ja päästöraporttien avulla. Alueella tehtiin 48 tarkastus- tai valvontakäyntiä tai valvonnallista neuvottelua vuonna 2014. Alueen merkittävin ongelma on ollut hajuhaitat, jotka ovat vähentyneet viime vuosina biojätteen käsittelyolosuhteiden parannuttua. Alueella on nyt kaksi kompostointilaitosta, minkä vuoksi kapasiteettiongelma on poistunut eikä hajuhaittoja aiheuttanutta raakaa kompostituotetta ole enää tarvinnut siirtää ulos. Ympäristökeskus sai vain yksittäisiä valituksia häiritsevästä hajusta vuonna 2014. Alueen ilman laatua (hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset ja haisevat rikkivedyt (TRS)) seurataan ajantasaisen seurantajärjestelmän välityksellä internetissä, jolloin poikkeamat voidaan havaita nopeasti. TRS-pitoisuuden ohjearvon (10 µg/m 3 ) ylityksiä ei havaittu vuonna 2014. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausikeskiarvo ei ylittänyt kertaakaan vuoden 2014 aikana raja-arvon numeroarvoa (50 µg/m 3 ). Ylityksiä sallittaisiin 35 kpl/a, ennen kuin varsinainen raja-arvo ylittyy. Mainittavia poikkeavia tilanteita ei vuoden aikana sattunut. Jätteidenkäsittelykeskuksessa toimii HSY:n laaduntarkastusryhmä. Ryhmä mm. tarkkailee tulevia jätekuormia. Jos kuormissa havaitaan huomautettavaa tai autoilija kääntyy tai käännytetään portilla, tapauksesta lähetetään tieto sen kunnan ympäristökeskukseen, josta kuorma on tullut. Espoossa vuonna 2014 yleisin huomautuksen syy oli, että asbestia sisältävä kuorma tuli ilman asbestimerkintöjä. Syinä kääntymiseen oli mm., ettei jätteitä oltu lajiteltu riittävästi, kaivanto oli jo suljettu tai kaatopaikkakelpoisuuslausunto puuttui. Vantaan jätevoimala otettiin käyttöön syyskuussa 2014. Nykyisin sinne viedään poltettavaksi kaikki sekajäte, joka aiemmin kuljetettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Tämä vähentää merkittävästi Ämmässuolle tulevien kuormien määrää. Ämmässuon vanhan kaatopaikan kunnostus Ämmässuon kaatopaikan vanha osa suljettiin marraskuussa 2007 ja sen kunnostus alkoi keväällä 2008. Vanhalle osalle on rakennettu kaasunkeräysjärjestelmä ja tiivis pintarakenne. Kaatopaikan pinta-alasta on peitetty noin 80 %. Kaatopaikan vanhalla osalla on suotovesien kierrätysjärjestelmä ja pumppuasemia. Järjestelmällä kaatopaikan sisäistä vettä palautetaan ylläpitämään jätteen hajoamiselle suotuisia olosuhteita jätetäytössä. Kaatopaikkakaasun hyödyntämiseksi tarkoitettu kaasumoottorivoimalaitos aloitti toimintansa toukokuussa 2010. 14

Laitos tuottaa tällä hetkellä sähköä 15 MW teholla ja lämpöä 8 MW. Vanhan kaatopaikan lakiosaa muotoillaan stabiileilla jätejakeilla. Täyttöalueen annetaan tiivistyä ja laskeutua muutaman vuoden ajan, minkä jälkeen lopullisen pintakerroksen tekeminen lakiosalle tehdään loppuun. Kaatopaikkojen kunnostus Mankkaan kaatopaikkaa on kunnostettu golfkenttä- ja virkistysaluekäyttöön. Kunnostus alkoi keväällä 2009 ja se päättyi toukokuussa 2012. Alueella on käynnissä vesien tarkkailu. Muiden kaatopaikkojen (käytöstä poistetut kaatopaikat sekä toimivat maantäyttöalueet, 11 kpl) valvontaa tehtiin vesientarkkailun, maastotarkastusten ja vuosiraporttien avulla. 3.4.2. Roskaantuminen Ympäristökeskus ottaa vastaan ilmoituksia ympäristön roskaantumisesta ja huolehtii tarvittaessa roskaantumistapausten selvittelystä ja siivouttamisesta. Roskaantumistapauksia hoiti kolme ympäristötarkastajaa sovitun aluejaon mukaisesti. Vuoden aikana ympäristökeskukseen tuli 111 roskaantumisilmoitusta. Ilmoitukset koskivat roskaantuneita kierrätyspisteitä, hylättyjä autonrenkaita, kodinkoneita ja huonekaluja sekä rakennus- ja puutarhajätteitä. Osa ilmoitetuista kohteista havaittiin tarkastuksella jo siivotuiksi tai sellaisiksi, etteivät ne edellyttäneet toimenpiteitä. 100 tapauksessa ympäristökeskuksesta otettiin yhteyttä siivousvelvolliseen tai ryhdyttiin muihin tarvittaviin toimiin. Jos roskaajaa ei ollut tiedossa ja roskaantuminen oli kaupungin omistamalla maalla, asiasta ilmoitettiin Siisti Espoo -projektille tai kohteesta vastaavalle kaupungin yksikölle. Joissakin kohteissa täytyy tehdä useita tarkastuksia ennen kuin ne saadaan siivotuiksi. Ympäristölautakunnan käsiteltäväksi ei viety puhdistamismääräyksiä. Yhdessä aiemmin vireille tulleessa roskaamistapauksessa ympäristötarkastaja oli Espoon käräjäoikeudessa kuultavana syyttäjän nimeämänä todistajana. Sekä tietoon tulleiden että toimenpiteitä edellyttäneiden roskaantumiskohteiden määrät olivat suunnilleen samat verrattuna edelliseen vuoteen 2013, jolloin ympäristökeskukseen ilmoitettiin 124 roskaamistapausta, joista 102 edellytti toimenpiteitä. 3.4.3. Lumen vastaanottopisteet Espoon lumen vastaanottopisteet sijaitsevat Sinimäentien varrella Mankkaalla ja Hyljetien varrella Suomenojalla. Runsaslumisina talvina on ollut käytössä myös tilapäisiä läjitysalueita. Alueet on siivottu lumien sulettua ja niiden siisteys on tarkastettu kevään kuluessa. Sulamisvedet eivät kuormittaneet lähialueen ojia ja puroja merkittävästi. Alueiden ylläpitäjä, kaupungin tekninen keskus, siivosi alueet lumien sulettua. 3.4.4. Muu jätehuollon valvonta Rakennus- ja purkulupahakemusten liitteenä luvan hakijat laativat jäteselvityksen. Rakennusvalvontakeskuksen ympäristökeskukseen toimittamat jäteselvitykset tarkistetaan. Tarvittaessa hakijalle soitetaan, hakijalta pyydetään lisäselvityksiä ja hakijaa neuvotaan jätteiden käsittelyssä. Vuonna 2014 pyydettiin tarkennuksia yhteensä noin 10 purkujäteselvitykseen. Maanalaisen öljysäiliön poisto valvottiin 24 kohteessa. Kun maaperän puhtautta ei voinut tarkastuksella aistinvaraisesti todentaa, maaperän tutkiminen ja kunnostus tehtiin asiantuntijakonsultin alaisuudessa. Viranhaltijapäätöksellä hyväksyttiin yhdeksän maanalaisen öljysäiliön maahan jättäminen. Kolmen säiliön kohdalla hakemus hylättiin niin, että säiliö on nostettava. 15

Ympäristökeskus hyväksyi ympäristönsuojelumääräysten 12 :n mukaisesti kirjeellään 12 tapauksessa asfaltti-, betoni-, pohjahiekka-, rengasrouhe- tai tiilijätteen tai stabiloidun ylijäämämaan sijoittamisen maaperään korvaamaan luonnonaineksia. Sijoitukset merkittiin kaupungin paikkatietojärjestelmään. Ympäristökeskuksen hyväksynnällä vuonna 2014 maaperään sijoitettujen ainesten kokonaismäärä oli 7 600 tonnia. Ympäristökeskukseen ilmoitettiin jatkotoimenpiteitä vaativia ympäristövahinkoja, kuten öljyvuotoja 18 kpl. Ympäristökeskus valvoi osaltaan kohteiden puhdistusta. 3.5. Meluntorjunta Meluntorjuntaa käsiteltiin kaavalausunnoissa, joissa painotettiin säännönmukaisesti meluntorjunnan huomioonottamista jo kaavoitusvaiheessa. Ympäristökeskukseen tehtiin vuonna 2014 65 meluvalitusta, jotka enimmäkseen koskivat rakennustyömaita ja erityisesti töiden aloittamista ennen klo 7.00. Myös lentomelu aiheutti jonkin verran valituksia. Ympäristönsuojelulain edellyttämiä melupäätöksiä erityisen häiritsevästä tilapäisestä melusta tehtiin 47 kappaletta. Meluilmoituksia tehtiin ennen muuta louhinta- ja paalutustöistä. Huomattavia meluilmoituksen perusteella valvottavia kohteita olivat mm. HSY:n Leppävaaran vesihuoltotunneli ja Länsimetro. Myös loppuvuodesta käynnistynyt Länsimetron jatke työllisti paljon. V. 2014 aloitettiin pks-yhteistyönä asukkaille tarkoitetun liikennemelun torjuntaoppaan laatiminen. 3.6. Ilmansuojelu Ilmanlaadun seurantaa jatkettiin yhteistyössä HSY:n kanssa. Pysyvät, jatkuvatoimiset mittausasemat olivat Leppävaarassa ja Luukissa. Lisäksi Ämmässuon kaatopaikalla mitattiin säätietoja, hengitettäviä hiukkasia (PM10), pienhiukkasten (PM2,5) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuutta. Espoon siirrettävä mittausasema oli vuoden 2014 Kehä II:n läheisyydessä Olarissa. Ns. passiivikeräimin kartoitettiin typpidioksidipitoisuuksia Kehä II:n tunnelin pohjoispään tuntumassa. Tutkimusten tulokset HSY raportoi vuosiraportissaan, joka valmistuu touko-kesäkuussa 2015. Vuoden 2013 ilmanlaaturaportti esiteltiin lautakunnalle elokuussa 2014. Espoon kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuoden 2013 aikana raportoitiin ympäristölautakunnalle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja ympäristöministeriölle kevään 2014 aikana. Espoon kaupungin eri yksiköiden edustajista koottu ilmanlaaturyhmä kutsuttiin koolle kerran vuoden 2014 aikana. Kokouksissa kerättiin tietoja ilmansuojelun toimintaohjelman toimenpiteiden toteutumisesta. Ilmanlaatuun kiinnitettiin huomiota myös kaavalausunnoissa ja muussa yhteistyössä kaavoittajien kanssa, sillä usein kaavoitettavat kohteet sijaitsevat vilkkaiden väylien varrella. Lisäksi toimintavuoden aikana on pidetty kaavakohtaisia ilmanlaatukokouksia ja annettu neuvontaa kaavoittajille sähköpostitse ja puhelimitse. 3.6.1. Ilmansuojelun tutkimushankkeet Espoon ympäristökeskus on mukana vuoden 2011 alussa alkaneessa nelivuotisessa, osin EUrahoitteisessa (Life+) Redust-hankkeessa. Redust-hankkeen tavoitteena on löytää parhaat 16

talvikunnossapidon keinot, joilla katupölyä voidaan vähentää, sekä edesauttaa näiden keinojen käyttöönottoa. Hankkeen koordinaattori on Helsingin ympäristökeskus. Hankkeen myötä ovat jatkuneet Nuuskija-autolla tehtävät katupölymittaukset mm. Espoon reiteillä. Vuosi 2014 oli hankkeen viimeinen toimintavuosi. 3.7. Vesiasiat Vesiensuojelussa käsiteltiin vesien tutkimus- ja kunnostusasioita sekä ojituksiin, jätevesiin, meriläjitykseen ja vesistön rakentamiseen liittyviä päätös- ja lausuntoasioita. Asiat kuuluvat ympäristönsuojelulain, vesihuoltolain ja vesilain piiriin. Lautakunnassa käsiteltiin jätevedenpuhdistamoiden, vesistötarkkailujen sekä Ämmässuo- Kulmakorven alueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedot. Vesihuoltolain mukaisia päätöksiä vapautushakemuksista tehtiin 166 kpl. Erityisesti hulevesien käsittelyyn on pyritty kiinnittämään huomiota myös kaavalausunnoissa. Vuonna 2011 valmistuneen Espoon hulevesiohjelman toteuttamista varten perustetun hulevesityöryhmän tavoitteena on ollut ohjelman toteuttamisen edistäminen kaupungin eri hallintokunnissa. Hulevesityöryhmän käsiteltäväksi laadittiin ohjeluonnos rakentamisaikaisten vesien ja työmaavesien käsittelystä Espoossa. Ohjeluonnos on ollut lausunnolla eri toimialoilla ja ohjeet valmistuvat vuonna 2015. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn annettiin neuvontaa 126 kiinteistöllä Kalajärven, Matalajärven ja Siikajärven valuma-alueilla. Neuvontahanke toteutettiin yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Vuonna 2014 on käyty puhumassa kuudessa eri tilaisuudessa Espoon vesisuojelusta ja hulevesiasioista. Tilaisuuksissa on ollut keskimäärin 50 kuulijaa. Espoon vesiensuojelusta ja vesipuitedirektiivistä pidettiin esitys kesäkuussa Espoon ystävyyskaupunkien kokoontumisessa Kristianstadissa (Ruotsi). Joulukuussa Turussa kerrottiin Itämerihaasteen vuositapaamisessa Itämerihaasteeseen liittyvistä toimenpiteiden toteutumisesta Espoossa. 3.7.1. Vesistötutkimus vuonna 2014 Vesitutkimuksia jatkettiin ohjelman puitteissa. Vesitutkimuksen teki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Tutkimuksia tehtiin Espoonlahdella ja seuraavilla järvillä: Pitkäjärvi Lippajärvi Luukinjärvi Bodominjärvi Matalajärvi Hannusjärvi Kalajärvi Myllyjärvi (Lahnus) Odilampi Siikajärvi Sorvalampi Tutkimuksia tehtiin myös seuraavilla joilla ja puroilla: Espoonjoki Glimsjoki Glomsjoki 17

Lambrobäcken Mankinjoki Gumbölenjoki Monikonpuro Finnoonoja Lisäksi tutkittiin kolmen Matalajärven laskevan ojan vedenlaatua järven kuormituksen seuraamiseksi. Merialueella tehtiin yhteistyötä Suvisaariston asukkaiden kanssa ja koordinoitiin näkösyvyysmittauksia edellisten vuosien tapaan. Tuloksista laadittiin yhteenveto Sommaröseuran vuosikirjaan. 3.7.2. Vesistökunnostus vuonna 2014 Vesistökunnostuksista pääkohteena ovat olleet Pitkäjärvi ja Lippajärvi keskeisen merkityksensä vuoksi. Lisäksi kunnostustoimena ilmastettiin talvella Luukinjärveä ja Matalajärveä. Pitkäjärveä hapetettiin kesällä ja talvella kahdella Mixox-hapettimella (Vesi-Eko Oy). Pitkäjärveä hoitokalastettiin rysillä heinä elokuussa. Pääasiassa särkikalaa ja pieniä ahvenia poistettiin 6 540 kg (38 kg/ha). Lippajärveä hapetettiin keväästä syksyyn Mixox-hapettimella ja talvella Visiox-ilmastimella (Vesi- Eko Oy). Lippajärveä hoitokalastettiin rysillä elokuussa. Pääasiassa särkikalaa poistettiin 280 kg (5 kg/ha). Hannusjärven kunnostukseen osallistuttiin avustamalla Hannusjärven suojelu ry:n toimintaa. Kunnostustoimenpiteet olivat hapettaminen, vesikasvien niitto ja kalakannan hoito katiskoilla ja turoilla. Yhteistyössä Uudenmaan ELY- keskuksen ja Espoon teknisen keskuksen kanssa tehtiin Espoonjoen alajuoksulle Kauklahteen kalataloudellinen kunnostus. Vuonna 2014 RKTL on yhdessä Espoo-Mankin kalastusalueen kanssa koekalastanut kunnostetussa kohteessa ja alueella kutee nyt uhanalainen meritaimen ja vaellussiika. Ympäristökeskus on mukana Gumbölenjoen Myllypadon kalatien suunnittelussa. Kalatien ohjausryhmässä on edustus ELY-keskuksesta, teknisestä keskuksesta ja Espoon Rotaryklubista. Kalatien on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Virtavesien hoitoyhdistyksen (VIRHO ry) kunnostustalkoita avustettiin Finnoonojan Sunassa ja Gräsanojan Lukupurossa. 3.8. Pilaantuneen maaperän kunnostus Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) tuli voimaan 1.6.2007. Asetuksessa on liitteenä yleisesti esiintyvien maaperän haitallisten aineiden kynnys- ja ohjearvot maaperässä kokonaispitoisuutena kuiva-ainetta kohti. Kynnysarvon ylittäminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia. Luontainen taustapitoisuus voi joskus ylittää kynnysarvopitoisuuden. Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt Espoon taustapitoisuudet ja tutkimusta koskeva raportti julkaistiin syksyllä 2013. 18

Espoon ympäristökeskuksen ylläpitää tietoja mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista. Espoon ympäristökeskuksessa oli projektityöntekijä, joka vei kaikki kohteet käytössä olevaan paikkatietoperusteiseen valvontaohjelmaan. Kohteiden ajantasaiset tiedot ovat nähtävillä kaupungin käyttämässä karttaohjelmassa. Vuonna 2014 kunnostus- ja selvitystoimenpiteitä tehtiin noin 30 kohteessa. Maaperän pilaantuminen tuli esiin 10 purku-, rakennus- tai peruskorjauskohteessa. Yleisimmin maaperä oli pilaantunut öljyllä. Ympäristökeskus valvoi omalta osaltaan kunnostushakkeiden toteutusta. Kaupungin omistamien pilaantuneiden kohteiden tutkimisessa ja kunnostuksessa ympäristökeskus on mukana asiantuntijana. Lisäksi ympäristökeskus ohjaa ja neuvoo yksityisiä henkilöitä pilaantuneen maaperän kunnostusta koskevissa asioissa. 3.9. Nitraattiasetuksen valvonta Valtioneuvoston asetus (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi, ns. nitraattiasetus, edellyttää, että kotieläinsuojien lantavarastoon tulee mahtua koko vuoden aikana muodostuva lanta lukuun ottamatta eläinten laitumelle jättämää lantaa. Poikkeamisesta lannan varastointitilalta vaadittavasta tilavuudesta ja lannan varastoinnista patterissa on tehtävä etukäteen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuonna 2014 ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtiin yksi valvontailmoitus. Kuusi tallia tarkastettiin. Lisäksi tarkastettiin viljelijän kompostointialusta, jolle hän ottaa vastaan hevosenlantaa. Nitraattiasetuksen valvonnan yhtenäistämiseksi pääkaupunkiseudulla Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kirkkonummen ympäristökeskuksissa nitraattiasetusta valvovat henkilöt tapaavat vuosittain. 3.10. Ilmastonsuojelu Päästölaskennat osoittivat, että kasvihuonekaasupäästöt eivät vähene tavoitteen mukaisesti. Espoon kasvihuonekaasupäästöjen jyrkkä kasvu taittui kuitenkin vuonna 2013. Kokonaispäästöt vähenivät 1 % ja asukasta kohti lasketut päästöt vähenivät 3 % vuoteen 2012 verrattuna. Tämä johtui suurimmaksi osaksi kulutussähkön päästöjen vähenemisestä. Espoon ongelmana on edelleen kivihiilen suuri osuus kaukolämmön tuotannossa. Kaukolämmöntuotannon päästöt pysyivät vuonna 2013 kuitenkin edellisvuoden tasolla, koska polttoaineen kulutus pieneni. Vuoden 2014 päästölaskennan ennakkotieto valmistuu keväällä 2015. Kaupungin ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmä kokoontui säännöllisesti ja vuonna 2012 valmistunutta ilmastoasioiden viestintäsuunnitelmaa toteutettiin ja päivitettiin. Ilmasto- ja energiatoimenpideohjelman seuranta tehtiin helmikuussa 2014 ja toimenpiteiden priorisointiselvitys valmistui syyskuussa 2014. Siitä on kerrottu tarkemmin luvussa 2.2.1. Ilmastoasioiden viestintään palkattiin harjoittelija syys-joulukuun ajaksi korvaamaan työpanosta, jonka perhevapailla ollut ympäristötarkastaja olisi normaalisti käyttänyt energiansäästön edistämiseen. Ekotukitoiminnan avulla edistettiin ilmasto- ja muiden ympäristötavoitteiden toteuttamista kaupungin työyksiköissä. Ekotukitoiminnasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6.1. Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat muodostivat ilmastoverkoston vuonna 2011 ja sitoutuivat näyttämään suuntaa vähähiiliselle toiminnalle. Edistettäviä aloitteita on 10. Kaupunginjohtajat seurasivat aloitteiden toteutumista kokouksissaan. Vuoden aikana osallistuttiin moniin ilmastoaiheisiin kampanjoihin, kuten WWF:n Earth Houriin, Kilometrikisaan ja energiansäästöviikolle. 19